Valonnopeutta nopeammin?

Tuosta en tiennytkään että ne kiihdyttivät hiukkasen valoa nopeammaksi. Pitääkin tutkia asiaa. Kiitos tästä. :)

Eikös ne jo kiinalaiset jo teleportannut kiertoradalle atomin.

Niin aika on suhteellista juu. Painovoimaan verrannollista. Lentokone mikä kiertää korkealla, niin kello kulkee eri tahtiin. Itselleen se aika kuitenkin kulkee samalla tavalla. Mustassa aukossa oleva henkilö voi nähdä kuinka universumin tapahtumat vilisevät nopeasti.

Maapallollakaan ei ole tuo 9,807m/s^2 aina vakio joka paikassa. Sinänsä vekkulia. :)

Avaruuskin laajenee, tai ainakin jossain vaiheessa laajeni valoa nopeammin. Mutta avaruuden sisällä se valonnopeus on rajallinen. Jos vaikka universumin rajalla lähetetään viesti valonnopeudella, se ei välttämättä koskaan saavuta universumin toista laitaa. Jostain luin että laajenemisen nopeus vieläkin kiihtyisi.

Miksi siis universumi itsessään ei piittaa valonnopeudesta. Olen ajatellut sen laajenevan samoin kuin ilmapallon tyhjiössä. Ei ole mitään mikä estäisi sen laajentumista, niin ei tarvitse niin paljon voimaa siihen laajenemiseen itsessään. (Paine-ero)

Nämä on näitä kevyitä pohdintoja tälleen iltaisin. :D

Käsittääkseni tutkijat ovat jo onnistuneet teleporttaamisessa. Tosin mikroskooppisessa mittakaavassa. Siitä on vielä aika pitkä matka käytännön sovelluksiin.

Partakaveri kirjoitti:

Käsittääkseni tutkijat ovat jo onnistuneet teleporttaamisessa. Tosin mikroskooppisessa mittakaavassa. Siitä on vielä aika pitkä matka käytännön sovelluksiin.

https://www.google.com/amp/s/www.independent.co.uk/life-style/gadgets-and-tech/news/object-teleport-space-successful-scientists-a7836956.html?amp

Kyllä menee tiede hurjaa vauhtia eteenpäin. Viimeksi kun luin aiheesta, teleportattava matka oli häviävän pieni.

Partakaveri kirjoitti:

Käsittääkseni tutkijat ovat jo onnistuneet teleporttaamisessa. Tosin mikroskooppisessa mittakaavassa. Siitä on vielä aika pitkä matka käytännön sovelluksiin.

Kiinalaiset siinä vissiin onnistui tietääkseni. Tuossa yksi uutinen. Photonin: https://www.npr.org/2017/07/14/537174817/scientists-teleport-a-photon-into-space?t=1560456685985

Tuota ajatellut kanssa, kun Star Trekissä teleporttaavat ihmisiä. Hajottavat atomi tasolle ja kopioivat kaiken sen tiedon ja uudelleen rakentaa. Niin on aikamoista massamurhaa, sehän on vain kopio siitä siirrettävästä henkilöstä.

Irvokas kirjoitti:

Kiinalaiset siinä vissiin onnistui tietääkseni. Tuossa yksi uutinen. Photonin: https://www.npr.org/2017/07/14/537174817/scientists-teleport-a-photon-into-space?t=1560456685985

Tuota ajatellut kanssa, kun Star Trekissä teleporttaavat ihmisiä. Hajottavat atomi tasolle ja kopioivat kaiken sen tiedon ja uudelleen rakentaa. Niin on aikamoista massamurhaa, sehän on vain kopio siitä siirrettävästä henkilöstä.

Lue lisää

Muutenkin ihminen on niin herkkä organismi, että luulisi moisen teleporttailun altistavan geenimutaatioille.

Irvokas kirjoitti:

Tuosta en tiennytkään että ne kiihdyttivät hiukkasen valoa nopeammaksi. Pitääkin tutkia asiaa. Kiitos tästä. :)

Eikös ne jo kiinalaiset jo teleportannut kiertoradalle atomin.

Niin aika on suhteellista juu. Painovoimaan verrannollista. Lentokone mikä kiertää korkealla, niin kello kulkee eri tahtiin. Itselleen se aika kuitenkin kulkee samalla tavalla. Mustassa aukossa oleva henkilö voi nähdä kuinka universumin tapahtumat vilisevät nopeasti.

Maapallollakaan ei ole tuo 9,807m/s^2 aina vakio joka paikassa. Sinänsä vekkulia. :)

Avaruuskin laajenee, tai ainakin jossain vaiheessa laajeni valoa nopeammin. Mutta avaruuden sisällä se valonnopeus on rajallinen. Jos vaikka universumin rajalla lähetetään viesti valonnopeudella, se ei välttämättä koskaan saavuta universumin toista laitaa. Jostain luin että laajenemisen nopeus vieläkin kiihtyisi.

Miksi siis universumi itsessään ei piittaa valonnopeudesta. Olen ajatellut sen laajenevan samoin kuin ilmapallon tyhjiössä. Ei ole mitään mikä estäisi sen laajentumista, niin ei tarvitse niin paljon voimaa siihen laajenemiseen itsessään. (Paine-ero)

Nämä on näitä kevyitä pohdintoja tälleen iltaisin. :D

Lue lisää

"Maapallollakaan ei ole tuo 9,807m/s^2 aina vakio joka paikassa. Sinänsä vekkulia. :)"

Tuo on minulle ihan uutta.

Irvokas kirjoitti:

Kiinalaiset siinä vissiin onnistui tietääkseni. Tuossa yksi uutinen. Photonin: https://www.npr.org/2017/07/14/537174817/scientists-teleport-a-photon-into-space?t=1560456685985

Tuota ajatellut kanssa, kun Star Trekissä teleporttaavat ihmisiä. Hajottavat atomi tasolle ja kopioivat kaiken sen tiedon ja uudelleen rakentaa. Niin on aikamoista massamurhaa, sehän on vain kopio siitä siirrettävästä henkilöstä.

Lue lisää

Jatketaan siitä mihin pari viikkoa sitten jäätiin. On ihminen ja ihmisellä aistit. Silmä näköaistii valoa ja mielemme tulkitsee sen väreiksi ja näkyväksi tai näkymättömäksi ja kaksi silmää vielä etäisyyksiksi. Korva ja iho tuntee painetta tai lämpöä. Kun eri aistit toimivat eri tavoin, se johdattelee ajattelemaan että aine ja säteily ovat aivan eri asioita. SItten olemme huuli pyöreänä, kun haluaisimme erotella aineen erilleen säteilystä, mutta kokeet osoittavat että pienimmät osaset käyttäytyvät sekä aineen että aallon tavoin. Ei niiden tarvitse olla eri asioita, jos kaikki on vain informaatiota jonka aivomme tulkitsevat aistiemme vuoksi eri tavoin. Silloin perinteinen matkustaminen on vain teleporttausta pieni askel kerrallaan.

Iku-Turso kirjoitti:

"Maapallollakaan ei ole tuo 9,807m/s^2 aina vakio joka paikassa. Sinänsä vekkulia. :)"

Tuo on minulle ihan uutta.

Eipä se maapallokaan ihan pyöreä ole. Sain kuulla kanssa tästä painovoima eroista muutama vuosi sitten. Suomessa ainakin pidetään sitä 9,81m/s^2 laskutoimituksissa vakiona.

https://www.newscientist.com/article/dn24068-gravity-map-reveals-earths-extremes/

Irvokas kirjoitti:

Eipä se maapallokaan ihan pyöreä ole. Sain kuulla kanssa tästä painovoima eroista muutama vuosi sitten. Suomessa ainakin pidetään sitä 9,81m/s^2 laskutoimituksissa vakiona.

https://www.newscientist.com/article/dn24068-gravity-map-reveals-earths-extremes/

Lue lisää

Kysehän ei ole painovoimaerosta.

scrg kirjoitti:

Jatketaan siitä mihin pari viikkoa sitten jäätiin. On ihminen ja ihmisellä aistit. Silmä näköaistii valoa ja mielemme tulkitsee sen väreiksi ja näkyväksi tai näkymättömäksi ja kaksi silmää vielä etäisyyksiksi. Korva ja iho tuntee painetta tai lämpöä. Kun eri aistit toimivat eri tavoin, se johdattelee ajattelemaan että aine ja säteily ovat aivan eri asioita. SItten olemme huuli pyöreänä, kun haluaisimme erotella aineen erilleen säteilystä, mutta kokeet osoittavat että pienimmät osaset käyttäytyvät sekä aineen että aallon tavoin. Ei niiden tarvitse olla eri asioita, jos kaikki on vain informaatiota jonka aivomme tulkitsevat aistiemme vuoksi eri tavoin. Silloin perinteinen matkustaminen on vain teleporttausta pieni askel kerrallaan.

Lue lisää

Historiaankin näkee jatkuvasti. Vaikka kirjoitamme tietokoneella, niin valo meidän käsistämme on jo tapahtunut ennen kuin näemme sen. Vaikka kyseessä onkin erittäin pieni aika.

Ihmisethän on aika alkeellisia aistien kanssa. Linnut näkevät ultraviolettia. Käärme aistii lämmön kauempaakin. Koirat havaitsevat syöpää hajuaistillansa. Jne jne.

Double Slit Experiment on mielenkiintoinen testi. Lopputulos riippuu siitä, onko siellä mukana havaitsin laite. Havaitsija häiritsee testiä läsnäolollaan. En muista miten se käyttäytyi silloin kun sitä testiä seurattiin. Kuitenkin pääpointtina oli se mitä sanoit. Toisella tapaa toimii kuin aallot ja toisella tavalla kuten partikkelit.

Iku-Turso kirjoitti:

Kysehän ei ole painovoimaerosta.

? En ole varma mitä tuolla tarkoitat. Esimerkiksi päiväntasaajalla se on 9.8322 m/s^2 ja Pohjoisella jäämerellä 9.8337 m/s^2. Sillä erolla siis tarkoitin, että tuo luku vaihtelee. (Erotus) Voi olla että käytin vähän väärää termiä siinä.

Irvokas kirjoitti:

? En ole varma mitä tuolla tarkoitat. Esimerkiksi päiväntasaajalla se on 9.8322 m/s^2 ja Pohjoisella jäämerellä 9.8337 m/s^2. Sillä erolla siis tarkoitin, että tuo luku vaihtelee. (Erotus) Voi olla että käytin vähän väärää termiä siinä.

Lue lisää

Painovoimaerostahan tuossa ei ole kuitenkaan kyse, vaan ihan muusta.

Iku-Turso kirjoitti:

Painovoimaerostahan tuossa ei ole kuitenkaan kyse, vaan ihan muusta.

No mistäs?

Anonyymi kirjoitti:

No mistäs?

Annetaan fyysikon yrittää ensin.

Iku-Turso kirjoitti:

Painovoimaerostahan tuossa ei ole kuitenkaan kyse, vaan ihan muusta.

Maan aiheuttaman vetovoiman vaihtelusta eri alueilla? Voit tietysti sanoa tuon saman vielä kolmannen kerran, mutta voit toki korjata ja kertoa omankin näkemyksesi mikä olisi se oikea termi. :D

Iku-Turso kirjoitti:

Annetaan fyysikon yrittää ensin.

En ole fyysikko. Virallinen koulutushan minulla on Ajoneuvoasentaja. Tämä on vain harrastus ja yleistä pohdintaa. ;)

Iku-Turso kirjoitti:

Annetaan fyysikon yrittää ensin.

Irvokas oli jossain testeissä todettu poikkeuksellisen älykkääksi joten ei kannata väittää vastaan.

Irvokas kirjoitti:

Maan aiheuttaman vetovoiman vaihtelusta eri alueilla? Voit tietysti sanoa tuon saman vielä kolmannen kerran, mutta voit toki korjata ja kertoa omankin näkemyksesi mikä olisi se oikea termi. :D

Lue lisää

Ei selity vetovoiman vaihteluilla, kyse on eri asiasta.

Iku-Turso kirjoitti:

Ei selity vetovoiman vaihteluilla, kyse on eri asiasta.

No sano sitten mistä!

Anonyymi kirjoitti:

Irvokas oli jossain testeissä todettu poikkeuksellisen älykkääksi joten ei kannata väittää vastaan.

Irvokas ei ole tutkinut ilmiötä, hän on vain kaivanut esiin lukuja miettimättä mikä selittää kiihtyvyyden eroavaisuudet.

Anonyymi kirjoitti:

No sano sitten mistä!

Liittyy kulmakiihtyvyyteen.

Irvokas kirjoitti:

Historiaankin näkee jatkuvasti. Vaikka kirjoitamme tietokoneella, niin valo meidän käsistämme on jo tapahtunut ennen kuin näemme sen. Vaikka kyseessä onkin erittäin pieni aika.

Ihmisethän on aika alkeellisia aistien kanssa. Linnut näkevät ultraviolettia. Käärme aistii lämmön kauempaakin. Koirat havaitsevat syöpää hajuaistillansa. Jne jne.

Double Slit Experiment on mielenkiintoinen testi. Lopputulos riippuu siitä, onko siellä mukana havaitsin laite. Havaitsija häiritsee testiä läsnäolollaan. En muista miten se käyttäytyi silloin kun sitä testiä seurattiin. Kuitenkin pääpointtina oli se mitä sanoit. Toisella tapaa toimii kuin aallot ja toisella tavalla kuten partikkelit.

Lue lisää

Googlaa Afshar experiment, jos ei vielä tuttu muuten.

Kaksoisrakokoe on itsessään loistava keksintö, koska 200 vuotta sitten se todisti tai ainakin oli todistavinaan että valo on aaltoja. Ja sitten myöhemmin taas ihan muuta, kun valoa on saatu syntymään fotoni kerrallaan.

"mä teille kaksoisraon näytän" (Rivo-Riitta)

Anonyymi kirjoitti:

Irvokas oli jossain testeissä todettu poikkeuksellisen älykkääksi joten ei kannata väittää vastaan.

Se nyt oli semmoinen loogisen ajattelun testi. Eikä nyt poikkeuksellisen älykäs. Se oli aika helppo testi mielestäni. Melkein olivat jo ilmoittamassa yliopistoon tosin. En tiedä mitä sieniä olivat syöneet. :D

Joskus tein jonkun tieteen kuvalehden testin, mistä sain muistaakseni 146 tulokseksi. En kyllä vakuuttunut siitäkään testistä vaikka väittivät sen olevan joku tarkkakin testi. Myöhemmin syksyllä sitten testataan sitä lisää oikein virallisesti. Samalla kun katsotaan onko minulla ADD. Joutuu taas tekemään juttuja, että muut saavat tietää asioita.

En ole sitä kyllä koskaan sen kummemmin ajatellut. Olen vain minä ja teen omanlaisia juttujani.

Iku-Turso kirjoitti:

Liittyy kulmakiihtyvyyteen.

Meinaatko sitä miten satelliitti esimerkiksi pysyy radallaan? Sen pakonopeus (vauhti) on sama kuin maan vetovoiman vaikutus, mikä vetää sitä maata kohti. (painovoima) Jolloin satelliitin suunta on niiden osasumma tai jokin vastaava. Eli satelliitti liikkuu noin 45 asteen kulmassa noiden kahden eri voiman vaikutuksesta. "Tippuu" kokoajan.

Irvokas kirjoitti:

Meinaatko sitä miten satelliitti esimerkiksi pysyy radallaan? Sen pakonopeus (vauhti) on sama kuin maan vetovoiman vaikutus, mikä vetää sitä maata kohti. (painovoima) Jolloin satelliitin suunta on niiden osasumma tai jokin vastaava. Eli satelliitti liikkuu noin 45 asteen kulmassa noiden kahden eri voiman vaikutuksesta. "Tippuu" kokoajan.

Lue lisää

Eri asia.

Iku-Turso kirjoitti:

Eri asia.

Kuten? Meinaakko että maapallon pintanopeus päiväntasaajalla on nopeampi kuin navoilla? Silloin maapallo juurikin on leveämpi päiväntasaajalta ja litistynyt navoilta.

Irvokas kirjoitti:

Kuten? Meinaakko että maapallon pintanopeus päiväntasaajalla on nopeampi kuin navoilla? Silloin maapallo juurikin on leveämpi päiväntasaajalta ja litistynyt navoilta.

Sotket pääsi miettimällä pintanopeuksia. Kyse on kiihtyvyydestä...

Iku-Turso kirjoitti:

Sotket pääsi miettimällä pintanopeuksia. Kyse on kiihtyvyydestä...

Tai myös aineen tiheydestä. Mitä tiheämpi aine, sen isompi massa pienemmällä tilavuudella. Mikä myös vaikuttaa vetovoimaan.

Iku-Turso kirjoitti:

Sotket pääsi miettimällä pintanopeuksia. Kyse on kiihtyvyydestä...

Siis kulmakiihtyvyys eli kulmanopeuden muutos?

Irvokas kirjoitti:

Tai myös aineen tiheydestä. Mitä tiheämpi aine, sen isompi massa pienemmällä tilavuudella. Mikä myös vaikuttaa vetovoimaan.

Väärin.

Ilmanvastus, joka on vastavoima, kasvaa. Itsessään vapaaseen kiihtyvyyteen ei kuitenkaan vaikuta massa tai tiheys.

Iku-Turso kirjoitti:

Sotket pääsi miettimällä pintanopeuksia. Kyse on kiihtyvyydestä...

Otetaanko vielä muiden avaruuden kappaleiden massat mukaan? Maassakin on havaittu kaksoistähtien törmäyksestä aiheutuva gravitaatiovoima. Mikä supisti/laajensi maapalloa. Olisiko ollut LIGO mikä näitä mittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Siis kulmakiihtyvyys eli kulmanopeuden muutos?

Huomaan että jätkät on pihalla kuin lumiukot.

Irvokas kirjoitti:

Otetaanko vielä muiden avaruuden kappaleiden massat mukaan? Maassakin on havaittu kaksoistähtien törmäyksestä aiheutuva gravitaatiovoima. Mikä supisti/laajensi maapalloa. Olisiko ollut LIGO mikä näitä mittaa.

Lue lisää

Olet sivuraiteella, joten koeta päästä oikeille uomille ennenkuin lisäät vaikeuskerrointa.

Iku-Turso kirjoitti:

Väärin.

Ilmanvastus, joka on vastavoima, kasvaa. Itsessään vapaaseen kiihtyvyyteen ei kuitenkaan vaikuta massa tai tiheys.

Ilmanvastus ei itsessään vaikuta painovoimaan. Ilman massa sen sijaan vaikuttaa, koska ilmakin painaa. Hartioillamme on koko ajan valtava massa ilmaa.

Ilmanvastus hidastaa kappaleen vauhtia tietenkin, mikä sitten pistää kappaleen hidastumaan. (Kitka) Laitat vaikka käden ulos autosta. Kämmen menosuuntaan, niin se ilmavirta hidastaa eteenpäin kulkevaa kättä ja vaatii voimaa pitää se paikallaan kovassa vauhdissa. Käännät käden vaakatasoon, kämmen alaspäin, niin kas kummaa. Se ei vie voimia yhtään niin paljon enää pitää sitä kättä siinä ulkona.

Tyhjiössä muuten ei ole ilmanvastusta. Kappaleet tippuu samaa vauhtia riippumatta kappaleen koosta ja massasta, jos ne tiputtaa samassa paikassa.

Irvokas kirjoitti:

Ilmanvastus ei itsessään vaikuta painovoimaan. Ilman massa sen sijaan vaikuttaa, koska ilmakin painaa. Hartioillamme on koko ajan valtava massa ilmaa.

Ilmanvastus hidastaa kappaleen vauhtia tietenkin, mikä sitten pistää kappaleen hidastumaan. (Kitka) Laitat vaikka käden ulos autosta. Kämmen menosuuntaan, niin se ilmavirta hidastaa eteenpäin kulkevaa kättä ja vaatii voimaa pitää se paikallaan kovassa vauhdissa. Käännät käden vaakatasoon, kämmen alaspäin, niin kas kummaa. Se ei vie voimia yhtään niin paljon enää pitää sitä kättä siinä ulkona.

Tyhjiössä muuten ei ole ilmanvastusta. Kappaleet tippuu samaa vauhtia riippumatta kappaleen koosta ja massasta, jos ne tiputtaa samassa paikassa.

Lue lisää

"Tyhjiössä muuten ei ole ilmanvastusta. Kappaleet tippuu samaa vauhtia riippumatta kappaleen koosta ja massasta, jos ne tiputtaa samassa paikassa."

Tuohon viittasinkin, olet nyt taas kärryillä.

Irvokas kirjoitti:

Ilmanvastus ei itsessään vaikuta painovoimaan. Ilman massa sen sijaan vaikuttaa, koska ilmakin painaa. Hartioillamme on koko ajan valtava massa ilmaa.

Ilmanvastus hidastaa kappaleen vauhtia tietenkin, mikä sitten pistää kappaleen hidastumaan. (Kitka) Laitat vaikka käden ulos autosta. Kämmen menosuuntaan, niin se ilmavirta hidastaa eteenpäin kulkevaa kättä ja vaatii voimaa pitää se paikallaan kovassa vauhdissa. Käännät käden vaakatasoon, kämmen alaspäin, niin kas kummaa. Se ei vie voimia yhtään niin paljon enää pitää sitä kättä siinä ulkona.

Tyhjiössä muuten ei ole ilmanvastusta. Kappaleet tippuu samaa vauhtia riippumatta kappaleen koosta ja massasta, jos ne tiputtaa samassa paikassa.

Lue lisää

"Ilmanvastus ei itsessään vaikuta painovoimaan. Ilman massa sen sijaan vaikuttaa, koska ilmakin painaa. Hartioillamme on koko ajan valtava massa ilmaa."

Höpö höpö. Ilman massa vaikuttaa ilmanpaineeseen, ei painovoimaan (kiihtyvyyteen).

Iku-Turso kirjoitti:

"Tyhjiössä muuten ei ole ilmanvastusta. Kappaleet tippuu samaa vauhtia riippumatta kappaleen koosta ja massasta, jos ne tiputtaa samassa paikassa."

Tuohon viittasinkin, olet nyt taas kärryillä.

Lue lisää

Miten voi olla ilmanvastusta jos kappale on maantasolla mitattuna taikka tyhjiössä? Tietenkin se ilmanvastus vaikuttaa vaikka laskuvarjohyppääjän alastulovauhtiin. Mutta se ei ole sama asia kuin painovoiman vaikutus.

Fysiikassakin otetaan ilman kitkakerroin erikseen huomioon. Maan vetovoima on eri paikoissa eri suuruinen riippumatta ilmanvastuksesta. Jos kappale on alaspäin tulossa tyhjiössä, ei sitä ilmanvastusta oteta huomioon tietenkään. Jos taas se laskuvarjohyppääjä haluaa selvitä hengissä, niin varjoa hidastaa se ilmamassa, ilman tiheys ja täten ilmanvastus.

Tässä nyt selität kolmea asiaa muuttaen mielipidettäsi. Aluksi arvuutat tyhjää, sitten ilmanvastusta ja nyt tyhjiötä. :D Ei sinänsä, kiitos tästä. Sainpahan ajatuksia selvitettyä tästä asiasta itselleni ja sen johdatuksen.

En kyllä vieläkään tiedä mitä ajat takaa, koska muutat mieltäsi kesken keskustelun. :D Ehkä se ihmisen ajatuksen juoksu joskus selviää vielä. ^^

Iku-Turso kirjoitti:

"Ilmanvastus ei itsessään vaikuta painovoimaan. Ilman massa sen sijaan vaikuttaa, koska ilmakin painaa. Hartioillamme on koko ajan valtava massa ilmaa."

Höpö höpö. Ilman massa vaikuttaa ilmanpaineeseen, ei painovoimaan (kiihtyvyyteen).

Lue lisää

Trust me. Ilma painaa, se että ilmaa on tiivisti pakattuna yhteen kohtaan tai harvakseltaan niitä molekyylejä yhdessä kohtaa. Vaikuttaa massaan ja painovoimaan. Koska mitä suurempi massa, sitä suurempi painovoima. Katso vaikka muita planeettoja. Se määrä on tietenkin nanoluokkaa täällä maassa. Mutta se vaikuttaa kuitenkin. Puhutaan siis. 0.000000001 suuruisista tai tässä tapauksessa pienemmistäkin summista.

Irvokas kirjoitti:

Miten voi olla ilmanvastusta jos kappale on maantasolla mitattuna taikka tyhjiössä? Tietenkin se ilmanvastus vaikuttaa vaikka laskuvarjohyppääjän alastulovauhtiin. Mutta se ei ole sama asia kuin painovoiman vaikutus.

Fysiikassakin otetaan ilman kitkakerroin erikseen huomioon. Maan vetovoima on eri paikoissa eri suuruinen riippumatta ilmanvastuksesta. Jos kappale on alaspäin tulossa tyhjiössä, ei sitä ilmanvastusta oteta huomioon tietenkään. Jos taas se laskuvarjohyppääjä haluaa selvitä hengissä, niin varjoa hidastaa se ilmamassa, ilman tiheys ja täten ilmanvastus.

Tässä nyt selität kolmea asiaa muuttaen mielipidettäsi. Aluksi arvuutat tyhjää, sitten ilmanvastusta ja nyt tyhjiötä. :D Ei sinänsä, kiitos tästä. Sainpahan ajatuksia selvitettyä tästä asiasta itselleni ja sen johdatuksen.

En kyllä vieläkään tiedä mitä ajat takaa, koska muutat mieltäsi kesken keskustelun. :D Ehkä se ihmisen ajatuksen juoksu joskus selviää vielä. ^^

Lue lisää

"Miten voi olla ilmanvastusta jos kappale on maantasolla mitattuna taikka tyhjiössä? Tietenkin se ilmanvastus vaikuttaa vaikka laskuvarjohyppääjän alastulovauhtiin. Mutta se ei ole sama asia kuin painovoiman vaikutus."

Minä mainitsin ilmanvastuksen vaikutuksen kiihtyvyyteen kun sinä kommentoit:

"Tai myös aineen tiheydestä. Mitä tiheämpi aine, sen isompi massa pienemmällä tilavuudella. Mikä myös vaikuttaa vetovoimaan."

Yllä oleva kommenttisi on bullshittiä.

Irvokas kirjoitti:

Trust me. Ilma painaa, se että ilmaa on tiivisti pakattuna yhteen kohtaan tai harvakseltaan niitä molekyylejä yhdessä kohtaa. Vaikuttaa massaan ja painovoimaan. Koska mitä suurempi massa, sitä suurempi painovoima. Katso vaikka muita planeettoja. Se määrä on tietenkin nanoluokkaa täällä maassa. Mutta se vaikuttaa kuitenkin. Puhutaan siis. 0.000000001 suuruisista tai tässä tapauksessa pienemmistäkin summista.

Lue lisää

"Trust me. Ilma painaa, se että ilmaa on tiivisti pakattuna yhteen kohtaan tai harvakseltaan niitä molekyylejä yhdessä kohtaa. Vaikuttaa massaan ja painovoimaan."

Taidat lukea fysiikkaa googlesta?

Tiedätkö edes mitä tuo luku 9,81 m/s^2 kuvaa?

Iku-Turso kirjoitti:

"Trust me. Ilma painaa, se että ilmaa on tiivisti pakattuna yhteen kohtaan tai harvakseltaan niitä molekyylejä yhdessä kohtaa. Vaikuttaa massaan ja painovoimaan."

Taidat lukea fysiikkaa googlesta?

Tiedätkö edes mitä tuo luku 9,81 m/s^2 kuvaa?

Lue lisää

Maallikkotermein: Kappaleen kiihtyvyys maata kohti. Eli maan vetovoiman vaikutus kappaleeseen. Keskiarvo pyöristettynä. Olisiko ollut peräti Turussa vaikuttava voima. (ilman muita vaikutteita). Tuo luku on jäänyt ihan kouluajoilta mieleen. Silloin ei edes googlea ollut.

Tietenkin jos on isompi kappale kyseessä, niin pitää ottaa huomioon sen toisen kappaleen massa ja sen aiheuttama vetovoima myöskin.

Nyt kello rupeaa olemaan sen verran paljon, että toivotan hyvää yötä tähän väliin. Palaillaan asiaan.

scrg kirjoitti:

Googlaa Afshar experiment, jos ei vielä tuttu muuten.

Kaksoisrakokoe on itsessään loistava keksintö, koska 200 vuotta sitten se todisti tai ainakin oli todistavinaan että valo on aaltoja. Ja sitten myöhemmin taas ihan muuta, kun valoa on saatu syntymään fotoni kerrallaan.

"mä teille kaksoisraon näytän" (Rivo-Riitta)

Lue lisää

Se on kyllä. Sitähän on yritetty selvittää paljonkin, että kumpaa se oikeasti on. Vai onko se molempia. Pitääkin lukaista tuosta huomenissa. Kiitos siitä. :)

Iku-Turso kirjoitti:

"Miten voi olla ilmanvastusta jos kappale on maantasolla mitattuna taikka tyhjiössä? Tietenkin se ilmanvastus vaikuttaa vaikka laskuvarjohyppääjän alastulovauhtiin. Mutta se ei ole sama asia kuin painovoiman vaikutus."

Minä mainitsin ilmanvastuksen vaikutuksen kiihtyvyyteen kun sinä kommentoit:

"Tai myös aineen tiheydestä. Mitä tiheämpi aine, sen isompi massa pienemmällä tilavuudella. Mikä myös vaikuttaa vetovoimaan."

Yllä oleva kommenttisi on bullshittiä.

Lue lisää

Ilmanvastus ei edelleenkään vaikuta tyhjiössä. Siitä se sanakin tulee. Tyhjiö. :D

Ilmanvastus vaikuttaa kiihtyvyyteen, mutta se on eri asia kuin maapallon painovoiman aiheuttama kiihtyvyys. En ole koskaan väittänytkään etteikö ilmanvastus vaikuta kiihtyvyyteen. Painovoimastahan tässä koko ajan ollaan puhuttu.

Väität että googlaan noita asioita. Pitäisiköhän sinun lukea kirjojakin joskus tai edes tätä ketjua?

Irvokas kirjoitti:

Ilmanvastus ei edelleenkään vaikuta tyhjiössä. Siitä se sanakin tulee. Tyhjiö. :D

Ilmanvastus vaikuttaa kiihtyvyyteen, mutta se on eri asia kuin maapallon painovoiman aiheuttama kiihtyvyys. En ole koskaan väittänytkään etteikö ilmanvastus vaikuta kiihtyvyyteen. Painovoimastahan tässä koko ajan ollaan puhuttu.

Väität että googlaan noita asioita. Pitäisiköhän sinun lukea kirjojakin joskus tai edes tätä ketjua?

Lue lisää

"Ilmanvastus vaikuttaa kiihtyvyyteen, mutta se on eri asia kuin maapallon painovoiman aiheuttama kiihtyvyys. En ole koskaan väittänytkään etteikö ilmanvastus vaikuta kiihtyvyyteen. Painovoimastahan tässä koko ajan ollaan puhuttu."

Minä kysyin sinulta mitä tarkoittaa 9,81 m/s^2.

Siitähän sinä kirjoitit, joten koeta pysyä aiheessa.

Iku-Turso kirjoitti:

"Ilmanvastus vaikuttaa kiihtyvyyteen, mutta se on eri asia kuin maapallon painovoiman aiheuttama kiihtyvyys. En ole koskaan väittänytkään etteikö ilmanvastus vaikuta kiihtyvyyteen. Painovoimastahan tässä koko ajan ollaan puhuttu."

Minä kysyin sinulta mitä tarkoittaa 9,81 m/s^2.

Siitähän sinä kirjoitit, joten koeta pysyä aiheessa.

Lue lisää

Copypastee aikaisemmasta vastauksestani.

"Maallikkotermein: Kappaleen kiihtyvyys maata kohti. Eli maan vetovoiman vaikutus kappaleeseen. Keskiarvo pyöristettynä. Olisiko ollut peräti Turussa vaikuttava voima. (ilman muita vaikutteita). Tuo luku on jäänyt ihan kouluajoilta mieleen. Silloin ei edes googlea ollut.

Tietenkin jos on isompi kappale kyseessä, niin pitää ottaa huomioon sen toisen kappaleen massa ja sen aiheuttama vetovoima myöskin.

Nyt kello rupeaa olemaan sen verran paljon, että toivotan hyvää yötä tähän väliin. Palaillaan asiaan."

Koita seurata aihetta. :D Mutta joo. Nyt se on öitä.

Iku-Turso kirjoitti:

Liittyy kulmakiihtyvyyteen.

Hate to break your bubble, mut ei liity. Liittyy suoraan gravitaatiovoiman kaavaan, jossa r eli etäisyys on neliössä ja vielä jakajana. Maapallo on geoidina paksumpi päiväntasaajalta, ku navoilta. Tästä syystä putoamiskiihtyvyys vaihtelee leveysasteittain.

P.S. Tuttu kaava jo yläasteen fysiikasta.

P.P.S. Miten tämä ajatusleikki kuuluu sinkkuuteen?

kapuloita_pinnoissa kirjoitti:

Hate to break your bubble, mut ei liity. Liittyy suoraan gravitaatiovoiman kaavaan, jossa r eli etäisyys on neliössä ja vielä jakajana. Maapallo on geoidina paksumpi päiväntasaajalta, ku navoilta. Tästä syystä putoamiskiihtyvyys vaihtelee leveysasteittain.

P.S. Tuttu kaava jo yläasteen fysiikasta.

P.P.S. Miten tämä ajatusleikki kuuluu sinkkuuteen?

Lue lisää

Vastauksena viimeisimpään kysymykseen: ajatusleikkien leikkiminen on joillekin ihmisille luontainen tapa ja tämä ominaisuus uskoakseni edistää sinkkuusjaksojen pitkittymistä.

Se yläasteen kaava perustuu oletukseen, että maapallon massa olisi keskittynyt sen keskipisteeseen. Ihan tarkalleen tuo yksinkertaistus ei johda perille, koska maapallon tiheydessä on vaihteluita ja jakajana on etäisyyden neliö eikä etäisyys.

kapuloita_pinnoissa kirjoitti:

Hate to break your bubble, mut ei liity. Liittyy suoraan gravitaatiovoiman kaavaan, jossa r eli etäisyys on neliössä ja vielä jakajana. Maapallo on geoidina paksumpi päiväntasaajalta, ku navoilta. Tästä syystä putoamiskiihtyvyys vaihtelee leveysasteittain.

P.S. Tuttu kaava jo yläasteen fysiikasta.

P.P.S. Miten tämä ajatusleikki kuuluu sinkkuuteen?

Lue lisää

Sinkkuna sinkkupalstalla. Eipä sitä tule oikein muualla ihmeteltyä täällä palstalla. Kaippa sitä voisi jatkossa nakutella tuolla tiede palstalla, jos se häiritsee, kuten joku jo tuolla alempana mainitsi.

Irvokas kirjoitti:

Sinkkuna sinkkupalstalla. Eipä sitä tule oikein muualla ihmeteltyä täällä palstalla. Kaippa sitä voisi jatkossa nakutella tuolla tiede palstalla, jos se häiritsee, kuten joku jo tuolla alempana mainitsi.

Lue lisää

Ei häiritse. Ne joita häiritsee voivat kyllä hypätä aiheen yli, tarviiko sitä keskustelua avata josta ei halua lukea. Otsikosta selviää jo aloitussivulla mistä on kyse.

Funeau veti niin koomat, että ei kestä edes tolpilaan.

(naurua)

Kyllähän tuo ajatus aika hyvin onnistuu. Tyhjyydessä ei ole edes sitä tyhjyyttä. Full Blank Mode. Niin sanotusti.

Irvokas kirjoitti:

Kyllähän tuo ajatus aika hyvin onnistuu. Tyhjyydessä ei ole edes sitä tyhjyyttä. Full Blank Mode. Niin sanotusti.

Se on aika pelottava ajatus sinänsä. :S

Funeau kirjoitti:

Funeau veti niin koomat, että ei kestä edes tolpilaan.

(naurua)

Mjoo

Otetaan esimerkiksi vaikka netti - joka on kaikkien leipätyö.

Missä se on?

(Naurua)

Funeau kirjoitti:

Mjoo

Otetaan esimerkiksi vaikka netti - joka on kaikkien leipätyö.

Missä se on?

(Naurua)

Hypervaikea esimerkki on seuraavassa kehyksessä:

Jos olet ja ajattelet, niin onko se sinun, Jumalan, evoluution vain itse universumin idea olla ja todentaa olemattomuutensa todeksi?

(Hihitystä)

Funeau kirjoitti:

Hypervaikea esimerkki on seuraavassa kehyksessä:

Jos olet ja ajattelet, niin onko se sinun, Jumalan, evoluution vain itse universumin idea olla ja todentaa olemattomuutensa todeksi?

(Hihitystä)

Lue lisää

Mjoo

Mä arvasin tämän.

Hypervaikeista kyssistä on helppo hyppiä seuraavaan.

Jos ajatellaan, niin ajattelimmeko me mitään ennen ajatusta?

Tässä kuljetaan jo kvanttimaailmaan, sillä ne menivät jo, olivat jo ja katosivat - vain uudistuakseen - ollakseen ja kadotakseen.

Olemuksen luonne toimii meissä yhtä hyvin kuin toimii Ladan pakoputki Veyronissa.

(Hirn)

Funeau kirjoitti:

Mjoo

Mä arvasin tämän.

Hypervaikeista kyssistä on helppo hyppiä seuraavaan.

Jos ajatellaan, niin ajattelimmeko me mitään ennen ajatusta?

Tässä kuljetaan jo kvanttimaailmaan, sillä ne menivät jo, olivat jo ja katosivat - vain uudistuakseen - ollakseen ja kadotakseen.

Olemuksen luonne toimii meissä yhtä hyvin kuin toimii Ladan pakoputki Veyronissa.

(Hirn)

Lue lisää

Mjoo

Pitkällisen pohdinnan jälkeen en näe valonnopeudella mitään muuta asemaa kuin olla tekijä yhtälössä, joka on aukoton.

Valonnopeus ei kuulu meille. Se kuuluu yhtälöön ja pyrkimyksiimme.

(Hirn)

Funeau kirjoitti:

Mjoo

Pitkällisen pohdinnan jälkeen en näe valonnopeudella mitään muuta asemaa kuin olla tekijä yhtälössä, joka on aukoton.

Valonnopeus ei kuulu meille. Se kuuluu yhtälöön ja pyrkimyksiimme.

(Hirn)

Lue lisää

Valonnopeus on kosmologinen etikettisääntö, joka estää vieraisiin pöytiin huutelun häiriköiltä.

scrg kirjoitti:

Valonnopeus on kosmologinen etikettisääntö, joka estää vieraisiin pöytiin huutelun häiriköiltä.

Periaatteessa olet täysin oikeassa.

Ainoa ongelma on ajan ja tilan käsite - eli todellisuudeksi nimeämme ilmiö.

On nimittäin niin että minusta kaukaisuuteen on yhtä pitkä matka kuin minusta on minuun, koska yhden pisteen ajattelu näin sen sanelee.

Olemme periaatteessa siinä mistä lähdimme liikkeelle.

(Naurua)

(hihitystä)

Funeau kirjoitti:

Periaatteessa olet täysin oikeassa.

Ainoa ongelma on ajan ja tilan käsite - eli todellisuudeksi nimeämme ilmiö.

On nimittäin niin että minusta kaukaisuuteen on yhtä pitkä matka kuin minusta on minuun, koska yhden pisteen ajattelu näin sen sanelee.

Olemme periaatteessa siinä mistä lähdimme liikkeelle.

(Naurua)

(hihitystä)

Lue lisää

Mjoo

Ymmärrän tämän vaikeusasteen, joten otan linkitettyä matskua mukaan.

Musta on fantastista se että maailmassa on värit.

Maailma ilman värejä on kuin paikka, josta tämä kaikki alkoi.

(hirn)


https://www.youtube.com/watch?v=otHGXR_zUag

Temporal Vortex. My inner nerd is awakening. :D

https://youtu.be/o4k72iqolT4?t=47

Kiitos tuosta. Tämä keskustelu nyt erosi yhdessä vaiheessa vähän aiheesta. :D Mukava kuulla että tykkäät. :)

Niin se taisi olla tuo "Mitä oli ennen alkuräjähdystä" juttu. Tuo on kanssa yksi, mitä on universumin ulkopuolella. Se lienee sitten toinen aihe joskus. :) Kaikkea sitä tuleekin pohdittua. :D

Ja tosiaan jos missään ei ole mitattu ylivalonnopeutta, niin se ei vaan fyysisesti ole mahdollista, koska avaruuden kudos repeytyy jos se ylitetään! Mutta EHKÄ voi olla sitten madonreikiä yms. jotka lyhentävät matkoja avaruudessa. Ja ehkä niitä voi tehdä keinotekoisestikin. Kumma silti ettei kukaan alieni ole tullut kertomaan asiasta!

Sijainnin muutos = etäisyys (metreinä) voidaan ilmaista ajan (t) funktiona:
1/2 * vakio * t^2

Nopeus (metriä / sekunti) edellisen derivaattana ajan suhteen:
vakio * t

Kiihtyvyys (metriä /sekunti /sekunti) edellisen derivaattana ajan suhteen eli paikan toisena derivaattana ajan suhteen:
vakio

Laskuharjoitusten tekijälle SI yksiköiden kerto- ja jakolaskut on siitä hyödyllisiä, että oikeiden laskutoimitusten jälkeen tuloksena pitäisi myös olla haluttu yksikkö.

Eli kun lihava nainen syö suklaata (kg), siitä saadaan energiaa (J) ja kehoon kertyy rasvaa (kg) eikä luihin lisää paksuutta tai pituutta, joita mitattaisiin metreinä.

Sun kellos jätättää.

30 vuotta sitten olis ollut sun aikas olla täällä.

Anonyymi kirjoitti:

Sun kellos jätättää.

30 vuotta sitten olis ollut sun aikas olla täällä.

Ajatuksissani voin kulkea ihan minne vain.

Wwuwuw kirjoitti:

Ajatuksissani voin kulkea ihan minne vain.

Tervemenoa eikä tartte kertoa missä olet sekunti sitten.

Jep. Tosiasiassa syvällä ei päde esim lause "että eipä paljon paskaakaan".

Fyysisesti meitä ei ole. Olemme alienien tietokoneen elämäsimulaattorin keinotodellisuudessa sätkiviä olioita. Hyvät on koneet alieneilla, kun meistä kaikki tuntuu niin todelliselta.

Aika on suhteellista. Muiden näkökulmasta menet tosi nopeasti. Omasta näkökulmastasi sitten taas maailmankaikkeuden tapahtumat näyttävät hidastuneen (vai oliko se sittenkin nopeutuneen tässä tilanteessa.) vaikka sekuntikellosi näyttäisi tikittävän samaan tahtiin kuten ennenkin.

Sitä olen miettinyt, voisiko sillä tavoin elää pidempään. Mutta elät yhtä kauan omasta mielestäsi kuin ennenkin, muut vain elävät joko nopeammin tai hitaammin verrattuna sinuun.

En ymmärtänyt, mutta haluaisin vastauksen kysymykseen ovatko menneisyys ja tulevaisuus jotenkin epäsymmetrisiä keskenään. Koemmeko ne erilaisina vain koska muistamme menneisyyttä mutta emme tulevaisuutta? Vai laajeneeko tämä hetki ja sen todellisuus jotenkin tulevaisuuden suuntaan ja suppenee menneisyyteen?

scrg kirjoitti:

En ymmärtänyt, mutta haluaisin vastauksen kysymykseen ovatko menneisyys ja tulevaisuus jotenkin epäsymmetrisiä keskenään. Koemmeko ne erilaisina vain koska muistamme menneisyyttä mutta emme tulevaisuutta? Vai laajeneeko tämä hetki ja sen todellisuus jotenkin tulevaisuuden suuntaan ja suppenee menneisyyteen?

Lue lisää

Eli onko sisä- ja ulkopuoli vain tuon valitun matemaattisen transformaation ominaisuus vai voisiko saman periaatteessa tehdä käänteisesti?

Pitää pistää kahvia valumaan ja pohtia tätä vähän aikaa. :)

scrg kirjoitti:

En ymmärtänyt, mutta haluaisin vastauksen kysymykseen ovatko menneisyys ja tulevaisuus jotenkin epäsymmetrisiä keskenään. Koemmeko ne erilaisina vain koska muistamme menneisyyttä mutta emme tulevaisuutta? Vai laajeneeko tämä hetki ja sen todellisuus jotenkin tulevaisuuden suuntaan ja suppenee menneisyyteen?

Lue lisää

Meidän mielestä pallon ulko ja sisäpuoli ovat epäsymmetrisiä. Mutta kun palataan transformaatiossa lähtötilaan eli metriseen kompleksiseen avaruuteen siellä avaruutta on yhtälailla menneisyyteen ja tulevaisuuteen eli symmetria on.

Muisti ja havainto ovat hieman eri asia. Havaintojen mukaan menneisyyden suuntaan ei pääse. Muistin mukana sinne pääsee helposti.

Olen pohtinut myös laajenemista. Teoriani mukaan temptonin mitta on t=1/T missä T on singulariteetista alkaen kulunut aika. Tosin tätä teoriaa on sanottu paradoksiksi, ilman että olisi osattu perustella miksi niin olisi. Teoriani mukaan maailmankaikkeuden laajeneminen ei tapahtuisikaan, vaan aine kutistuu kohti olematonta ajan kuluessa. Lopussa jää vain ajatota aikaa. eli tyhjyys ilman ainetta.

scrg kirjoitti:

Eli onko sisä- ja ulkopuoli vain tuon valitun matemaattisen transformaation ominaisuus vai voisiko saman periaatteessa tehdä käänteisesti?

Käytännössä meidän ajan suhteen käänteinen aine on olemassa. Antimateria. Antimaterian tulevaisuus on meidän aineen suunta menneisyys, Se ei silti mahdollista aineellisessa maailmassa aikamatkustusta. Antimaterian kohdatessa materiaa aika tasaa itsensä syntyy materiaton energiahiukkanen fotoni joka liikkuu valonnopeutta ja fotonin kello ei käy mihinkään suuntaan. Eli fotonille aika lakkaa olemasta.

Anonyymi kirjoitti:

Käytännössä meidän ajan suhteen käänteinen aine on olemassa. Antimateria. Antimaterian tulevaisuus on meidän aineen suunta menneisyys, Se ei silti mahdollista aineellisessa maailmassa aikamatkustusta. Antimaterian kohdatessa materiaa aika tasaa itsensä syntyy materiaton energiahiukkanen fotoni joka liikkuu valonnopeutta ja fotonin kello ei käy mihinkään suuntaan. Eli fotonille aika lakkaa olemasta.

Lue lisää

Eipä nuo esim. tuolla https://physics.stackexchange.com/questions/86988/anti-matter-as-matter-going-backwards-in-time-requesting-further-clarification?rq=1 näytä yksimielisiä aiheesta olevan. Jos meidän maailmassamme ajan kulku näkyy entropian lissääntymisenä, niin käänteiselle sen pitäisi vähetä. Tämän epätietoisuuden kanssa voin elää.

Mutta todennäköisyys pohdituttaa silloin kun ei ole tähdellisempää päänvaivaa. Ajatellaan Radonia (222), yhtä atomia. Miten se voi olla niin, että täysin riippumatta ulkoisista tekijöistä tuo atomi osaa joskus mutta ei kuitenkaan heti hajota. Ikään kuin sillä olisi oma noppa ja kello tai vähintään noppa.

scrg kirjoitti:

Eipä nuo esim. tuolla https://physics.stackexchange.com/questions/86988/anti-matter-as-matter-going-backwards-in-time-requesting-further-clarification?rq=1 näytä yksimielisiä aiheesta olevan. Jos meidän maailmassamme ajan kulku näkyy entropian lissääntymisenä, niin käänteiselle sen pitäisi vähetä. Tämän epätietoisuuden kanssa voin elää.

Mutta todennäköisyys pohdituttaa silloin kun ei ole tähdellisempää päänvaivaa. Ajatellaan Radonia (222), yhtä atomia. Miten se voi olla niin, että täysin riippumatta ulkoisista tekijöistä tuo atomi osaa joskus mutta ei kuitenkaan heti hajota. Ikään kuin sillä olisi oma noppa ja kello tai vähintään noppa.

Lue lisää

Tuossa on se virhe. että oletetaan ajan olevan kolmiulotteinen. Materian ja antimaterian suhteen temptoni muodostuu aikakvantin alasta kompleksisessa ajassa ja aikaa mitataan pallopinnan tangentin suunnassa eli pinnan ulkopuolella ei ole aikaa. Siellä on tyhjiö. Temptonin liikkuessa toista temptonia kohti sen liikkuman matkan voi mitata suhteessa toiseen temptoniin. Suhteellisuusteoreettinen aika on temptonien lähestymistä toisiinsa nähden tulevaisuudesta. Antimaterian käänteisyys ajan suhteen on voimassa tangentin suunnassa ja antitemptonin tulevaisuus on menneisyyden puolella eli molempien hiukkasten tulevaisuus on kolmiulotteisuudessa ulkopuolella. entropian lisääntyminen on voimassa sekä materialle, että antimaterialle. Hämäävää asiasta tekee kolmiulotteisuus, kun aikatarkastelu tulisi oikeasti tehdä isomorfisen käänteistransformaation jälkeen ja se meinaa useimmilta unohtua.

scrg kirjoitti:

Eipä nuo esim. tuolla https://physics.stackexchange.com/questions/86988/anti-matter-as-matter-going-backwards-in-time-requesting-further-clarification?rq=1 näytä yksimielisiä aiheesta olevan. Jos meidän maailmassamme ajan kulku näkyy entropian lissääntymisenä, niin käänteiselle sen pitäisi vähetä. Tämän epätietoisuuden kanssa voin elää.

Mutta todennäköisyys pohdituttaa silloin kun ei ole tähdellisempää päänvaivaa. Ajatellaan Radonia (222), yhtä atomia. Miten se voi olla niin, että täysin riippumatta ulkoisista tekijöistä tuo atomi osaa joskus mutta ei kuitenkaan heti hajota. Ikään kuin sillä olisi oma noppa ja kello tai vähintään noppa.

Lue lisää

Radonilla on ns. noppa. Temptoni pallo on normienergiatilassa täysin ympäri pallo. Tietyissä atomin isotoopeissa ja yhdistelmissä atomin temptonien yhdessä pito vaatii ylimääräisen energia kvantin (tulevat esiin hajoamisen tapahtuessa) Ylimääräinen osa ei näy millään tavalla atomissa ennen hajoamista. eli se on piilossa. Tämä piilo on menneisyyden puolella eli temptonin sisällä. Ylimääräinen energia venyttää temptonin palloa. Temptonin koko ei kuitenkaan kasva vaan palloon muodostuu aukko. Lyhyen puoliintumisajan aineessa temptonin aukko on isompi. Menneisyyden puolella kimpoileva energiakvantti osuu lopulta aukosta ulos ja atomi hajoaa osiksi. Ylijäämä energiakvantit voidaan havaita emissiona.

Niin, tuota aikamatkustusta olen kanssa pohtinut. Menneisyyteen pystyisi näkemään kyllä, jos olisi tarpeeksi tarkka teleskooppi ja jokin mikä taittaisi valoa tuolla kaukana sopivasti.

Sillä tavalla sitten pystyisi katsomaan maan menneisyyteen, kun se valo matkaa kiertotien kautta tänne.

Eikös jossain Superhessu jaksossa ollut, kun hän taivalsi valoa nopeammin jonnekkin kauas ja katsoi sitten supernäöllä takaisin maan menneisyyteen, :D

Douglas Adamsin idea aamujen kohmelo-ongelmaan oli mennä vetämään kännit maailmanlopun kapakkaan, jonka jälkeen ei ole aamua.

Jos oletetaan, että ihmisten aikamatkailu olisi mahdollista, voitaisiin arvailla että keskuudessamme on aikamatkaajia: osa tulevaisuudesta mutta miksei menneisyydestäkin. Fyysisesti ollaan tässä, mutta henkisesti jääty kivikaudelle tai talvisodan juoksuhautoihin.

Tuli mieleen tuosta yksi sarjakuva myös.

https://i.redd.it/rt49zff5wiqx.png

Realistinen aikamatkustuskone. :D

Kaippa sitä voisi jatkossa siellä naputella, jos se kovin häiritsee täällä puolella. Tottunut sinkkuna sinkkupalstalla kirjoittelemaan.

Täällä on jatkuvasti seksikeskustelujakin vaikka niille on oma palsta. Ja muita aiheeseen liittymätöntä.

Samaa mieltä. Piristävää lukea vaihteeksi jotain muuta kuin "naiset on hypergamisia, en saa naista, haluan thaityttösen, viinaa juomalla saa naisia" jne.

En haluaisi tungetella. Mutta ajattelin kysyä. Onko kaikki ookke? Mitä seurannut juttujasi, tuosta katselutahdista ajatellen. Niin aika tiuhaan tahtiin olet niitä katsonut? Ei siinä, jos tykkäät katsella putkeen. :) Välillä itsellänikin maratoonit menossa, kun innostuu jostain sarjasta. :D

Jos kaikki on ookke. Niin suosittelen Stranger Things tai The Outer Limits.

JOO hyvä idea The Outer Limits voisi olla ehkä koko tuotantona ostaa jos löydän... Hiekkakuninkaat on tuossa ainakin aika hyvä jakso, joka on jäänyt mieleen.

Tai sitten tämä toinen sarja vanha, samankaltainen, Twilight Zone, mutta oli mustavalkoisena, jossa tuli vierailijoita maapallolle, ja kun selvittivät mitä se viestintä tarkoittaa: "To serve man" = "kuinka palvella ihmistä", mutta oikeasti tarkoittikin sitten että "kuinka tarjoilla ihmistä ruokana".

The Crime Story on sellainen jos löydän jostain, voisin, ei aina avaruusjuttuja.
Jossa Dennis Farina sekä Ray Liotta, sarja.

Anonyymi kirjoitti:

JOO hyvä idea The Outer Limits voisi olla ehkä koko tuotantona ostaa jos löydän... Hiekkakuninkaat on tuossa ainakin aika hyvä jakso, joka on jäänyt mieleen.

Tai sitten tämä toinen sarja vanha, samankaltainen, Twilight Zone, mutta oli mustavalkoisena, jossa tuli vierailijoita maapallolle, ja kun selvittivät mitä se viestintä tarkoittaa: "To serve man" = "kuinka palvella ihmistä", mutta oikeasti tarkoittikin sitten että "kuinka tarjoilla ihmistä ruokana".

The Crime Story on sellainen jos löydän jostain, voisin, ei aina avaruusjuttuja.
Jossa Dennis Farina sekä Ray Liotta, sarja.

Lue lisää

Hiekkakuninkaat on ehdoton ykkönen vieläkin Outer Limitistä. :) Pilottijakso. Ostin aikoinaan sen ekan kauden ja pari semmosta koostejuttua. Siinä on kyllä aika erikoisia ne jotkut jaksot. Pohditaan vähän sitä sun tätä.

Twillight Zone oli aika erikoinen kanssa. Tykkäsin myös The Dead Zone. Mies näkee tulevaisuuteen asioista. Sekä sitten 4400.

Tuota en olekkaan nähnyt, pitääkin tarkastaa. (Crime Story)

Tuota voisi käyttää vaikka toisen ihmisen kanssakäymiseen tilanteessa, missä vatsaan kertyy musta aukon luoma gravitaatiotunne. :) Aika hidastuu silloin äärettömän pieneksi. Toivoo parasta, mutta pelkää pahinta. Puiden lehtien havina pysähtyy melkein paikalleen. Kolibrin siiven räpäytyksen voi melkein nähdä, kun se paikallaan imee mettä kukkasesta. Tai jotain semmoista.