Moni objektiivi näyttäisi tekevän parasta piirtoa silloin, kun himmennetään pari aukkoa. En tarkoita nyt vain syvyysterävyyden lisäystä, vaan terävyyttä ylipäätään, ja ehkä vinjetoinnin vähenemistä.
Mistä tämä laadun paraneminen johtuu? Miten himmennys tähän vaikuttaa? Se asia kyllä on tuttu, että valovomaisella objektiivilla saadaan isompia bokeh-palleroita täydellä aukolla, mutta tämä toinen lienee eri asia.
Toinen kysymys. Jos objektiivista parasta laatua saadakseen pidetään jatkuvasti tuo parin aukon vertainen himmennys käynnissä, ja annetaan ISO:n nousta vastaavasti eri tilanteissa, niin eikö sillä ISO:n nousulla ikinä terävyys huononnu, vaan aina kannattaa pitää tuo himmennys samanlaisena? Esim. kamerassa A-ohjelma ja aukkoarvo 5,6?
Terävyys, himmennys ja ISO
Anonyymi
23
62
Vastaukset
- Anonyymi
Aukon pienentäminen blokkaa linssin reunoilta tulevia virheitä, mutta vastaavasti lisää diffraktiota, joten paras tulos saadaan parin aukon himmennyksellä.
Herkkyyden kasvattaminen lisää aina kohinaa.- Anonyymi
Ei sieltä reunoilta mitään virheitä tule.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei sieltä reunoilta mitään virheitä tule.
Aukon pienentäminen vähentää vinjetointia, mutta lisää diffaktiota. Yleensä paras piirto saadaan muutaman aukon pienentämisellä.
- Anonyymi
Olisiko näin, että objektiivin linssien keskeltä kulkeva valo kulkee suoremmin, ja reunoilta tulevat valonsäteet kulkevat pidemmän matkan suhteessa keskellä kulkeviin verrattuna, ja siitä syystä himmennys tasoittaa eroja... vaikka linssin reuna ei sinällään mitään huonolaatuista olisi... Vaan kyse on pienestä matkojen erosta, miten kuva näyttää kääntyvän ja reunimmaiset valonsäteet pidempiä kuin keskimmäiset... Jos asiaa ajatellaan kahtena kolmiona, joissa kärjet vastakkain, eikö sitten himmennys kavenna kolmiot hiukan terävämmiksi, kapeammiksi.
Kuitenkin tämä ei vaikuta kuvakulmaan - siihen, onko optiikka laajakulmaa vai teleä. Koska sitä määrittää linssin kaarevuus...
Näinkö arveiluillani vastasin omaan kysymykseeni, tai jotain oikean suuntaista? Pari aukkoa suhteellista. f1.5 Helios vaatii enemmän himmentämistä kuin hyvä ammattilasi joka piirtää hyvin täydelläkin aukolla. bokeh, terävyysalueen säätö, polttoväli, filmin/kennon koko. Voit havainnoillistaa ilmiötä camera obscura:lla. Pienentämällä aukkoa valon määrä vähenee, mutta terävyys lisääntyy.
- Anonyymi
Toinen kysymys …
Aukon koolla säädetään syväterävyyttä. Olisi varsin erikoista olla piittaamatta kuvan syväterävyydestä. ISO:n nostolla on parikin ongelmaa, kohina lisääntyy ja dynamiikka hunonee.
Joten ”parasta piirtoa” tavoitellessasi kannatta käyttää aukkoa joka piirtää parhaiten ja sitä ISO-arvoa (usein pienin) joka tuottaa vähiten kohinaa ja suurimman dynamiikan.
Valotuksen säätöön jää siis valotusajan tai/ja valon määrän säätäminen.
Paras piirto riippuu sitten enää kameran tukemisesta ja riittävästä valon määrästä.
Piirron maksimoimiseksi, jos kamerassa on peilikoneisto niin nosta peili ylös ennen valotusta.- Anonyymi
Kuvatessa pitää päättää mitä haluaa ja mikä juuri tässä kuvassa on olennaista ja tärkeää. Usein joudutaan tyytymään johonkin kompromissiin koska kaikkea ei voi saada ja kaikkiin asioihin ei voida vaikuttaa. Terävyyden kannalta on tärkeää tarkentaa oikeaan kohtaan. Sekään ei ole aina ole ihan itsestään selvää. Mikäli kuvassa on jotain liikkuvaa niin se täytyy myös ottaa huomioon. Halutaanko liike pysäyttää vai ei eli valotusaikaakaan ei siten voida valita aivan vapaasti. Salamasynkka ja käsivaralta kuvaus tuo omat vaatimuksensa. Kuvassa kuitenkin sisältö ratkaisee joten ihan kaikkien teknisten asioiden ei tarvitse olla aina täydellisiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuvatessa pitää päättää mitä haluaa ja mikä juuri tässä kuvassa on olennaista ja tärkeää. Usein joudutaan tyytymään johonkin kompromissiin koska kaikkea ei voi saada ja kaikkiin asioihin ei voida vaikuttaa. Terävyyden kannalta on tärkeää tarkentaa oikeaan kohtaan. Sekään ei ole aina ole ihan itsestään selvää. Mikäli kuvassa on jotain liikkuvaa niin se täytyy myös ottaa huomioon. Halutaanko liike pysäyttää vai ei eli valotusaikaakaan ei siten voida valita aivan vapaasti. Salamasynkka ja käsivaralta kuvaus tuo omat vaatimuksensa. Kuvassa kuitenkin sisältö ratkaisee joten ihan kaikkien teknisten asioiden ei tarvitse olla aina täydellisiä.
Ei tarvitse olla aina täydellistä. Niin, tässä on kyse käsityksistä ja kliseistä, mitä pidetään täydellisenä. Onko kirkuva terävyys aina itsestäänselvästi paras tavoite, sitä täydellisyyttä.
Lueskelin äskettäin vanhaa PDF-lehteä, jossa selitettiin joidenkin muoti-ihmisten haluavan mainoskuviin tahallista liike-epäterävyyttä. Esim. mallityttönen, tukka hulmuten, pyörähtämässä tai juoksemassa värikkään leninkinsä kanssa. Niin että kuvassa näkyy menoa ja meininkiä, nuorekasta elinvoimaa, toisaalta myös värit. Eli kuvaamistekniikassa toimisi matala ISO ja hitaahko suljinaika, panorointi.
- Anonyymi
Mikä aukko on paras riippuu objektiivin laadusta.
Esim. satelliittikamerat kuvaa aina täydellä aukolla ja ne on optimoitu sille. Himmentintä ei edes tarvita.
Mitä monimutkaisempi linssistö, sitä suurempi mahdollisuus virheisiin. Himmentäminen korjaa tiettyjä virheitä ja myös terävyysalueen kasvaminen antaa terävämmän vaikutelman.
Monissa objektiiveissa saattaa olla mm. jokin linssi hieman vinossa, mistä aiheutuu, että terävyysalue ei ole kuvan molemmilla reunoilla samalla etäisyydellä. Tai kuvan reunat on pehmeitä. Himmentäminen vähentää noita virheitä, samoin vinjetointia (reunojen tummenemista).
Digikamera vinjetoi paljon enemmän samalla objektiivilla kuin filmikamera, koska kennon valoherkän osan edessä on suotimia ja valo kulkiessaan joutuu kulkemaan niiden läpi vinosti ja läpäistävä matka on paljon suurempi kuin ruudun keskellä kohtisuoraan tulevalla valolla. Tästäsyystä monissa laajakulmissa reunojen valohäviö saattaa olla kolmekin aukkoa.
Jos katselette objektiivitestejä huomaatte, että jotkin objektiivit on parhaimmillaan aukoilla 8-11. Toiset taas 4-5,6, mutta parhaita objektiiveja ei kannata himmentää ollenkaan terävyydenvuoksi, vaan ainoastaan terävyysalueen kasvattaniseksi.
Ison nosto taas ei olenkaan ole riippuvainen objektiivista, vaan ainoastaan kameran kennon laadusta. Yleisesti ottaen himmentimen avaaminen on parempi vaihtoehto terävyyden kannalta, koska tarvittava kohinanpoisto heikentää kuvanlaatua enemmän.
Käytännössä kuitenkin joudutaan himmentämään ja nostamaan ISOa, että syvyysterävyys lisääntyy kohteen syvyyden vaatimalle tasolle.
Mikä kannattaa riippuu lopulta kameran kennon ominaisuuksista.- Anonyymi
Poikkeus: himmentäminen ei aina vähennä reunan sumeutta kuvasta. Jos kamerarunko korjaa tynnyrivääristymää, se tarkoittaa ylimääräisen datan keksimistä, interpolointia nurkkiin. Sellaista dataa, jota alunperin ei ollut kuvaamisen aikana. Lopputulos voi olla suttuista, riippuen aiheesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Poikkeus: himmentäminen ei aina vähennä reunan sumeutta kuvasta. Jos kamerarunko korjaa tynnyrivääristymää, se tarkoittaa ylimääräisen datan keksimistä, interpolointia nurkkiin. Sellaista dataa, jota alunperin ei ollut kuvaamisen aikana. Lopputulos voi olla suttuista, riippuen aiheesta.
Useimmille vastaajille aloittajan esittämä kysymys näyttää olevan mahdoton ymmärtää!
Mistä tämä laadun paraneminen johtuu?
Miten himmennys tähän vaikuttaa?
eikö sillä ISO:n nousulla ikinä terävyys huononnu, vaan aina kannattaa pitää tuo himmennys samanlaisena?
Mikä kamerarunko korjaa RAW-tiedoston tynnyrivääristymää? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Useimmille vastaajille aloittajan esittämä kysymys näyttää olevan mahdoton ymmärtää!
Mistä tämä laadun paraneminen johtuu?
Miten himmennys tähän vaikuttaa?
eikö sillä ISO:n nousulla ikinä terävyys huononnu, vaan aina kannattaa pitää tuo himmennys samanlaisena?
Mikä kamerarunko korjaa RAW-tiedoston tynnyrivääristymää?Kysymys on ilmeisesti siitä että himmentäminen vähentää jotain optisia virheitä. Itse miettinyt samaa mutta en tarkempaa vastausta ole löytänyt. Ilmeisesti asiaa ei voi selittää kovin yksinkertaisesti. Uusimmissa objektiiveissa himmennyksen vaikutus on usein pienempi, jopa merkityksetön. Kaikenlaisia mielipiteteitä on että millä aukolla kuuluisi kuvata, mutta itse valitsen tilanteeseen parhaiten sopivan. Testeistä olen lukenut että jotkin kamerat korjaavat vääristymiä raw kuvista, muistaakseni olympus ja ehkä joku muukin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kysymys on ilmeisesti siitä että himmentäminen vähentää jotain optisia virheitä. Itse miettinyt samaa mutta en tarkempaa vastausta ole löytänyt. Ilmeisesti asiaa ei voi selittää kovin yksinkertaisesti. Uusimmissa objektiiveissa himmennyksen vaikutus on usein pienempi, jopa merkityksetön. Kaikenlaisia mielipiteteitä on että millä aukolla kuuluisi kuvata, mutta itse valitsen tilanteeseen parhaiten sopivan. Testeistä olen lukenut että jotkin kamerat korjaavat vääristymiä raw kuvista, muistaakseni olympus ja ehkä joku muukin.
RAW kuvissa vääristymien korjaus taitaa vielä olla aika harvinaista. Mutta veikkaan, että kuumia pikseleitä ym. kennon valmistusvikoja maskataan pois. Näin tehtiin jo vm2001 digikompaktissa. Turha kuvitellakaan, että 100,000 % virheettömiksi testatut kennot haaskataan kuluttajatuotteisiin.
Sama 2001 kamera myös kompensoi objektiivin vinjetointia käyttämällä suurempaa vahvistusta / efektiivistä iso arvoa kuvan nurkissa. Jostain 1/3 aukon suuruusluokasta tässä puhuttiin.
JPEGgejä saatetaan oikoa reilumminkin. Minullakin oli taannoin pelitön järkkäri ja siihen erittäin pienikoinen zoomi (ei juuri ns. pannukakkuobjektiivia suurempi). Ihan kelpoja kuvia sillä tuli .... mutta netissä törmäsin myös korjaamattomiin kuviin (RAW kuvia). Ihan pullonpohja - laajakulmapäässä tolkuton tynnyrivääristymä reilu vinjetointi kaupan päälle. Vaan ei haitannut, kun kamera korjasi nämä ohjelmallisesti.
Sinällään aika mielenkiintoinen idea. Jos objektiivi on suttu eli piirto huono, niin asialle ei ole paljoa tehtävissä. Mutta vinjetointia ja tällaisia vääristymiä pystyy varsin hyvin korjaamaan. CA taasen jo astetta vaikeampi.
Tähän asti objektiivit ovat olleet kompromisseja monen eri tekijän suhteen. Voisiko vast edes viitata näille helposti korjattaville vääristymille kintaalla ja keskittyä vain optimoimaa piirtoa niitä tekijöitä (CA ym) mitä on vaikeampi fiksailla? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
RAW kuvissa vääristymien korjaus taitaa vielä olla aika harvinaista. Mutta veikkaan, että kuumia pikseleitä ym. kennon valmistusvikoja maskataan pois. Näin tehtiin jo vm2001 digikompaktissa. Turha kuvitellakaan, että 100,000 % virheettömiksi testatut kennot haaskataan kuluttajatuotteisiin.
Sama 2001 kamera myös kompensoi objektiivin vinjetointia käyttämällä suurempaa vahvistusta / efektiivistä iso arvoa kuvan nurkissa. Jostain 1/3 aukon suuruusluokasta tässä puhuttiin.
JPEGgejä saatetaan oikoa reilumminkin. Minullakin oli taannoin pelitön järkkäri ja siihen erittäin pienikoinen zoomi (ei juuri ns. pannukakkuobjektiivia suurempi). Ihan kelpoja kuvia sillä tuli .... mutta netissä törmäsin myös korjaamattomiin kuviin (RAW kuvia). Ihan pullonpohja - laajakulmapäässä tolkuton tynnyrivääristymä reilu vinjetointi kaupan päälle. Vaan ei haitannut, kun kamera korjasi nämä ohjelmallisesti.
Sinällään aika mielenkiintoinen idea. Jos objektiivi on suttu eli piirto huono, niin asialle ei ole paljoa tehtävissä. Mutta vinjetointia ja tällaisia vääristymiä pystyy varsin hyvin korjaamaan. CA taasen jo astetta vaikeampi.
Tähän asti objektiivit ovat olleet kompromisseja monen eri tekijän suhteen. Voisiko vast edes viitata näille helposti korjattaville vääristymille kintaalla ja keskittyä vain optimoimaa piirtoa niitä tekijöitä (CA ym) mitä on vaikeampi fiksailla?Raw kuvien idea on se että niille tehdään kamerassa mahdollisimman vähän ja säädöt sekä korjaukset tehdään tietokoneella jälkikäteen. Näin kuvaaja pääsee itse vaikuttamaan mitä korjataan ja miten. Esim. kohinanvaimennus vähentää kuvan terävyyttä jolloin voi sitten itse päättää mikä on sopiva vaimennus ja paljonko haluaa mahdollisesti terävöittää kuvaa jälkikäteen.
Objektiivit kannattaa lähtökohtaisesti suunnitella hyviksi kaikilta osin mutta näinhän se ei tosielämässä mene. Joudutaan tekemään kompromisseja. Jos mennään optiset ominaisuudet ja valovoima edellä niin lopputulos on harvoin pieni ja edullinen mikä taas on monen kuluttajan toive. Äärimmäinen terävyydentavoittelu ei aina ole hyväksi ja sillä voi olla negatiivisia vaikutuksia muihin ominaisuuksiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Raw kuvien idea on se että niille tehdään kamerassa mahdollisimman vähän ja säädöt sekä korjaukset tehdään tietokoneella jälkikäteen. Näin kuvaaja pääsee itse vaikuttamaan mitä korjataan ja miten. Esim. kohinanvaimennus vähentää kuvan terävyyttä jolloin voi sitten itse päättää mikä on sopiva vaimennus ja paljonko haluaa mahdollisesti terävöittää kuvaa jälkikäteen.
Objektiivit kannattaa lähtökohtaisesti suunnitella hyviksi kaikilta osin mutta näinhän se ei tosielämässä mene. Joudutaan tekemään kompromisseja. Jos mennään optiset ominaisuudet ja valovoima edellä niin lopputulos on harvoin pieni ja edullinen mikä taas on monen kuluttajan toive. Äärimmäinen terävyydentavoittelu ei aina ole hyväksi ja sillä voi olla negatiivisia vaikutuksia muihin ominaisuuksiin.Jossain tulee raja vastaan mitä normaali kuluttaja haluaa maksaa äärimmäisestä terävyyden tavoittelusta. Parhaat kiinteäpolttoväliset optiikat (35-135mm) maksavat lähemmäs kymppitonnin, ja ne pakkaavat olemaan myös terävimpiä. Useimmat meistä alkavat kakistella jossain 500€ pinnassa. Minulla oli töissä ollessani ilo käyttää Sigman Art -optiikoita ja mm Nikkorin DC 105mm ja DC 135mm f/2 muotokuvaoptiikoita (tilaustavaraa, terävyysalueen säätösysteemi). Maailmassa on myös erikoisobektiiveja joista harva on kuullut, terävyysintoilijat yhteen aikaa ostivat Kalifornialaisen optiikkafirman (nimi unohtunut) infrapunasta ultraviolettiin asti värikorjattuja makro-optiikoita, jotka oli tarkoitettu lähinnä rikostutkintaan. Olivat nimittäin terävämpiä piirroltaan kuin mitkään tunnettujen merkkien tuotteet. Ja tietysti täysin manuaallisia (vain Nikonin runkoihin, muuten). Ja aika sikakalliita.
RAW- kuvien vääristymät korjataan tavallisesti RAW konvertterissa, jossa voi objektiivikohtaisen korjauksen kytkeä päälle tahi pois, tai säätää käsin. Erityisesti erittäin laajakulmaisissa optiikoissa on melkoisesti vääristymää, raakana. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jossain tulee raja vastaan mitä normaali kuluttaja haluaa maksaa äärimmäisestä terävyyden tavoittelusta. Parhaat kiinteäpolttoväliset optiikat (35-135mm) maksavat lähemmäs kymppitonnin, ja ne pakkaavat olemaan myös terävimpiä. Useimmat meistä alkavat kakistella jossain 500€ pinnassa. Minulla oli töissä ollessani ilo käyttää Sigman Art -optiikoita ja mm Nikkorin DC 105mm ja DC 135mm f/2 muotokuvaoptiikoita (tilaustavaraa, terävyysalueen säätösysteemi). Maailmassa on myös erikoisobektiiveja joista harva on kuullut, terävyysintoilijat yhteen aikaa ostivat Kalifornialaisen optiikkafirman (nimi unohtunut) infrapunasta ultraviolettiin asti värikorjattuja makro-optiikoita, jotka oli tarkoitettu lähinnä rikostutkintaan. Olivat nimittäin terävämpiä piirroltaan kuin mitkään tunnettujen merkkien tuotteet. Ja tietysti täysin manuaallisia (vain Nikonin runkoihin, muuten). Ja aika sikakalliita.
RAW- kuvien vääristymät korjataan tavallisesti RAW konvertterissa, jossa voi objektiivikohtaisen korjauksen kytkeä päälle tahi pois, tai säätää käsin. Erityisesti erittäin laajakulmaisissa optiikoissa on melkoisesti vääristymää, raakana.Mitä aloittaja kysyi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä aloittaja kysyi?
Taitaa olla kaksipiippuinen asia tai ongelma.
Jos maksimiterävyyttä tavoitellakseen jatkuvasti himmentää parin, kolmen aukon verran, ja sitten vastaavasti ISO nousisi hämärässä korkealle, niin sittenhän automaattinen kohinanpoisto louhisi kuvaa epäterävämmäksi, ja värit myös kärsisivät.
Huvikseni kokeilin tätä asiaa vanhalla pokkarilla. Kuvasin jyrkkäkontrastista aihetta, jossa samaan kuvaan tuli tummaa tekstiä vaalealla taustalla, ja vaaleaa tekstiä tummalla taustalla, ja joitakin värejä. Korkealla ISO:lla tekstistä kyllä sai selvää. Mutta yllättäen jotkut pienellä ISO:lla kuvatut tärähtäneet kaksoiskuvat myös näyttivät luettavalta tekstiltä. Se mikä tässä jälkimmäisessä kuvaustavassa myös miellytti, oli hienompi, sileämpi jälki.
Paradoksaalista siis. Joskus suttuisempi kuva näytti sileämmältä, hienommalta, vaikka olisikin ollut tärähtänyttä kaksoiskuvaa.
Muistaako joku vielä vanhoja laatikkokameroita? Kuuden sentin filmiä käyttävä Kodak-laatikkokamera ei sisältänyt suljinajan säätöjä. Mutta jos oikein muistan, valotus kesti niin kauan, kuin kuvaaja painoi laukaisunappia. Anonyymi kirjoitti:
Taitaa olla kaksipiippuinen asia tai ongelma.
Jos maksimiterävyyttä tavoitellakseen jatkuvasti himmentää parin, kolmen aukon verran, ja sitten vastaavasti ISO nousisi hämärässä korkealle, niin sittenhän automaattinen kohinanpoisto louhisi kuvaa epäterävämmäksi, ja värit myös kärsisivät.
Huvikseni kokeilin tätä asiaa vanhalla pokkarilla. Kuvasin jyrkkäkontrastista aihetta, jossa samaan kuvaan tuli tummaa tekstiä vaalealla taustalla, ja vaaleaa tekstiä tummalla taustalla, ja joitakin värejä. Korkealla ISO:lla tekstistä kyllä sai selvää. Mutta yllättäen jotkut pienellä ISO:lla kuvatut tärähtäneet kaksoiskuvat myös näyttivät luettavalta tekstiltä. Se mikä tässä jälkimmäisessä kuvaustavassa myös miellytti, oli hienompi, sileämpi jälki.
Paradoksaalista siis. Joskus suttuisempi kuva näytti sileämmältä, hienommalta, vaikka olisikin ollut tärähtänyttä kaksoiskuvaa.
Muistaako joku vielä vanhoja laatikkokameroita? Kuuden sentin filmiä käyttävä Kodak-laatikkokamera ei sisältänyt suljinajan säätöjä. Mutta jos oikein muistan, valotus kesti niin kauan, kuin kuvaaja painoi laukaisunappia.Pokkareilla sääntö on, ettei kannata himmentää. Monissahan ei edes ole himmennintä. Himmentäminen heti tuo diffraktion esiin. Yleensä kun kuvataan hämärässä, niin aukko on auki, teräväyyden takia himentäminen ei kannata. Se suuri aukko nimenomaan halutaan hämäräominaisuuksien takia,.
Anonyymi kirjoitti:
RAW kuvissa vääristymien korjaus taitaa vielä olla aika harvinaista. Mutta veikkaan, että kuumia pikseleitä ym. kennon valmistusvikoja maskataan pois. Näin tehtiin jo vm2001 digikompaktissa. Turha kuvitellakaan, että 100,000 % virheettömiksi testatut kennot haaskataan kuluttajatuotteisiin.
Sama 2001 kamera myös kompensoi objektiivin vinjetointia käyttämällä suurempaa vahvistusta / efektiivistä iso arvoa kuvan nurkissa. Jostain 1/3 aukon suuruusluokasta tässä puhuttiin.
JPEGgejä saatetaan oikoa reilumminkin. Minullakin oli taannoin pelitön järkkäri ja siihen erittäin pienikoinen zoomi (ei juuri ns. pannukakkuobjektiivia suurempi). Ihan kelpoja kuvia sillä tuli .... mutta netissä törmäsin myös korjaamattomiin kuviin (RAW kuvia). Ihan pullonpohja - laajakulmapäässä tolkuton tynnyrivääristymä reilu vinjetointi kaupan päälle. Vaan ei haitannut, kun kamera korjasi nämä ohjelmallisesti.
Sinällään aika mielenkiintoinen idea. Jos objektiivi on suttu eli piirto huono, niin asialle ei ole paljoa tehtävissä. Mutta vinjetointia ja tällaisia vääristymiä pystyy varsin hyvin korjaamaan. CA taasen jo astetta vaikeampi.
Tähän asti objektiivit ovat olleet kompromisseja monen eri tekijän suhteen. Voisiko vast edes viitata näille helposti korjattaville vääristymille kintaalla ja keskittyä vain optimoimaa piirtoa niitä tekijöitä (CA ym) mitä on vaikeampi fiksailla?Epäterävyys on ainoa virhe, mitä ei voi korjata. Siksi ihmiset käyttävät silmälaseja, jos näkö on huono. Ne virheet, jotka voi kuvankäsittelyllä korjata aivot korjaa automaattisesti (myös CA).
Pokkaripuolellahan tuo virheiden korjailu on ihan rutiinia, on ollut jo 10 vuotta. Järkkäripuolella lähdetään siitä, että objektiivi tekee edes jotenkin suoraa jälkeä, ehkä siksi, että peilietsimessä ei voi korjailla. Lisäksi voisi tulla yhteensopivuusongelmia vanhojen runkojen kanssa. Micro 4/3:ssa kai tuo korjailu on ollut alusta ja kun etsin on elektroninen ei ongelmaa ole. Minulla on EOS M50:ssä virheiden korjailu päällä aina. Ei tarvitse miettiä korjatako jälkikäteen.
Kuumat pikselit saa muuten Canonin kameroissa pois laittamalla linssinsuojuksen päälle ja valitsemalla valikosta kennon puhdistus.- Anonyymi
okaro kirjoitti:
Pokkareilla sääntö on, ettei kannata himmentää. Monissahan ei edes ole himmennintä. Himmentäminen heti tuo diffraktion esiin. Yleensä kun kuvataan hämärässä, niin aukko on auki, teräväyyden takia himentäminen ei kannata. Se suuri aukko nimenomaan halutaan hämäräominaisuuksien takia,.
> Pokkareilla sääntö on, ettei kannata himmentää. Monissahan ei edes ole himmennintä
No jossain kännyköissä ei, mutta nämä isommat kompaktit ja superzoomit ovat kyllä syöneet sekä himmentimen että mekaanisen sulkimen. - Anonyymi
okaro kirjoitti:
Epäterävyys on ainoa virhe, mitä ei voi korjata. Siksi ihmiset käyttävät silmälaseja, jos näkö on huono. Ne virheet, jotka voi kuvankäsittelyllä korjata aivot korjaa automaattisesti (myös CA).
Pokkaripuolellahan tuo virheiden korjailu on ihan rutiinia, on ollut jo 10 vuotta. Järkkäripuolella lähdetään siitä, että objektiivi tekee edes jotenkin suoraa jälkeä, ehkä siksi, että peilietsimessä ei voi korjailla. Lisäksi voisi tulla yhteensopivuusongelmia vanhojen runkojen kanssa. Micro 4/3:ssa kai tuo korjailu on ollut alusta ja kun etsin on elektroninen ei ongelmaa ole. Minulla on EOS M50:ssä virheiden korjailu päällä aina. Ei tarvitse miettiä korjatako jälkikäteen.
Kuumat pikselit saa muuten Canonin kameroissa pois laittamalla linssinsuojuksen päälle ja valitsemalla valikosta kennon puhdistus.> Epäterävyys on ainoa virhe, mitä ei voi korjata. Siksi ihmiset käyttävät silmälaseja, jos näkö on huono. Ne virheet, jotka voi kuvankäsittelyllä korjata aivot korjaa automaattisesti (myös CA).
Tätä CA:ta on useampaa lajia. Toinen (lateral) on helppo. Lasin taitekerron riippuu aallonpituudesta (no, tätä vastaan sitten taistellaan eksoottisemmilla materiaaleilla), joten objektiivin piirtämän kuvan koko tai kuvan suurennuskerron hitusen riippuu allonpituudesta -> kuvan reunoilla eri värit eivät enää osu päällekkän. Helppo koodata algoritmi, joka tätä oikoo.
Vaan se toinen tyyppi, axial tai longitudinal eli "pituussuunatainen". Siinä taas eri aallonpituuksien taittuminen eri lailla vaikuttaa tarkennusetäisyyteen. Tämä on hiton ruman näköistä. Esim. tarkennustason takana olevat kohteet kehystetään vihreällä ääriviivalla ja edessä olevat pinkillä). Enkä oikein usko, että on mahdollista koodata algoritmia, joka tämä kokonaan poistaa. Anonyymi kirjoitti:
> Pokkareilla sääntö on, ettei kannata himmentää. Monissahan ei edes ole himmennintä
No jossain kännyköissä ei, mutta nämä isommat kompaktit ja superzoomit ovat kyllä syöneet sekä himmentimen että mekaanisen sulkimen.Esim. Canon Ixuksissa ei ole himmenintä vaan kolmen aukon ND filtteri. Sama taitaa olla muissakin automaattisessa kameroissa. Kamera toki näyttää ja Exif-tietoihin kirjaa kuin aukko olisi jotain f/17. Ei tällaisia aukkoja pokkareissa ole, f/8 on pikkukennoisilla pienin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taitaa olla kaksipiippuinen asia tai ongelma.
Jos maksimiterävyyttä tavoitellakseen jatkuvasti himmentää parin, kolmen aukon verran, ja sitten vastaavasti ISO nousisi hämärässä korkealle, niin sittenhän automaattinen kohinanpoisto louhisi kuvaa epäterävämmäksi, ja värit myös kärsisivät.
Huvikseni kokeilin tätä asiaa vanhalla pokkarilla. Kuvasin jyrkkäkontrastista aihetta, jossa samaan kuvaan tuli tummaa tekstiä vaalealla taustalla, ja vaaleaa tekstiä tummalla taustalla, ja joitakin värejä. Korkealla ISO:lla tekstistä kyllä sai selvää. Mutta yllättäen jotkut pienellä ISO:lla kuvatut tärähtäneet kaksoiskuvat myös näyttivät luettavalta tekstiltä. Se mikä tässä jälkimmäisessä kuvaustavassa myös miellytti, oli hienompi, sileämpi jälki.
Paradoksaalista siis. Joskus suttuisempi kuva näytti sileämmältä, hienommalta, vaikka olisikin ollut tärähtänyttä kaksoiskuvaa.
Muistaako joku vielä vanhoja laatikkokameroita? Kuuden sentin filmiä käyttävä Kodak-laatikkokamera ei sisältänyt suljinajan säätöjä. Mutta jos oikein muistan, valotus kesti niin kauan, kuin kuvaaja painoi laukaisunappia.Mun laatikkokamerassa Agfa Syncro Box (50-luvulta) on kaksi aukkoa f/11 ja f/16 ja kaksi valotusvaihtoehtoa 1/50 ja B.
Kamerassa on myös kaksi etsintä.
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031565
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781214- 881127
- 1391046
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt580995Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras1977Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8892- 20880
Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum9734Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8680