Kokemuksiani kolmenkympin kriisistä

Anonyymi

Muistan viimeisen iltani 29-vuotiaana kuin eilisen. Itkin nukkumaankäydessä nuoruuden päättymistä ja pelkäsin, millaista olisi herätä maailmaan kolmekymppisenä. Tai heräisinkö ollenkaan. Kaikki tuntui kuitenkin olevan loppu.

Seuraava päivä kului ihan mukavissa merkeissä ja elämä tasaantui pariksi vuodeksi. Silloin havahduin elämän rajallisuuteen uudelleen, koin olevani tieni päässä ja tunsin, miten viikatemies lähestyy kovaa vauhtia. 32-vuotiaana kuolemanpelko kasvoi nopeasti jo arkielämää häiritseväksi ja olin varma sairastuneeni vakavasti. Muutaman kuukauden aikana kunto, lähinnä henkinen, meni todella huonoksi ja aloin saamaan paniikkikohtauksia, joiden tulkitsin olevan minua vaivaavan, lääkärin mukaan kuvitteellisen vakavan sairauden oireita. Minut tutkittiin kyllä todella perusteellisesti ja mikään tutkimus ei osoittanut minkäänlaisia merkkejä mistään, edes kuvittelemastani sairudesta.

Päädyin mielenterveyspuolen asiakkaaksi ja aloin popsimaan pillereitä masennukseen, ahdistukseen ja näiden aiheuttamaan unettomuuteen. Kävin myös terapiassa reilun puoli vuotta ja pahin olo meni ohi. Pillereitä kyllä syön yhä, enkä uskalla edes ajatella niiden lopettamista. On pelottavaa ajatella, kuinka huonoon kuntoon sitä voikaan itsensä psyykata.

Nyt, 35-vuotiaana kriisini on helpottanut, vaikka vieläkin tulee päiviä, jolloin kuoleman- ja sairaudenpelko palaa. Syntymävuoteni mukainen elinajanodotteeni on vajaa 71 vuotta. Olen siis laskennallisesti puolivälissä ja tiedostan sen kyllä joka hetki. Harmittaa, etten enää koskaan tule kokemaan nuoruuden suuria tunteita, toimimaan spontaanin rämäpäisesti tai olemaan fyysisesti huippukunnossa. En myöskään enää osaa haaveilla oikein mistään, ainakaan mistään realistisesta. Koen jo saavuttaneeni kaiken oleellisen ja koen ylpeyttä ansioluettelostani, joka on omakehuisestikin sanottuna hyvin vakuuttava.

Kärsin kuitenkin yhä siitä, ettei minulla ole enää mitään maalia jäljellä. Pelkään yhä kuolemaa ja tunnen epävarmuutta. Toisaalta tilanteen voisi ehkä nähdä jonkinlaisena uuden alkuna, mutta kaikkein mieluiten olisin ikuisesti lukioikäinen. Silloin kaikki oli hyvin, elämä huoletonta, tunteet suuria ja kaikki edessä.

2

59

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Hyvä kirjoitus. Kiitos

    • Anonyymi

      Voit siis kuitenkin olla tyytyväinen elämääsi... tunnet saavuttaneesi jotain ja elämämälläsi on ollu jotain tarkoitusta.
      Näin 36vuotiaana kun edelleen etsii paikkaansa, ei tunne tyytyväisyyttä juuri mistään eikä koe saavuttaneensa mitään niin voin kertoa ettei hätää: sulla on asiat kuitenkin ihan hyvin. Elämä loppuu aikanaan mutta siihen on vielä matkaa jos kaikko menee hyvin.

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sairaammaksi menee: Musk alkaa sensuroida Zelenskyin viestintää X:ssä

      IL: Musk puuttuu Zelenskyin viestintään – X:ään tulossa muutoksia "Elon Musk sanoo korjaavansa X:n, jotta käyttäjät voi
      Maailman menoa
      532
      4947
    2. Mihin sinussa haluan koskea

      Tilanne, että pääsisin tutustumaan eri kohtiin sinussa, mitä haluaisin kokeilla. Käsiin haluaisin tutustua, hieroa niitä
      Ikävä
      74
      3346
    3. Toisen ihmisen sydämellä

      leikkiminen on äärettömän moraalitonta. Antaa turhiaa toiveita ja sitten olla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kuinka vo
      Ikävä
      149
      1636
    4. Yleltä tiukka nootti Sohvaperunat-sarjan tyypeistä: "Halutessaan ja tapauskohtaisesti harkiten..."

      Näin "Sohvis-julkkiksia" suojellaan! Toisaalta ovathan nämä ihmiset itse lähteneet mukaan reality-ohjelmaan. Että mitä m
      Sohvaperunat
      41
      1629
    5. 17-vuotiasta lukiolaispoikaa epäillään perheenisän murhasta Pyhtäällä

      Perheenisä löytyi kuolleena kotipihastaan loppuvuonna 2023 Heinlahdesta Myyrynmäeltä. Poliisi epäilee murhasta kotkalais
      Kotka
      33
      1477
    6. Millaisena luonteena

      Pidät kaivattuasi??
      Ikävä
      83
      1354
    7. Janne Kataja uudessa elämäntilanteessa - Vauva tuli, tyttäret jo teini-iässä: "On jo vähän..."

      Janne Kataja on uudessa elämäntilanteessa, 44-vuotiaana hän tuli kolmatta kertaa isäksi. Tyttäret edellisestä liitosta
      Suomalaiset julkkikset
      20
      1182
    8. Olet mun herkkä kohta

      Vaikutuksesi minuun on valtava. Käsitätköhän miten paljon tunnen takiasi? Miten paljon elämäni on muuttunut sen jälkeen
      Ikävä
      59
      1059
    9. Kaipaan ja ikävöin sua

      Your📱 ends with 8.
      Ikävä
      58
      1018
    10. Milloin olette tavanneet ekaa kertaa?

      Ap vastaa: Viime keväänä maalis/huhtikuun vaihteessa se varmaan oli.
      Ikävä
      73
      1015
    Aihe