Minua on aina kiehtonut kysymys: millaisia eroja kummituksissa ja kummitustarinoissa on eri maissa ja maanosissa? Viime aikoina on Suomessakin suosioon noussut aasialaiset, nimenomaan japanilaista alkuperää olevat kummitus- ja kauhuleffat, kuten The Ring ja viimeisimpänä tulokkaana Kauna - The Grudge. Vaikkakin näemme ne uudelleenfilmattuina ja jenkkimakuun sovitettuina, on silti havaittavissa selkeitä kummituksiin liittyviä eroja meidän kummituksiimme verrattuna.
Millainen on sitten japanilainen kummitus ja miten se eroaa meidän kummituksista? Japanissa tyypillisesti kummitus on nainen, joka on kärsinyt vääryyttä esimerkiksi kylmäsydämiseltä aviomieheltään. Tämä kummitus etsii kostoa, mutta päinvastoin kuin meillä, kosto ei kohdistu vääryydentekijään vaan viattomiin sivullisiin. Kummitus pistää ns. vahingon kiertämään esimerkiksi vainoamalla uhriaan, kunnes tämä sekoaa päästään tai kuolee. Meillä kummitus palaisi ennemminkin vainoamaan väärintekijää ja länsimaisessa ajattelussa paha tai ilkeä henki tarkoittaa sitä, että henkilö oli paha jo ennen kuolemaansakin. Nainen kummituksena liittyy siihen, että naisiin kohdistuva ilkeys on muutenkin toistuva teema japanilaisissa kansantarinoissa.
Japanissa ihmisen kuollessa hengen ajatellaan jäävän maan päälle vaeltelemaan elävien joukkoon, ja omaisten tulee rituaalien ja uhrilahjojen kautta "puhdistaa" henki pahoista tunteista, jottei tämä tulisi vihaiseksi ja alkaisi vainoamaan näitä. Hengestä tulee siis välittää, jottei se raivostu ja kosta ihmisille. Henkien nähdään olevan jokatapauksessa vihaisia, täynnä raivoa ja kostonhimoa. Kummitus ei ole kuitenkaan tietoinen henki samassa mielessä kuin me sen ymmärrämme. Se on japanilaisen uskomuksen mukaan kuoleman hetkellä tunteista syntyvää energiaa, joka saattaa toimia myös ns. kirouksen kautta. Mitä surkeampi kohtalo naisella kuollessaan on ollut, sitä raivoisampi ja verenhimoisempi kummitus on... viattomia ohikulkijoita kohtaan.
Nykyaikana japanilainen kummitustarina sisältää usein pitkätukkaisen naisen lisäksi pelottavan lapsen ja annoksen mielisairautta. Kummitus näyttää modernissa ajattelussa tyypillisesti tälläiseltä:
http://www.hollywoodjesus.com/movie/ju-on/07.jpg
Japanissa on kuitenkin pitkä kummituksiin liittyvä historia ja monet säilyneet tarinat ovatkin yli 500 vuoden takaa. Heian-aikakaudella (794-1185) uskottiin, että kummitukset vaeltelivat elävien joukossa levittämässä sairauksia, vitsauksia ja nälänhätää. Kamakura-aikakaudella (1185-1333) tähän lisättiin uskomus, että henget saattoivat muuttua eläimiksi ja johdattaa ihmisiä harhaan. Japanilaiset uskovat nykyäänkin vahvasti henkimaailman läsnäoloon ja eläinten yliluonnollisiin voimiin. Muromachi-aikaudella (1336-1573) yleistyi uskomus, että vanhat huonekalut muuttuivat jumaliksi, minkä vuoksi niitä piti kohdella hyvin. Tämä liittyy oletettavasti myös uskonnossa tapahtuneeseen muutokseen, jonka mukaan kuolleet saattoivat muuttua jumaliksi ja joilla oli sekä hyvä että paha "sielu". Momoyama- (1573-1600) ja Edo-aikakausina (1603-1868) uskottiin, että ihmisen kuollessa tautiin, tämä muuttui hirviömäiseksi demoniksi.
Japanilaiset aavetarinat kuuluvat kolmeen päätyyppiin: buddhalaisiin opetustarinoihin, kiinalaista alkuperää oleviin tarinamuunnelmiin ja kansan omiin tarinoihin. Tarinaperinne jatkuu edelleen ja teknologiafriikissä maassa kiroukset esitetään nykyään videolla tai haamut soittelevat kännykkään "haamusoittoja"; näissä on kyllä samanlaisuuksia meidänkin nykyaikaisiin aavetarinoihin. Vanhoja japanilaisia kummitustarinoita sensijaan voi lukea suomeksi vaikkapa seuraavassa osoitteessa.
Japanilainen aavemaailma:
http://home.catv.ne.jp/dd/hirvonen/johdanto.html
Olisi mukava tietää, millaisia muita maa- tai maanosakohtaisia eroja kummitusten suhteen on olemassa?
--------------------------
Lähteitä ja lisätietoa:
Modern Japanese Ghouls Hold a 'Grudge' (sisältää myös hyviä kuvia):
http://english.ohmynews.com/articleview/article_view.asp?no=213116&rel_no=1
Ghosts, Demons and Spirits in Japanese Lore:
http://www.asianart.com/articles/rubin/
Millainen on sitten japanilainen kummitus ja miten se eroaa meidän kummituksista? Japanissa tyypillisesti kummitus on nainen, joka on kärsinyt vääryyttä esimerkiksi kylmäsydämiseltä aviomieheltään. Tämä kummitus etsii kostoa, mutta päinvastoin kuin meillä, kosto ei kohdistu vääryydentekijään vaan viattomiin sivullisiin. Kummitus pistää ns. vahingon kiertämään esimerkiksi vainoamalla uhriaan, kunnes tämä sekoaa päästään tai kuolee. Meillä kummitus palaisi ennemminkin vainoamaan väärintekijää ja länsimaisessa ajattelussa paha tai ilkeä henki tarkoittaa sitä, että henkilö oli paha jo ennen kuolemaansakin. Nainen kummituksena liittyy siihen, että naisiin kohdistuva ilkeys on muutenkin toistuva teema japanilaisissa kansantarinoissa.
Japanissa ihmisen kuollessa hengen ajatellaan jäävän maan päälle vaeltelemaan elävien joukkoon, ja omaisten tulee rituaalien ja uhrilahjojen kautta "puhdistaa" henki pahoista tunteista, jottei tämä tulisi vihaiseksi ja alkaisi vainoamaan näitä. Hengestä tulee siis välittää, jottei se raivostu ja kosta ihmisille. Henkien nähdään olevan jokatapauksessa vihaisia, täynnä raivoa ja kostonhimoa. Kummitus ei ole kuitenkaan tietoinen henki samassa mielessä kuin me sen ymmärrämme. Se on japanilaisen uskomuksen mukaan kuoleman hetkellä tunteista syntyvää energiaa, joka saattaa toimia myös ns. kirouksen kautta. Mitä surkeampi kohtalo naisella kuollessaan on ollut, sitä raivoisampi ja verenhimoisempi kummitus on... viattomia ohikulkijoita kohtaan.
Nykyaikana japanilainen kummitustarina sisältää usein pitkätukkaisen naisen lisäksi pelottavan lapsen ja annoksen mielisairautta. Kummitus näyttää modernissa ajattelussa tyypillisesti tälläiseltä:
http://www.hollywoodjesus.com/movie/ju-on/07.jpg
Japanissa on kuitenkin pitkä kummituksiin liittyvä historia ja monet säilyneet tarinat ovatkin yli 500 vuoden takaa. Heian-aikakaudella (794-1185) uskottiin, että kummitukset vaeltelivat elävien joukossa levittämässä sairauksia, vitsauksia ja nälänhätää. Kamakura-aikakaudella (1185-1333) tähän lisättiin uskomus, että henget saattoivat muuttua eläimiksi ja johdattaa ihmisiä harhaan. Japanilaiset uskovat nykyäänkin vahvasti henkimaailman läsnäoloon ja eläinten yliluonnollisiin voimiin. Muromachi-aikaudella (1336-1573) yleistyi uskomus, että vanhat huonekalut muuttuivat jumaliksi, minkä vuoksi niitä piti kohdella hyvin. Tämä liittyy oletettavasti myös uskonnossa tapahtuneeseen muutokseen, jonka mukaan kuolleet saattoivat muuttua jumaliksi ja joilla oli sekä hyvä että paha "sielu". Momoyama- (1573-1600) ja Edo-aikakausina (1603-1868) uskottiin, että ihmisen kuollessa tautiin, tämä muuttui hirviömäiseksi demoniksi.
Japanilaiset aavetarinat kuuluvat kolmeen päätyyppiin: buddhalaisiin opetustarinoihin, kiinalaista alkuperää oleviin tarinamuunnelmiin ja kansan omiin tarinoihin. Tarinaperinne jatkuu edelleen ja teknologiafriikissä maassa kiroukset esitetään nykyään videolla tai haamut soittelevat kännykkään "haamusoittoja"; näissä on kyllä samanlaisuuksia meidänkin nykyaikaisiin aavetarinoihin. Vanhoja japanilaisia kummitustarinoita sensijaan voi lukea suomeksi vaikkapa seuraavassa osoitteessa.
Japanilainen aavemaailma:
http://home.catv.ne.jp/dd/hirvonen/johdanto.html
Olisi mukava tietää, millaisia muita maa- tai maanosakohtaisia eroja kummitusten suhteen on olemassa?
--------------------------
Lähteitä ja lisätietoa:
Modern Japanese Ghouls Hold a 'Grudge' (sisältää myös hyviä kuvia):
http://english.ohmynews.com/articleview/article_view.asp?no=213116&rel_no=1
Ghosts, Demons and Spirits in Japanese Lore:
http://www.asianart.com/articles/rubin/
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksestasi, eipä tuohon ole maallikolla muuta sanottavaa kuin todeta jälleen kerran pienessä mielessään että "oma maa mansikka", kyllä näissä meidän kotoisissa kolistelijoissa on ollut ihan riittävästi jännitystä minunkin eloni aikana, eipä yhtään kiinnostaisi tehdä tuttavuutta mielipuoleen, kostonhimoiseen japanilaiseen teknohaamuun. Mitenkäs se tuo ufokeskustelu on idässä voimissaan? (Meinaan senverran humanoidin piirteitä tuossa vekarassa näytti mielestäni olevan).
Minullakin heräsi tuosta kuvasta mieleen avaruuden muukalaisrotu (isot mustat silmät, kelmeä iho jne.) :)
Kuitenkin, eiköhän UFOihin ja avaruusolioihin liittyvät ajatukset ole aika samankaltaisia kaikkialla...
Tuli tosta viestistäsi mieleen eräs japanilainen kummitustarina ja yllätys siinä ei ole pahaa nais haamua. ^_^
Vaan tari menee että miehen nainen kuoli vakavaan tauttiin ja lupasi miehelle pitää huolta hänestä kuolin vuoteeltaan. Pian mies unohti vaimovainaan lupauksen, kunnes eräänä yönä nainen ilmesty hänelle. Pyytäen miestään elämään onnellisena.
Ja piakkoin mies tapasi uuden naisen ja meni hänen kanssaan naimisiin. Kunnes eräänä iltana uusi aviovaimo kirkaisi, kun mies tuli vaimonsa luokse tämä kertoi kuinka huoneessa oli ollut nainen joka oli katsellut tätä ja hymyillen hävinnyt pois. Mies tunnisti kuvauksen kuolleeksi vaimokseen. Ja tajusi että kuollut vaimo oli saanut rauhan hänen mentyä uudelleen naimisiin onnellisesti.
Vähän tohon suuntaan tarina menee. En muista miltä kaudelta se on. Mutta se oli jotenkin sydäntä lämmitävä kummitustarina.