Heissan!
Kysyisin "pienien koirien" omistajilta, miksi otatte koirane syliin nähdessänne ISOn koiran esim. Rottweilerin?
Siitä ei käsittääkseni ole muutakuin haittaa??
Kysyisin "pienien koirien" omistajilta, miksi otatte koirane syliin nähdessänne ISOn koiran esim. Rottweilerin?
Siitä ei käsittääkseni ole muutakuin haittaa??
Vastaukset 8
Vanhimmat
viime sunnuntain nostin ensimmäistä kertaa koirani ilmaan, lähes kaksi vuotta tässä kerkesi rauhassa ulkoillakkin!
prkl kun ison ei-hanskassa olevan koiran idiootti-omistajalla ei ole sen vertaa tajua, että pitäisi sen s*tanan rakkinsa kiinni, tai tulisi edes hakemaan omansa pois kun näkee etten minä mitenkään pysty tilannetta yksin selvittämään. toisella kädellä nostin oma koira niin korkealle ilmaan kun mahdollista (koira killu kahdessa metrissä) ja toisella yritin suojella kasvojani, kun se s*tanan koira hyppi päälle. "se on vain pentu'" ei juuri siinä tilanteessa lohduta, kun leuat napsuu...
en todellakaan ole koiraa syliin nostanut vaikka on tullut jos minkälaista otusta vastaan - kyllä sitä melko hyvin näkee, onko vastaan tulevalla koiralla hyvät vai pahat mielessä. esim. yksi belggari ryntäsi meidän "päälle", mutta ei siltä kokonaan korvat kadonneet kun omistaja komensi enkä kokenut tilannetta mitenkään uhkaavaksi.
samoin ollaan ohitettu irti olleita sakemanniuroksia kapealla polulla ihan nätisti, kun tuo minun otuskaan ei rähise tai provosoi ohi mentäessä.
pitää melko rautahermo olla, jos ei omaa alta kolmikilostaaan suojele (vaikka sillä niin huonolla tavalla, että nostaa syliin) kun kymmenen kertaa isompi piski ryntää päälle täysin ilman kontrollia. sopii koettaa...
vaikka mieli tekisi, sillä ulkoilen yhdessä niin monen koiran kanssa. Jotkut isojen koirien omistajat joilla ei koira todellakaan ole kuin egon jatkeena antaa hyökkäillä ja uhota, mutta kun meillä on niin monta usein se hankalakin koira omistajineen poistuu takavasemmalle,kun omani provosoivat kyllä valitettavan aktiivisesti.
Eikä niin hullua olekkaan joka valmiina olevan lauman kimppuun hyökkää.
..koska isot koirat ovat käyneet jo kolmesti koirani päälle.. Tällä meidän seudulla on muuutenkin paljon "hulluja" koiria, siis ihmisten pilaamia koiria.. Juuri tuossa yksi päivä joku narkomaani piti saksanpaimenkoiraansa vapaana, ja olihan se arvattava, että kun koira huomasi pienen kääpiöpinserini, niin se juoksi täysillä päin... Ilta aika ja oli aika pimeätä.. Ei ollut kovin mukava kokemus.. Siinä minä sitten pyörin koira pääni korkeudella ja yritin väistellä tämän saksarin puraisu yrityksiä,kunnes omistja repi sen pois niskanahasta ja hännästä.... :/ En minä tietenkään aina isoja varo.. Vain jos omistaja on kovin holtiton,tai liian nuori...
Itselläni on 10kk ikäinen rottis uros ja olen hallunnut pitää sen muiden vieraiden koirien ulottumattomissa (niin pienet kun isotkin koirat). Tuttujen kanssa leikitään mielin määrin. Olen myös kuullut näistä pienten koirien omistajista, jotka nostelevat koiriaan heti kun "isot pedot" ilmestyvät.
Meille kävi näin: Olimme koirani ja mieheni kanssa metsässä ja koira oli irti. Pojumme löysi tietenkin miehen ja hänen pienen koiransa. Mies ei nostanut koiraansa ylös vaikka meillä oli täysi työ ottaa ommaamme kiinni. Pojumme ei mennyt lähelle vaan juoksenteli ympyrää ja "ihmetteli, että mikä toi on?". (Ei ollu kauheesti seurustellu pienten koirien kanssa) Mies oli kyykyssä ja piteli koiraansa lähellä ja naureskeli, että "saako ton kiinni?.." Hienosti meni tilanne eikä kummallekaan tullut paha mieli..
Me edelleen treenataan käskyjä, jotta ne toimisi muidenkin koirien läsnäollessa :)
Vanhemmillani on pieni koira, ollaan otettu se jo silloin kun asuin itsekkin kotona(4vuotta sitten), kohta ostan itselleni oman pienen koiran, olen miettinyt itsekin tuota asiaa, mutta siltä kannalta, että missä tilanteessa kannattaa ottaa koira syliin? Siis en ole ikinä joutunut ottamaan tätä vanhempieni koiraa syliin, koska olemme asuneet pienessä kylässä ja siellä niitä koiria ei tosiaankaan ole paljoa ja siellä omistajat ymmärtävät pitää ne kiinni kun pienempi tulee vastaan. Mutta nyt kun asun kaupungissa ja täällä päin kaupunkia olen nähnyt jos jonkinlaista koiraa... Mutta koirani otan syliin jos tarve niin vaatii, koska en todellakaan halua nähdä kuinka joku isompi koira tarraa minun pikkaista koiraa päästä kiinni ja heiluttelee sen hengiltä! Mutta olen yleensäkkin varovainen vieraiden koirien kanssa ja varsinkin jos ne näyttävät siltä että ei oikein tulee toimeen pienten kanssa....
Jos otat syliin, vahvistat koiraa joka sitten alkaa pelkäämään sellaisia tilanteita.
Mutta enpä itsekään halua pientä koiraani täyteen hampaan reikiä...=/ että tekee miten vaan, ikinä ei ole hyvä =)
Itse en ota koiraa syliini vaan luotan että ihminen, jolla iso koira on, myös PYSTYY hallitsemaan sen, on se sitten pentu tai ei. Sana pätee uuveena raketteja, en ota koiria syliin tai lepertele ettei tarvi pelätä, vaan mennään muina miehinä pissilenkille. on toiminut hyvin! Ihminen tiedostamatta ruokkii koiran pelkoja omalla toiminnallaan. Myös omakohtaisia kokemuksia löytyy ja niistä ollaan opeteltu pois.
Yksinkertaisesti villakoirani pelkää muita koiria. En kylläkään aina ota koiraa syliin, mutta silloin kun tulee "agressiivisen" oloinen, haukkuva ja muriseva koira.
Äiti talutti mopsia rauhassa tiellä, kunnes lumivallin takaa hyökkäsi irrallaan oleva saksan paimenkoira ja puri heti päähän monta kertaa. Mitään ei äiti ehtinyt tekemään. Leuka murtui ihan irti ja koira piti lopettaa. Oli siinä äitille suuri suru, ei ole lakannut vieläkään, vaikka siitä on aikaa lähes vuosi. Omistaja ei puhunut eikä selittänyt. Mikä siinä enää olisi auttanutkaan?