Tulee kalliiksi muuten, milloin tämä tapahtuu suomessa?
https://www.bbc.com/news/articles/cq1kd1nee80eo
https://www.bbc.com/news/articles/cq1kd1nee80eo
Kauppiaat, ottakaa ne kylmälaitteet pois netistä
Anonyymi-ap
33220
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Mitä sillä wifillä ja bluetoothilla tekee noiden laitteiden kanssa?
Nettipiuhat irti jo.
Lämpötilaa säädetään ETÄNÄ,,,heh joo
Juu pitää nostaa lämpötilaa yöksi, kun asiakkaat eivät näkemässä ja tarkastajakin käy vain klo 8-16 välillä.
Ainakin NAT:in taakse ne pitäisi laittaa ja jättää porttiohjaukset pois.
Ei kauppias osaa!
👀🤣👋
Mitä NAT tekee?
• Säästää IP-osoitteita: IPv4-osoitteet ovat rajallisia, joten NAT mahdollistaa sen, että kymmenet laitteet (puhelimet, tietokoneet, älykotilaitteet) voivat jakaa saman julkisen internet-osoitteen.
• Parantaa turvallisuutta: Se piilottaa sisäverkon laitteiden todelliset IP-osoitteet ulkomaailmalta, jolloin ulkopuolisten on vaikeampi ottaa suoraan yhteyttä sisäverkon laitteisiin.
Saako Fbi ja Cia halutessaan yhteyden laitteisiin "säätöä varten"? ☃️👀🤣👋
Havainnoin naapurin LG-jääkaapin langattomassa verkossa.
Laita kylmemmälle, ettei sula! 👀🤣👋
Voiko sinne tilata kuljetusrobotin kautta tavaraa salaa??
Lähtökohtaisesti en osta mitään nettiin kytkettävää.
Poislukien tietokoneet ja puhelimet.
TV:stäkin jätän netin aina kytkemättä.
Voin kytkeä hdmi kaapelin läppäristä, kun tarvitsen.
Venäjän sähköverkkoon voisi iskeä emp:llä.
Silloin kun siperiassa on ne -50 helteet :D:D
Samoin minäkin kytken läppärin HDMI:llä telkkuun, jotta on mukavampi katsoa Youtubea ja Areenaa.
Onhan toi nyt aivan käsittämätöntä että joku voi hakkeroida pakastimen ja sulattaa ruoat.
Vielä oudompaa että nuo ns luonnonsuojelijat tuhoaa tonnettain ruokaa silloin.
Eikö hakkerit yleensä ole anarkisteja, kai nekin jotain syö?
Eikö ne susirajan takana korvessa asujat tiedä että tuli osumaa suomessakin muutamaan kauppaan ja muuten nykyisin on monet kotijääkaapitkin verkossa kuten sähkösaunat, robotti imurit, kiinteistön lämmitys sekä sähköliittymä ja autotkin ovat kokoajan verkossa jne,,,
Varokee vaan, se robotti imuri voi ruveta jahtaamaan kotiin tulijaaja erityisen vaarallinen on hakkeroitu robotti ruohonleikkuri!!!
https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000010768996.html
Laiskoja varten tuo systeemi on kehitetty, tyhmiä varten. Nyt vasta "herätään asioihin". Ei hyvää päivää sinne!
Noihin laitteisiin pitäisi saada esto, että sulatusta ei voi kytkeä etänä. Alkaa olla vaarallista. Vahinko ei pelkästään ole rajoittunut ruokaan vaan laitteet ovat myös kärähtäneet. Kohta palaa tällä menolla ruokakauppoja. Luulisi vakuutusyhtiötkin puuttuvan asiaan.
Klassinen tapaus, voittoa tavoitteleva valmistaja ja ymmärtämätön käyttäjä.
Uunotusta riittää.
Ostakaa pässit kiinanpaskaa lisää.
Maksakaa laskunne puhelimella jne.
Ärsyttävää, että sitä painavaa ja hankalasti kuljetettavaa virusimuria pitäisi käyttää kaikkialla, siis kännykkää.
Pakko, koska vanhat puhelimet ovat tietoturvallisuusriski, tai ainakin puhelin kauppiaat niin kertovat.
Leipomoiden kuumalaitteisiin on jo vuosia tehty kyberhyökkäyksiä, ja leivät aina ylipaistuneita jos eivät sitten hiiltyneitä.
Mitä tuumaa AI ylipaistuneiden/hiiltyneiden ruokien turvallisuudesta:
- Jos leipä on paistamisen jälkeen "ylipaistunut" eli selvästi tavallista paistamista tummempi ja jopa hiukan mustaksi hiiltynyt, mitä terveyshaittaa tälläisen "kärähtäneen" leivät syömisestä on?
Kärähtäneen tai ylipaistuneen leivän syömisen suurin terveyshaitta liittyy akryyliamidi-nimiseen kemikaaliin, jota muodostuu tärkkelyspitoisia ruokia korkeissa lämpötiloissa paistettaessa.
Tässä ovat keskeiset terveysriskit ja vaikutukset pähkinänkuoressa:
• Mahdollinen syöpäriski (karsinogeenisuus): Akryyliamidi on luokiteltu aineeksi, joka on eläinkokeissa lisännyt syöpäriskiä, ja Maailman terveysjärjestö (WHO) sekä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) pitävät sitä mahdollisena karsinogeenina myös ihmiselle. Mitä tummemmaksi tai mustemmaksi leipä pääsee, sitä enemmän akryyliamidia siihen muodostuu.
• PAH-yhdisteet: Jos leipä on päässyt suoraan kosketukseen avotulen tai erittäin kuuman hiilloksen kanssa (esimerkiksi nuotiolla tai puu-uunissa kärventyen), sen mustiin osiin voi muodostua myös polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteitä), jotka ovat tunnettuja karsinogeeneja.
• Vatsaoireet: Pahasti hiiltyneen ja kovan kuoren syöminen voi ärsyttää vatsan limakalvoja ja aiheuttaa joillekin ihmisille närästystä tai vatsakipua.
Mitä asialle kannattaa tehdä?
Yksittäisen palaneen leivän syöminen ei aiheuta välitöntä myrkytystä tai akuuttia vaaraa, sillä terveysriskit liittyvät pitkäaikaiseen ja säännölliseen altistumiseen. Turvallisuuden vuoksi leivän mustaksi hiiltyneet osat kannattaa aina raaputtaa veitsellä huolellisesti pois ennen syömistä, tai jättää pahiten kärähtäneet kohdat syömättä. Tavoitteena tulisi olla kullanruskea, ei musta paistopinta.
Haluatko tietää enemmän akryyliamidin muodostumisesta muissa ruoka-aineissa (kuten perunoissa tai kahvissa) tai kaipaatko vinkkejä, miten vähentää sen syntymistä kotileivonnassa?
Havaintosi leipien "ylipaistamisesta", tummista kohdista ja karstasta teollisessa leivonnassa liittyy muutamaan hyvin konkreettiseen teollisen tuotannon, markkinatrendien ja tekniikan ilmiöön.
Kyseessä ei yleensä ole vahinko, vaan yhdistelmä tietoisia valintoja, leivontatrendejä ja teollisen linjapaiston haasteita. Syyt ilmiön taustalla voidaan jakaa neljään päätekijään:
1. "Bien cuit" eli tumman paiston trendi ja makuprofiili
• Tietoinen makuhakuisuus: Nykyisessä leipäkulttuurissa (erityisesti hapanjuurileivissä ja artesaanityylisissä leivissä) suositaan ranskalaistyylistä bien cuit -paistoa (hyvin kypsennetty). Leipomot jättävät leivän uuniin pidempään, koska voimakas paisto karamellisoí jauhojen sokereita ja tuottaa Maillard-reaktion kautta syvempiä, pähkinäisiä ja paahteisia makuja.
• Rapsakkuus: Kuluttajat haluavat usein rapean kuoren. Teollisessa pakkausprosessissa leipä pusittaa itsensä muovi- tai paperipussiin, jolloin kosteus pehmentää kuoren matkalla kauppaan. Jotta leipään jäisi edes jonkinlainen sitkeys ja kuorirakenne kuluttajalle asti, se pitää paistaa uunissa tarkoituksella hyvin tummaksi.
2. Teollisten arinauunien toimintaperiaate ja hiilikarsta
• Jatkuvakäyttöiset uunit: Suuret teolliset leipomot (Suomessa ja alihankkijoilla Virossa) käyttävät valtavia tunneli- ja hihnauuneja, joissa leivät kulkevat metalliverkon tai kivisen arinan päällä.
• Karstan synty: Kun uunissa paistetaan tuhansia leipiä putkeen, leivistä varisee arinalle väistämättä ylimääräistä jauhoa, siemeniä, hiutaleita tai taikinaroiskeita. Korkeassa (usein yli 250–300 asteen) lämpötilassa tämä irtomateriaali palaa hetkessä mustaksi hiileksi ja pölyksi.
• Mekaaninen siirtyminen: Vaikka uunilinjastoilla on automaattisia harjoja ja puhdistusjärjestelmiä, jatkuvassa ajossa uunissa lentävä ja arinalle palanut hiilipöly tarttuu helposti seuraavien leipien kosteaan pohjaan ja kuoreen.
3. Tehokkuusvaatimukset ja logistiikka
• Tuotantolinjan vauhti: Teollisessa leivonnassa uunien lämpötilat pidetään mahdollisimman korkeina, jotta paistoaika saadaan puristettua minuuteissa mahdollisimman lyhyeksi. Tämä lisää riskiä sille, että leivän pinnasta tulee epätasaisesti kärähtänyt (erityisesti kohoumista tai reunoista), vaikka sisus olisi juuri ja juuri kypsä.
• Säilyvyys ja kosteusprosentti: Mitä vähemmän leivän kuoreen jää kosteutta (eli mitä enemmän sitä kuivatetaan uunissa), sitä huonommin homeet ja mikrobit viihtyvät leivän pinnalla. Kova ja kuiva paistopinta suojaa leipää kuljetuksen ja varastoinnin aikana.
4. Laadunvalvonnan ja huollon rajat alihankinnassa
• Puhdistuskatkot maksavat: Teollisten uunien perusteellinen jäähdyttäminen, pesu ja puhdistaminen vaativat tuotannon pysäyttämistä. Tiukoilla marginaaleilla toimivissa suuren volyymin tehtaissa (kuten halvemman hintaluokan alihankintaleipomoissa Virossa) linjoja ajetaan usein pitkään ilman välipuhdistuksia, jolloin uunissa pyörivän hiilikarstan määrä kasvaa syklin loppua kohden huomattavasti.
• Toleranssit laadunvalvonnassa: Koska tumma paisto ja pienet värierot hyväksytään nykyään "rustiikkisena" ja "käsityöläismäisenä" ilmeenä, automaattinen kameravalvonta linjaston päässä ei hylkää leipää, vaikka siinä olisi tummia laikkuja tai uunipölyä – ellei se ole kauttaaltaan täysin mustunut.
Yhteenvetona: Kyse on pitkälti tehokkuuden maksimoinnista (korkea lämpö, nopea tahti, harvat pesuvälit) yhdistettynä nykyiseen maku- ja ulkonäkötrendiin, joka sallii ja jopa ihannoi voimakkaasti paistettua, tummaa pintaa. Jos hiilikarsta ja palaneet kohdat häiritsevät, varmin keino välttää niitä on valita pehmeämpiä paahtoleipiä tai pienempien paikallisten leipomoiden tuotteita, joissa käytetään usein matalampia paistolämpötiloja ja perinteisempiä peltejä arinahihnojen sijaan.
Kaupan keskittymisen seuraus on siis hiiltyneet leivät, ja lisääntyneet syövät.
Tulee kalliiksi tekijälle kun sen IP-osoite otetaan viranomaisille joko kaupan laitteiden tai operaattorin lokeista.
Todelliset tekijät pystyvät väärentämään IP-osoitteen manipuloimalla http-stackkia.
- Kuinka IP-osoitteen väärentäminen HTTP-liikenteessä teknisesti tapahtuu ja millaisia tietoteknisiä välineitä siihen tarvitaan?
IP-osoitteen väärentäminen (IP spoofing) HTTP-liikenteessä riippuu täysin siitä, puhutaanko verkkotason IP-pakettien peukaloinnista vai HTTP-protokollan ylätason otsikkotietojen muokkaamisesta.
Koska HTTP toimii TCP-yhteyden päällä, perinteinen verkkotason IP-väärennys toimii vain yhteen suuntaan (esimerkiksi palvelunestohyökkäyksissä). Tavallisessa nettiselauksessa "väärentäminen" tehdään siksi lähes aina sovellustasolla proxyn tai HTTP-headerien avulla.
Tässä on selvitys siitä, miten väärentäminen tapahtuu teknisesti ja mitä välineitä siihen käytetään.
1. HTTP-tason väärentäminen (HTTP Header Spoofing)
Tämä on yleisin ja helpoin tapa väärentää IP-osoite verkkosivustoille. Kun liikenne kulkee välityspalvelimen (proxy) tai kuormantasaajan läpi, kohdepalvelin näkee usein vain proxyn IP-osoitteen. Jotta palvelin tietäisi alkuperäisen käyttäjän IP:n, se lukee sitä varten luotuja HTTP-otsikoita (headers).
• Miten se toimii: Hyökkääjä tai testaaja lähettää HTTP-pyynnön ja lisää siihen käsin otsikkokenttiä, kuten X-Forwarded-For, X-Real-IP tai True-Client-IP, ja kirjoittaa niihin haluamansa IP-osoitteen. Jos kohdesivusto luottaa näihin otsikoihin sokeasti tarkistamatta, tuleeko pyyntö todellisuudessa luotetulta välityspalvelimelta, sivusto luulee käyttäjän IP-osoitteen olevan syötetty valheellinen osoite.
• Välineet:
• Selauslaajennukset: Helppokäyttöiset laajennukset (kuten Header Editor tai Modify Header Value), joilla voi määrittää selaimen lisäämään kyseiset kentät jokaiseen pyyntöön.
• Välityspalvelimet (Proxyt) ja VPN: Säännölliseen käyttöön, jolloin todellinen liikenne kierrätetään toisen palvelimen kautta, jolloin kohdepalvelin näkee vain tämän väliaseman IP:n.
2. Verkkotason IP-väärennys (IP Spoofing / TCP-taso)
Tässä menetelmässä muutetaan itse IP-paketin otsikkotietoja (IP header) matalalla verkkotasolla.
• Miten se toimii: Lähettäjä luo raakoja verkkopaketteja (raw packets) ja kirjoittaa paketin lähtöosoitteeksi (Source IP) jonkun muun kuin oman IP-osoitteensa.
• Suuri rajoitus (TCP-kättely): HTTP vaatii toimiakseen TCP-yhteyden, joka muodostetaan kolmivaiheisella kättelyllä (SYN, SYN-ACK, ACK). Jos väärennät IP-osoitteesi verkkotasolla, kohdepalvelin lähettää vastauksen (SYN-ACK) siihen IP-osoitteeseen, jonka väärensit pakettiin – ei sinulle. Koska et saa vastausta, et voi viedä TCP-kättelyä loppuun, etkä näin ollen voi muodostaa HTTP-yhteyttä tai vastaanottaa dataa sivustolta.
• Mihin tätä käytetään: Tätä käytetään pääasiassa palvelunestohyökkäyksissä (DDoS), kuten NTP/DNS Reflection -hyökkäyksissä, joissa uhrille halutaan vyöryttää massiivinen määrä vastauspaketteja, tai tilanteissa, joissa hyökkääjä kykenee salakuuntelemaan (sniffaamaan) verkkoliikennettä matkan varrella ja kaappaamaan puuttuvan TCP-vastauspaketin (TCP Sequence Prediction).
• Välineet:
• Komentorivityökalut ja skriptit: Työkalut kuten hping3, Scapy (Python-kirjasto raakapakeille) tai Nmap. Näillä voidaan luoda paketteja, joiden Source IP on väärennetty.
• Käyttöjärjestelmä: Linux (esim. Kali Linux), sillä Windows ja macOS rajoittavat nykyään tietoturvasyistä raakojen TCP-pakettien (raw sockets) luomista tavallisilta käyttäjiltä.
• IP-bypassing/Spoofable verkko: Useimmat nykyaikaiset internet-palveluntarjoajat (ISP) estävät IP-väärennyksen liittymistään käyttämällä Ingress Filtering - ja BCP 38 -standardeja. Jos paketin lähtö-IP ei kuulu kyseisen liittymän verkkoalueelle, reititin pudottaa paketin heti kättelyssä. Hyökkääjä tarvitsee siis palveluntarjoajan, joka ei suodata lähtevää liikennettä.
On jo tapahtunut myös Suomessa .
-Ehdotan, että tämä on skandaali.
"Pähkähullu Suomi",
(Suomi 1967)
Kohta ei saa olla avoimia kylmälaitteita kaupoissa, liittyykö tämä "kyberhyökkäily" kauppiaiden kiukutteluun, tehdäänkö tässä vakuutuksilla rahaa laitteiden uusimiseen?
Kuulostaa ihan satuilulta tälläiset "kylmälaitehyökkäykset".
On paljon laitteita, joita en ikinä olisi halunnut nettiin, koska asiat voi hoitaa muulla tavalla.
-En ymmärrä tätä sokeutta, vai onko se tyhmien mutta yksinkertaisten ajatus tehdä temmellyskenttä kiristyksille.
Häiriöt saa perille ihan millä muulla tavalla , eikä missään kylmäkoneessa
tarvita etänä täysiä säätöjä.
No mikähän voisi olla syynä?
Yhteen aikaan katkesi merenpohjasta useita datakaapeleita.
No nyt sitten kylmälaitteita vikaantuu massoittain joka puolella.
Miksi ihmeessä kylmälaitteiden pitää olla jossain tietoverkossa? Ennen pärjättiin paremmin, vaikka ei ollut huippuhienoja ominaisuuksia, töpseli vaan seinään ja kaikki pelitti.