Pienestä sähkönsäästöstä
Ennen töissä kertoivat, että puhelimen latauspistoketta ei kannata pitää aina töpselissä kiinni, koska se kuluttaa koko ajan sähköä.
Mutta onkohan tietokoneen latauspistokkeella sama juttu. Otan töpselin irti vain jos lähden useammaksi päiväksi pois kotoa, muuten on aina paikoillaan. Kulutanko siis sähköä turhaan?
Mutta onkohan tietokoneen latauspistokkeella sama juttu. Otan töpselin irti vain jos lähden useammaksi päiväksi pois kotoa, muuten on aina paikoillaan. Kulutanko siis sähköä turhaan?
Jaa-a. Siinä kuluu puhelimen kanssa sen 0.1 senttiä turhaa per vuosi ja tietokoneen kanssa ehkä jo puoli senttiä. Kannattaa olla tarkkoina ettei tee konkurssia.
Kiitos vastauksesta, se oli hauskakin. Selasin nyt netistä ja pääsin laskemalla siihen tulokseen että yhden sortin laturi käyttää vuodessa sähköä 2.6 kilovattia (varmasti eri määriä kun on kyse tietokoneen tai puheliminen latauksesta). Joten ei kannata murehtia pienemmälläkään eläkkeellä, piti sitten laturin töpseliä jatkuvasti seinässä tai ei.
1 VASTAUS:
Tarkoitat 2,6 kilowattituntia, se on energian yksikkö. Kilowatti on tehoa.
Puhelimen, tietokoneen tai televivion pistoketta ei kannata pitää jatkuvasti "seinässä". Syy ei ole sähkön kulutus, joka on todella mitätön vaan laitteiden kestävyys. Monen laitteen virtalähdeosassa ei ole enää mekaanista virtakytkintä, jonka vuoksi laitteen erkkolaiteosassa on jatkuvasti virta päällä. tämä kuluttaa erityisesti ns. ELEKTROLYYTTIKONDENSAATTOREITA. Olen itse vaihtanut elkoja muutamasta digiboksista ja radiosta. Halvat kiinalaiset osat eivät ketä. Erityisesti ukonilman aikana sähköverkossa esiintyy jännutepiikkejä, jotka tekevät tuhoa!
4 VASTAUSTA:
Jooei se laturi tms virtalähde vie tyhjäkäynnillä kuin watin tai kaksi. Paitsi että niitä vehkeitä on helposti puolenkymmentä (parit kännykän laturit, digiboxin, langattomien kaijjuttimien, WLAN -tukiaseman, kelloradion tms. jne jne virtalähteet). Digiboxit, verkkosovittimet, WLAN tukiasermat saattavat paiskia töitä koko ajan = virtaakin haukkaavat enemmän kuin vain sen watin. Tietokoneiden virtalähteetkin ottavat watin tai 2 koneen ollessa pois päältä
Helpoisti noita "ihan olemattomista" tulee jopa parikymmentä wattia jatkuvaa kulutusta. Esim. minulla kesämökillä WLAN verkko + pari valvontakameraa ja kyllä sinne koko ajan tuo 10 W uppoaa. Vähän +/- riippuen siitä, onko kameroiden IR -ledit päällä (siis onko päivä/yö).
Vakikämpällä menisi paljon enemmänkin, mutta osa vekottimista (tietokoneet yms.)on kytketty katkaisijalla varustettuun jakorasiaan, misä pistän sähköt poikki, kun en vehkeitä käytä.
10 W jatkuvaa = 7 kWh/kk ja vajaat 90 kWh/vuosi. Jos vieläkin tuntuu vähältä, niin kerrotaan summa kaikkien kotitalouksien määrällä (liki 2,7 miljoonaa kpl), niin tulee jo räyhäkkäämpi lukema, reilut 233 GWh/s. Prosentin murto-osia kokonaiskulutuksesta, mutta tämä on silti 1-2 voimalaitoksen vuosituotanto.
Helpoisti noita "ihan olemattomista" tulee jopa parikymmentä wattia jatkuvaa kulutusta. Esim. minulla kesämökillä WLAN verkko + pari valvontakameraa ja kyllä sinne koko ajan tuo 10 W uppoaa. Vähän +/- riippuen siitä, onko kameroiden IR -ledit päällä (siis onko päivä/yö).
Vakikämpällä menisi paljon enemmänkin, mutta osa vekottimista (tietokoneet yms.)on kytketty katkaisijalla varustettuun jakorasiaan, misä pistän sähköt poikki, kun en vehkeitä käytä.
10 W jatkuvaa = 7 kWh/kk ja vajaat 90 kWh/vuosi. Jos vieläkin tuntuu vähältä, niin kerrotaan summa kaikkien kotitalouksien määrällä (liki 2,7 miljoonaa kpl), niin tulee jo räyhäkkäämpi lukema, reilut 233 GWh/s. Prosentin murto-osia kokonaiskulutuksesta, mutta tämä on silti 1-2 voimalaitoksen vuosituotanto.
Anonyymi kirjoitti: Jooei se laturi tms virtalähde vie tyhjäkäynnillä kuin watin tai kaksi. Paitsi että niitä vehkeitä on helposti puolenkymmentä (parit kännykän laturit, digiboxin, langattomien kaijjuttimien, WLAN -tukiaseman, kelloradion tms. jne jne virtalähteet). Digiboxit, verkkosovittimet, WLAN tukiasermat saattavat paiskia töitä koko ajan = virtaakin haukkaavat enemmän kuin vain sen watin. Tietokoneiden virtalähteetkin ottavat watin tai 2 koneen ollessa pois päältä
Helpoisti noita "ihan olemattomista" tulee jopa parikymmentä wattia jatkuvaa kulutusta. Esim. minulla kesämökillä WLAN verkko + pari valvontakameraa ja kyllä sinne koko ajan tuo 10 W uppoaa. Vähän +/- riippuen siitä, onko kameroiden IR -ledit päällä (siis onko päivä/yö).
Vakikämpällä menisi paljon enemmänkin, mutta osa vekottimista (tietokoneet yms.)on kytketty katkaisijalla varustettuun jakorasiaan, misä pistän sähköt poikki, kun en vehkeitä käytä.
10 W jatkuvaa = 7 kWh/kk ja vajaat 90 kWh/vuosi. Jos vieläkin tuntuu vähältä, niin kerrotaan summa kaikkien kotitalouksien määrällä (liki 2,7 miljoonaa kpl), niin tulee jo räyhäkkäämpi lukema, reilut 233 GWh/s. Prosentin murto-osia kokonaiskulutuksesta, mutta tämä on silti 1-2 voimalaitoksen vuosituotanto.
Riippuu voimalaitoksesta. Olkiluoto 1:n tutanto on vuodessa "vähän" isompi. Kulutus ei ole 233 GWh sekunnissa vaan vuodessa.
Anonyymi kirjoitti: Jooei se laturi tms virtalähde vie tyhjäkäynnillä kuin watin tai kaksi. Paitsi että niitä vehkeitä on helposti puolenkymmentä (parit kännykän laturit, digiboxin, langattomien kaijjuttimien, WLAN -tukiaseman, kelloradion tms. jne jne virtalähteet). Digiboxit, verkkosovittimet, WLAN tukiasermat saattavat paiskia töitä koko ajan = virtaakin haukkaavat enemmän kuin vain sen watin. Tietokoneiden virtalähteetkin ottavat watin tai 2 koneen ollessa pois päältä
Helpoisti noita "ihan olemattomista" tulee jopa parikymmentä wattia jatkuvaa kulutusta. Esim. minulla kesämökillä WLAN verkko + pari valvontakameraa ja kyllä sinne koko ajan tuo 10 W uppoaa. Vähän +/- riippuen siitä, onko kameroiden IR -ledit päällä (siis onko päivä/yö).
Vakikämpällä menisi paljon enemmänkin, mutta osa vekottimista (tietokoneet yms.)on kytketty katkaisijalla varustettuun jakorasiaan, misä pistän sähköt poikki, kun en vehkeitä käytä.
10 W jatkuvaa = 7 kWh/kk ja vajaat 90 kWh/vuosi. Jos vieläkin tuntuu vähältä, niin kerrotaan summa kaikkien kotitalouksien määrällä (liki 2,7 miljoonaa kpl), niin tulee jo räyhäkkäämpi lukema, reilut 233 GWh/s. Prosentin murto-osia kokonaiskulutuksesta, mutta tämä on silti 1-2 voimalaitoksen vuosituotanto.
Watin tai kaksi. Kymmenen vuotta sitten Nokian laturit vei 30-300 mA.
okaro kirjoitti: Watin tai kaksi. Kymmenen vuotta sitten Nokian laturit vei 30-300 mA.
Nimellisvirta <> tyhjäkäyntivirta.
Ja edelliselle viisastelijalle: a ja s ovat näppäimistössä vierekkäin, joten nakkisormella tulee välillä vähän väärä aikayksikkö.
Ja edelliselle viisastelijalle: a ja s ovat näppäimistössä vierekkäin, joten nakkisormella tulee välillä vähän väärä aikayksikkö.
Pöytäkoneen virtalähde syöttää emolevylle virtaa kone sammutettunakin. Tällä virralla pidetään BIOS asetukset muistissa ja samalla pyörii kellokin. Jos töpseli irroitetaan seinästä, sähkö tulee pienestä paristosta, joka ei sitten pitkään kestä. Pidä töpseli seinässä.
4 VASTAUSTA:
BIOS asetukset on nykyään flash muistissa. Ennen ne oli paristovarmennetussa RAM:ssa.
Kyllä meillä töissä on pelkkiä lankapuhelimia jotka ovt jatkuvasti kiinni seinässä kai sen takia että numerot säilyy muistissa . Ei niilläkään mitään flahseja tai rammoja ole. Sähkölaskuun se ei vaikuta koska niihin tulee puhelinyhtiön sähköä joka on halvempaa kuin valtion sähkö.
okaro kirjoitti: BIOS asetukset on nykyään flash muistissa. Ennen ne oli paristovarmennetussa RAM:ssa.
> BIOS asetukset on nykyään flash muistissa. Ennen ne oli paristovarmennetussa RAM:ssa.
Reaaliaikakello on silti uudemmissakin koneissa. Eli nappiparisto saattaa silti löytyä ja sen tyhjennyttyä tuntuu BIOS asetukset nollautuvan, mikä viittaa siihen, että asetukset ovat kaikesta huolimatta RAM muistissa (vaikka itse BIOS majailisikin flashillä).
Tosin tämän pariston vaihtoon ei ole montaa kertaa tarvinnut ryhtyä - kas kun pariston elinikä on havaintojeni mukaan 3+ vuotta eli yleensä menee kone vaihtoon ennen paristoa. Ihan turha pitää konetta pariston suojelemiseksi letkun päässä! Minulla ovat aina olleet koneet täysin virrattomina (esim. katkaisijalla varustetun jatkojohdon perässä), kun ovat käyttämättöminä, joten turha pelätä, että paristo tyhjenee pikavauhtia ilman jatkuvaa "letkuruokintaa".
Vaihtoehto B on akku tai kondensaattori kelloa pyörittämässä. Nyt on hauskaa kokemusta koneesta, joka parin päivän käyttötauon aikana hukkaa kellonajan ja tästä syystä mennään aina BIOS setuppiin pakkosyötöllä... mutta muut asetukset pysyy (eli flash on käytössä) ja yön yli pysyy kellokin ajassa. Tätä vaivaa ei ollut uutena, vaan vasta kun koneelle on tullut ikää n. 1½ vuotta.... hieno homma, jos kyseessä on jokin suoraan emolevylle juotettu viritys.
Reaaliaikakello on silti uudemmissakin koneissa. Eli nappiparisto saattaa silti löytyä ja sen tyhjennyttyä tuntuu BIOS asetukset nollautuvan, mikä viittaa siihen, että asetukset ovat kaikesta huolimatta RAM muistissa (vaikka itse BIOS majailisikin flashillä).
Tosin tämän pariston vaihtoon ei ole montaa kertaa tarvinnut ryhtyä - kas kun pariston elinikä on havaintojeni mukaan 3+ vuotta eli yleensä menee kone vaihtoon ennen paristoa. Ihan turha pitää konetta pariston suojelemiseksi letkun päässä! Minulla ovat aina olleet koneet täysin virrattomina (esim. katkaisijalla varustetun jatkojohdon perässä), kun ovat käyttämättöminä, joten turha pelätä, että paristo tyhjenee pikavauhtia ilman jatkuvaa "letkuruokintaa".
Vaihtoehto B on akku tai kondensaattori kelloa pyörittämässä. Nyt on hauskaa kokemusta koneesta, joka parin päivän käyttötauon aikana hukkaa kellonajan ja tästä syystä mennään aina BIOS setuppiin pakkosyötöllä... mutta muut asetukset pysyy (eli flash on käytössä) ja yön yli pysyy kellokin ajassa. Tätä vaivaa ei ollut uutena, vaan vasta kun koneelle on tullut ikää n. 1½ vuotta.... hieno homma, jos kyseessä on jokin suoraan emolevylle juotettu viritys.
> Pöytäkoneen virtalähde syöttää emolevylle virtaa kone sammutettunakin. Tällä virralla pidetään BIOS asetukset muistissa ja samalla pyörii kellokin.
Totanoin, kello ja ehkä osin BIOS asetuksetkin pidetään useimmiten hengissä nappipariston voimin. Reaaliaikakellon kulutus on aika olematon, vrt rannekellot.
ATX syöttää emolle jatkuvaa virtaa, koska ATX emoissa on "softakäynnistys" eli koneen voi ohjelmoida käynnistymään tiettyyn kellonaikaan tai vaikkapa jotain tiettyä/mitä tahansa näppäimistön näppäintä painettaessa tai hiirtä liikautettaessa. Viimeksi mainitut toiminnot luonnollisesti vaativat, että kone syöttää virtaa myös USB -liittimiin, jotta näppis & hiiri pystyvät tajuissaan. Näillä konstein alkaa sitä jatkuvaa kulutustakin olla reilummin kuin watti tai 2.
Totanoin, kello ja ehkä osin BIOS asetuksetkin pidetään useimmiten hengissä nappipariston voimin. Reaaliaikakellon kulutus on aika olematon, vrt rannekellot.
ATX syöttää emolle jatkuvaa virtaa, koska ATX emoissa on "softakäynnistys" eli koneen voi ohjelmoida käynnistymään tiettyyn kellonaikaan tai vaikkapa jotain tiettyä/mitä tahansa näppäimistön näppäintä painettaessa tai hiirtä liikautettaessa. Viimeksi mainitut toiminnot luonnollisesti vaativat, että kone syöttää virtaa myös USB -liittimiin, jotta näppis & hiiri pystyvät tajuissaan. Näillä konstein alkaa sitä jatkuvaa kulutustakin olla reilummin kuin watti tai 2.
Sähkön säästön vuoksi ei hyödytä repiä irti seinästä.
"ukonilman" tai sähkövian varalta voi ottaa irti seinästä.
"ukonilman" tai sähkövian varalta voi ottaa irti seinästä.
Parannamme palvelua
Anonyymi
18.6.2019 20:38
kivinentie
19.6.2019 8:47