Uudet perunat, tilli ja keitetty lahna

Siis keitetty suolalahna? Sitä en ole syönyt, mutta liotettuna pahimmasta suolasta ihan suolakalana lapsuudessani. Myöhemmin Helsingissä laittoi äitini uunilahnaa, mikä oli tosi hyvää minusta. Itse olen paistanut lahnaa pannulla ja myös uunissa. En uusien perunoiden kanssa, silli on ollut ennen lohta uudenperunan herkku. Eihän sitä juuri kaupoissa enää näykään.

Ei lahnalla ruotoisena kalana ole menekkiä, kertoi kalakauppias. Ihmiset on hemmoteltuja filéoidulla kalalla, harva osaa/viitsii peratakaan siitä syystä.

Savustettu lahna kun painoa vähintään 1,5 kg,
En keittänyt lahnaa koskaan muuta kalaa kyllä, keittäminen maustetussa liemessä niin että liemi on lähellä kiehuamispistettä silloin kala ei hajoa.
Lapissa oli paikallisilla tapana laittaa suolasiika keitin perunoinen päälle kypsymään.

Kyllä vesi herahtaa kielelle, kun ajattelen graavi siikaa. Viipaloituna ohuelti, hieman punertavan kuultavana ruisleivälle tillin kera. Siinä hörppy kirnupiimää lisänä, voiko olla parempaa ? Tuo Juustoportin kirnupiimä on sitten raikasta kesäjuomaa.

Pappa, äidinisä Pihlajakoskella lisäsi vettä joukkon vielä, niin lähtihän janokin!

Keitetyn lahnan kanssa sopivasti
Sylvia Modig naimisiin http://nytt.gzip.org/nyheter/helpottunut-lehma-vedettiin-ylos-lietealtaasta-kolmen-metrin-syvyydesta-ruokolahdella-nostooperaatiossa-traktori-ja-lahes-10-miesta

Vanhat perunat ilman tilliä ja kesäytynyttä särkeä, siinäpä oivallista juhannusherkkua vaikka juhlavieraille tarjottavaksi.

Kesämökin naapuri, entinen maanviljelijä, entinen ja nykyinen kova kalastaja sanoi kerran, että lahnaa tulee joskus vähän liikaakin. Isoja lahnoja voisi suolata, savustaa, paistaa tai laittaa uunissa. Pienemmissä lahnoissa ruotoja on ainakin tarpeeksi. Voisiko ne jauhaa särjen tapaan ja tehdä kaikkea mielenkiintoista?

Savustettua lahnaa olen syönyt mutten keitettyä.. Savukala on hyvääää..

Pirremiina ä

Uusia perunoita, tilliä ja silliä. Se on meikäläisittäin oikea yhdistelmä.
Vaihtoehtona uudet perunat, tilli ja paistetut muikut. Saa torilta annoksina nykyisin. Onnistuu helposti kotonakin, mutta en jaksa haistella kalanhajua huushollissa, haju jää pitkäksi aikaa vaikka on jokainen ikkunaläpi auki ja liesituuletinkin toimii.

Mrs.W

Tuota keitettyä suolalahnaa syötiin omien kokemuksieni mukaan Länsi-Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Toriltakin sai ostaa suolalahnaa, en tiedä saako vielä. Pitänee käydä tarkistamassa tilanne. Hyvä on, jos kalaa syödään. Otsikoissa näin, että jossain on järjestetty silakanheittokilpailu. Ruoalla ei pidä leikkiä.

Lapsuuskodissa oli aina pieniä suolamuikkuja, joista tehtiin perunalaatikkoa, silavaviipaleet paistuivat rapeiksi sen päällä, lauantaipäivien herkkua. Järven rannalla kun asuttiin, pidettiin katiskoita ja verkkoja, joten lahnatkin kuuluivat ruokatalouteen. Muistan erityisesti isot mehevät savulahnat, myös uunikalana äiti laittoi, sisään joskus riisiä, keitettyä kananmunaa ja pinaattia, päälle korppujauhoja ja voita, tuli herkullisen rapea pinta.

Täällä rannikolla sai aiemmin mahtavia kampeloita, meilläkin oli silloin nuorina ja viitseliäinä joskus kampelasiimat pyytämässä. Veneretkillä sai ostaa saariston kalastajilta vielä lämpimiä savukampeloita ja uusia perunoita , voi mitä herkkua !
Kalaa ei pidä puuttuman meidän herkkupöydästä, olipa joulu tai juhannus. Ainakin silliä jossain muodossa, graavisiikaa ja itse savustettua kirjolohta, merilohi sopii mielestäni patemmin grilliin tai uuniin. Jos pitäisi valita hetrkkujen herkku, ottaisin itse graavaamani siian. Ostan kokonaisen siian, kun se on edullista ( taitaa olla viljeltyä enimmäkseen), perkeistä saa keiton ja fileet voi paistaa tai graavata. Graavatun voi pakastaa , se on kohmeisena helppo leikata ohuenohuiksi viipaleiksi ruisleivän päälle. Olen tehnyt myös sitruunalla raakakypsytettyä siikaa. Tuore siikafilee vadille ohuiksi viipaleiksi, päälle sitruunan tai limetin mehua, sopivasti suolaa ja hippunen sokeria, jääkaappiin ja muutaman tunnin päästä nauttimaan !

Eihän tässä voi kuin nieleskellä Ramoonan ihanaa kuvausta siiasta 🤣)) Aikainen lounas on kyllä edessä, aamupalan kun kuittasin voileivällä ja avomaan kurkulla.

Muistin tuosta perunalaatikon kuvauksesta eilen jääneet anjosvikset, poikani nostamat jääkaappiin. Puolikas pekonipakkauskin löytyy pottujen lisäksi, niin pikaisesti pieni herkkuloota uuniin, ennen kuin helle yllättää,..moikka

Olen nyt vihdoinkin toipumassa ankarasta kevät-alkukesäflunssasta ja sain jopa nukuttua osan yötä. Eilen laitoin valmiiksi idätetyn toisen kylvön hernettä pikkuruiseen hernemaahani; ensimmäinen on jo pitkällä kasvussa ja tomaatti kukkii, samoin peruna.
***
Niin, juhannuksen kalaruuista:
kylmäsavustettu lohifilee on nyt jääkaapissa ja lasimestarin silli samoin ja korppiksen suosittelema piparjuuri-wasabi sillipurkki Lidlistä. (wasabia siinä on tosin mukana vain aromina: piparjuuri ja wasabi ovat sukulaiskasveja ja wasabi on harvinaisempi ja kalliimpi aine).
Järven rannalla syntyneenä ja kasvaneena olen myös kalaruokien suuri ystävä ja itsekin istuin onkivapa kädessäni pitkät ehtoot rannalla tai veneessä ja toin keittoahvenia kotiin; nyt en enää voisi ehkä edes laittaa matoa koukkuun :) Kyllä meillä lahnaa syötiin (varsinkin isompaa, pienethän ovat syötäväksi kelvottomia piikkisyytensä takia) etenkin savustettuna ja suolattuna. En tosin muista lahnan olleen mitään suurempaa herkkua.
***
Kukkolankoskella, Ruotsin puolella pikkuisen matkaan Haaparannasta pohjoiseen Tornionjoen varressa on hotelli, jossa vietetään jokavuotisia siikajuhlia tarkkaa ajankohtaa en muista nyt, mutta taisimme osua sinne juuri sopivaan aikaan toissa vuonna kun ajoimme ympäri: Siellä on silta joen yli ja kalastajat seisovat sillalla ja pyydystävät haaveilla suoraan joesta,
http://www.kukkolankoski.fi/
Savustettua ja halstrattua siikaa saa kesäaikaan ja varmasti tuoretta.

Ennen vanhaan kotikokit laittoivat liikaa suolaantuneita särkiä kuoriperunoiden päälle jossain vaiheessa kuten tuolla ketjussa jo kerrottiinkin silakoiden osalta.
Liika suola meni keitinveden mukana pois. Kyllä niitä silloin söi. Muuten "vanha kansa" tiesi että perunoiden keitinvedessä on mm. ihoa parantavia aineita.
Mies, 1950 luvulla syntynyt kertoi että hänen äitinsä käski juoda jäähtynyttä pottujen keitinvettä. Jonkunlaatuinen ihottuma parani muutamassa päivässä. Ite -40 luvulla synt. mies.