röyhtäyttäminen ei onnistu

Ekaks, ONNEKSI OLKOON. On hän vielä pikkuinen. Minunkaan ei pahemmin röyhtäillyt. Laitoin hänet myös nukkumaan kun oli syönyt. Hyvähän röyhyn olis tulla ettei jäisi masuun vaivaamaan. Koeta häntä lattialle vatsalleen, ehkä hän on vielä siihen liian pieni. Itse rupesin niin tekemään, sitten röyhy jo tulikin. Eli koeta sitä ainakin sitten kun on pikkasen kasvanut. Nyt voinee olla liian "ruipeloinen" :)

Toinen vauvamme, nyt 5vkoa, on ollut hankala röyhtäytettävä. Muutamia päiviä sitten kuulin/luin jostain että kannattaa pitää peppua taputellessa käsi nyrkissä. Meillä se rupesi auttamaan. Kai taputus on silloin napakampi ja aiheuttaa sopivaa painetta suoleen ja ottaa sieltä ilmaa pois.

Lisäksi teen toisinaan syviä polvistuksia, kävelen korostetun keinutellen/hytkyttäen, nousen lapsi olkapäälläni sängyltä/sohvalta ja vien käsiäni vuoron kyyytiä vauvan selkää pitkin sivellen alhaalta ylös.

Juu, ottaa aikansa ennenkuin pikkuinen oppii itse röyhtöisemään. eikä se röyhty aina edes tule. Riippuu vähän maidontulosta ja vauvan syömistyylistä meneekö ilmaa vatsaan vai ei. Ja tulee se ulos peräpäästäkin :)

Meillä oli todella tekemistä röyhtyjen kanssa. Vauvaa sai vispata ja vatkata ennekuin mitään irtos. Kaverit vähän katso, että on rajua touhua, mutta kun vauva silminnähden jopa tykkäsi raisusta menosta ja rentoutui ja huojentui kun röyhtäsy lopulta lähti, oli kyllä välillä uskomattoman miehekkäitä röhinöitä.

Siis meidän tekniikka: aikuinen istuu ja vauvaa tukevasti kainaloista kiinni ja "hyppyyttää" ylös alas omien jalkojen päällä, vähän niinku trippimehua ravistellaan :) (ja jos lopetti liian aikaisin pikku herra yritti itse jatkaa pomppimista), Toinen oli vauva poikittain mahalleen reisien päälle ja jaloilla pientä hyppyyttämistä ja kädellä taputusta vaipan päältä, myös sellainen toimii vatsakipuihin: vauva selälleen makaamaan ja vauvan jaloista kiinni ja jalkoja koukkuun suoraksi koukkuun suoraksi koukussa voi vähän painaa reisiä vasten mahaa. Tietysti kaikki kävelyt vauva olkapäällä ja taputukset... No nämä meidän konstit on hieman rajuja, mutta aloita todella rauhallisesti viikon ikänen on pieni.

Kerrottakoon jos joku jo kauhistelee, niin meidän mukula nukutettiin vaunuihin niin, että vaunut vain hötkyi ja tärisi, vauva lähes heittelihti puolelta toiselle ja siihen rytkytykseen nukahti onnellisena.

Pappa oli useasti lapsenvahtina ja kerran oli täti puistossa arvellu, että pappa ehkä hytkyttää vaunuja vähän liikaa "ei, kuule tämä on tottunu jo mahassa kamalaan ryskeeseen, en edes jaksa hytkyttää niin kovaa ku vanhempansa"

Pienenä lisäselvityksenä: liikun ammatikseni ja vielä loppuraskaudesta jytäsin täysillä, ja synnytystä edeltävinä päivinä hypin tasajalkaa ja huusin vauvalle, että "ulos sieltä". Synnärille käveltiin. Ja mukana pois tuli hirmusen liikkuvainen kaveri. Voisko siis vetää johtopäätöksen, että rauhallisesti lepäilemällä raskausajan saisi rauhallisia ja helposti nukahtavia vauvoja? ;)
Tulipas pitkää tarinaa.

No moikka, onneksi olkoon viikon ikäisestä pikku piltistä, eikö ole ihana:) Mulla itsellä nyt neljän kk ikäinen pikku tyttönen. ei siitä röyhtäisemisestä kannata ottaa stressiä. kun vauva syö rintaa, niin ei sille edes mene niin paljon ilmaa kuin jos söisi pullosta. röyhtäisee jos röyhtäisee, ei se kannata yölläkään alkaa tunti tolkulla sitä kannattelemaan, että röytäise räyhtäise, tulee vaan sulle itselle turhia paineita.