Mulla häirittee tämmönen asia - kun kirjotan päiväkirjaan, välillä kirjotan asioita ihan kun ne tapahtuis nyt, välillä taas mitä tapahtui, välillä mitä on tapahtunut - jos näissä oliskin joku logiikkaa miten pompin ajasta toiseen mutta kun ihan välillä saattaa yks sana olla eri tavalla kun muut...
Esim.
"Heräsin aamulla ja menen pesemään hampaat. Jossain vaiheessa olen lähteny kouluun ja huomasin että myöhästyn. Tulen juoksemaan portaat alas. Unohdin kirjanikin kotiin mut en jaksa lähteä takasin. Näen kavereita pihalla ja päätinkin lähteä heidän mukaansa enkä koulun tylsille tunneille!"
Ymmärrätteköhän mitä yritän selostaa...
Päiväkirjassa kirjotan aina "minä". Muuta en osaakaan vaikka haaveilen siitä että jonain kauniina päivänä vuonna miljoonasade kirjotan sen tarinan mikä mun päässä on ollu jo kauan........
Esim.
"Heräsin aamulla ja menen pesemään hampaat. Jossain vaiheessa olen lähteny kouluun ja huomasin että myöhästyn. Tulen juoksemaan portaat alas. Unohdin kirjanikin kotiin mut en jaksa lähteä takasin. Näen kavereita pihalla ja päätinkin lähteä heidän mukaansa enkä koulun tylsille tunneille!"
Ymmärrätteköhän mitä yritän selostaa...
Päiväkirjassa kirjotan aina "minä". Muuta en osaakaan vaikka haaveilen siitä että jonain kauniina päivänä vuonna miljoonasade kirjotan sen tarinan mikä mun päässä on ollu jo kauan........
Vastaukset 3
Vanhimmat
ööh, no mut ei kai päiväkirjan tarviikaan olla niin oikeaoppisesti tms kirjoitettu...?
Mä ainakin kirjotan päivikseen mahdollisimman nopeesti & miettimättä, aina sen mikä tulee ekana mielee, sillain se on aidointa. Aikamuodot vaihtelee ja "kertoja" ja kielikin saattaa vaihtuu pariksi sivuksi, yhtäkään sanaa en varmaan kirjoita kirjakielellä ja käsialakin on sellasta että ei varmaan kukaan muu sais selvää vaikka yrittäskinxD
Mut jos sua häiritsee nii ei kai siinä muuta, kun mietit vähä tarkemmin mitä kirjotat.
Mullakin tulee kirjoitettua ihan sekavasti päiväkirjaan, mutta voihan sitä ensin kirjottaa kaiken mitä mieleen tulee ja sitten kirjottaa sen uudelleen selkeämmäin, siis jos jaksaa, minä en oo jaksanu vaivautua kirjottamaan päiväkirjan juttuja uudelleen, vaikka joskus mietin että varmaan pitäisi tehdä niin, kun ei itsekkään saa sitten vuosien päästä selvää mitä oikein on tarkoittanut.
Hei,
Tuollainen kirjoittaminen, mitä kuvailit, on mielestäni sitä kaikkein aidointa. Kirjoita tekstisi sellaisena kuin se ulos tulee. Siis nimenomaan päiväkirjakirjoittaminen on hyvä pitää täysin vapaana kaikista normeista.
Se tarina, mikä on päässäsi ja jonka kirjoittamisesta haaveilet, tulee ulos jonain päivänä oikeassa muodossa. Päiväkirjaasi tekemät alitajuntaiset aikamuoto hyppäykset ovat kokeilua ja tarinan alitajuntaista kehittelyä. Älä huolehdi niistä.
Ja tarinan voit kirjoittaa aluksi minä-muodossa, jos se tuntuu luontevimmalta. Muuta se myöhemmin toiseen muotoon, jos minä-muoto ei olekaan tarinallesi se oikea.
Voithan harjoitella eri aikamuodoissa kirjoittelua "järkevästikin" erikseen, mutta minä pitäisin(ja pidänkin) päiväkirjan sellaisena, jonne kirjoitaa asiat juuri sellaisina kuin ne tulevat. Sanat eivät kuitenkaan koskaan riitä kuvaamaan tunteitamme ja sisäistä maailmaamme täydellisesti, mutta aidoimmillaan sanat ovat silloin, kun ne tulevat ilman tietoista ajatusta.
Näin minä ajattelen ja kehoitan sinua jatkamaan samaan malliin. Mukavia kirjoitustuokioita!