silmänpaineet

Hamppu ei välttämättä sovi jokaiselle silmänpaineesta kärsivälle, mutta on tutkitusti todettu sen olevan tehokkain ja varmin lääke pitämään paineen alhaisena.

Tietysti narkofobiselle se voi olla ongelma, suosittelenkin lukemaan seuraavan artikkelin.

On kesäinen sunnuntaiaamu. Elvy Musikka kävelee Helsinki-Vantaan lentoaseman tullitarkastuksen lävitse parisataa grammaa kannabista matkatavaroissaan. Musikka ei hermoile, sillä tulliviranomaiset ovat hänen matkantekonsa kannalta pieni murhe. Isompi murhe ovat pitkät lennot, joiden aikana kannabista ei saa polttaa. "Sen vuoksi söin kannabispikkuleivän ennen lähtöä New Yorkista. Olin ihan pilvessä jo ennen kuin pääsimme ilmaan", Musikka kertoo. Musikka on todennäköisesti ensimmäinen ihminen, joka on käyttänyt kannabista laillisesti Suomen maaperällä sen jälkeen, kun Suomi kriminalisoi sen 1966. "Ennen matkaa olin yhteydessä Suomen konsulaattiin Los Angelesissa. He ilmoittivat, että voin tuoda pilveä Suomeen, jos minulla on reseptini mukana", Musikka kertoo. Musikan oikeus polttaa pilveä perustuu kansainvälisiin periaatteisiin ja Suomen lakiin. Vaikka lääke olisi Suomessa lainvastainen, lääkettä tarvitseva saa tuoda sitä kahdella ehdolla: lääkettä saa olla mukana enintään kahden viikon tarpeiksi, ja sen käyttäjällä pitää olla lääkärin kirjoittama resepti. Musikalla on resepti. Hän on yksi seitsemästä amerikkalaisesta, joilla on Yhdysvaltain liittovaltion lupa käyttää kannabista lääkkeenä. Ilman kannabista Musikka sokeutuisi. Huonoon näköönMusikka on tottunut lapsesta saakka. Kun hän syntyi Kolumbiassa vuonna 1939, hänellä todettiin synnynnäinen harmaakaihi. Musikan silmät leikattiin moneen kertaan, ja hänen näkökykynsä palautui osittain. Musikka pärjäsi oikean silmänsä varassa 1970-luvun puoliväliin asti. "Menin lääkärintarkastukseen. Olin muuten terve, mutta lääkärini sanoi, että sairastan glaukoomaa", Musikka kertoo. Glaukooma eli silmänpainetauti etenee salakavalasti. Se ei oireile alkuvaiheessa ja havaitaan usein - kuten Elvyn tapauksessa - tavallisessa näöntarkastuksessa, kun potilas on noin 40-vuotias. Ihmisen silmänpaine on yleensä 10-20 elohopeamillimetriä. Glaukoomapotilaan silmään kertyy nestettä, ja paine voi nousta 40-50 millimetriin. Ylipaine vaurioittaa näköhermoa. Glaukooman aiheuttajaa ei tunneta tarkasti, eikä tautiin ole keksitty yhtä selkeää hoitokeinoa. Sitä on usein hoidettu pilokarpiinitipoin. "Minuun ne tehosivat huonosti. Näin sateenkaaren värejä valojen ympärillä", Musikka muistelee. Kun diagnoosista oli kulunut vuosi, Musikka oli siirtynyt silmäsairauksien erikoislääkärin potilaaksi. Lääkäri tajusi, etteivät totutut keinot tehoaisi. Hän ehdotti Musikalle lääkkeeksi kannabista. Se oli kovapaikka. Nelikymppinen kahden lapsen yksinhuoltaja ei ollut koskaan käyttänyt kannabista, eikä hän halunnut rikkoa lakia. "Lääkärini tiesi, että polttaminen ei ollut minulle helppoa. Niinpä hän antoi neuvoksi kannabispikkuleipäreseptejä", Musikka kertoo. Leivontaohjeiden lisäksi lääkäri hankki Musikalle kannabista silloin, kun tämä ei pystynyt ostamaan sitä itse. Lääkärin sihteerin kädet vapisivat, kun hän antoi Musikalle tämän annoksen. "Kannabis tehosi erinomaisesti. Minut oli vain aivopesty uskomaan, että se on vaarallista. Siksi en heti ymmärtänyt sen parantavaa vaikutusta", Musikka sanoo. Musikka kävi säännöllisesti mittauttamassa silmänpaineensa. Pahimmillaan paine oli noussut 60:een. "Kun aloin käyttää kannabista, paine laski 16-17 millimetriin. Se oli ihmeellistä." Musikalla kävituuri. Hän päätyi aikaansa seuraavan silmälääkärin luokse. Ensimmäinen lääketieteelliseen kirjallisuuteen merkitty havainto kannabiksen tehokkuudesta glaukooman hoidossa tehtiin 1970-luvun alussa. Hoitomenetelmän löydyttyä Musikka kohtasi kuitenkin uuden ongelman. Hänen tarvitsemansa lääke on Yhdysvaltain lain mukaan erittäin vaarallinen huume, jolle ei ole lääkinnällistä käyttöä. Musikasta tuli rikollinen. Hän joko osti kannabista pimeiltä markkinoilta tai kasvatti sitä itse. "Kun naapurit ryöväsivät kasvit pihaltani, en voinut ilmoittaa varkauksista, koska olisin joutunut vaikeuksiin", Musikka kertoo. Hän pelkäsi vankilaa, sillä silloin hän ei olisi pystynyt huolehtimaan lapsistaan. Työntekoa kannabiksen poltto ei haitannut. "Olin pankin markkinointiedustaja. Samaan aikaan kun käytin kannabista, sain palkankorotuksen ja pankki maksoi lisäkoulutukseni", Musikka muistelee. Musikka kokeili muita hoitomenetelmiä. Timoptic-silmätipat tehosivat, mutta niiden vaikutus heikkeni parin vuoden käytön jälkeen. Glaukooma yritettiin hoitaa myös leikkauksin. Yksi leikkauksista epäonnistui pahoin ja aiheutti ylimääräistä verenvuotoa Musikan silmässä. "Minun ei olisi pitänyt suostua siihen, koska tiesin silloin varmasti, että kannabis toimii", Musikka sanoo. Vuonna 1988tuli vastoinkäyminen, joka teki Musikasta kuuluisan ja joka lopuksi kääntyi voitoksi. Musikan vuokralainen ilmiantoi hamppua kasvattaneen vuokraemäntänsä viranomaisille. Seurasi oikeudenkäynti. Musikan puolesta todisti hänen lääkärinsä, Miamin yliopiston silmälääketieteen professori Paul Palmberg.Hän on presbyteerisen seurakunnan vanhin, joka luonnehtii itseään konservatiiviksi. "Sanoin tuomarille, että tämä on minulle luonnonvastaista, mutta haluan auttaa Elvyä ja kannabis on ainoa keino", Palmberg kertoo. "Olisitte mielipuoli, jos ette käyttäisi kannabista", tuomari sanoi Musikalle ja vapautti tämän syytteistä. Oikeudenkäynnin jälkeen Musikka haki yhdessä Palmbergin kanssa liittovaltiolta poikkeuslupaa käyttää kannabista lääkkeenä. Anomusten täyttäminen vei 40 tuntia. Lupa heltisi. Nykyisin Musikalle ja kuudelle muulle glaukoomapotilaalle kasvatetaan kannabista Mississippin yliopistossa. Musikalle tarkoitettu kannabis toimitetaan sätkiksi käärittynä isoissa peltirasioissa Palmbergille Miamin yliopistoon. Musikka käy noutamassa kerralla viiden kuukauden annoksen, sillä hän asuu nykyisin Kaliforniassa. "Toivon, että voisin siirtyä jonkun kalifornialaisen lääkärin potilaaksi. Tuntuu aika hassulta lentää Amerikan poikki puolitoista kiloa marijuanaa repussa", Musikka sanoo. Professori Paul Palmbergei tiedä, mihin kannabiksen parantava vaikutus perustuu. "Se tehoaa vain joihinkin potilaisiin, erityisesti niihin, joilla on erittäin korkea silmänpaine", hän sanoo. Palmberg arvioi tavanneensa uransa aikana noin kymmenentuhatta glaukoomapotilasta. Vain Musikalle kannabis on osoittautunut ainoaksi hoitokeinoksi. Kannabiksesta kiinnostuneita glaukoomapotilaita Palmberg kehottaa kokeilemaan kaikkia muita vaihtoehtoja ensiksi. Koululääketieteen keinot riittävät hoidoksi hänen mukaansa 99,9 prosentille potilaista. "Pahinta olisi, jos joku alkaisi käyttää kannabista satunnaisesti. Silloin lääke vaikuttaisi pari kolme tuntia kerrallaan, mutta muuten glaukooma etenisi potilaan silmässä. Jos kannabis tuntuu ainoalta vaihtoehdolta, siitä pitää puhua ehdottomasti lääkärin kanssa", Palmberg sanoo. Hän on havainnut Musikassa ja muissa kannabista glaukoomaan käyttävissä potilaissa yhden seikan: kannabis ei mitenkään silminnähtävästi päihdytä heitä. "Eräs tapaamistani potilaista on ammatiltaan pörssimeklari, eikä kannabis vaikuttanut millään tavalla hänen työkykyynsä", Palmberg sanoo. Palmberg arvioi, että päihdyttävä vaikutus katoaa, kun potilas käyttää kannabista jatkuvasti. Musikka on eri mieltä. "Yleensä en huomaa mitään vaikutusta, mutta jos haluan rentoutua ja laittaa tukan silmille, tulen kyllä pilveen", hän sanoo. PariviikkoisenSuomen-vierailunsa päätteeksi Musikka istuu tyytyväisenä lauttaterminaalissa Eteläsatamassa. Loma tuli tarpeeseen. "Olin masentunut, kun lähdin Kaliforniasta", hän sanoo. Kaliforniassa käydään jatkuvasti oikeutta lääkekannabista käyttäviä potilaita vastaan. Vaikka Kaliforniassa on hyväksytty laki, joka antaa lääkäreille oikeuden määrätä kannabista esimerkiksi pahoinvointilääkkeeksi syöpä- ja aids-potilaille, viranomaiset pidättävät potilaita liittovaltion lakien nojalla. Musikka puolustaa kannabiksen laillistamista kiivaasti. Sen vuoksi hän seuraa oikeudenkäyntejä aktiivisesti. Monesti hänet kutsutaan myös asiantuntijatodistajaksi. Kalifornian tilanne saa yleensä iloisen Musikan surulliseksi. "Potilaat kärsivät suunnattomasti, kun eivät saa lääkettään", Musikka sanoo. Suru kääntyy taas iloksi, kun Musikka kertoo tavanneensa Lapissa suomalaisen isoisänsä sukulaisia. Isoisä Olli Musikkamuutti Suomesta Norjaan, ja kun Musikan isä oli syntynyt, perhe muutti Norjasta Kolumbiaan. Musikka oli 5-vuotias, kun hänen isänsä kuoli. Hänen äitinsä meni naimisiin amerikkalaisen miehen kanssa, ja perhe muutti Yhdysvaltoihin, kun Musikka oli 13-vuotias. Sukulaisten lisäksi Elvy näki riemukseen Suomessa myös toisen kuuluisan kolumbialaisen, lempilaulajansa Shakiran.Erityisen lämpimästi Elvy muistelee Turkua. "Olen polttanut paljon erilaista pilveä ja toiminut Amsterdamissa tuomarina kannabislajikkeiden välisessä kilpailuissa, mutta täytyy sanoa, että melkein parasta pilveä olen polttanut Turussa. Mississipin yliopiston kasvattajilla on paljon opittavaa turkulaisista."

Mikäli näköhermot ja näkökentät ovat kunnossa, riittää hieman koholla olevan silmänpaineen seuranta. Mikäli näköhermo tai näkökentät eivät ole normaalit tai raja-arvoiset, voidaan painelääkitys sinunkin silmänpaineillasi (tai alemmillakin paineilla) aloittaa. Eli tuo on yksilöllistä.

Glaukoomaa sairastavien ongelmahan ei ole siinä, että silmänpaine olisi koholla vaan siinä, että näköhermo vaurioituu ja tämä tapahtuu silloin kun esim. näköhermon verenkierto on huonontunut ja tähän koholla oleva silmänpaine voi vaikuttaa, mutta se ei ole ainoa tekijä. Silmänpaineen lasku on kuitenkin ainoa käytössä oleva tapa estää/hidastaa glaukooman etenemistä.

Jos näköhermo on vaurioitunut esim. aivotärähdyksessä(en tiedä onko edes mahdollista, mutta kuitenkin)
Näkökenttä pienee, mutta onko silmänpaineella mitään tekemistä asian kanssa?