Happi, tehokkain absorboija

Anonyymi

Ilmakehän kaasuista happi absorboi lähes kaiken ilmakehän auringosta tulevan säteilyenergian, vain murto-osa pitempiaaltoista ja vähemmän intensiivistä jää muihin kaasuihin.
Miksi hapen osuudesta ei ilmastonmuutoksen yhteydessä kukaan ole maininnut mitään, siksikö, että se ei kelpaa aiheeksi syyllistää ihmisen toimintaa ?

96

233

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Onko hapen määrä ilmakehässä muuttunut?

      • Anonyymi

        Tulevan säteilyn absorptiossa H2O on merkittävämpi kuin O2. H2O-pitoisuus toki muuttuu jatkuvasti eri syistä, mm. lämpenemisen takia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tulevan säteilyn absorptiossa H2O on merkittävämpi kuin O2. H2O-pitoisuus toki muuttuu jatkuvasti eri syistä, mm. lämpenemisen takia.

        No ei.
        vesihöyry ei absorboi lyhytaaltoista säteilyä, joka sisältää valtaosan auringon energiasta.
        Happi absorboi lähes kaikki näkyvää lyhyemmät aaltoalueet.


      • Anonyymi

        "Onko hapen määrä ilmakehässä muuttunut? "

        Jos puhutaan samoista määristä kuin hiilidioksidimuutos, niin jatkuvasti kymmenkertaisia määriä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ei.
        vesihöyry ei absorboi lyhytaaltoista säteilyä, joka sisältää valtaosan auringon energiasta.
        Happi absorboi lähes kaikki näkyvää lyhyemmät aaltoalueet.

        Otsoni (O3) absorboi näkyvää lyhyempiä. Vesihöyry absorboi näkyvää pidempiä aallonpituuksia. O2 absorboi jonkin verran 750 nm kohdalla.


      • Anonyymi

        "Onko hapen määrä ilmakehässä muuttunut? "

        No ei ainakaan ihmisen toimesta mainittavasti.

        Ilmakehässä happea on luokkaa miljoona gigatonnia. Ihmisen hiilidioksidipäästöissä sitä on noin 25 Gt. Eli vuotuinen hapen poistuma tuon takia olisi noin osuus 2.5E-5.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Onko hapen määrä ilmakehässä muuttunut? "

        No ei ainakaan ihmisen toimesta mainittavasti.

        Ilmakehässä happea on luokkaa miljoona gigatonnia. Ihmisen hiilidioksidipäästöissä sitä on noin 25 Gt. Eli vuotuinen hapen poistuma tuon takia olisi noin osuus 2.5E-5.

        Älä jo muuta...

        Lisäksi vielä happi kerää sitä suurinta säteilyenergiaa ilmakehään, kun taas hiilidioksidille jää vain jämät siitä himmeestä punasäteilystä mikä vesihöyryltä pääsee karkuun.

        Maailman valopäät nyt kuitenkin ovat päättäneet, että tämä mitätön osa on syynä ilmastonmuutokseen, ja sekin vielä ihmisten vika, kun lentelevät ja syövät lihaa.

        Sanattomaksi vetää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Otsoni (O3) absorboi näkyvää lyhyempiä. Vesihöyry absorboi näkyvää pidempiä aallonpituuksia. O2 absorboi jonkin verran 750 nm kohdalla.

        Lisäys tuohon että otsoni on säteilyn aiheuttama tilapäinen muutos happimolekyylissä, se ei ole ilmakehän pysyvä kaasu.


    • Anonyymi

      Päiväntasaajalla tulevalla säteilyllä on lyhin matka ilmakehässä. Muistelen, että ilmakehä absorboi siellä tulevasta säteilystä 20 % verran.

      • Anonyymi

        Aika lähelle muisteltu.

        Auringon säteilyteho ilmakehän ulkopuolella on noin 1.36 kW/m^2. Se on tarkistettavissa monesta lähteestä aurinkoenergian tuotannon yhteydessä. Ilmakehästä lävitse tulee suoraa Auringon säteilyä päiväntasaajalla Auringon ollessa suoraan yläpuolella noin 1.05 kW neliömetriä kohti. Ilmakehästä sironnut säteily (sininen taivas) huomioiden teho on yhteensä 1.12 kW neliömetrille.

        Säteilytehosta pääsee siten suoraan lävitse 77%. Tuossa luvussa on siis huomioitu säteilyn siroaminen ja absorptio.

        Luvut voi tarkistaa esimerkiksi Wikipediasta Auringon irradianssin kohdalta, löytyy lyhytlinkin urly.fi/1fAY kautta ja siellä on mainittu alkperäiset lähteet tiedoille.


    • Anonyymi

      Asia on erittäin monitahoinen. Ilmastomuutospopulisti haluaa sille vain yhden yksinkertaisen selityksen.

      • Anonyymi

        Montako prosenttia otsonissa on happea?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Montako prosenttia otsonissa on happea?

        Mitä tarkoitat ?
        Kun happi muodostaa jossain poikkeustilanreessa molekyylin, jossa on 3 atomia, sitä kutsutaan nimellä otsoni.
        Aine on 100 % happea.


      • Anonyymi

        " Happi absorboi Auringosta tulevaa säteilyä, mutta äärimmäisen vähän."

        En kyllä ymmärrä, miten voit tuosta tulkita absorption määtää.

        Tässä vähän selvempi kuva josta voit tarkentaa käsitystäsi.

        https://i.imgur.com/AjoUYwC.png


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä tarkoitat ?
        Kun happi muodostaa jossain poikkeustilanreessa molekyylin, jossa on 3 atomia, sitä kutsutaan nimellä otsoni.
        Aine on 100 % happea.

        Ilmakehässä otsonin muodostuminen ei ole poikkeustilanne. Auringon kovan UV - säteilyn kvantti absorboituu happiatomiin O2 hajottaen sen kahdeksi happiatomiksi 2 O. Vapaa happiatomi reagoi hapen O2 kanssa muodostaen otsonia. Samalla siirtyy energiaa ilmakehään ja otsonia sisältävä kerros ilmakehästä lämpenee.

        Niin kauan kun on tarjolla auringon UV - säteilyä niin ilmakehän yläkerroksissa on otsonia. Sen osuus koko ilmakehän kaasuista on vaivaiset 0.3 ppm mutta sitä ilman Auringon UV aiheuttaisi kaikelle elävälle pahoja säteilyvaurioita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " Happi absorboi Auringosta tulevaa säteilyä, mutta äärimmäisen vähän."

        En kyllä ymmärrä, miten voit tuosta tulkita absorption määtää.

        Tässä vähän selvempi kuva josta voit tarkentaa käsitystäsi.

        https://i.imgur.com/AjoUYwC.png

        CO2 absorboi muutamilla aallonpituuksilla ...
        Onko säteilyssä määrällisesti/ tehollisesti sama määrä eri aallonpituuksia?
        Eikö abrosbtio-prosentit pitäisi muuttaa kvantitaavisiksi ja vasta sen jälkeen laskea prosentuaaliset osuudet, niin näkyisi CO2:n vaikutus?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        CO2 absorboi muutamilla aallonpituuksilla ...
        Onko säteilyssä määrällisesti/ tehollisesti sama määrä eri aallonpituuksia?
        Eikö abrosbtio-prosentit pitäisi muuttaa kvantitaavisiksi ja vasta sen jälkeen laskea prosentuaaliset osuudet, niin näkyisi CO2:n vaikutus?

        1-kohtaan ...Ei ole
        2-kohtaan ...Kyllä pitäisi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        1-kohtaan ...Ei ole
        2-kohtaan ...Kyllä pitäisi

        > 2-kohtaan ...

        Mutta ei lasketa koska ... ei kannata?


      • Anonyymi

        Niin, happi aiheuttaa suurimman osan stratosfäärin säteilylämmöstä ja on toiseksi tärkein lämmön säteilijä avaruuteen päin.

        Otsonin muodostumisella on suuri merkitys, mitkä mahdolliset päästöt voisivat siihen vaikuttaa ja mihin suuntaan, miksi keskusteluissa on asia täysin unohdettu ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ilmakehässä otsonin muodostuminen ei ole poikkeustilanne. Auringon kovan UV - säteilyn kvantti absorboituu happiatomiin O2 hajottaen sen kahdeksi happiatomiksi 2 O. Vapaa happiatomi reagoi hapen O2 kanssa muodostaen otsonia. Samalla siirtyy energiaa ilmakehään ja otsonia sisältävä kerros ilmakehästä lämpenee.

        Niin kauan kun on tarjolla auringon UV - säteilyä niin ilmakehän yläkerroksissa on otsonia. Sen osuus koko ilmakehän kaasuista on vaivaiset 0.3 ppm mutta sitä ilman Auringon UV aiheuttaisi kaikelle elävälle pahoja säteilyvaurioita.

        Ainahan voidaan keskustella siitä, onko hapen hajoamiseen johtava voimakas UV-säteilytila normaali, vai poikkeava olotila, mutta perusasia kuitenkin on että happi ilmakehässä on tapahtuman perusta, ilman happea ei syntyisi otsoniakaan.

        Hiilidioksidi on nostettu keinotekoiseen osaan siksi että sillä voidaan vierittää syyllisyys ihmisen elämäntapaan ja kulutukseen, sen todellinen merkitys on mitätön, katsokaa vaikka Mars .n lämpötilaa, jossa kaasukehä on lähes kokonaan hiilidioksidia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ainahan voidaan keskustella siitä, onko hapen hajoamiseen johtava voimakas UV-säteilytila normaali, vai poikkeava olotila, mutta perusasia kuitenkin on että happi ilmakehässä on tapahtuman perusta, ilman happea ei syntyisi otsoniakaan.

        Hiilidioksidi on nostettu keinotekoiseen osaan siksi että sillä voidaan vierittää syyllisyys ihmisen elämäntapaan ja kulutukseen, sen todellinen merkitys on mitätön, katsokaa vaikka Mars .n lämpötilaa, jossa kaasukehä on lähes kokonaan hiilidioksidia.

        Hiilidioksidista keskustellaan siksi, että se absorboi Maapallon lähettämää pitkäaaltoista infrapunasäteilyä ja siksi osaltaan vaikuttaa Maapallon lämpöbudjettiin. Muutokset hiilidioksidin määrässä valitettavasti näkyvät muutoksina pakotteessa.

        Keskustelu siitä mitä pitäisi tehdä tai mitä ei pitäisi tehdä on aivan eri asia kuin keskustelu siitä miten hiilidioksidin määrä vaikuttaa ilmastoon. Jälkimmäinen kuuluu tieteen puolelle, edellinen on politiikkaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hiilidioksidista keskustellaan siksi, että se absorboi Maapallon lähettämää pitkäaaltoista infrapunasäteilyä ja siksi osaltaan vaikuttaa Maapallon lämpöbudjettiin. Muutokset hiilidioksidin määrässä valitettavasti näkyvät muutoksina pakotteessa.

        Keskustelu siitä mitä pitäisi tehdä tai mitä ei pitäisi tehdä on aivan eri asia kuin keskustelu siitä miten hiilidioksidin määrä vaikuttaa ilmastoon. Jälkimmäinen kuuluu tieteen puolelle, edellinen on politiikkaa.

        Juuri siitä on kyse, happi absorboi auringon säteilyä, jonka intensiteetti on aivan eri kertaluokkaa kuin maanpinnalta ilmakehään säteilemä, lisäksi lämpötilaeroltaan vaatimaton säteily ja lisättynä vielä että pitoisuuksiin suhdekin on yli 500 kertainen, niin jonkinlainen suhteellisuus näiden kesken olisi otettava huomioon.
        Vaikka hiilidioksiditaso nousi moninkertaiseksi, sen osuus olisi lähes mitätön, ja lisäksi sen ns. pakotevaikutus on ainoastaan oletettu, mitään ei tiede ole osoittanut, joten vetoaminen johonkin tieteelliseen pohjaan on pään työntämistä pensaaseen.

        Ymmärrän mainiosti, miksi juuri hiilidioksidi on nostettu esiin, se on luonteva jatko saaste, happosateet, freonit jne jatkoksi, mutta kai asian yhteydessä olisi suotavaa keskustella myös tekijöistä, joilla on oikeasti merkittävä rooli.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ainahan voidaan keskustella siitä, onko hapen hajoamiseen johtava voimakas UV-säteilytila normaali, vai poikkeava olotila, mutta perusasia kuitenkin on että happi ilmakehässä on tapahtuman perusta, ilman happea ei syntyisi otsoniakaan.

        Hiilidioksidi on nostettu keinotekoiseen osaan siksi että sillä voidaan vierittää syyllisyys ihmisen elämäntapaan ja kulutukseen, sen todellinen merkitys on mitätön, katsokaa vaikka Mars .n lämpötilaa, jossa kaasukehä on lähes kokonaan hiilidioksidia.

        >>>>>>>>> katsokaa vaikka Mars .n lämpötilaa, jossa kaasukehä on lähes kokonaan hiilidioksidia.

        Marsin ilmakehä käyttäytyy monestakin syystä toisella tavalla kuin Maan ilmakehä. Tärkeimmät erot on paine ja vesihöyryn puuttuminen käytännössä kokonaan. Maapallon tärkein kasvihuonekaasu on vesihöyry.

        Kun kaasun paine on pieni eli alle prosentin siitä mitä Maan ilmakehässä niin kaasun absorptiopiikkien paineesta aiheutuva leveneminen jää pieneksi. Maapallon olosuhteissa paineleveneminen yhdistää vierekkäiset hyvin kapeat piikit yhtenäiseksi tasaisemmaksi muodoksi. Pienessä paineessa absorptiospektri on lähempänä vapaan molekyylin spektriä. Se on kuin harva kampa eli pieniä hyvin kapeita saturoituneen absorption piikkejä joiden välillä absorptio on vähäistä.

        Marsin kaasukehästä löytyy lisää tietoa Wikipediasta, jonka asiaa käsittelevän sivun lopussa on kerrottu tiedon alkuperäiset lähteet.


      • Anonyymi
        Aesdifaeger kirjoitti:

        >>>>>>>>> katsokaa vaikka Mars .n lämpötilaa, jossa kaasukehä on lähes kokonaan hiilidioksidia.

        Marsin ilmakehä käyttäytyy monestakin syystä toisella tavalla kuin Maan ilmakehä. Tärkeimmät erot on paine ja vesihöyryn puuttuminen käytännössä kokonaan. Maapallon tärkein kasvihuonekaasu on vesihöyry.

        Kun kaasun paine on pieni eli alle prosentin siitä mitä Maan ilmakehässä niin kaasun absorptiopiikkien paineesta aiheutuva leveneminen jää pieneksi. Maapallon olosuhteissa paineleveneminen yhdistää vierekkäiset hyvin kapeat piikit yhtenäiseksi tasaisemmaksi muodoksi. Pienessä paineessa absorptiospektri on lähempänä vapaan molekyylin spektriä. Se on kuin harva kampa eli pieniä hyvin kapeita saturoituneen absorption piikkejä joiden välillä absorptio on vähäistä.

        Marsin kaasukehästä löytyy lisää tietoa Wikipediasta, jonka asiaa käsittelevän sivun lopussa on kerrottu tiedon alkuperäiset lähteet.

        Juu varmaan, pointti oli se, että hiilidioksidin osuutta on keinotekoisesti mystifioitu, se absorboi kapealla alallaan myös auringosta saapuvaa lämpösäteilyä, jota muuten tulee huomattavasti enemmän kuin maasta päin, ja emittoi omaa lämpösäteilyään joka suuntaan niin että energiaa siirtyy vain kylmempään suuntaan, ei siis vain maahan päin, eli pakotevaikutus, mitä sillä nyt halutaan tarkoittaa, ei poikkea muiden ilmakehän kaasujen säteilystä.

        Vesihöyryn osuudesta olen samaa mieltä, sen osuutta vain ilmeisen tietoisesti suhteessa hiilidioksidiin vähätellään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu varmaan, pointti oli se, että hiilidioksidin osuutta on keinotekoisesti mystifioitu, se absorboi kapealla alallaan myös auringosta saapuvaa lämpösäteilyä, jota muuten tulee huomattavasti enemmän kuin maasta päin, ja emittoi omaa lämpösäteilyään joka suuntaan niin että energiaa siirtyy vain kylmempään suuntaan, ei siis vain maahan päin, eli pakotevaikutus, mitä sillä nyt halutaan tarkoittaa, ei poikkea muiden ilmakehän kaasujen säteilystä.

        Vesihöyryn osuudesta olen samaa mieltä, sen osuutta vain ilmeisen tietoisesti suhteessa hiilidioksidiin vähätellään.

        Pitkäaaltoisen infrapunan alueella tulee Auringosta varsin vähän säteilyä Maapallon ilmakehään asti. Auringon säteilyenergia on pääasiassa näkyvän valon ja lyhytaaltoisen infrapunan aallonpituuksilla.

        Jos nämä asiat kiinnostavat niin ilmakehän absorption laskeva ohjelmakoodi MODTRAN löytyy webbiversiona netistä. Sillä voi kokeilla mitä hiilidioksidipitoisuuden muutokset tekevät eri aallonpituuksilla absorptiolle. Koodin ja ilmakehän todellisen absorption vertailut löytyvät myös tieteellisinä julkaisuina.

        Auringon säteilyspektri Maapallon ilmakehän yläreunan kohdalla on ladattavissa netistä. Löytyy hakusanoilla solar modtran MCebKur MChKur

        Hiilidioksidin ensimmäinen merkittävä mutta saturotimaton (20%) absorptiopiikki sattuu 2 µm paikkeille. Tuossa kohdassa Auringon säteilyn intensiteetti per aallonpituusyksikkö on kylläkin MCebKur mukaan pudonnut viiteen prosenttiin (noin 0.1 W per neliömetri nanometri) siitä mitä se on näkyvän valon huippunsa kohdalla (maksimissaan noin 2 W per neliömetri per nanometri aallonpituusaluetta).

        Karkea sinnepäin - arvio lautasliinaan raaputeltuna eli ilman modtrania:

        Jos tuon lyhytaaltoisimman merkittävän CO2 piikin leveydeksi yliarvioisi esimerkiksi 300 nm ja korkeudeksi 20% niin sen absorptioon voisi ilman vesihöyryn vaikutusta pysähtyä noin 0.1*300*5%*2W= 6 W per neliömetri suoran auringonpaisteen tehoa. Käytännössä CO2 osuus suoran säteilyn absorptiosta on tuossa huomattavasti pienempi siksi, että samalla aallonpituudella on myös vesihöyryn absorptiopiikin reuna. Sekä vesihöyryn että hiilidioksidin pääosa sijaitsee ilmakehän alaosassa.

        Seuraavan absorptiopiikin 2.7 µm kohdalla on Auringon suoran säteilyn intensiteetti modtranin mukaan enää noin 0.035 W ja tämä saturoitunut (100%) piikki jää käytännössä kokonaan vesihöyryn alle. Ilman vesihöyryn vaikutus tuossakin CO2 absorboisi koko ilmakehän paksuuden matkalla luokkaa 6 W per neliömetri.

        Sitä seuraavan absorptiopiikin 4.7 µm (saturoitunut, 100%) kohdalla on Auringon suoran säteilyn teho enää 0.004 W samoissa yksiköissä eli kymmenesosa edellisen piikin kohdalla näkyvästä intensiteetistä. Sekin jää vesihöyryn absorption alle, mutta ilman vesihöyryä sen vaikutus olisi edellisen perusteella luokkaa alle 1 W per neliömetri.

        Siitä seuraava piikki 10 µm pidemmällä puolella absorboi varsin vähän suoraa Auringon säteilyä.

        Maapallon pinta lähettää pitkäaaltoisen infrapunan kohdalla kertaluokkia enemmän tehoa per neliömetri kuin mitä Auringosta noilla aallonpituuksilla tulee tännepäin. Syynä tietenkin se, että Maapallo on kutakuinkin säteilytasapainossa eli kaikki Auringon teho mikä tänne tulee lyhytaaltoisena säteilynä joutuu poistumaan pitkäaaltoisena säteilynä.

        Pitäisi varmaan laittaa näistä joku (suomenkielinen) verkkosivu jossa spektrit ja absorptiot näkyvissä lähdetiedot mainiten.


      • Anonyymi

        Nuo asiat on pantu säteilypakotteen kaavan muotoon jo kauan sitten. Kaavaa on korjattu alaspäin 15 % parikymmentä vuotta takaperin. Korjauksella huomioitiin hiilidioksidin tulevan säteilyn "hännällä" tapahtuva absorptio.

        Uskotaan vaan me täällä tiedemiesten töihin. Tieteessä mennään kuin talon rakentamisessa, perustukset ensin. On voitava luottaa toistenkin tekemiin töihin, ei kaikkea ole mahdollista itse varmistaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nuo asiat on pantu säteilypakotteen kaavan muotoon jo kauan sitten. Kaavaa on korjattu alaspäin 15 % parikymmentä vuotta takaperin. Korjauksella huomioitiin hiilidioksidin tulevan säteilyn "hännällä" tapahtuva absorptio.

        Uskotaan vaan me täällä tiedemiesten töihin. Tieteessä mennään kuin talon rakentamisessa, perustukset ensin. On voitava luottaa toistenkin tekemiin töihin, ei kaikkea ole mahdollista itse varmistaa.

        Tietääkseni säteilypakotteen logaritminen kaava on sovitettu kolmella eri state of the art - tietokoneohjelmalla laskettuihin tuloksiin perustuen. Kovin suurta epävarmuutta kaavassa tuskin enää on.

        Sen sijaan suuri epävarmuus vallitsee siinä, mitä säteilypakotteesta seuraa lämpenemisenä. Hakusanalla climate sensitivity löytyy Wikin artikkeli, jonka kuvasta ilmenee CO2-pitiosuuden tuplaamisen arvioitu lämpenemisvaikutus. Haarukka on todella leveä. Kaikki ovat sentään yhtä mieltä siitä, että lämpenee.


      • Anonyymi

        Palstalla on vielä yksi besserwisser, jonka mukaan CO2-lisäys jäähdyttää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nuo asiat on pantu säteilypakotteen kaavan muotoon jo kauan sitten. Kaavaa on korjattu alaspäin 15 % parikymmentä vuotta takaperin. Korjauksella huomioitiin hiilidioksidin tulevan säteilyn "hännällä" tapahtuva absorptio.

        Uskotaan vaan me täällä tiedemiesten töihin. Tieteessä mennään kuin talon rakentamisessa, perustukset ensin. On voitava luottaa toistenkin tekemiin töihin, ei kaikkea ole mahdollista itse varmistaa.

        Jess, mutta ei unohdeta yleensä mainitsematta jäänyttä seikkaa, että nuo arvioidut energiamäärät /m^2 ovat arvioita hiilidioksidineliölle.
        Esimerkiksi 7W/m^2 hiilidioksidille vastaa pinta-alapainotteisesti koko säteilymäärästä n 1/1000000 osaa, eli hukkuu täysin tarkkuusarvioon, joten sen esittäminen edes missään suhteessa määräävänä tai merkitsevänä ilmiönä on ja tieteen pilkkaamista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietääkseni säteilypakotteen logaritminen kaava on sovitettu kolmella eri state of the art - tietokoneohjelmalla laskettuihin tuloksiin perustuen. Kovin suurta epävarmuutta kaavassa tuskin enää on.

        Sen sijaan suuri epävarmuus vallitsee siinä, mitä säteilypakotteesta seuraa lämpenemisenä. Hakusanalla climate sensitivity löytyy Wikin artikkeli, jonka kuvasta ilmenee CO2-pitiosuuden tuplaamisen arvioitu lämpenemisvaikutus. Haarukka on todella leveä. Kaikki ovat sentään yhtä mieltä siitä, että lämpenee.

        "tietokoneohjelmalla laskettuihin tuloksiin perustuen. Kovin suurta epävarmuutta kaavassa tuskin enää on."

        Ja mitähän tuo nyt tarkoittaa?
        Tietokone laskee sen mitä sille ohjelmoidaan. Jos oletettu kaava on väärä, laskee kone väärin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitkäaaltoisen infrapunan alueella tulee Auringosta varsin vähän säteilyä Maapallon ilmakehään asti. Auringon säteilyenergia on pääasiassa näkyvän valon ja lyhytaaltoisen infrapunan aallonpituuksilla.

        Jos nämä asiat kiinnostavat niin ilmakehän absorption laskeva ohjelmakoodi MODTRAN löytyy webbiversiona netistä. Sillä voi kokeilla mitä hiilidioksidipitoisuuden muutokset tekevät eri aallonpituuksilla absorptiolle. Koodin ja ilmakehän todellisen absorption vertailut löytyvät myös tieteellisinä julkaisuina.

        Auringon säteilyspektri Maapallon ilmakehän yläreunan kohdalla on ladattavissa netistä. Löytyy hakusanoilla solar modtran MCebKur MChKur

        Hiilidioksidin ensimmäinen merkittävä mutta saturotimaton (20%) absorptiopiikki sattuu 2 µm paikkeille. Tuossa kohdassa Auringon säteilyn intensiteetti per aallonpituusyksikkö on kylläkin MCebKur mukaan pudonnut viiteen prosenttiin (noin 0.1 W per neliömetri nanometri) siitä mitä se on näkyvän valon huippunsa kohdalla (maksimissaan noin 2 W per neliömetri per nanometri aallonpituusaluetta).

        Karkea sinnepäin - arvio lautasliinaan raaputeltuna eli ilman modtrania:

        Jos tuon lyhytaaltoisimman merkittävän CO2 piikin leveydeksi yliarvioisi esimerkiksi 300 nm ja korkeudeksi 20% niin sen absorptioon voisi ilman vesihöyryn vaikutusta pysähtyä noin 0.1*300*5%*2W= 6 W per neliömetri suoran auringonpaisteen tehoa. Käytännössä CO2 osuus suoran säteilyn absorptiosta on tuossa huomattavasti pienempi siksi, että samalla aallonpituudella on myös vesihöyryn absorptiopiikin reuna. Sekä vesihöyryn että hiilidioksidin pääosa sijaitsee ilmakehän alaosassa.

        Seuraavan absorptiopiikin 2.7 µm kohdalla on Auringon suoran säteilyn intensiteetti modtranin mukaan enää noin 0.035 W ja tämä saturoitunut (100%) piikki jää käytännössä kokonaan vesihöyryn alle. Ilman vesihöyryn vaikutus tuossakin CO2 absorboisi koko ilmakehän paksuuden matkalla luokkaa 6 W per neliömetri.

        Sitä seuraavan absorptiopiikin 4.7 µm (saturoitunut, 100%) kohdalla on Auringon suoran säteilyn teho enää 0.004 W samoissa yksiköissä eli kymmenesosa edellisen piikin kohdalla näkyvästä intensiteetistä. Sekin jää vesihöyryn absorption alle, mutta ilman vesihöyryä sen vaikutus olisi edellisen perusteella luokkaa alle 1 W per neliömetri.

        Siitä seuraava piikki 10 µm pidemmällä puolella absorboi varsin vähän suoraa Auringon säteilyä.

        Maapallon pinta lähettää pitkäaaltoisen infrapunan kohdalla kertaluokkia enemmän tehoa per neliömetri kuin mitä Auringosta noilla aallonpituuksilla tulee tännepäin. Syynä tietenkin se, että Maapallo on kutakuinkin säteilytasapainossa eli kaikki Auringon teho mikä tänne tulee lyhytaaltoisena säteilynä joutuu poistumaan pitkäaaltoisena säteilynä.

        Pitäisi varmaan laittaa näistä joku (suomenkielinen) verkkosivu jossa spektrit ja absorptiot näkyvissä lähdetiedot mainiten.

        hyvä vastaus ....
        Pitäisi vain viitsiä sijoittaa tonni tuohon ohjelmaan ja opetella sen käyttö so. hankkia noiden kaikkien parametrien ymmärrys :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        hyvä vastaus ....
        Pitäisi vain viitsiä sijoittaa tonni tuohon ohjelmaan ja opetella sen käyttö so. hankkia noiden kaikkien parametrien ymmärrys :)

        Jonkin verran ymmärrystään voi laajentaa ilmaiseksi modtranin verkkoversion avulla. Se löytyy hakusanoilla modtran web app.

        Jos on kärsivällisyyttä niin sen avulla voi halutessaan katsoa miten CO2 absorptiopiikit muuttuvat hiilidioksidipitoisuuden mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jess, mutta ei unohdeta yleensä mainitsematta jäänyttä seikkaa, että nuo arvioidut energiamäärät /m^2 ovat arvioita hiilidioksidineliölle.
        Esimerkiksi 7W/m^2 hiilidioksidille vastaa pinta-alapainotteisesti koko säteilymäärästä n 1/1000000 osaa, eli hukkuu täysin tarkkuusarvioon, joten sen esittäminen edes missään suhteessa määräävänä tai merkitsevänä ilmiönä on ja tieteen pilkkaamista.

        Tuota sinun kommenttiasi ei tule kukaan koskaan varmistamaan tai se unohdetaan nopeasti ja liian kiusallisena kysymyksenä.
        Arvaanpa vain.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Palstalla on vielä yksi besserwisser, jonka mukaan CO2-lisäys jäähdyttää.

        Kaikki kasvihuonekaasut jäähdyttävät ilmakehää.
        Ei hiilidioksidi ole mikään poikkeus.
        Määrä on vain niin olematon, ettei mittaaminen ole edes mahdollista.
        Asiaa on tutkittu etelänapamantereella, jossa on hyvin kuiva ilma, jolloin vesihöyry ei ole haittaamassa mittaustuloksia, ja siellä todettiin, että hiilidioksidin vaikutus on nolla tai negatiivinen.


    • Anonyymi

      Tämä: "Maapallon pinta lähettää pitkäaaltoisen infrapunan kohdalla kertaluokkia enemmän tehoa per neliömetri kuin mitä Auringosta noilla aallonpituuksilla tulee tännepäin. Syynä tietenkin se, että Maapallo on kutakuinkin säteilytasapainossa eli kaikki Auringon teho mikä tänne tulee lyhytaaltoisena säteilynä joutuu poistumaan pitkäaaltoisena säteilynä." on puppua.
      Onhan sinulle aikaisemminkin kerrottu, että auringon energiasta suuri osa menee haihduttamiseen. Lämpöä siis poistuu haihtumalla ja kuljettumalla ylempiin ilmakeroksiin. Vai osa lämpöenergiasta säteilee suoraan maanpinnasta eikä sen teho kovin kummoinen ole. Mitä arvelet esimerkiksi neliömetrin nurmikkoa lämmittävän kun maan pinta on 20 asteinen. Ei se paljoa poskia kuumota vaikka työntäisit naaman ihan lähelle maanpintaa, mutta jos käännät naamasi kohti aurinkoa niin johan alkaa lämmittämään.

      • Anonyymi

        Nurtsi säteilee sen 420 W/m2 ja katsojan naama 520 W/m2.

        Näin sanoo S-B-kaava.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nurtsi säteilee sen 420 W/m2 ja katsojan naama 520 W/m2.

        Näin sanoo S-B-kaava.

        Energiaa siirtyy naamasta nurtsiin teholla 100 W/m2.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nurtsi säteilee sen 420 W/m2 ja katsojan naama 520 W/m2.

        Näin sanoo S-B-kaava.

        Mietipä vähän. 500 watin lämmitin lämmittää jo yhden huoneen tai auton sisätilat pakkasella. Jos siis kannat neliön nurmikkoa sisälle säteilemään niin et tarvitse sähköpatteria???


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nurtsi säteilee sen 420 W/m2 ja katsojan naama 520 W/m2.

        Näin sanoo S-B-kaava.

        Nurmikko säteilee siis mielestäsi enemmän kuin aurinko keskimäärin. Wikipedia: " Auringon Maahan tuleva säteily pinta-alayksikköä kohti eli 342 w/m2"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nurtsi säteilee sen 420 W/m2 ja katsojan naama 520 W/m2.

        Näin sanoo S-B-kaava.

        100 neliön asunnon lämmittämiseen talvipakkasillakin riittäisi tuon mukaan 7 ihmisen jatkuva oleskelu asunnossa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nurmikko säteilee siis mielestäsi enemmän kuin aurinko keskimäärin. Wikipedia: " Auringon Maahan tuleva säteily pinta-alayksikköä kohti eli 342 w/m2"

        Juu, juuri näin.
        Tätä kutsutaan oskillaatioksi, maan pinta säteilee, minkä säteilee ilmakehään, ja ilmakehä säteilee maahan päin, jos lämpötilat ovat samat, säteilymäärätkin ovat tasan ja energiaa ei siirry.
        Auringosta tulevan energian lähde on jotain 5500 ast, joten maasta ei samanlämpöistä säteilyä avaruuteen päin ole, joten on säteiltävä joka suuntaan heikompaa säteilyä, jotta tasapaino säilyisi.


      • Anonyymi

        Ihmisen hukkalämpöteho lepotilassa on noin 1 W/kg.

        Ihminen sekä absorboi että emittoi lämpösäteilyä, nettoteho säteilystä suunnilleen tuon 100 W/m2. Ilmisen ihon pinta-ala on reilut 1 m2.

        Myös johtumalla ja konvektiolla lämpöä siirtyy ilmaan, vaatetuksesta riippuen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nurmikko säteilee siis mielestäsi enemmän kuin aurinko keskimäärin. Wikipedia: " Auringon Maahan tuleva säteily pinta-alayksikköä kohti eli 342 w/m2"

        Tuossa 342 W/m2 ei ole huomioitu albedovaikutusta (30 %). Kun se huomioidaan, niin ilmakehää ja maata lämmittävä teho on vain 240 W/m2. Tämän verran täytyy myös poistua lämpösäteilynä.

        CO2-lisäys häiritsee tuota tulevan ja poistuvan tehon tasapainoa. Tropopaussin kohdalla CO2-pitoisuuden tuplaamisen häiriövaikutus on 3.7 W/m2.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa 342 W/m2 ei ole huomioitu albedovaikutusta (30 %). Kun se huomioidaan, niin ilmakehää ja maata lämmittävä teho on vain 240 W/m2. Tämän verran täytyy myös poistua lämpösäteilynä.

        CO2-lisäys häiritsee tuota tulevan ja poistuvan tehon tasapainoa. Tropopaussin kohdalla CO2-pitoisuuden tuplaamisen häiriövaikutus on 3.7 W/m2.

        Häiriö kompensoituu sillä, että lämpötilaa hieman nostetaan. Kun siis päästöt loppuvat, niin lämpeneminen loppuu lämpenemällä sitten aikanaan. Merien lämmittäminen on hidasta puuhaa, aiakvakiot vuosisadan luokkaa ainakin.


      • Anonyymi

        Tuo 3.7 W/m2 häiriö ediustaa 1.5 % tulevasta tehosta. Saman suuruinen vaikutus saataisin, jos maapallon kiertoradan keskisäde vähenisi 0.8 % verran eli noin miljoona km.

        Aika veitsenterällä mennään, jos tuollainen muutos olisi ekokatastrofi ja ihmiskunnan loppu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo 3.7 W/m2 häiriö ediustaa 1.5 % tulevasta tehosta. Saman suuruinen vaikutus saataisin, jos maapallon kiertoradan keskisäde vähenisi 0.8 % verran eli noin miljoona km.

        Aika veitsenterällä mennään, jos tuollainen muutos olisi ekokatastrofi ja ihmiskunnan loppu.

        Wiki: Mutta kaikkein pesiimistisin arvio väittää Maan kiertävän lähellä elinkelpoisen vyöhykkeen sisärajaa, joka olisi 0,99 AU. Toisen hyvin pessiimistisen arvion mukaan ulkoraja olisi 1,01 AU.

        Noiden mukan siis vain 1 % olisi liikkumavaraa !!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Wiki: Mutta kaikkein pesiimistisin arvio väittää Maan kiertävän lähellä elinkelpoisen vyöhykkeen sisärajaa, joka olisi 0,99 AU. Toisen hyvin pessiimistisen arvion mukaan ulkoraja olisi 1,01 AU.

        Noiden mukan siis vain 1 % olisi liikkumavaraa !!

        Niin siis !

        Jos tuo 3.7 W/m^2 on hiilidioksidin vaikutus maapallon pinta-alaa kohti, se tarkoittaisi että hiilidioksidin pitäisi säteillä omaa pinta-alaansa kohden n. 10 kW teholla !

        Uskooko joku tuon ?

        Jos taas tuo 3.7 W/m^2 on hiilidioksidin omaa pinta-alaa vastaava säteilyteho, niin se olisi kokonaisenergiasta vain 5/milj osa, eli täysin olematon.

        Kertokaa nyt selväsanaisesti, mitä on se paljon hehkutettu pakotevaikutus ja kuinka suuri se todellisuudessa on.

        Juu en kaipaa sitä hihasta vedettyä pakotekaavaa, vaan selvityksen aivan omin sanoin selitettynä.


      • Anonyymi

        Nurmikko lämmittää naamaa 420 W/m2 ja katsojan naama lämmittää nurmikkoa 520 W/m2. Lämmön nettosiirron teho on 100 W/m2 lämpimämmästä naamasta viileämpään nurmikkoon. Olettaen siis, että nurmikon emissiivisyys ja naaman emissiivisyys ovat molemmat noin ykkösen pinnassa lämpösäteilyn aallonpituuksilla.

        Maapallon osalta tilanne on se, että kaikki ilmakehän yläkerrokseen Auringosta tuleva energia joko heijastuu tai absorboituu ja tulee säteillyksi ulospäin pitkäaaltoisena infapunasäteilynä. Osa tuosta heijastumisesta ja suuri osa säteilystä tapahtuu pilvikerroksesta.

        Lämmön nettosiirron teho on se käsite, johon sinun olisi syytä perehtyä. Se on selitetty keskustelussa "Energian siirtyminen lämpösäteilyn avulla".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin siis !

        Jos tuo 3.7 W/m^2 on hiilidioksidin vaikutus maapallon pinta-alaa kohti, se tarkoittaisi että hiilidioksidin pitäisi säteillä omaa pinta-alaansa kohden n. 10 kW teholla !

        Uskooko joku tuon ?

        Jos taas tuo 3.7 W/m^2 on hiilidioksidin omaa pinta-alaa vastaava säteilyteho, niin se olisi kokonaisenergiasta vain 5/milj osa, eli täysin olematon.

        Kertokaa nyt selväsanaisesti, mitä on se paljon hehkutettu pakotevaikutus ja kuinka suuri se todellisuudessa on.

        Juu en kaipaa sitä hihasta vedettyä pakotekaavaa, vaan selvityksen aivan omin sanoin selitettynä.

        " hiilidioksidin pitäisi säteillä omaa pinta-alaansa kohden n. 10 kW teholla !"

        Mikä ihme on hiilidioksidin pinta-ala? Sehän on ilmakehässä osana kaasuseosta nimeltään ilma eikä sillä ole mitään omaa itsenäistä pinta-alaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " hiilidioksidin pitäisi säteillä omaa pinta-alaansa kohden n. 10 kW teholla !"

        Mikä ihme on hiilidioksidin pinta-ala? Sehän on ilmakehässä osana kaasuseosta nimeltään ilma eikä sillä ole mitään omaa itsenäistä pinta-alaa.

        Se on hiilidioksidimolekyylien määrä suhteessa ilmakehän koko molekyylimäärään.
        Käytännössä sama kuin tilavuussuhde ppm.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on hiilidioksidimolekyylien määrä suhteessa ilmakehän koko molekyylimäärään.
        Käytännössä sama kuin tilavuussuhde ppm.

        Hiilidioksidimolekyylien määrä suhteessa ilmakehän koko molekyylimäärään on suhdeluku lukumäärä per toinen lukumäärä. Se on siis paljas luku eikä sen yksikkö ole mikään pinta-alan yksikkö.

        Tilavuussuhde ppm ei myöskään ole yksiköltään pinta-ala vaan paljas luku.

        Selvennäpä nyt asiaa vielä jos osaat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hiilidioksidimolekyylien määrä suhteessa ilmakehän koko molekyylimäärään on suhdeluku lukumäärä per toinen lukumäärä. Se on siis paljas luku eikä sen yksikkö ole mikään pinta-alan yksikkö.

        Tilavuussuhde ppm ei myöskään ole yksiköltään pinta-ala vaan paljas luku.

        Selvennäpä nyt asiaa vielä jos osaat.

        Taidat sönkätä vain sönkkäämisen vuoksi, tunnetko jotain kiksejä oikein ?

        Suhdeluku nyt yleensä aina on laaduton luku, sitä voi käyttää moneen tarkoitukseen, kuten pinta-alojen suhteena.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taidat sönkätä vain sönkkäämisen vuoksi, tunnetko jotain kiksejä oikein ?

        Suhdeluku nyt yleensä aina on laaduton luku, sitä voi käyttää moneen tarkoitukseen, kuten pinta-alojen suhteena.

        Mutta mikä ihme on hiilidioksidin pinta-ala, josta aiemmassa viestissä kirjoitettiin? Yksinkertainen kysymys johon ei löydy vastausta.

        Yksittäisellä kaasuseoksen kaasulla ei edelleenkään ole mitään erityistä pinta-alaa, joka olisi verrannollinen sen pitoisuuteen kokonaiskaasumäärästä. Yksittäisellä (ideaali)kaasulla on kyllä tilavuus V, jonka määrää kaasun molekyylien lukumäärä N, lämpötila T ja paine p. Se määräytyy (ideaali)kaasun tilanyhtälöstä pV=NRT.

        Mikä on kuutiometrin 100 hPa paineista ja 273 K lämpötilassa olevaa kaasua pinta-ala? Miten kaasun pinta-ala siis määritellään? Ilman tuota tietoa väite kilowateista per pinta-ala on määrittelemätön kun sitä pinta-alaa ei tiedetä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta mikä ihme on hiilidioksidin pinta-ala, josta aiemmassa viestissä kirjoitettiin? Yksinkertainen kysymys johon ei löydy vastausta.

        Yksittäisellä kaasuseoksen kaasulla ei edelleenkään ole mitään erityistä pinta-alaa, joka olisi verrannollinen sen pitoisuuteen kokonaiskaasumäärästä. Yksittäisellä (ideaali)kaasulla on kyllä tilavuus V, jonka määrää kaasun molekyylien lukumäärä N, lämpötila T ja paine p. Se määräytyy (ideaali)kaasun tilanyhtälöstä pV=NRT.

        Mikä on kuutiometrin 100 hPa paineista ja 273 K lämpötilassa olevaa kaasua pinta-ala? Miten kaasun pinta-ala siis määritellään? Ilman tuota tietoa väite kilowateista per pinta-ala on määrittelemätön kun sitä pinta-alaa ei tiedetä.

        Huh Huh

        Koita nyt ymmärtää, ei kaasuilla tarvitsekaan olla mitään mitattavaa pinta-alaa, suhde ilmaistuna pinta-alasuhteena tulee siitä, että teho ilmaistaan muodossa W/m^2, siksi konsrntraatiosuhdetta on käsitelty kuin pinta-alasuhdetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huh Huh

        Koita nyt ymmärtää, ei kaasuilla tarvitsekaan olla mitään mitattavaa pinta-alaa, suhde ilmaistuna pinta-alasuhteena tulee siitä, että teho ilmaistaan muodossa W/m^2, siksi konsrntraatiosuhdetta on käsitelty kuin pinta-alasuhdetta.

        Aaaaa, alan ymmärtää mitä virheellistä analogiaa olet hakemassa huvittavan ylimielisessä viestittelyssäsi. Ajattelet (tai siis kopsaat blogista) että ilmakehän ulkopinta-alan voisi jakaa osiin sen sisältämien kaasujen suhteessa ja sitten tehdä jotakin päätelmiä siitä. Siellä on laskettu että hiilidioksidin osuus tuottaisi hiilidioksidi"lohkolle" hyvin suuren tehon kun kerran ilmakehän hiilidioksidi on vastuussa tietynsuuruisesta säteilytehosta.

        Muuten hyvä mutta ei toimi. Lähes läpinäkyvä kaasu lähettää ja absorboi energiaa ei pinnastaan vaan koko tilavuudestaan eli omaksi osakseen pallokuorta erotellun kaasun ulkopinta-ala ei ole tässä mitenkään oleellinen asia. Irralleen lämpövarastona toimivasta muusta ilmamassasta eroteltuna se ei tietenkään säteilisi tuolla teholla kun se ei myöskään saisi mistään sitä tehoa mitä säteillä ulospäin.

        Ihan samanlainen analogia: Puhelimella on suuri radiotaajuinen säteilyteho per pinta-ala, mutta jos otat puhelimesta akun pois eli irroitat energiavaraston niin tuo säteilyteho menee äkkiä varsin pieneksi. Erikseen omiksi kasoikseen kerättynä akuttomat puhelimet ja puhelinten akut käyttäytyvät eri lailla kuin toisiinsa yhdistettyinä.

        Rikkinäisten analogioiden sijaan pyytäisin että tutustuisitte asiaa käsitteleviin oppikirjoihin ja tutkimuksiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aaaaa, alan ymmärtää mitä virheellistä analogiaa olet hakemassa huvittavan ylimielisessä viestittelyssäsi. Ajattelet (tai siis kopsaat blogista) että ilmakehän ulkopinta-alan voisi jakaa osiin sen sisältämien kaasujen suhteessa ja sitten tehdä jotakin päätelmiä siitä. Siellä on laskettu että hiilidioksidin osuus tuottaisi hiilidioksidi"lohkolle" hyvin suuren tehon kun kerran ilmakehän hiilidioksidi on vastuussa tietynsuuruisesta säteilytehosta.

        Muuten hyvä mutta ei toimi. Lähes läpinäkyvä kaasu lähettää ja absorboi energiaa ei pinnastaan vaan koko tilavuudestaan eli omaksi osakseen pallokuorta erotellun kaasun ulkopinta-ala ei ole tässä mitenkään oleellinen asia. Irralleen lämpövarastona toimivasta muusta ilmamassasta eroteltuna se ei tietenkään säteilisi tuolla teholla kun se ei myöskään saisi mistään sitä tehoa mitä säteillä ulospäin.

        Ihan samanlainen analogia: Puhelimella on suuri radiotaajuinen säteilyteho per pinta-ala, mutta jos otat puhelimesta akun pois eli irroitat energiavaraston niin tuo säteilyteho menee äkkiä varsin pieneksi. Erikseen omiksi kasoikseen kerättynä akuttomat puhelimet ja puhelinten akut käyttäytyvät eri lailla kuin toisiinsa yhdistettyinä.

        Rikkinäisten analogioiden sijaan pyytäisin että tutustuisitte asiaa käsitteleviin oppikirjoihin ja tutkimuksiin.

        Noinhan siinä käy kun sotkee kapasiteetin ja tehon toisiinsa.
        Säteilyteho on nimenomaan pinta-alaa kohden, ja säteilijän lämpötila ja säteilyteho laskee ellei se absorboi tai saa muuten lisäenergiaa.

        Ei ryhdytä kehittelemään mitään uutta toimintamekanismia jo hyvin tunnetulle pohjalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noinhan siinä käy kun sotkee kapasiteetin ja tehon toisiinsa.
        Säteilyteho on nimenomaan pinta-alaa kohden, ja säteilijän lämpötila ja säteilyteho laskee ellei se absorboi tai saa muuten lisäenergiaa.

        Ei ryhdytä kehittelemään mitään uutta toimintamekanismia jo hyvin tunnetulle pohjalle.

        Tyhmä kysymys

        Oletetaan kaasuseos jossa kahta eri kaasua suhteessa 75/25 %.
        Lämpötila 300 K ja kaasussa luonnollisesti partikkelit samanlämpöisiä.
        Säteilyteho (mustaa kappaletta vastaava) on 460 W/m^2.

        Jos emissiivisyys olisi sama, niin voisiko tuosta päättelemällä arvioida kuinka suuri osuus säteilyenergiasta kuuluu kummallekin kaasulle ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tyhmä kysymys

        Oletetaan kaasuseos jossa kahta eri kaasua suhteessa 75/25 %.
        Lämpötila 300 K ja kaasussa luonnollisesti partikkelit samanlämpöisiä.
        Säteilyteho (mustaa kappaletta vastaava) on 460 W/m^2.

        Jos emissiivisyys olisi sama, niin voisiko tuosta päättelemällä arvioida kuinka suuri osuus säteilyenergiasta kuuluu kummallekin kaasulle ?

        Ei ollenkaan tyhmä kysymys ja osuu hyvin aiheeseen.

        Vastaus on: Ei voi suoraan päätellä.

        Ongelmana on tuo emissiivisyyden käsite kaasujen tapauksessa. Mitä tarkoitat sillä, että kaasuilla on sama emissiivisyys? Jos kyseessä on kaksi eri kaasua niin niillä on molekyylien erilaisesta rakenteesta johtuen voimakkuudeltaan ja aallonpituudeltaan erilaisia emissiopiikkejä. Emissiopiikkien lukumääräkin voi olla erilainen.

        Vastaus kysymykseesi riippuu siis siitä, miten kaasujen "sama emissiivisyys" on määritelty. Kaasun emissiivisyys (paljon ykköstä pienempi) kun riippuu

        - lämpötilasta: Lämpötila muuttaa mustan kappaleen spektrin muotoa kaasun emissiopiikkeihin nähden. Jos mustan kappaleen spektrin maksimi liikkuu pois emissioviivojen päältä niin emissiviteetti vähenee.

        - paineesta: Emissioviivojen hienorakenne on usein kuin harva kampa. Paineen kasvaessa molekyylien törmäileminen ja doppler leventävät yksittäisiä viivoja niin, että niistä muodostuu yhtenäisempi ja vähemmän kampaa muistuttava muoto.

        - kaasukerroksen geometriasta eli käytännössä paksuudesta: Jos kaasukerros on niin paksu että se katselusuunnassa alkaa itse absorboimaan lähettämäänsä säteilyä niin sen emissiivisyys muuttuu. Tarpeeksi paksussa kerroksessa tapahtuu piikkien saturoitumista eli kaasun läpi kulkevan säteily absorptio ei enää lisäänny kaasumäärän lisääntyessä.

        Jos emissiivisyys on määritelty mittaamalla 100% kaasujen lähettämä säteilyteho samassa astiassa 300 K lämpötilassa ja samassa paineessa missä kaasuseoskin on ja kaasujen paksuudet ovat pieniä verrattuna sellaiseen kerrokseen joka alkaa absorboida itse lähettämäänsä tehoa niin sitten voidaan arvioida että kukin komponentti vastaa säteilytehosta noin 75%/25% suhteessa.

        Nän siis minun mielestäni. Käytännön esimerkkejä voi etsiä savukaasulaskuista, joihin teollisuudessa törmätään tulisijojen ja voimaloiden kohdalla useinkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo 3.7 W/m2 häiriö ediustaa 1.5 % tulevasta tehosta. Saman suuruinen vaikutus saataisin, jos maapallon kiertoradan keskisäde vähenisi 0.8 % verran eli noin miljoona km.

        Aika veitsenterällä mennään, jos tuollainen muutos olisi ekokatastrofi ja ihmiskunnan loppu.

        Nopeasti laskettuna lämpötilan kohoaminen CO 2 n tuplaamisen takia olisi suoraan n 0,2 C astetta. Mutta kun kaikki menee syklien mukaan niin aurinkominimit jäähdyttävät tuplasti sen. Golf-virran syklikin on hiipunut niin viileää tulee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nurtsi säteilee sen 420 W/m2 ja katsojan naama 520 W/m2.

        Näin sanoo S-B-kaava.

        Ei tarvitse ihmetellä, kun jalkapalloilijat hikoilevat kovasti stadionilla pelatessaan.
        Satoja neliöitä nurmikkoa ja tuhansia neliöitä naamoja säteilemässä yhteensä kymmenien tuhansien wattien teholla.
        Ihme, etteivät joudu käyttämään tulen kestäviä asusteita tai paistu hengiltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tarvitse ihmetellä, kun jalkapalloilijat hikoilevat kovasti stadionilla pelatessaan.
        Satoja neliöitä nurmikkoa ja tuhansia neliöitä naamoja säteilemässä yhteensä kymmenien tuhansien wattien teholla.
        Ihme, etteivät joudu käyttämään tulen kestäviä asusteita tai paistu hengiltä.

        Lämmön nettosiirron teho ratkaisee. Asia on yksityiskohtaisesti käsitelty keskustelussa "Energian siirtyminen lämpösäteilyn avulla". Katso siitä viestit, jotka on kirjoitettu nimimerkillä lämmön.nettosiirron.teho ajankohtina 24.10.2018 3:05 ja varsinainen esimerkki 24.10.2018 12:55.

        Kysy vasta jos asiassa jäi tuon selityksen lukemisen jälkeen epäselvää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ollenkaan tyhmä kysymys ja osuu hyvin aiheeseen.

        Vastaus on: Ei voi suoraan päätellä.

        Ongelmana on tuo emissiivisyyden käsite kaasujen tapauksessa. Mitä tarkoitat sillä, että kaasuilla on sama emissiivisyys? Jos kyseessä on kaksi eri kaasua niin niillä on molekyylien erilaisesta rakenteesta johtuen voimakkuudeltaan ja aallonpituudeltaan erilaisia emissiopiikkejä. Emissiopiikkien lukumääräkin voi olla erilainen.

        Vastaus kysymykseesi riippuu siis siitä, miten kaasujen "sama emissiivisyys" on määritelty. Kaasun emissiivisyys (paljon ykköstä pienempi) kun riippuu

        - lämpötilasta: Lämpötila muuttaa mustan kappaleen spektrin muotoa kaasun emissiopiikkeihin nähden. Jos mustan kappaleen spektrin maksimi liikkuu pois emissioviivojen päältä niin emissiviteetti vähenee.

        - paineesta: Emissioviivojen hienorakenne on usein kuin harva kampa. Paineen kasvaessa molekyylien törmäileminen ja doppler leventävät yksittäisiä viivoja niin, että niistä muodostuu yhtenäisempi ja vähemmän kampaa muistuttava muoto.

        - kaasukerroksen geometriasta eli käytännössä paksuudesta: Jos kaasukerros on niin paksu että se katselusuunnassa alkaa itse absorboimaan lähettämäänsä säteilyä niin sen emissiivisyys muuttuu. Tarpeeksi paksussa kerroksessa tapahtuu piikkien saturoitumista eli kaasun läpi kulkevan säteily absorptio ei enää lisäänny kaasumäärän lisääntyessä.

        Jos emissiivisyys on määritelty mittaamalla 100% kaasujen lähettämä säteilyteho samassa astiassa 300 K lämpötilassa ja samassa paineessa missä kaasuseoskin on ja kaasujen paksuudet ovat pieniä verrattuna sellaiseen kerrokseen joka alkaa absorboida itse lähettämäänsä tehoa niin sitten voidaan arvioida että kukin komponentti vastaa säteilytehosta noin 75%/25% suhteessa.

        Nän siis minun mielestäni. Käytännön esimerkkejä voi etsiä savukaasulaskuista, joihin teollisuudessa törmätään tulisijojen ja voimaloiden kohdalla useinkin.

        Mikä oli tämän selittelyn tarkoitus ?

        Kysyjä oletti että molempien emissiivisyys on sama, säteilyteho riippuu lisäksi vain lämpötilasta, joten kumpikin kaasu säteilee oletuksen mukaan samalla teholla, muu hölinä ilmeisesti on tarkoitettu osoittamaan jotain muuta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lämmön nettosiirron teho ratkaisee. Asia on yksityiskohtaisesti käsitelty keskustelussa "Energian siirtyminen lämpösäteilyn avulla". Katso siitä viestit, jotka on kirjoitettu nimimerkillä lämmön.nettosiirron.teho ajankohtina 24.10.2018 3:05 ja varsinainen esimerkki 24.10.2018 12:55.

        Kysy vasta jos asiassa jäi tuon selityksen lukemisen jälkeen epäselvää.

        Oletetaan että siellä stadionilla paistaa aurinko. Alarmistin mukaan nurmikko säteilee saman määrän lämpöä ylöspäin kuin mitä tulee auringosta ja ihmisen naama säteilee enemmän. Miksi auringon säteily lämmittää pelaajien kasvoja, mutta nu rmikon säteily ei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletetaan että siellä stadionilla paistaa aurinko. Alarmistin mukaan nurmikko säteilee saman määrän lämpöä ylöspäin kuin mitä tulee auringosta ja ihmisen naama säteilee enemmän. Miksi auringon säteily lämmittää pelaajien kasvoja, mutta nu rmikon säteily ei.

        Luitko vastauksen 24.10.2018 12:55 keskustelusta"Energian siirtyminen lämpösäteilyn avulla"?

        Nurmikko säteilee ulospäin teholla, jonka määrää nurmikon lämpötila ja sen emissiivisyys. Nurmikko vaihtaa lämpöä ympäristönsä kanssa myös johtumalla alempaan maakerrokseen ja johtumalla ympäröivään ilmaan sekä haihduttamalla vettä. Tuo haihduttaminen on todennäköisesti se ilmiö jonka kautta kuivalla ja tuulisella säällä siirtyy suurin osa kostean nurmikon lämmöstä.

        Jos haluat kokeilla paljonko ympäristön lämpösäteily vaikuttaa niin se on helppo kokeilla. Avaa arkkupakastin ja mene sen yläpuolelle niin että katsot alaspäin. Kylmä ilma pakastimesta ei taatusti nouse ylöspäin joten kylmyys jonka tunnet kasvoillasi aiheutuu siitä kun pakastimesta tulee kasvoillesi muuta ympäristöä vähemmän lämpösäteilyä eli lämpösäteilyyn liittyvä lämmön nettosiirron teho on positiivinen kasvoistasi pakastimen pinnan suuntaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lämmön nettosiirron teho ratkaisee. Asia on yksityiskohtaisesti käsitelty keskustelussa "Energian siirtyminen lämpösäteilyn avulla". Katso siitä viestit, jotka on kirjoitettu nimimerkillä lämmön.nettosiirron.teho ajankohtina 24.10.2018 3:05 ja varsinainen esimerkki 24.10.2018 12:55.

        Kysy vasta jos asiassa jäi tuon selityksen lukemisen jälkeen epäselvää.

        En edelleenkään kysynyt yhtään mitään, joten viestien poistaminen ei tee mussutuksestasi sen fiksumpaa.
        Viestissä mainitaan melkoisia säteilytehoja, joten pelaajilla on varmasti tukalat oltavat. Kiistätkö tämän?

        Taitaa ohjeistamispäälliköllä olla herkkä hipiä.
        Mitä luulet voittavasi poistelemalla viestejä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luitko vastauksen 24.10.2018 12:55 keskustelusta"Energian siirtyminen lämpösäteilyn avulla"?

        Nurmikko säteilee ulospäin teholla, jonka määrää nurmikon lämpötila ja sen emissiivisyys. Nurmikko vaihtaa lämpöä ympäristönsä kanssa myös johtumalla alempaan maakerrokseen ja johtumalla ympäröivään ilmaan sekä haihduttamalla vettä. Tuo haihduttaminen on todennäköisesti se ilmiö jonka kautta kuivalla ja tuulisella säällä siirtyy suurin osa kostean nurmikon lämmöstä.

        Jos haluat kokeilla paljonko ympäristön lämpösäteily vaikuttaa niin se on helppo kokeilla. Avaa arkkupakastin ja mene sen yläpuolelle niin että katsot alaspäin. Kylmä ilma pakastimesta ei taatusti nouse ylöspäin joten kylmyys jonka tunnet kasvoillasi aiheutuu siitä kun pakastimesta tulee kasvoillesi muuta ympäristöä vähemmän lämpösäteilyä eli lämpösäteilyyn liittyvä lämmön nettosiirron teho on positiivinen kasvoistasi pakastimen pinnan suuntaan.

        Pitää varoa, ettei tuijottele liian kauan sinne pakastimeen, ettei pakasteet sula tuollaisilla tehoilla. Sulaminen alkaa jo sekunneissa 500 W teholla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En edelleenkään kysynyt yhtään mitään, joten viestien poistaminen ei tee mussutuksestasi sen fiksumpaa.
        Viestissä mainitaan melkoisia säteilytehoja, joten pelaajilla on varmasti tukalat oltavat. Kiistätkö tämän?

        Taitaa ohjeistamispäälliköllä olla herkkä hipiä.
        Mitä luulet voittavasi poistelemalla viestejä?

        Kun osaamisessanne on vajetta lämpösäteilyn suhteen ettekä halua lukea asiasta tietoa oppikirjoista niin aika turhaa on minun yrittää selittää asiaa tarkemmin. Se olisi minun aikani tuhlausta.

        Jos asia oikeasti kiinnostaa niin mainitussa keskustelussa "Energian siirto lämpösäteilyn avulla" on lopussa kerrottu netistä LibGen - palvelun kautta luettavissa oleva termofysiikan oppikirja, jossa asia on käsitelty yksityiskohtaisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun osaamisessanne on vajetta lämpösäteilyn suhteen ettekä halua lukea asiasta tietoa oppikirjoista niin aika turhaa on minun yrittää selittää asiaa tarkemmin. Se olisi minun aikani tuhlausta.

        Jos asia oikeasti kiinnostaa niin mainitussa keskustelussa "Energian siirto lämpösäteilyn avulla" on lopussa kerrottu netistä LibGen - palvelun kautta luettavissa oleva termofysiikan oppikirja, jossa asia on käsitelty yksityiskohtaisesti.

        Vieläkään ei kukaan ole pyytänyt selityksiäsi.
        Miksi koitat niitä tuputtaa tänne?
        Luuletko, että joku on niistä kiinnostunut?

        Painele nyt äkkiä poistonappia.


    • Anonyymi

      Näyttää unohtuvan, että hiilidioksidi säteilee huonosti alailmakehässä.
      Hiilidioksidin säteily on 100 % mahdollista vasta n. 10 km korkeudella, josta tuleva harva säteily ei maan pitaa juurikaan lämmitä.

      • Anonyymi

        Näyttää alarmisteilta unohtuvan myös säteilevän kappaleen lämpötila. Tuossa aikaisemmin joku neropatti väitti, että nurmikko säteilee 420 wattia neliö. Tämä on täyttä puppua. Lämpöpatterin teho on esimerkiksi 1000 wattia ja siitä lämmöstä vain 50 prosenttia siirtyy säteilemällä ja toinen 50 prosenttia konvektiolla. Lämpöpatteri on myös pintalämmöltään huomattavasti nurmikkoa lämpimämpi. Jos neliön lämpöpatteri pystyy säteilemään vain 500 wattia niin miten muka paljon viileämpi nurmikko pystyy lähes samaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näyttää alarmisteilta unohtuvan myös säteilevän kappaleen lämpötila. Tuossa aikaisemmin joku neropatti väitti, että nurmikko säteilee 420 wattia neliö. Tämä on täyttä puppua. Lämpöpatterin teho on esimerkiksi 1000 wattia ja siitä lämmöstä vain 50 prosenttia siirtyy säteilemällä ja toinen 50 prosenttia konvektiolla. Lämpöpatteri on myös pintalämmöltään huomattavasti nurmikkoa lämpimämpi. Jos neliön lämpöpatteri pystyy säteilemään vain 500 wattia niin miten muka paljon viileämpi nurmikko pystyy lähes samaan?

        Se nurmikko säteilee sitä ilmastosäteilyä.
        Se on erilaista, kuin tavallinen säteily.


      • Anonyymi

        Virheellinen kuvitelma: "Näyttää unohtuvan, että hiilidioksidi säteilee huonosti alailmakehässä."

        Kasvihuonekaasujen tuottamasta takaisinsäteilystä kolmasosa emittoituu ilmakehän alimman 10 metrin matkalta eli hiilidioksidi ja vesihöyry toimivat pitkäaaltoisen infrapunan absorboijina ja emittoijina aivan hyvin myös 1 ilmakehän paineessa. Yhteensä 80...85% maan pinnalla nähtävästä takaisinsäteilystä tulee alle 500 metrin korkeudesta siitä kohdasta katsottuna, jossa säteilytehoa mitataan. Tämä on siis tehtyjen mittausten perusteella saatu tieto eikä teoriaa.

        Asia on jo käsitetelty jo keskustelussa "Energian siirtyminen lämpösäteily avulla" viestissä, jonka kirjoitti lämmön.nettosiirron.teho 29.10.2018 16:41 Samassa keskustelussa on annettu viitetiedot julkaisuun josta mittaustulokset ovat peräisin.

        Kierrätte pieniä kehiä uudelleen ja uudelleen. Se on pitkästyttävää. Alan ymmärtää miksi se yksikin kirjoittaja on ottanut tavakseen päättää viestinsä sanaan hohhoijaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Virheellinen kuvitelma: "Näyttää unohtuvan, että hiilidioksidi säteilee huonosti alailmakehässä."

        Kasvihuonekaasujen tuottamasta takaisinsäteilystä kolmasosa emittoituu ilmakehän alimman 10 metrin matkalta eli hiilidioksidi ja vesihöyry toimivat pitkäaaltoisen infrapunan absorboijina ja emittoijina aivan hyvin myös 1 ilmakehän paineessa. Yhteensä 80...85% maan pinnalla nähtävästä takaisinsäteilystä tulee alle 500 metrin korkeudesta siitä kohdasta katsottuna, jossa säteilytehoa mitataan. Tämä on siis tehtyjen mittausten perusteella saatu tieto eikä teoriaa.

        Asia on jo käsitetelty jo keskustelussa "Energian siirtyminen lämpösäteily avulla" viestissä, jonka kirjoitti lämmön.nettosiirron.teho 29.10.2018 16:41 Samassa keskustelussa on annettu viitetiedot julkaisuun josta mittaustulokset ovat peräisin.

        Kierrätte pieniä kehiä uudelleen ja uudelleen. Se on pitkästyttävää. Alan ymmärtää miksi se yksikin kirjoittaja on ottanut tavakseen päättää viestinsä sanaan hohhoijaa.

        Sinun kannattaa tutustua fysiikkaan, ennen noita möläytyksiäsi ja pienen kehäsi kiertelyä.
        Se hiilidioksidimolekyyli parka ei vaan ennätä säteillä täällä alailmakehässä ennen kimmoisia törmäyksiä muihin ilmakehän molekyyleihin, joissa sen viritystila relaksoituu, jolloin mitään säteilyä ei ennätä tapahtumaan.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Kimmoinen_törmäys

        "Kimmoisessa eli elastisessa törmäyksessä törmäävien hiukkasten kokonaisenergia ja kokonaisliikemäärä ovat samat ennen ja jälkeen törmäyksen.
        Elastisessa törmäyksessä kineettinen energia ei siis muutu lopullisesti toiseksi energian muodoksi, esimerkiksi törmäävien kappaleiden lämmöksi tai muodonmuutoksiin.
        Esimerkki elastisesti törmäävistä hiukkasista ovat yleensä kaasu- ja nestemolekyylit."

        https://karvola.wordpress.com/2015/05/15/kasvihuoneilmio-ilman-seinia-ja-kattoa/

        "Hiilidioksidi ei alailmakehän paineessa kykene säteilemään siitä yksinkertaisesta syystä, että ennen kuin fotonin törmäyksen synnyttämä viritys purkautuu säteilyksi, molekyyli törmää muihin ilmamolekyyleihin ja purkaa tässä yhteydessä viritystilansa. Tapahtumaa kutsutaan relaksaatioksi.
        Kun hiilidioksidimolekyyli virittyy, se voi purkaa saamansa energian säteilemällä – jos siihen on ennen törmäystä aikaa. Tilastollisesti troposfäärin alaosassa relaksaatio eli paluu fotonin aiheuttamasta viritystilasta tapahtuu molekyylin vapausasteiden vuoksi rotaation ja värähtelyn kautta Jablonski-diagrammin mukaan. Relaksaatiossa hiilidioksidimolekyyli palaa lämpötasapainoon ympäröivän molekyylimassan kanssa."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinun kannattaa tutustua fysiikkaan, ennen noita möläytyksiäsi ja pienen kehäsi kiertelyä.
        Se hiilidioksidimolekyyli parka ei vaan ennätä säteillä täällä alailmakehässä ennen kimmoisia törmäyksiä muihin ilmakehän molekyyleihin, joissa sen viritystila relaksoituu, jolloin mitään säteilyä ei ennätä tapahtumaan.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Kimmoinen_törmäys

        "Kimmoisessa eli elastisessa törmäyksessä törmäävien hiukkasten kokonaisenergia ja kokonaisliikemäärä ovat samat ennen ja jälkeen törmäyksen.
        Elastisessa törmäyksessä kineettinen energia ei siis muutu lopullisesti toiseksi energian muodoksi, esimerkiksi törmäävien kappaleiden lämmöksi tai muodonmuutoksiin.
        Esimerkki elastisesti törmäävistä hiukkasista ovat yleensä kaasu- ja nestemolekyylit."

        https://karvola.wordpress.com/2015/05/15/kasvihuoneilmio-ilman-seinia-ja-kattoa/

        "Hiilidioksidi ei alailmakehän paineessa kykene säteilemään siitä yksinkertaisesta syystä, että ennen kuin fotonin törmäyksen synnyttämä viritys purkautuu säteilyksi, molekyyli törmää muihin ilmamolekyyleihin ja purkaa tässä yhteydessä viritystilansa. Tapahtumaa kutsutaan relaksaatioksi.
        Kun hiilidioksidimolekyyli virittyy, se voi purkaa saamansa energian säteilemällä – jos siihen on ennen törmäystä aikaa. Tilastollisesti troposfäärin alaosassa relaksaatio eli paluu fotonin aiheuttamasta viritystilasta tapahtuu molekyylin vapausasteiden vuoksi rotaation ja värähtelyn kautta Jablonski-diagrammin mukaan. Relaksaatiossa hiilidioksidimolekyyli palaa lämpötasapainoon ympäröivän molekyylimassan kanssa."

        Piiri pieni pyörii. Nämä asiat on jo käsitelty keskustelussa. Piiskaat kuollutta hevosta. Ylimielisyys ei silloin kannata.

        K. Arvola on mielipiteissään edelleenkin väärässä. Sen ymmärtää, sillä tuo väärä väite tukee hänen muita virheellisiä käsityksiään ilmakehän fysiikasta.


        Suosittelisin tutustumaan mittaustuloksiin asiasta. Tuossa ylempänä 11.7.2019 klo 4:15 esitetyn mittaustuloksen perusteella alailmakehän hiilidioksidi säteilee ongelmitta pitkäaaltoista infrapunasäteilyä. Arvola saa vapaasti muodostaa omat mielipiteensä ja virheellisesti teoretisoida minkä haluaa mutta loppupeleissä mittaustulokset kertovat miten asiat ovat.

        Suomeksi asia on selitetty keskustelussa "Ilmastonmuutos alusta alkaen" viestissä, jonka kirjoitti nimimerkki kineettinen.kaasuteoria
        23.9.2018 klo 23:49. Ei ole tarvetta kopioida sitä tähän kun kuka tahansa voi halutessaan käydä sen lukemassa.

        Hiilidioksidimolekyylin ei siis tarvitse olla koko ajan korkean energian tilassa säteilläkseen vaan säteilyyn riittää hyvin se, että se törmäysten välisinä aikoina viettää osan ajastaan korkeaenergisenä. Kun tuota korkean energian aikaa CO2 molekyylille ajan kuluessa kertyy noin 0.7 kertaa relaksaatioajan verran niin todennäköisyys sille että CO2 molekyyli olisi säteillyt on 50%.

        Ilmanpaineisen savukaasun lämpösäteilyä käsittelevissä laskuissa hiilidioksidin tuottama lämpösäteily joudutaan huomioimaan rutiininomaisesti. Tämä ei siis ole mitään korkealentoista teoretisointia vaan ihan normaalia teollisuuden laitesuunnittelussa huomioitavaa perusasiaa, joka löytyy myös aiemman polven insinöörien käyttämistä taulukkokirjoista. Ei siis mikään uusi asia kyseessä.


      • Anonyymi

        Tämäkin on vielä täällä?
        Mitäs nyt?
        Onko poistonappi jo jumissa liiasta käytöstä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Piiri pieni pyörii. Nämä asiat on jo käsitelty keskustelussa. Piiskaat kuollutta hevosta. Ylimielisyys ei silloin kannata.

        K. Arvola on mielipiteissään edelleenkin väärässä. Sen ymmärtää, sillä tuo väärä väite tukee hänen muita virheellisiä käsityksiään ilmakehän fysiikasta.


        Suosittelisin tutustumaan mittaustuloksiin asiasta. Tuossa ylempänä 11.7.2019 klo 4:15 esitetyn mittaustuloksen perusteella alailmakehän hiilidioksidi säteilee ongelmitta pitkäaaltoista infrapunasäteilyä. Arvola saa vapaasti muodostaa omat mielipiteensä ja virheellisesti teoretisoida minkä haluaa mutta loppupeleissä mittaustulokset kertovat miten asiat ovat.

        Suomeksi asia on selitetty keskustelussa "Ilmastonmuutos alusta alkaen" viestissä, jonka kirjoitti nimimerkki kineettinen.kaasuteoria
        23.9.2018 klo 23:49. Ei ole tarvetta kopioida sitä tähän kun kuka tahansa voi halutessaan käydä sen lukemassa.

        Hiilidioksidimolekyylin ei siis tarvitse olla koko ajan korkean energian tilassa säteilläkseen vaan säteilyyn riittää hyvin se, että se törmäysten välisinä aikoina viettää osan ajastaan korkeaenergisenä. Kun tuota korkean energian aikaa CO2 molekyylille ajan kuluessa kertyy noin 0.7 kertaa relaksaatioajan verran niin todennäköisyys sille että CO2 molekyyli olisi säteillyt on 50%.

        Ilmanpaineisen savukaasun lämpösäteilyä käsittelevissä laskuissa hiilidioksidin tuottama lämpösäteily joudutaan huomioimaan rutiininomaisesti. Tämä ei siis ole mitään korkealentoista teoretisointia vaan ihan normaalia teollisuuden laitesuunnittelussa huomioitavaa perusasiaa, joka löytyy myös aiemman polven insinöörien käyttämistä taulukkokirjoista. Ei siis mikään uusi asia kyseessä.

        Melkoisen sekavaa selostusta, mutta toki kyseessä on vain mielipidekirjoituksesi.
        Saahan kuka tahansa olla mitä mieltä tahansa, mutta se on ihan eri asia onko se totta vai ei.
        Et ole kyennyt osoittamaan mitään vertaisarvioitua virhettä edellisiin viesteihin liittyen, joten kuolleena pitämäsi hevonen voikin ihan hyvin.
        Mitään vertaisiarvioitua mittustulostakaan ei löydy, joten mielipidehän se on vääräkin mielipide.
        Mistäpä nyt löydät sen vertaisarvioidun hiilidioksidin polttavan säteilyn, jota ei olekaan, tai on hyvin hentoista?
        En aio pidätellä hengitystäni sitä odotellessa.
        Ja tämä pyyntö uusitaan, vaikka poisteletkin toisten viestejä mielelläsi ilkivaltaisesti estääksesi keskustelua perusteettomasti.


    • Et varmaan koskaan ole käyttänyt mikroaaltouunia. ; )

      • Anonyymi

        Takaisinsäteilyuuni on parempi.
        Siinä pitää vaan varoa, ettei paistettava kohde kärähdä voimistuvassa kuumuudessa.


      • Jokaisen ilmankehän kaasujen asiantuntijan olisi syytä joskus päästä kokeilemaan mikroaaltouunia.

        Eipä minulla tällä kertaa muuta...


      • Anonyymi

        Miksi vedät mikroaaltouunin tähän keskusteluun.
        Olettaisi sinun tietävän että mikroaaltojen lämmitysvaikutus ei ole samanlaista kuin lämpösäteilyn absorptio.


      • Voi reppanaa...


      • En ole tästäkään "keskustelusta" poistattanut yhtään kirjoitusta. Et tietenkään usko, mutta se ei ole minun ongelmani, vaan omasi.

        Voi reppanaa...


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        En ole tästäkään "keskustelusta" poistattanut yhtään kirjoitusta. Et tietenkään usko, mutta se ei ole minun ongelmani, vaan omasi.

        Voi reppanaa...

        Niinpä niin, sivupersoona tietysti asialla.


    • Anonyymi

      Tein huvikseni lämpöpatterin tehonsiirtolaskelman. Tässä, jos jotakuta kiinnostaa.


      OLETUKSET:
      patterin teho 1000 W
      patterin pinta-ala, kaksipuolinen 1.36 m2
      huoneen lämpötila 20 C
      patterin pintalämpötila 70 C
      lämmönsiirtokerroin ilmaan (konvektio) 7.34 W/m2/C

      TULOKSET:
      lämmönsiirron teho konvektiolla ilmaan 500 W
      patterin säteilyteho 1069 W
      patterin absorboima säteilyteho ympäristöstä 569 W
      nettosäteilyteho 500 W

      lämmitysteho yhteensä 1000 W

      • Anonyymi

        Tuossa on vain se virhe, että ei se patteri ota lämpöä ympäristöstä. Lämpö siirtyy vain kuumasta kylmään. Eikä 20 asteinen huoneilma tai asunnon samanlämpöiset seinät säteile yli 500 watin teholla.


      • Anonyymi

        Usein kuulee sanottavan, että puolet menee konvektiolla ja puolet säteilemällä. Näin näyttää olevan, jos luonnonkierron konvektion lämmönsiirtokerroin on luokkaa 7 W/m2/C.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa on vain se virhe, että ei se patteri ota lämpöä ympäristöstä. Lämpö siirtyy vain kuumasta kylmään. Eikä 20 asteinen huoneilma tai asunnon samanlämpöiset seinät säteile yli 500 watin teholla.

        Kyllä se ottaa. Se absorboi ympäristöstä tulevaa säteilyä. Ja toisaalta emittoi itse lämpötilaansa vastaavalla ominaisspektrillä. Energia siirtyy kuumemmasta kylmempään nettona.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se ottaa. Se absorboi ympäristöstä tulevaa säteilyä. Ja toisaalta emittoi itse lämpötilaansa vastaavalla ominaisspektrillä. Energia siirtyy kuumemmasta kylmempään nettona.

        Oletko ihan tosissasi? Säteileekö 20 asteisen huoneesi seinät 569W/m2 . Tuolla joku aikaisemmin väitti, että 20 asteinen nurmikko säteilee 420 W/m2 ja 37 asteinen ihminen 520W/m2. Sinullehan tulee pian kuuma siellä kämpässäsi kun seinät lämmittävät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko ihan tosissasi? Säteileekö 20 asteisen huoneesi seinät 569W/m2 . Tuolla joku aikaisemmin väitti, että 20 asteinen nurmikko säteilee 420 W/m2 ja 37 asteinen ihminen 520W/m2. Sinullehan tulee pian kuuma siellä kämpässäsi kun seinät lämmittävät.

        Patterin pinta-ala oli 1.36 m2.

        Seinät lämmittävät mutta minä lämmitän myös seiniä. Ei tule hiki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Patterin pinta-ala oli 1.36 m2.

        Seinät lämmittävät mutta minä lämmitän myös seiniä. Ei tule hiki.

        Miten sinä lämmität seiniä jos ne säteilevät 569W/m2 ja sinä vain 520W/m2. Hiki tulee.
        Oletko ottanut laskuissasi huomioon tämän: "Lämpötilan noustessa kappaleen lähettämän säteilyn kokonaisteho kasvaa voimakkaasti, sillä se on verrannollinen kappaleen absoluuttisen lämpötilan neljänteen potenssiin." 20 asteinen seinä ei siis voi säteillä lähellekään tuota sinun ilmoittamaasi 569W jos 70 asteinen lämpöpatteri säteilee 1000W/m2


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten sinä lämmität seiniä jos ne säteilevät 569W/m2 ja sinä vain 520W/m2. Hiki tulee.
        Oletko ottanut laskuissasi huomioon tämän: "Lämpötilan noustessa kappaleen lähettämän säteilyn kokonaisteho kasvaa voimakkaasti, sillä se on verrannollinen kappaleen absoluuttisen lämpötilan neljänteen potenssiin." 20 asteinen seinä ei siis voi säteillä lähellekään tuota sinun ilmoittamaasi 569W jos 70 asteinen lämpöpatteri säteilee 1000W/m2

        Kuule, ilmastotieteessä kaikki on mahdollista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten sinä lämmität seiniä jos ne säteilevät 569W/m2 ja sinä vain 520W/m2. Hiki tulee.
        Oletko ottanut laskuissasi huomioon tämän: "Lämpötilan noustessa kappaleen lähettämän säteilyn kokonaisteho kasvaa voimakkaasti, sillä se on verrannollinen kappaleen absoluuttisen lämpötilan neljänteen potenssiin." 20 asteinen seinä ei siis voi säteillä lähellekään tuota sinun ilmoittamaasi 569W jos 70 asteinen lämpöpatteri säteilee 1000W/m2

        Jo lukiossa ja ammattikoulussa opetetaan että tuollaisissa laskuissa lämpötilat ilmoitetaan kelvineinä eli mitattuna absoluuttisesta nollapisteestä alkaen. Kun Stefan-Botzmannin laki on netistäkin monesta paikasta luettavissa ja löytyy sitä käyttäviä laskurisivujakin niin ei pitäisi olla liian vaikeaa. Kunhan muistaa pitää laskuissa emissiivisyyden mukana ja muistaa myös sen, että jos pinnan emissiivisyys on esimerkiksi 0.95 niin 0.05 eli viisi prosenttia siihen osuvasta säteilystä heijastuu absorboitumatta.

        Esimerkkilaskuja seinien ja lämpöpattereiden säteilemistä ja absorboimista tehoista löytyy varmaan jokaisesta lämpöopin kirjasta jossa lämpösäteilyä käsitellään. Kannattaisi aloittaa tutustuminen aiheeseen sellaisesta käsin niin voi osallistua keskusteluun esittelemällä osaamistaan eikä osaamattomuuttaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jo lukiossa ja ammattikoulussa opetetaan että tuollaisissa laskuissa lämpötilat ilmoitetaan kelvineinä eli mitattuna absoluuttisesta nollapisteestä alkaen. Kun Stefan-Botzmannin laki on netistäkin monesta paikasta luettavissa ja löytyy sitä käyttäviä laskurisivujakin niin ei pitäisi olla liian vaikeaa. Kunhan muistaa pitää laskuissa emissiivisyyden mukana ja muistaa myös sen, että jos pinnan emissiivisyys on esimerkiksi 0.95 niin 0.05 eli viisi prosenttia siihen osuvasta säteilystä heijastuu absorboitumatta.

        Esimerkkilaskuja seinien ja lämpöpattereiden säteilemistä ja absorboimista tehoista löytyy varmaan jokaisesta lämpöopin kirjasta jossa lämpösäteilyä käsitellään. Kannattaisi aloittaa tutustuminen aiheeseen sellaisesta käsin niin voi osallistua keskusteluun esittelemällä osaamistaan eikä osaamattomuuttaan.

        Kuka on mistään heijastumisista puhunut?
        Eikä kelvinit liity tähän taas mitenkään.
        Alkaa ohjeistamispäällikön tietämättömyys paljastumaan.
        Kannattaisi aloittaa tutustuminen aiheeseen niin voi osallistua keskusteluun esittelemällä osaamistaan eikä osaamattomuuttaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka on mistään heijastumisista puhunut?
        Eikä kelvinit liity tähän taas mitenkään.
        Alkaa ohjeistamispäällikön tietämättömyys paljastumaan.
        Kannattaisi aloittaa tutustuminen aiheeseen niin voi osallistua keskusteluun esittelemällä osaamistaan eikä osaamattomuuttaan.

        Jeps

        Toi veijari jaksaa olla huvittava, se on se sama "happi-typpi-mies", joka ei ymmärtänyt edes mitä lämpösäteilyllä tarkoitetaan.
        Nyt se on lukenut aihetta internetistä, toistelee joitain termejä vaikuttaakseen osaavalta, jutut vaan näyttävät koomisuudessaan sen, että käsitys asiasta ja asiantuntemus ovat edelleen lähes saavuttamattoman kaukana.

        Eniten ihmetyttää, mikä saa ihmisen nolaamaan itsensä toistuvasti, poikkeuksellinen tarve kerjätä edes jotain arvostusta, vai joku mielenterveyteen liittyvä vakavampi vamma.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jeps

        Toi veijari jaksaa olla huvittava, se on se sama "happi-typpi-mies", joka ei ymmärtänyt edes mitä lämpösäteilyllä tarkoitetaan.
        Nyt se on lukenut aihetta internetistä, toistelee joitain termejä vaikuttaakseen osaavalta, jutut vaan näyttävät koomisuudessaan sen, että käsitys asiasta ja asiantuntemus ovat edelleen lähes saavuttamattoman kaukana.

        Eniten ihmetyttää, mikä saa ihmisen nolaamaan itsensä toistuvasti, poikkeuksellinen tarve kerjätä edes jotain arvostusta, vai joku mielenterveyteen liittyvä vakavampi vamma.

        Siksipä suosittelen aiheesta kiinnostuneita itse avaamaan oppikirjat aiheesta ja tarkistamaan sieltä mitä asiasta on kirjoitettu. Eiväthän nämä(kään) mitään uusia asioita ole mutta tietenkin ilmaston lämpenemiskeskustelun vuoksi on nyt enemmän intoa ihmisillä väittää ties mitä.

        Silloin kun viestissä on mainittu tiedon lähde niin käykää itse katsomassa tiedon lähteestä miten asiat ovat. Ei jää asia anonyymien väitteiden varaan. Samasta syystä eli tiedon jäljitettävyyden ja uskottavuuden vuoksi opinnäytteissäkin yleensä kerrotaan lähdeviitteillä mistä mikäkin tieto on peräisin. Ei niitä lähdeluetteloita huvikseen laadita.


    Ketjusta on poistettu 26 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      106
      5467
    2. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      145
      3653
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      50
      3235
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      451
      2544
    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      261
      1600
    6. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      88
      1335
    7. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      13
      1309
    8. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      32
      1253
    9. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      77
      1248
    10. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      147
      1180
    Aihe