Suomalaisten syntyvyys on romahtanut muutamassa vuodessa. Päättäjät eivät ole vielä heränneet uuteen todellisuuteen, jossa hyvinvointivaltion rahoitus on uhattuna.
SAVONLINNAN viimeinen lastentarvikeliike sulki ovensa viime kesänä. Yrittäjä Taina Harvistola-Mehtosen perustama Tenava oli kestänyt alan keskittymisen ja verkkokauppojen nousun, mutta sitten loppuivat lapset.
Tenavan perustamisvuonna 1995 Savonlinnassa syntyi 423 lasta. Vuonna 2014 luku oli vain 279, ja Savonlinnan keskussairaalan synnytysosasto päätettiin lakkauttaa.
Viime vuonna Savonlinnassa syntyi enää 189 lasta. Lastenvaunuja ei voi myydä, jos lapsia ei ole.
– Synnytysosaston lakkauttaminen oli tämän toimialan kannalta iso juttu. Samoin kuin on opettajainkoulutuslaitoksen lähteminenkin. Opiskelijat löysivät puolisonsa täältä, perustettiin perhe ja jäätiin asumaan Savonlinnaan. Mutta niin ei käy enää, Harvistola-Mehtonen sanoi Länsi-Savolle.
Syntyvyyden lasku on iskenyt Savonlinnaan erityisen kovaa, mutta sama ilmiö koskee koko Suomea.
Muutos on ollut niin raju ja tapahtunut niin lyhyessä ajassa, että sitä ei ole kunnolla vielä tiedostettu. Ensi syksynä koulunsa aloittavat vuonna 2012 syntyneet lapset. Heitä on noin 61 000. Viime vuonna Suomessa syntyi 47 577 lasta, yli viidennes vähemmän.
Viimeksi Suomessa syntyi yhtä vähän lapsia suurten nälkävuosien aikaan 1868. Vieläkin alemmas ollaan menossa, sillä tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana Suomeen syntyi seitsemän prosenttia vähemmän lapsia kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
Syntyvyyden lasku tarkoittaa paitsi vähemmän lastentarvikeliikkeitä ja synnytysosastoja, myös vähemmän lastenhoitajia, vähemmän luokkia, vähemmän kouluja, vähemmän opettajia, vähemmän varusmiehiä ja lopulta vähemmän veronmaksajia.
Siitä päästään paljon puhuttuun huoltosuhteeseen. Vanhusväestön lisääntyminen on ollut tiedossa jo pitkään, mutta syntyvyyden näin jyrkkää romahdusta ei ole ennustanut kukaan. Asiantuntijat eivät usko uuteen vauvabuumiin, joten on nostettava esiin epämukava kysymys: miten Suomen käy, kun yhä pienemmän joukon täytyy kantaa hyvinvointiyhteiskunnan kustannukset?
VÄESTÖLIITON tutkimusprofessori Anna Rotkirch muistaa, kuinka hän sai noin vuosikymmen sitten emännöidä vierailuryhmiä Japanista. Maailman nopeiten vanheneva maa halusi oppia Suomelta, miten syntyvyyden aleneminen saataisiin pysäytettyä. Suomi oli onnistunut kääntämään syntyvyyden nousuun 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.
Kokonaishedelmällisyysluku kuvaa, kuinka monta lasta naiset saavat keskimäärin elämänsä aikana. Vuonna 2002 luku oli Suomessa 1,72 mutta vuonna 2010 jo 1,87. Suomi oli jopa lähestymässä tilannetta, jossa väestö uusiutuu ilman maahanmuuttoa. Se vaatii kokonaishedelmällisyyslukua 2,1.
Sitten jotain tapahtui, eikä kukaan oikein tiedä tarkalleen mitä. Syntyvyys alkoi laskea Suomessa rajusti.
Viime vuonna Suomen kokonaishedelmällisyysluku oli historiallisen pieni: 1,41. Japanissakin naiset saivat enemmän lapsia.
– Suomi on mennyt kertaheitolla globaalin trendin kärkeen. Siitä on tullut Euroopan uusi Japani, Rotkirch sanoo.
Suomalaiset lykkäävät lasten hankkimista yhä vanhemmaksi, jolloin perhekootkin jäävät pienemmiksi. Väestöliiton vuoden 2017 Perhebarometrissä selvisi, että nuoret aikuiset haluavat odottaa elämäntilanteensa vakiintumista ennen perheen perustamista. Toisaalta he myös halusivat nauttia elämästään ennen raskaana näyttäytyvää lapsiarkea.
Aivan tuore ilmiö on se, että merkittävä osa ei halua lapsia lainkaan. Vuoden 2015 Perhebarometrissa lähes 15 prosenttia lisääntymisikäisistä suomalaisista piti ihanteellisena lapsilukunaan nollaa. Aikaisemmissa tutkimuksissa osuus oli 2–4 prosenttia.
– On paradoksaalista, että Suomessa on monen mittarin mukaan lapsiperheiden kannalta asiat aika hyvin. Silti jokin ei toimi.
Rotkirch muistuttaa, että syntyvyyden lasku ei ole pelkästään huono asia. Ehkäisyvalistus toimii, ja lapset syntyvät suunnitellusti ja toivotusti. Jos asiaa tarkastellaan globaalilla tasolla, maapallolla on pikemminkin liikaa ihmisiä kuin liian vähän.
– Huoli liittyy keskipitkän aikavälin taloudellisiin haasteisiin. Luin juuri hallitusohjelmaa ja mietin, että tiedetäänkö siellä, missä mennään, Rotkirch sanoo.
– Jonkun pitää ne eläkkeet maksaa ja vanhukset hoivata.
Tuore pääministeri Antti Rinne (sd) puhui kaksi vuotta sitten synnytystalkoista ja sai sanoistaan voimakasta kritiikkiä. Kenties siksi hänen tuoreen hallituksensa ohjelmassa ei juuri syntyvyyden laskusta puhuta. Sen sijaan siinä luvataan luoda lapsistrategia.
– Lapsistrategia keskittyy olemassa olevien lasten hyvinvointiin. Toivottavasti sen ohessa puututaan myös alhaiseen syntyvyyteen.
SAVONLINNAN viimeinen lastentarvikeliike sulki ovensa viime kesänä. Yrittäjä Taina Harvistola-Mehtosen perustama Tenava oli kestänyt alan keskittymisen ja verkkokauppojen nousun, mutta sitten loppuivat lapset.
Tenavan perustamisvuonna 1995 Savonlinnassa syntyi 423 lasta. Vuonna 2014 luku oli vain 279, ja Savonlinnan keskussairaalan synnytysosasto päätettiin lakkauttaa.
Viime vuonna Savonlinnassa syntyi enää 189 lasta. Lastenvaunuja ei voi myydä, jos lapsia ei ole.
– Synnytysosaston lakkauttaminen oli tämän toimialan kannalta iso juttu. Samoin kuin on opettajainkoulutuslaitoksen lähteminenkin. Opiskelijat löysivät puolisonsa täältä, perustettiin perhe ja jäätiin asumaan Savonlinnaan. Mutta niin ei käy enää, Harvistola-Mehtonen sanoi Länsi-Savolle.
Syntyvyyden lasku on iskenyt Savonlinnaan erityisen kovaa, mutta sama ilmiö koskee koko Suomea.
Muutos on ollut niin raju ja tapahtunut niin lyhyessä ajassa, että sitä ei ole kunnolla vielä tiedostettu. Ensi syksynä koulunsa aloittavat vuonna 2012 syntyneet lapset. Heitä on noin 61 000. Viime vuonna Suomessa syntyi 47 577 lasta, yli viidennes vähemmän.
Viimeksi Suomessa syntyi yhtä vähän lapsia suurten nälkävuosien aikaan 1868. Vieläkin alemmas ollaan menossa, sillä tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana Suomeen syntyi seitsemän prosenttia vähemmän lapsia kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
Syntyvyyden lasku tarkoittaa paitsi vähemmän lastentarvikeliikkeitä ja synnytysosastoja, myös vähemmän lastenhoitajia, vähemmän luokkia, vähemmän kouluja, vähemmän opettajia, vähemmän varusmiehiä ja lopulta vähemmän veronmaksajia.
Siitä päästään paljon puhuttuun huoltosuhteeseen. Vanhusväestön lisääntyminen on ollut tiedossa jo pitkään, mutta syntyvyyden näin jyrkkää romahdusta ei ole ennustanut kukaan. Asiantuntijat eivät usko uuteen vauvabuumiin, joten on nostettava esiin epämukava kysymys: miten Suomen käy, kun yhä pienemmän joukon täytyy kantaa hyvinvointiyhteiskunnan kustannukset?
VÄESTÖLIITON tutkimusprofessori Anna Rotkirch muistaa, kuinka hän sai noin vuosikymmen sitten emännöidä vierailuryhmiä Japanista. Maailman nopeiten vanheneva maa halusi oppia Suomelta, miten syntyvyyden aleneminen saataisiin pysäytettyä. Suomi oli onnistunut kääntämään syntyvyyden nousuun 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.
Kokonaishedelmällisyysluku kuvaa, kuinka monta lasta naiset saavat keskimäärin elämänsä aikana. Vuonna 2002 luku oli Suomessa 1,72 mutta vuonna 2010 jo 1,87. Suomi oli jopa lähestymässä tilannetta, jossa väestö uusiutuu ilman maahanmuuttoa. Se vaatii kokonaishedelmällisyyslukua 2,1.
Sitten jotain tapahtui, eikä kukaan oikein tiedä tarkalleen mitä. Syntyvyys alkoi laskea Suomessa rajusti.
Viime vuonna Suomen kokonaishedelmällisyysluku oli historiallisen pieni: 1,41. Japanissakin naiset saivat enemmän lapsia.
– Suomi on mennyt kertaheitolla globaalin trendin kärkeen. Siitä on tullut Euroopan uusi Japani, Rotkirch sanoo.
Suomalaiset lykkäävät lasten hankkimista yhä vanhemmaksi, jolloin perhekootkin jäävät pienemmiksi. Väestöliiton vuoden 2017 Perhebarometrissä selvisi, että nuoret aikuiset haluavat odottaa elämäntilanteensa vakiintumista ennen perheen perustamista. Toisaalta he myös halusivat nauttia elämästään ennen raskaana näyttäytyvää lapsiarkea.
Aivan tuore ilmiö on se, että merkittävä osa ei halua lapsia lainkaan. Vuoden 2015 Perhebarometrissa lähes 15 prosenttia lisääntymisikäisistä suomalaisista piti ihanteellisena lapsilukunaan nollaa. Aikaisemmissa tutkimuksissa osuus oli 2–4 prosenttia.
– On paradoksaalista, että Suomessa on monen mittarin mukaan lapsiperheiden kannalta asiat aika hyvin. Silti jokin ei toimi.
Rotkirch muistuttaa, että syntyvyyden lasku ei ole pelkästään huono asia. Ehkäisyvalistus toimii, ja lapset syntyvät suunnitellusti ja toivotusti. Jos asiaa tarkastellaan globaalilla tasolla, maapallolla on pikemminkin liikaa ihmisiä kuin liian vähän.
– Huoli liittyy keskipitkän aikavälin taloudellisiin haasteisiin. Luin juuri hallitusohjelmaa ja mietin, että tiedetäänkö siellä, missä mennään, Rotkirch sanoo.
– Jonkun pitää ne eläkkeet maksaa ja vanhukset hoivata.
Tuore pääministeri Antti Rinne (sd) puhui kaksi vuotta sitten synnytystalkoista ja sai sanoistaan voimakasta kritiikkiä. Kenties siksi hänen tuoreen hallituksensa ohjelmassa ei juuri syntyvyyden laskusta puhuta. Sen sijaan siinä luvataan luoda lapsistrategia.
– Lapsistrategia keskittyy olemassa olevien lasten hyvinvointiin. Toivottavasti sen ohessa puututaan myös alhaiseen syntyvyyteen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pitäisikö valtion rekrytoida Aasiasta vaimoja nuorille köyhille poikamiehille?:D
Pitäisikö lestadiolaisuus ottaa valtion uskonnoksi, niin silloin jokaisessa suomalaisperheessä olisi ainakin 8 lasta?:D
Ei olisi, koska ketään ei voitaisi pakottaa lestadiolaisuuteen. Koska uskonvapaus. Jos jäsenyydestä olisi selvää etua ja kuka tahansa voisi halutessaan liittyä voisi uusia jäseniä tulla kyllä lisää, mutta kaikki perheet eivät siltikään liittyisi kerhoon.
Pitäisikö moniavoisuus sallia, että miehellä voisi olla 3-5 vaimoa ja näillä 2-10 lasta? :D