Onko taajuuskorjain tarpeellinen?

Kaiuttimien hankintaan ja kuuntelutilan pohtimiseen sekä muokkaukseen pitää tosiaan uhrata valtaosa budjetista ja suunnittelusta.

Enpä tiedä, kuinka moni näkee sen vaivan, että mittauttaa ja säätää kuuntelutilansa sellaiseksi, että taajuuskorjaimesta olisi mitään hyötyä, mutta jos sen ajan, vaivan ja rahan uhraa, tai haluaa taajuuskorjaimen ihan muuten vaan huvikseen, niin siitä vaan sitten minun puolestani.

Jos kuunteluhuoneessa on sopiva akustiikka ja kauttimet ja kuuntelija on sijoitettu parhaalla mahdollisella tavalla niin taajuuskorjain ei ehkä ole välttämätön

Mutta yleensä jossain tuossa "lenkissä" on puutteita joten taajuuskorjain on yleensä hyödyllinen tai jopa vättämätön laite että huono kuuntelupaikka/huono akustiikka/huonot kaiuttimet/laitteen tai jopa alkujaan huonosti taltioitu/miksattu äänitys saadaan korjattua kuulumaan ”siedettävästi”/miellyttävästi

Ihmiset kuulevat musiikin vielä erilailla tai haluavat jopa muuttaa kuunneltavan musiikin olemusta joko mielestään lähemmäksi kuvittelemansa alkuperäisen äännityksen olemusta tai muuttaa kuulemaansa johonkin omasta mielestään miellyttävään suuntaa

Itsellä 2 taajuuskorjainta, toinen virittimien/tietokoneesta/CD levyltä kuuntelemiseen Pro Addon T12. Toinen TV kuunteluun Logitech Z623 -2.1

https://aijaa.com/xovIfg

Tuollaisen ohjeen löysin netistä

Taajuuskorjaimet
Taajuuskorjaimella eli ekvalisaattorilla (engl. equaliser, lyhennettynä EQ) korostetaan tai heikennetään äänen eri taajuuksia

https://aaltomuoto.wordpress.com/aani/aanitekniikan-perusteet/6-taajuuskorjaimet/

"Graafinen EQ
Graafisessa taajuuskorjaimessa on tasaisin välein useita kiinteitä taajuusalueita, joita kutakin voi korostaa tai heikentää. Buustauksen ja leikkauksen määrä on usein joko /- 6 dB tai /- 12 dB. Q-arvoja ei voi säätää.

Taajuusalueet on jaoteltu yleensä oktaavittain niin, että yhden oktaavin alueella on esimerkiksi kolme tai neljä taajuusaluetta. Kallion lukion alasalin graafisen EQ:n taajuudet ovat 80 Hz, 100 Hz, 125 Hz, 160 Hz, 200 Hz, 250 Hz, 315 Hz, 400 Hz jne. Sadan ja kahdensadan hertsin välillä on siis kolme aluetta, kahdensadan ja neljänsadan välillä kolme jne. Kyseisessä laitteessa alueita on yhteensä 21, joten puhutaan 21-alueisesta EQ:sta. Alla olevassa kuvassa on 31-alueisen ekvalisaattorin toisen kanavan säätimet.

Graafinen ekvalisaattori on kätevä, kun täytyy leikata tai korostaa useita eri taajuuksia samanaikaisesti. Tämä tulee tarpeen esimerksi PA-järjestelmää “viritettäessä”, kun järjestelmän ja huoneen aiheuttamia äänenvärin vääristymiä yritetään kompensoida. Graafinen EQ on tarpeen myös lavamonitorien kiertotaajuuksien leikkaamisessa.

Tarkkaan taajuustyöskentelyyn graafinen taajuuskorjain ei kuitenkaan sovellu, koska taajuusalueet ovat kiinteitä ja niiden Q-arvoja eli leveyksiä ei voi säätää."

"Nyrkkisääntöjä
Mutaisa soundi → leikkaa 100 Hz
Honotus → leikkaa 500 Hz
Leikkaa parantaaksesi soundia
Buustaa muuttaaksesi soundia
Et voi buustata sellaista, mitä ei alunperinkään ole olemassa."

Kyllä hyvät kajarit riittää, mutta huonommat kajarit sitten jo vaatii taajuuskorjaimen.

Osa taajuuskorjausjutuista on niin huonolaatuisia, että mielummin jättää pois ääntä pilaamasta. Siihenkin eli laatuun tulee sitten sijoittaa, jos haluaa kunnon lopputuloksen. Mutta huonoja kaiuttimia ei saa soimaan kunnolla millään ylimääräisilla vippaskonsteilla.

Hifistelyä on edullisinta harrastaa kuulokkeilla. Silloin kokemukseen vaikuttavat kopan sisäiset häiriöt.

Kaikki äänet eivät yksinkertaisesti mahdu huoneeseen. Osa äänistä kimpoilee rakenteista. Huoneessa ei näin ollen voi olla yhtään paikkaa, missä kaikki äänet toistuisivat kunnolla ja tasapainoisesti. Konserttikokemuskin on aivan erilainen kuuntelupaikasta riippuen. Silti meille myydään läjäpäin laitteita ja toinen toistaan parempia konserttisaleja.:)

Jopa Windows media player -ohjelmassa on taajuuskorjain. Erilaisilla kuulokkeilla ja eri kaiuttimilla tulee erilaista äänensävyä. Tämän huomaa jo halvoista pikkuradioista, joita myydään marketeista: yhdessä on diskanttinen, terävä ääni, toisessa bassoisempi ja vähemmän suhiseva.

Myös musiikkilajilla on merkitystä. Hevin kuuntelussa saattaa toimia taajuuskorjaimen keskialueen vähättely, ja ääripäiden korostus. Grunge saattaa kuulostaa aivan erilaiselta bassoisena kuin diskanttisena. Joissakin MP3-soittimissa on ollut taajuuskorjaimen asemesta musiikkilajin mukainen valinta: jazz, rock, pop, klassinen. Näissä on ikäänkuin ajateltu valmiiksi käyttäjän puolesta taajuuskorjaimen asetukset. Vastaavaa kuin kameroissa aiheohjelmat, sanelukoneissa "recording scene" asetukset.