Omaishoitaja ja loma

Hoidin molempia vanhempia ilman oh-lomia kuusi virallista oh-vuotta . Lomaa oli sotainvalidien 10 vrk/vuosi. Tosin yksi päivä meni vientiin, toinen hakemiseen, kolme päivää heidän kotinsa siivoamiseen. Isän kuoleman jälkeen sain 7/1 -jaksot.

Aluksi nautin pullon skumppaa loman kunniaksi. Tämän kevään olen viettänyt viimekesäisiä vapaita 3/3- ja 3/4- jaksoja. Skumppa ei enää maistu. Ensimmäinen viikko menee vielä totutellessa outoon tilanteeseen, toisella viikolla alan nukkua oikeasti 12-18 tuntia/vrk. Kolmannella tasaantuu. Nykyinen 4/2- jaksot on kriittisessä pisteessä.

Kun haen omaisen intervallista, hän herää vain syömään ja joskus vessaan.

Tunne on minulle vapauttava. Omaisella on tuttu paikka, jonne menoa hän ei vastusta, ei tosin iloitsekaan.

Kun saan hoidettavan vietyä hoitopaikkaansa ja pääsen kotiin. Iskee selkainen väsymys, että en jaksa mitään. Pari päivää menee nukkumisessa kolmantena on jumalaton migreeni kun stressi laukeaa. Neljäs päivä on sellainen, että tuntee jotain vapautta ja viidentenä täytyykin hakea hoidettava tajaisin.

Tästä oli juttua pienkodin johtajan kanssa ja oli sitä mieltä, että tämä 2 kk välein oleva 5 pv:n loma on liian lyhyt henkiseen palautmiseen, että oitäisi olla vähintään viikko. Sitä sitten kaitettiin vireille palvelunohjaajan kanssa.
Kysyivät hoidettavalta, tarvitsenko enemmän lomaa. Arvatahan saattaa mitä vastasi. Vähän ihmetyttää koko asia. Minunhan hyvinvoinnistani oli kyse eikä hoidettavan.

Pienkodin omistaja kertoi, että hänellä on hoidossa muitakin, joiden omaishoitajat kokevat tuon suunnattoman väsymyksen lomallaan.