Onko teillä hauskoja muistoja työvuosien varrelta?
Onko sattunut jotain hassunkurista, mitä on kiva muistella ja nauraa samalla?
Oletteko joutuneet tai päässeet vaihtamaan alaa kerran tai useamminkin?
Onko hauskoja muistoja työpaikan hakemiseen ja haastatteluihin liittyen?
Millaisia vahvuuksia ja heikkouksia tunnistatte itsessänne?
Olisiko helppo päästä uuteen työpaikkaan töihin vieläkin?
Muistelen ja palaan asiaan itsekin lähiaikoina.
Onko sattunut jotain hassunkurista, mitä on kiva muistella ja nauraa samalla?
Oletteko joutuneet tai päässeet vaihtamaan alaa kerran tai useamminkin?
Onko hauskoja muistoja työpaikan hakemiseen ja haastatteluihin liittyen?
Millaisia vahvuuksia ja heikkouksia tunnistatte itsessänne?
Olisiko helppo päästä uuteen työpaikkaan töihin vieläkin?
Muistelen ja palaan asiaan itsekin lähiaikoina.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Minusta hauskinta oli 6 palkan-korotusta.
2 tosi-isoa ja 4 keski-tasoa.
Hauskaa niissä oli se että tunsin ja tiesin ne ansainneeni.
H.
Samasta syystä varmaan nautin myös keski-pulleasta eläkkeestäni nyt.
Töihin mennään enimmäkseen tienaamaan.
Vaikka saa sielä tietysti nauraakin.
Kunhan muistaa että hupi-höpö-hommailut eivät näy positiivisesti pankki-tilillä.
Eikä eläkkeessä.
H.
...Eivätkä
H.
1) On.
2) On.
3) Päässyt.
4) On.
5) Sisukas ja periksiantamaton./ Sisukas ja periksiantamaton.
6) Ois.
Terveisiä tilastonikkarille. Näkemisiin.
Beng
Miksi pitäisi yksityiselämäänsä täällä kertoa ?
EI pidä, ellei itse halua kertoa juttuja anonyyminä tai omalla nimimerkillä. Tuskin siinä monenkaan yksityiselämä paljastuisi sen kummemmin.
Hauskojen, inhimillisten muistojen kertominen voi virittää paljonkin positiivisia muistoja ja ajatuksia.
"Positiivari"
Ompelin puseron, johon tuli liian leveälle kaula-aukko. Keksin, olen ilman rintsikoita, ettei olkaimet näy ja laitoin teipillä juuri imetetyt riippuvat rinnat kohommaksi. Näytin naisille, siitä riemu syntyi.
Pikkujouluissa otin työpaikkalääkärin määräämää pirtua ja työkaveri vei kotiin. Istuin sitikkaan, toppeet näkyi kojelaudassa ja kuljettaja käynnisti auton laittamalla kaksi johtoa vastakkain. Kyllä hirvitti ja kysyin: menöökö tämä tämmoinen katsastuksesta läpi. Hän kertoi sitä pitkään.
Kymmenkunta, halusin horisentaalisesti pajon osaamista, no kyllä vähän yleninkin lopuksi sen kummemmin yrittämättä. Monipuolisuudesta on hyötyä eläkkeelläkin.
Alhainen verenpaine aiheutti sen, että pyörryin kun reippaasti riensin vessaan herättyäni. Poski mustana menin työpaikkahaastatteluun parin päivän päästä. Kerroin tilanteen, sain sen paikan.
Yleensä rohkeus, voima ja tavoitteellisuus. Joskus hätääntynyt, ahdistaa ja pelottaa tulevaisuus. Huonosti kestän vastoinkäymisiä.
Yritin eläkkeelle päästyäni, en päässyt - onneksi. Joskus valtaa tarpeeton olo, työkö se lienee se suurin tarkoitus, mutta todellisuudessa on aika paljon tekemistä.
Muistelen ja palaan asiaan itsekin lähiaikoina.
Niin tuo viimeinen lause (Muistelen...) ei kuulunut viestiini, olin kopioinut kysymykset, jotka poistin sitä mukaa kuin vastasin, viimeistä en hoksannut poistaa.
Hauskinta on ollut ottaa lopputili kustakin paikasta ja nauraa mennessään.
Etsien ja löytäen (palkallisesti) parempia ja parempia mestoja.
Mikään työ ei ole ollut varsinaisesti hauska tai miellyttävä tai viihdyttävä, mutta on ollut haasteellisia, niissä se juju.
Yksi sellainen työ meitsillä on ollut, josta jo sitä tehdessäni tiesin, että olisi pitänyt kirjoittaa muistiin kaikki ne tapahtumat, sattumukset, kommellukset ... mitä siinä hommassa tapahtui, koska niitä oli paljon ja ne ovat nyt suurelta osin unohtuneet. Silloin sattui ja tapahtui vaikka mitä, useimmiten nauratti, aina ehkä ei. - Nm. Vauhtia ja 'vaarallisia' tilanteita
Olin ennen eläkeelle pääsyä noin vuoden verran naisvaltaisessa työpaikassa, miehiä ei juuri muutamaa asentajaa lukuunottamatta ollutkaan. Lisäksi näitä miehiä näkyi meidän työpisteillä tosi harvoin.
Tiesin jo työhön mennessä, että olen siellä vain sen vuoden. Tästä innostuneena keksin kirjoittaa jokaisen työpäivän jälkeen päivän tapahtumat muistiin. Koska jo tuossa vaiheessa olin yksineläjä, illat oli aikaa kirjoitella ihan ajankuluksikin.
Jäätyäni sitten pois työstä, kirjoitettuja sivuja oli kertynyt lähes seitsämän sataa. Tämä jokailtainen kirjoittelu sai kuitenkin aikaan sen, että ihan heti en alkanut kirjoituksia puhtaaksi kirjoittaa. Tästä on nyt kaksi vuotta jo kulunut, vieläkään en ole aloittanut. Siellä on sellaisiakin juttuja kirjoitettuna, että uskallanko niitä edes mihinkään julkiseksi esittää. Lisäksi henkilöt on mainittu omilla nimillään, ainakin ne pitäisi muuttaa, samoin työpaikan nimi ja asemapaikka.
Mukavaa niitä tapahtumia on aina välillä muistella esim päivämäärän mukaan. Mitähän "tänäpäivänä" silloin tapahtuikaan.
Mulla taas oli silloin ne perheen ruuhka- / hullut vuodet, en olisi millään keinolla missään välissä ehtinyt istahtaa kirjoittelemaan. Siippa kysyi joskus, kun aamuyöllä kömmin viereensä, että miksi tulet siihen kääntymään, miksi et nuku siellä ... Olisi monta kertaa kannattanut, kun aamulähtö(kin) oli aikainen. - Nm. Ikimuistoinen duuni
Kopiokonetta painoin kovasti, kun muste oli loppu, luulin et painamalla päästä teksti tummenee.
Korjaaja oli seuraavana päivänä ja ihmetteli vikaa.
En ole koskaan töissä ollutkaan! En ainakaan myönnä! Unohtui samantien, kun lekuri oli samaa mieltä sairasloman tarpeellisuudesta. Oli mukava tunne, kun olimme yhteneväisiä ajatuksissamme.
Sinulla on mustalaisten kulttuuri, eläkkeelle 17 ikäisenä.
Ihan miten vaan, mutta työnteko on turhaa!
Niiin, miten sen ottaa (lue: asennoituu). Joskus kauan aikaa sitten olin pienessä toimenpiteessä, jonka jälkeen lääkäri kirjoitti sairaslomaa ja ehdotteli ääneen kuukautta. Valkotakkisen leuka loksahti kun vastasin hänelle, etten missään tapauksessa ole kuin korkeintaan kaksi viikkoa. - Nm. Kaikki on turhaa - paitsi laulaminen
Hauskinta oli jäädä eläkkeelle. Pienet jäähyväiskaffeet valvomossa, olivat järjestäneet pienet lahjatkin :) Nykyään käyn entisellä työmaalla joskus virapelihommissa vartijana kun ovat töissä suljetuissa tiloissa , suap niitä tyttösiäkin halata.- # Mee Too :D
On, minulla on hauskoja muistoja työvuosilta ja tulevana lukuvuotena varmaan tulee hauskoja tilanteita vielä lisää. Noiden hauskojen tilanteiden johdosta työni on mitä maittavinta plaatua.
En ole joutunut vaihtamaan työpaikkaani. En kertakaikkisesti ees ole halunnutkaan. Eli aina ja aina ja aina vaan tätä samaa. Ihanaa samaa vaan. Vuodesta toiseen. Kymmeniä vuosia. Apua oi, mut mitä siitä sitte. Oon tahtonut tolleen vuosia vuodattaa.
Vahvuuksia on. Ehdottomasti on. Epä-vahvuuksia en mainitse. En epävahvuuksia tahdo tehdä. Tehkööt ne niitä, jotka osaa. Mun ei tarvitse hallita kaikkea.
Pääsisin varmaan toiseen työpaikkaan, sikälimikäli ja sikäli se olis just sitä mitä nyt teen työkseni. Muita hommia en taitaisi saada. En oikein keksi, mitä voisin ees ruveta yrittämään. Joku epäpätevä terapeutinplanttu vois olla mulle sopiva homma, mutta en kuitenkaan siihen työhön vaihtaisi.
No joo, aloittajan "lähiaika tulemista" nyt sitten jäädään oottelemaan:)
Tuu sitte kans, kerran aloituksen oot tehnyt ja lupasit tulla.
Muuten tätä muoria alkaa vihastuttamaan niinku.
Heikunkeikku
Työt. Metsuri, Kaupoissa monia aloja lihanmyynnistä aseisiin. Autontehtaassa Saab. Laivanrakentamista -hitsaus. Kromitehtaassa hitsaus, Lentokoneiden osien valmistus hitsaus. Kiinteistöjen omistamista. Rahastojen hoitamista joka jatkuu.
Mitään varsinaisesti hauskaa ei jäänyt mieleeni. Tavallista työelämää kymmenissä paikoissa.
Vaihdoin alaa usein ja työantajaa velä useammin.
Kallonporaajat väittivät minun olevan nopea ja tehokas vaan ei mietiskelevä suunnittelija.
oli 47v kun viimeeksi olin haastattelussa. Sen jälkeen työt ja tehtävt tarjottiin minulle.
Olin ollut vuosia "vapaalla" kun vielä 62v ikäisenä minulle tarjottiin keikkaa naapurikunnassa mutta tarjoaja tajusi äänensävystäni asian joten minun ei tarvinnut kieltäytyä.
Lyhyitä päivän, parin liikahduksia en laske mukaan.
Nyt 75v.