Olen vittuuntunut ammatillisen koulutuksen reformin korulauseisiin.
Terveisiä Sipilän paskahallitukselle ja sen aikaiselle eduskunnalle.
Amisreformi on yksi Sipilän hallituksen tyhmimmistä ja lyhytnäköisimmistä päätöksistä.
Toivottavasti Sipilä ja Orpo kumppaneineen eivät enää pääse sotkemaan valtakunnan asioita. Suuta he kyllä osaavat soittaa.
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI ON PERSEESTÄ
7
986
Vastaukset
- Anonyymi
Suomi24 toimii yhtä hyvin kuin amisreformi käytännössä. Näin ollen edellinen kirjoitus jäi vähän kesken. Tässä jatkoa:
minäkin osaan soittaa suutani ja puhua höpö-höpö, kuten edellisessä viestissä mainitut poliitikot. Oikeutetusti trollaan täällä nimettömänä, koska en ole julkisuuden henkilö.
Sain erittäin hyvät palautteet amis-opiskelijoilta menneinä vuosikymmeninä ja he myös työllistyivät joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Olin siis hyvä amisope!- Anonyymi
Sipilän hallituksen toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi oli susi jo syntyessään, kun opetuksen taso laskettiin entisestä opistoasteesta entiseen kouluasteeseen vuoden työkokemuksella (työssäoppimisjakso).
Inkluusio-opetus (ainakin joissakin amm. oppilaitoksissa) estää itseohjautuvia opiskelijoita valmistumasta etuajassa työmarkkinoiden tarpeisiin, kun kaikilla opintojaksot kestävät saman kolme vuotta yhteisten tutkinnon osien hyväksiluvuista yms. riippumatta. Aikaisemmissa koulutusreformeissa yo-pohjaiset ja aikuiskoulutusluokat suorittivat saman tutkinnon kahdessa vuodessa työnantajan tarpeisiin HOPS:lla ja HENSU:lla, kun pk- ja erityisluokat opiskelivat kolme vuotta samaa.
Samoin opetussisällön määrä ja laatu laskivat kuin lehmän häntä (hyvä vertaus kepujohtoiselle hallitukselle) Sipilän hallituksen koulutusreformissa. Pakolliset ammattiopinnot ovat peruskoulun kertausta, eivät uutta ammattisanastoa ja käytäntöä.
Amista alettiin uudistamaan jo jossain vuoden 2005 vaiheilla, jolloin kaikki lähti menemään pieleen. Oppilaat piti käytännössä raahata mukana valmistumiseen asti, osasivatpa jotakin tai eivät. Uskottavuus työnantajiin nähden kärsi jo silloin kovan kolauksen, koska sitä ennen voitiin luottaa siihen, että ammattikoulusta tuleva osaa alan perusasiat hyvin. Uudistuksen jälkeen, joka kulki jokseenkin nimellä, "ketään ei jätetä", aiheutti sen ettei edes mitään osaamattomia jätetty, vaan heidätkin lähetettiin työharjoitteluun munaamaan itsensä ja oppilaitoksensa.
Tästä luonnollisesti seurasi, ettei työharjoittelupaikkoja ollut enää kovinkaan helposti saatavissa ja oppilaat joutuivat usein palkattomiin harjoitteluihin. Sellaisia ei aiemmin ollut alallamme lainkaan, josta tietysti seurasi motivaation lasku opiskelijoiden parissa. Toki hyvät oppilaat olivat hyviä edelleen, mutta koska heidän paremmuutensa oli niin ilmeistä, päätettiin arvosanajakauma uudistaa 0-5 jaotuksesta 0-3 jaotukseen. Tämän lisäksi todistukseen otettiin enää suurempien opintokokonaisuuksien arvosanat, ei yksittäisten kurssien. Taisipa moni opintokokonaisuus tulla arvosteltavaksi pelkästään hyväksytty/hylätty asteikolla. Tämä viimeistäänkin häivytti kaikki työnantajan mahdollisuudet arvioida työnhakijaa todistuksen perusteella ja hänen oli palkatessaan joko otettava riski taikka sitten soiteltava aiempiin työharjoittelupaikkoihin.
Yksinkertaisesti sanottuna pitkään rakennettu luottamus kouluttajan ja työllistäjien välillä tuhottiin täydellisesti, mutta kaipa sillä kaikella oli jokin yhteiskunnallisesti rakentava vaikutus, jota en ole vielä ymmärtänyt.- Anonyymi
Totta puhut! Kyllä tuo "kaikki pelaa" tyyli on täysin kuraa.
Työnantajat ei kuitenkaan palkkaa niitä kaikkein surkeimpia, vaikka amis olisi rämmitty läpi. Ajan hukkaa ja haittaa vain aiheuttaa. - Anonyymi
Sipilä, tuo vanha kujeilija. Vaalikaudella hän otti selfieitä opiskelijajoukoissa kädessään kyltit, joissa luki "Koulutuksesta ei leikata" ja "Opintotukea ei heikennetä." Opiskelijoita puolustamaan asettunut poliitikko sai luonnollisesti valtavan äänivyöryn. Sitten valtaan päästyään ensitöikseen hän päätti leikata koulutuksesta satoja miljoonia ja heikentää opintotukea.
Kyseessähän oli todellisuudessa parin sadan miljoonan euron koulutusleikkaus. Karun todellisuuden naamioimiseksi sille vaan keksittiin upeaa uudistusta huokuva nimi: "ammatillisen koulutuksen reformi".
Peruspalvelun rahoitukseen kohdistuva leikkaus heikentää luonnollisesti palvelun laatua. Niinhän tässäkin kävi. - Anonyymi
Näin Sanni Grahn-Laasonen tunaroi hommat päin persettä opetusministerinä ollessaan.
- Anonyymi
Puhutaan mitä puhutaan, mutta kyllä ennen jotkut asiat olivat paljon paremmin kuin nyt vuonna 2021.
Kävin ammattikoulun 1960-luvulla eli tosi kauan sitten. Ammattikoululaiset oli valikoidumpi joukko kuin nykyään. Silloin koulua käytiin elokuun puolivälistä toukokuun loppuun kolme vuotta. Koulupäiviä oli viikossa kuusi, siis koulua oli myös lauantaisin. Koulupäivän pituus oli n. 8 tuntia, paitsi lauantaina vain 5 tuntia. Kaikki oli tiivistä ammattiaineiden opetusta ja työharjoittelua koulun asiakkaille opettajan ohjauksessa. Töihin mentiin vasta koulun päätyttyä ja jokaiselle löytyi alan työpaikka heti.
Oliko 1960-luku köyhää ja takapajuista? Ehkä jonkun mielestä. Mutta kyllä ainakin kunnolliseen ammattikouluun oli silloin varaa! Toisin kuin edistyneellä 2020-luvulla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2514535Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1272971Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit412732Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?741700Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1051553Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn201451- 541302
- 921216
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2031072- 471065