Onko kellään kokemuksia tai tietoa tehdäänkö oheisen linkin mukaisia pientalorakenteita Suomessa? Loogisesti rakenne vaikuttaa yksinkertaiselta, rakennusteknisesti toimivalta ja energiatehokkaalta. Alapohjan EPS-eriste yhdistyy yhtenäisesti seinien paksuun ulkopuoliseen EPS-eristeeseen, joka puolestaan yhdistyy yhtenäisesti yläpohjan EPS-eristeeseen. Näin ala- ja yläpohja sekä ulkoseinät ovat yhtenäistä betoniavalua, jonka ulkopuolella on yhtenäinen paksu EPS-eristys. Näyttää ainakin maallikon silmään hyvältä ja tämähän toimisi vaikka maanjäristysalueilla. Vai jäikö jotain oleellista huomioimatta? Kyllä, ulkoseinien ulko-osassa on paksu kerros EPS:ä ja sisäpuolella ohut kerros EPS:ä, joten rakenne ei ole kaikkien mielestä "kivitalo", mutta tämä ei ole pointti tällä kertaa.
https://www.treehugger.com/green-architecture/floating-foam-foundation-insulation-system-legalett-wraps-house-bottom.html
Pientalon EPS-vaippa ilman kylmäsiltoja
48
701
Vastaukset
- Anonyymi
muovieristetalo joka ei hengitä... pulloon vaan homehtumaan siitä
- Anonyymi
Ymmärsin, että EPS läpäisee vesihöyryä suunnilleen betonin tavoin eli rakenne nimenomaan "hengittää".
- Anonyymi
Mielenkiintoinen konsepti! Sivun videolla näytetään rakentamisvaiheet lattiavalun pintaan asti, mutta olisihan tuota katsonut yläpohjan valuun asti; se nimittäin lienee vaikein ja kallein homma betonivaipan valussa. Liekö pientalokohteessa lainamuotit nopein ja halvin ratkaisu betonivaipan yläpohjan tekoon? Seinien suhteen EPS-muottiharkot lienevät halvin ja nopein tapa tehdä seinät.
- Anonyymi
Tässä näkyy suomalaisen valmistajan rakennedetaljeja myös EPS-elementtiyläpohjalle. Tämän valmistajan alapohjaelementit tosin soveltuvat vain anturaperustukselle ja tuulettuvalle alapohjalle.
https://finneps.fi/rakentaminen/esitteet-tyoohjeet/ - Anonyymi
Kiitoksia. Näköjään FinnEPSiltä löytyvät myös vaakasuuntaiset z-teräsprofiileilla vahvistetut EPS-elementit, joten mitään muotteja tarvitse lähteä lainailemaan.
Löysin sitten mallikuvat Legaletin passiivitalojärjestelmälle: http://www.legalett.ca/FPSF-Radiant-Floor-Heating-PDFs/Legalett-ThermalWall-PH-Panel-EPS-Foam-Wall-Insulation-for-Passive-House-ZNE-NZEB-Designs-Technical-Details-Drawings-161128.pdf
Hauskaa oli dokumentista huomata että kaipaamani laattaperustus vaikuttaisi ihan mahdolliselta ja toimivalta rakenteelta eli paksu teräsbetonilaatta ilman anturoita ja varsinaisia reunavahvikkeita - vahvisteiksi riittäisi seinien teräsbetonivalu. Näin saisi helposti tiiviin ja vakaan alustan talolle ilman mitään kermien ja tiivisteiden kanssa puljaamista. Ja kunhan ei asenneta lattialämmitystä, niin laatan paksuudesta ei olisi mitään haittaa, päin vastoin.
Nyt kun vielä saisi selvyyden, että onnistuuko supermatalaperustus eli että "peruslaatta" tulisi maanpinnan yläpuolelle EPS-patjan päälle, niin maarakentaminen yksinkertaistuisi nykyisestä radikaalisti. EPS-patjan sijaan voisi toki käyttää Finnfoamin reunavahvisteisen laatan tekoon tarkoitettuja tuotteita leikkaamalla ylimääräisen osan muotista ja siirtämällä vaakaan routaeristeeksi, jolloin toki välissä lattian allakin pitäisi käyttää yhtenäisyyden vuoksi XPSää.
- Anonyymi
kipsilevyt sisäseinissä ja rappingit ei pysy ulkoseinissä... vaikeasti myytävä talo
- Anonyymi
Ongelmana tuossa on saada vlu onnistumaan ja toisaalta estää kalalaatikoiden hajoaminen täryttäessä.
Jos valu menee pielee on kyseessä täysi susi, kuten "Villa Painajainen". Sen löydät googlaamalla.
Rappaus ei ole niinkään ongelma. Sisäpuolelle taas kaivetaan sähköjohdot EPsiin, vaikka eristeessä ei sääntöjen mukaan pitäisi sähköjohtoja kuljettaa.
Rappaus kyllä pysyy ulkoseinissä. Sisäseinät voi verkottaa ja ampua vaikka kipsin seinään. Painavien kalusteiden ja vaikkapa tikkaiden kiinitys on haasteellista.- Anonyymi
Eikös tuon täryttelyn haasteellisuuden ratkaise itsetiivistyvä massa? Ammuttavasta kipsistä en ollut kuullutkaan. Itse laittaisin kuitenkin puuverhouksen sisäpuolelle, joka tasaisi sisäilmakosteutta ja kasvattaisi myös varaavaa massaa. Puuverhoiluun saa myös kohtuullisia kuormia ripustettua seinälle, käytetystä puutavarasta riippuen. Erityisesti kiinnostava mahdollisuus olisi näkyviin jätettävä järeähkö puutavara sisäverhouksen kannattajana.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikös tuon täryttelyn haasteellisuuden ratkaise itsetiivistyvä massa? Ammuttavasta kipsistä en ollut kuullutkaan. Itse laittaisin kuitenkin puuverhouksen sisäpuolelle, joka tasaisi sisäilmakosteutta ja kasvattaisi myös varaavaa massaa. Puuverhoiluun saa myös kohtuullisia kuormia ripustettua seinälle, käytetystä puutavarasta riippuen. Erityisesti kiinnostava mahdollisuus olisi näkyviin jätettävä järeähkö puutavara sisäverhouksen kannattajana.
Aivan hyvä rakenne ja puumateriaalista verhoilua kosteustasapainon parantamiseksi. Olet selvästi ainakin aavistuksen perillä aiheesta.
Seinärakenteen kuivuminen on erittäin hidasta, se vie vuosia, mutta kapseloituna eristeen sisään ei synny ongelmia. Betonista tulee vain entistä lujempaa.
Lattialaatta on hyvin paksu ja kuivuu erittäin hitaasti, sen pinnoittaminen on haasteellista ja hommaan pääsee kovin hitaasti. Jonkinlainen tuuletusrako olisi tarpeen, mutta pölyn kertymisestä rakoon voi syntyä ongelmia homeen muodostuksen kanssa. Varsinainen solupolystyreeni ei homehdu, kuten ei kivivillakaan, mutta pöly ja kosteus voivat tehdä tepposen.
Muuten on rakenne täysin kylmäsillaton ja katon voi hyvin tehdä myös puurakenteisena harja- tai pulpettikattona. Vastaavia taloja on Suomessa jo satoja, enkä ole isomia huolia kuullut. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aivan hyvä rakenne ja puumateriaalista verhoilua kosteustasapainon parantamiseksi. Olet selvästi ainakin aavistuksen perillä aiheesta.
Seinärakenteen kuivuminen on erittäin hidasta, se vie vuosia, mutta kapseloituna eristeen sisään ei synny ongelmia. Betonista tulee vain entistä lujempaa.
Lattialaatta on hyvin paksu ja kuivuu erittäin hitaasti, sen pinnoittaminen on haasteellista ja hommaan pääsee kovin hitaasti. Jonkinlainen tuuletusrako olisi tarpeen, mutta pölyn kertymisestä rakoon voi syntyä ongelmia homeen muodostuksen kanssa. Varsinainen solupolystyreeni ei homehdu, kuten ei kivivillakaan, mutta pöly ja kosteus voivat tehdä tepposen.
Muuten on rakenne täysin kylmäsillaton ja katon voi hyvin tehdä myös puurakenteisena harja- tai pulpettikattona. Vastaavia taloja on Suomessa jo satoja, enkä ole isomia huolia kuullut.olen kuullut monestakin tapauksesta joissa rappaus on epsin pinnasta tippunut... miksi muuten sisäpuoli näissä useimmiten levytetään? Niin ja miksi näitä palikoita myyvät yritykset vaihtavat y-tunnuksiaan ja toimitusjohtajiaan koko ajan?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
olen kuullut monestakin tapauksesta joissa rappaus on epsin pinnasta tippunut... miksi muuten sisäpuoli näissä useimmiten levytetään? Niin ja miksi näitä palikoita myyvät yritykset vaihtavat y-tunnuksiaan ja toimitusjohtajiaan koko ajan?
Tuo minuakin kiinnostaisi, tai pikemminkin muodossa mikseivät EPS-valuharkot ole yleisempiä kuin ovat? Tuotteitahan on ollut markkinoilla jo kymmeniä vuosia. Täysin ogelmattomia materiaalejahan ei ole olemassa, vaan kukin vaatii omat ratkaisunsa ja niiden osaamisen...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo minuakin kiinnostaisi, tai pikemminkin muodossa mikseivät EPS-valuharkot ole yleisempiä kuin ovat? Tuotteitahan on ollut markkinoilla jo kymmeniä vuosia. Täysin ogelmattomia materiaalejahan ei ole olemassa, vaan kukin vaatii omat ratkaisunsa ja niiden osaamisen...
No selkeä syy tähän on se, että tuotteen habitus on melko heppoinen.. styroxista tehtyjä muovipalikoita joista talon tekemiseksi tarvitaan paljon terästä ja betonia... ja lisäksi kiinnittäminen on vaikeaa ja pinnat joutuu levyttämään. Kuulostaa lähtökohtaisesti leikkikalulta... eli vitsiltä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No selkeä syy tähän on se, että tuotteen habitus on melko heppoinen.. styroxista tehtyjä muovipalikoita joista talon tekemiseksi tarvitaan paljon terästä ja betonia... ja lisäksi kiinnittäminen on vaikeaa ja pinnat joutuu levyttämään. Kuulostaa lähtökohtaisesti leikkikalulta... eli vitsiltä.
Tuo oli kyllä tiedossani, mutta riittääkö tuollainen mielikuva pitämään tuotteen poissa käytöstä mikäli tuote kuitenkin on oikeasti käyttökelpoinen vaihtoehto? Eihän teräs ja betoni nyt niin kalliita ole ja syntyyhän noista luja ja kestävä runko. Kiinnittämisen haasteen voi ottaa vastaan sisustuksessa eli ei ripustella ulkoseinille mitään (tauluja kummempaa) tai sitten käytetään tukevaa puutavaraa sisäpuolisessa verhoilussa. Ei sillä että näkisin itse EPS-valuharkkojen käytössä muualla järkeä kuin passiivitalon rakentamisessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo oli kyllä tiedossani, mutta riittääkö tuollainen mielikuva pitämään tuotteen poissa käytöstä mikäli tuote kuitenkin on oikeasti käyttökelpoinen vaihtoehto? Eihän teräs ja betoni nyt niin kalliita ole ja syntyyhän noista luja ja kestävä runko. Kiinnittämisen haasteen voi ottaa vastaan sisustuksessa eli ei ripustella ulkoseinille mitään (tauluja kummempaa) tai sitten käytetään tukevaa puutavaraa sisäpuolisessa verhoilussa. Ei sillä että näkisin itse EPS-valuharkkojen käytössä muualla järkeä kuin passiivitalon rakentamisessa.
no näillehän naureskellaan mm. teknillisissä korkeakouluissa ja kivitalourakoitsijoiden parissa... kertoo paljon arvostuksesta. Ehkä ihmiset ei vaan halua tehdä taloaan styroxista. Passiivitalothan nyt on ihan huubaa.
- Anonyymi
Jos nyt kuitenkin unohdettaisiin nämä hömpän pömpät. Kunnollisia, helpompia ja halvempia kivirunkoratkaisuja on useita. Nämä styroximuottirakenteet kun
on riskirskenteita- Anonyymi
Sanopa yksikin passiivitason helpompi ja halvempi kivirunkoratkaisu näille EPS-muoteille?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sanopa yksikin passiivitason helpompi ja halvempi kivirunkoratkaisu näille EPS-muoteille?
Kaikki haekkoratkaisut kuten valubetoniharkko, kevytbetoni, lecaharkko.. jopa poroton kennoharkkoratkaisu on halvempi ja helpompi toteuttaa.. ja nyt puhutaan välillisistä runkokustannuksista joihin runkorakenne vaikuttaa merkittävästi... ei siitä miten alle kouluikäiset heittelevät styroximuotteja päälekkäin emännän vääntäessä myllyssä laastia.
- Anonyymi
Googlasin nuo vaihtoehdot läpi. Ensihuomionani oli ettei yhdelläkään ollut tarjolla seinärakennemallia, joka antaisi u-arvon 0,09 W/m²K, jonka mahdollistaa ainakin yksi EPS-harkko, jota myydään hintaan 75 €/m². LL-500 lämpökiville löysin hinnan, jolla laskien kertyy kustannukseksi 154,17 €/m². Kevytbetonivaihtoa en lyhyellä hakemisella löytänyt (ellei sitten viitattu esim. hplus.fi:in 140,4 kg painaviin harkkoihin (en löytänyt tuotteelle hintaa). LTH-420 lienee paras Leca-harkko, jolla laskien pelkille harkoille kertyy hintaa 133,50 €/m². Porotonin tarjonnasta en löytänyt Suomen passiivitason seinärakennetta; paras lienee Poroton runkoharkko U8 - 490, johon perustuen ilman lisäeristeitä mainitaan u-arvoksi 0,16 W/m²K. Erään saksalaisen myyjän hinnaston pohjalta kustannusta kertyy 207,84 €/m².
Käsittääkseni EPS-pinnan rappauksessa tarvitaan vähemmän laastia kuin minkään em. muun harkkotuotteen kanssa. Osa muista tuotteista vaatii vähintään slammauksen ( muun verhouksen) tai sitten kunnon rappauksen. kun taasen EPS-pinta voidaan peittää muillakin tavoilla.
EPS-harkot ovat keveitä, joten vammojen riski pienempi ja työ kevyempää. Niiden sahaaminen ja roiloaminen helpompaa ja nopeampaa soveltuvilla työkaluilla. Joten mihinkä se EPS-valuharkkojen kalliimmuus em. vaihtoehtoihin perustuu? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Googlasin nuo vaihtoehdot läpi. Ensihuomionani oli ettei yhdelläkään ollut tarjolla seinärakennemallia, joka antaisi u-arvon 0,09 W/m²K, jonka mahdollistaa ainakin yksi EPS-harkko, jota myydään hintaan 75 €/m². LL-500 lämpökiville löysin hinnan, jolla laskien kertyy kustannukseksi 154,17 €/m². Kevytbetonivaihtoa en lyhyellä hakemisella löytänyt (ellei sitten viitattu esim. hplus.fi:in 140,4 kg painaviin harkkoihin (en löytänyt tuotteelle hintaa). LTH-420 lienee paras Leca-harkko, jolla laskien pelkille harkoille kertyy hintaa 133,50 €/m². Porotonin tarjonnasta en löytänyt Suomen passiivitason seinärakennetta; paras lienee Poroton runkoharkko U8 - 490, johon perustuen ilman lisäeristeitä mainitaan u-arvoksi 0,16 W/m²K. Erään saksalaisen myyjän hinnaston pohjalta kustannusta kertyy 207,84 €/m².
Käsittääkseni EPS-pinnan rappauksessa tarvitaan vähemmän laastia kuin minkään em. muun harkkotuotteen kanssa. Osa muista tuotteista vaatii vähintään slammauksen ( muun verhouksen) tai sitten kunnon rappauksen. kun taasen EPS-pinta voidaan peittää muillakin tavoilla.
EPS-harkot ovat keveitä, joten vammojen riski pienempi ja työ kevyempää. Niiden sahaaminen ja roiloaminen helpompaa ja nopeampaa soveltuvilla työkaluilla. Joten mihinkä se EPS-valuharkkojen kalliimmuus em. vaihtoehtoihin perustuu?Miksi selität? Seinän U-arvolla vaihteluvälillä 0.1-0.4 on hyvin vähän tekemistä talon energiatehokkuuden kanssa. Seinärakenteiden u-arvojen vertailu on alan markkinointi-ihmisten keksintö. Esimerkiksi seinän u-arvon vaihtuminen 0,09-0,17 tarkoittaa laskennallisesti n. 30€ säästöä vuotuisissa lämmityskuluissa. Enemmän on hyötyä kun vaihtaa esim. ilmanvaihtokoneen suodattimen useimmin kuin pari kertaa vuodessa tai saunoo yhden kerran vähemmän kuussa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi selität? Seinän U-arvolla vaihteluvälillä 0.1-0.4 on hyvin vähän tekemistä talon energiatehokkuuden kanssa. Seinärakenteiden u-arvojen vertailu on alan markkinointi-ihmisten keksintö. Esimerkiksi seinän u-arvon vaihtuminen 0,09-0,17 tarkoittaa laskennallisesti n. 30€ säästöä vuotuisissa lämmityskuluissa. Enemmän on hyötyä kun vaihtaa esim. ilmanvaihtokoneen suodattimen useimmin kuin pari kertaa vuodessa tai saunoo yhden kerran vähemmän kuussa.
Toki noinkin, mutta passiivitasoa tavoiteltaessa seinän hyvä u-arvo helpottaa tavoitteen saavuttamista kun ei joudu etsimään kompensaatioita muualta tai turvautumaan kalliisiin tuloilman esilämmityspattereihin maapiireineen tms. - lämpöpumpuista puhumattakaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Googlasin nuo vaihtoehdot läpi. Ensihuomionani oli ettei yhdelläkään ollut tarjolla seinärakennemallia, joka antaisi u-arvon 0,09 W/m²K, jonka mahdollistaa ainakin yksi EPS-harkko, jota myydään hintaan 75 €/m². LL-500 lämpökiville löysin hinnan, jolla laskien kertyy kustannukseksi 154,17 €/m². Kevytbetonivaihtoa en lyhyellä hakemisella löytänyt (ellei sitten viitattu esim. hplus.fi:in 140,4 kg painaviin harkkoihin (en löytänyt tuotteelle hintaa). LTH-420 lienee paras Leca-harkko, jolla laskien pelkille harkoille kertyy hintaa 133,50 €/m². Porotonin tarjonnasta en löytänyt Suomen passiivitason seinärakennetta; paras lienee Poroton runkoharkko U8 - 490, johon perustuen ilman lisäeristeitä mainitaan u-arvoksi 0,16 W/m²K. Erään saksalaisen myyjän hinnaston pohjalta kustannusta kertyy 207,84 €/m².
Käsittääkseni EPS-pinnan rappauksessa tarvitaan vähemmän laastia kuin minkään em. muun harkkotuotteen kanssa. Osa muista tuotteista vaatii vähintään slammauksen ( muun verhouksen) tai sitten kunnon rappauksen. kun taasen EPS-pinta voidaan peittää muillakin tavoilla.
EPS-harkot ovat keveitä, joten vammojen riski pienempi ja työ kevyempää. Niiden sahaaminen ja roiloaminen helpompaa ja nopeampaa soveltuvilla työkaluilla. Joten mihinkä se EPS-valuharkkojen kalliimmuus em. vaihtoehtoihin perustuu?EPS taloon menee puutukia yhden pientalon verran. Jalkapalloa ei kannata potkia EPS talon seinään. Kosteusvauriot mahdollisia ikkunan alareunassa, josta vesi menee helposti rappauksen ja eps harkon väliin. Lammiharkoilla talon rakentaminen on nopeaa ja yksinkertaista yksinkin. Jos 25kg ei jaksa nostaa, niin kannattaa asua kasarmeissa ja muissa kolhooseissa.
- Anonyymi
Nojaa, riippuu harkkojärjestelmästä ja harkkovahvuudesta, esim. Malanderin 450 millisillä harkoilla onnistuu kolmen metrin valukorkeus ilman muiden kuin akkojen tukemista. Eipä taida pallon potkimista kestää muut tavalliset seinän verhoilumateriaalit kuin tiili ja paljas betoni; muita saa olla vähintäänkin maalaamassa. Edellinen siis ihan vaan arvaamalla. Virheellinen rakenne tai asennusvirhe, jos päästää kosteutta sisään rakenteisiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nojaa, riippuu harkkojärjestelmästä ja harkkovahvuudesta, esim. Malanderin 450 millisillä harkoilla onnistuu kolmen metrin valukorkeus ilman muiden kuin akkojen tukemista. Eipä taida pallon potkimista kestää muut tavalliset seinän verhoilumateriaalit kuin tiili ja paljas betoni; muita saa olla vähintäänkin maalaamassa. Edellinen siis ihan vaan arvaamalla. Virheellinen rakenne tai asennusvirhe, jos päästää kosteutta sisään rakenteisiin.
Tossa video, jolla kerrotaan EPS-valuharkoista ja talon rakentamisesta niillä: https://youtu.be/xI5GZsnysxM
- Anonyymi
Olen nyt asunut eps-harkkotalossa reilut 15 vuotta, eikä rakenne ole mennyt miksikään, rappauskin on uutta vastaavassa kunnossa. Jos pysyy kiinni 15 vuotta voitaneen olettaa, että pysyy kyllä 100 vuottakin.
Talossa on harjakatto ja räystäät 800 mm, yhdenkään ikkunan alle ei ole tullut mitään kosteusvaurioita, outoja jorinoita. Räystäspellit ikkunoiden alla tippanokalla 20 mm yli seinän, eikä edes seinään valu mitään.
Pesuhuoneen laatat kiinni suoraan eristeessä, vedeneriste telattu alle, yhtään halkeamaa ei ole tullut ja siinä istuu.
Talo on erittäin tasalämpöinen ja pakkasia ei isommin huomaa, kesällä jäähdytetään ilmalämpöpumpulla, jolla suurin osa lämmitystä myös hoidetaan. Ilmalämpöpumppu uusittu kerran ja tehokkaampi pumppu oli halvempi, kuin uusi aikoinaan, hinnat laskeneet.
Rakentamisessa ei myöskään ollut minkäänlaista ongelmaa, tukemista sen ajan 300 mm harkko tietysti tarvitsi, mutta ei mitenkään suunnattomasti kuten tietämättömät palstalla pelotelleet.
Eps-harkkotalo toteutuu myös yllättävän pienellä betonimäärällä, kun erillisiä paaluanturoitakaan ei tarvittu.
Tuskin teen enää yhtään taloa, mutta yhden puisen ja yhden betonirakenteisen tehneenä tekisin talon kyllä eps-harkoilla.- Anonyymi
Jaha.. EPS harkkojen myyjiltä on puolen vuoden kohdalla loppunut markkinointibudjetti jo ja nyt alkoi Suoli24 markkinoinnin aika.
Kaikki tietää ko. tuote on susi ja siitä tehty taloa vaikea saada kaupaksi. Ei löydy montaa niitä hulluja jotka ko. ratkaisuun sijoittaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jaha.. EPS harkkojen myyjiltä on puolen vuoden kohdalla loppunut markkinointibudjetti jo ja nyt alkoi Suoli24 markkinoinnin aika.
Kaikki tietää ko. tuote on susi ja siitä tehty taloa vaikea saada kaupaksi. Ei löydy montaa niitä hulluja jotka ko. ratkaisuun sijoittaa.täälähän noi Suomen harvat EPS muottitalot on kaikki myyty... Tänne päätyvät myös EPS-talolahkoon liittyneet rakentajat puolustamaan uskoaan viimeistään siinä vaiheessa kun ovat huomanneet ettei talosta pääse eroon rakennuskustannushinnalla.
- Anonyymi
Useimmille omakotitalon osto on henkilökohtaisen elämänsä suurin investointi siihen asti, joten halutaan kauppaan suurin mahdollinen turvallisuuden tunne. Alan toimijat eivät epäröi turvautua tunnehöttöön kampittaessaan kilpailijoitaan tai puolustaakseen omaa tuotettaan, jos vain huomaa hötölle otollisia asiakkaita. Yhtään vakuuttavaa vasta-argumenttia ei vielä ole tässä ketjussa tullut EPS-valuharkoista tekemistä vastaan.
- Anonyymi
>Onko kellään kokemuksia tai tietoa tehdäänkö oheisen linkin mukaisia pientalorakenteita Suomessa?
EPS muottipalikat kannattaa unohtaa heti kättelyssä.
Ei niistä saa tolkkua taloa. varoittavia esimerkkejä vain.
Löydät useita surullisia tarinoita kun googlettelet.
>Alapohjan EPS-eriste yhdistyy yhtenäisesti seinien paksuun ulkopuoliseen EPS-eristeeseen,
Mikä merkittävä hyöty tuosta olisi?
Eikö olisi järkevää saada esim. radonkaasulle sulku johonkin kohtaan?
Kun massa ei ole puskuroimassa lämmönvaihtelua sisällä, eikä ulkona, eikä myöskään tuomassa lujuutta sisäpuoliseen tai ulkopuoliseen seinään, mitä järkeä on EPS palikkatalossa?
>Näin ala- ja yläpohja sekä ulkoseinät ovat yhtenäistä betoniavalua,
Eihän se ole yhtenäistä kun katsot palikoiden rakenteen.
Lisäksi kokonaisuus muodostuu puolenkymmenestä erillisestä valusta joista jokaiseen väliin tulee sauma, jolla tosin ei pientaloissa merkitystä liene, kantavuus/jäykkyys kun muutenkin riittää.
(mitenköhän yläpohjarakenteet kiinnitetään... toivottavasti ei pelkän painovoiman avulla)
(tuleeko ikkuna aukkojen reunoille kylmäsilta?)
> jonka ulkopuolella on yhtenäinen paksu EPS-eristys. Näyttää ainakin maallikon silmään hyvältä ja tämähän toimisi vaikka maanjäristysalueilla.
Mitä etua tuosta olisi maanjäristysalueelle? Rungon rikkoutuneet kohdat ehkä jäisi piiloon? Olisiko se etu?
Entä miten kestää parvekekannakointi paksussa EPS:ssä?
Onko välipohjan ja parvekkeen välissä kylmäsilta?
Edelleen fanitan ratkaisua jossa on betoni eps betoni. Läpäisee vesihöyryä, tasaa lämmönvaihteluita tuplatehokkaasti, lujat kiinnityspinnat sisällä ja ulkona, sama saumaton materiaali anturasta harjaan asti. Harmi vain se betonin hinta yms.
-raksaaja(sh) - Anonyymi
EPS muottiharkko rakenteiden rakennesuunnittelu on tosi vaikeaa ja varsinkin aukot vaativat ympärilleen julmetusti terästä. Rakenteen kyky varata ilmankosteutta ja luovuttaa se takaisin sisäilmaan on huono, eli ns. rakenteen hengittävyys menetetään, mikä on kivitaloille juuri se tärkeä ominaisuus.
Sama olisi tehdä puurunkoinen talo ja eristää se EPSillä... esim. Jetta talo.- Anonyymi
Siis oikeesti... tehdä nyt "kivitalo" johon pitää tehdä sisäpuoli kipsilevyillä??? Raskaammat rakenteet pitää porata paksun eristeen läpi betoniin kylmäsillan muodostaen... muutenkaan taulukoukkua raskaampaa ei kannata eristeeseen ripustaa. Ikkunoiden kiinnitys..hmm no ei ainakaan optimaalisimpaan kohtaan runkoa pysty laittamaan.
kaikenlaisia pelle pelottomia Malandereja ja muita on suomenniemi väärällään. Kaikkea ei nyt kannattaisi tosissaankaan ottaa. Yhteenveto: hidas, kallis ja huono rakennustapa. Ainoat plussat ovat... ööö no muotit on keveitä vaikka lasten, naisten ja vanhusten heitellä paikalleen.
nimim. "jos nyt tehtäis aito kivitalo kuitenkin" - Anonyymi
EPS-valuharkkoja on betonin sijainnin suhteen kahta eri mallia eli niitä, joissa valu on keskellä eli molemmin puolin symmetrinen kerros EPSiä ja sitten, niitä joissa EPS-kerrokset ovat eripaksuiset, sisätiloihin päin tuleva kerros 80 mm (ehkä muitakin). Jälkimmäisen tyyppiset harkot mahdollistavat suurtenkin taakkojen ripustamisen sisäseinälle teräskiinnikkeiden avulla. Tuohon toki muodostuu siinä tapauksessa kylmäsilta joka kiinnikkeen kohdalle (rosteri tosin ei ole kauhean hyvä lämmönjohde). Ymmärtääkseni ikkunan voi asentaa mihin linjaan vaan suhteessa eristysharkkoon sopivien tukien avulla, mutta jääkööt tämä asiantuntijoiden kommentoitavaksi.
Kai te betonipintojen ystävät tiesitte, että mikäli betonin valmistuksessa on käytetty graniittimursketta, niin siitä irtoaa radonia? (Ei sillä, että koneellista ilmanvaihtoa ohjeiden mukaan käytettäessä riski iso olisi, mutta kuitenkin.)
Rakentamisaiheisille lehdille voisi joku välittää juttuvinkin eli selvittää nämä erilaiset markkinoilla olevat pientalojen harkkojärjestelmät; edut, haasteet, hinta, rakentamisen nopeus ja helppous jne. - Anonyymi
"Kai te betonipintojen ystävät tiesitte, että mikäli betonin valmistuksessa on käytetty graniittimursketta, niin siitä irtoaa radonia? (Ei sillä, että koneellista ilmanvaihtoa ohjeiden mukaan käytettäessä riski iso olisi, mutta kuitenkin.)"
Jos betoni on eps:n sisällä, mikä estää radonin tulon sisäilmaan?
Eihän EPS ole edes höyrytiivis.
Sinänsä radon käyttäytynee kuten muutkin kaasut. Se pyrkii tasaantumaan eli siirtyy voimakkaimmin siihen suuntaan missä sitä on vähiten.
(radon mittaus on muuten edullinen suorittaa, tein sen omassani, onpahan varma ettei esim. alustäytön sepelissä tullut radonin lähteitä)
-raksaaja(sh) - Anonyymi
"Rakentamisaiheisille lehdille voisi joku välittää juttuvinkin eli selvittää nämä erilaiset markkinoilla olevat pientalojen harkkojärjestelmät; edut, haasteet, hinta, rakentamisen nopeus ja helppous jne."
Ongelmana on useinmiten se että maksaja saa päättää lopputuloksen.
Tuosta syystä olen tullut aika allergiseksi alan lehdille.
-raksaaja(sh) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Rakentamisaiheisille lehdille voisi joku välittää juttuvinkin eli selvittää nämä erilaiset markkinoilla olevat pientalojen harkkojärjestelmät; edut, haasteet, hinta, rakentamisen nopeus ja helppous jne."
Ongelmana on useinmiten se että maksaja saa päättää lopputuloksen.
Tuosta syystä olen tullut aika allergiseksi alan lehdille.
-raksaaja(sh)Kunhan faktat on riittävällä selkeydellä lueteltu ja mieluiten taulukoitu vertailun helpottamiseksi, niin luulisi hyvin tehdyn jutun palvelevan kiinnostuneita. Ongelmallisimpia taitavat olla joidenkin oleellisten kilpailevien tuotteiden jättäminen pois jollakin verukkeella vertailusta. Toisaalta muistelen joidenkin vilttaneen rakennuslehtien kummallisia valintakriteereitä testeille (ja sitten kuitenkin laittaneen mukaan suosikkinsa joka ei näitä täytä - vai muistankohan väärin?), mutta ei kait nuo valveutunutta lukijaa hämää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kai te betonipintojen ystävät tiesitte, että mikäli betonin valmistuksessa on käytetty graniittimursketta, niin siitä irtoaa radonia? (Ei sillä, että koneellista ilmanvaihtoa ohjeiden mukaan käytettäessä riski iso olisi, mutta kuitenkin.)"
Jos betoni on eps:n sisällä, mikä estää radonin tulon sisäilmaan?
Eihän EPS ole edes höyrytiivis.
Sinänsä radon käyttäytynee kuten muutkin kaasut. Se pyrkii tasaantumaan eli siirtyy voimakkaimmin siihen suuntaan missä sitä on vähiten.
(radon mittaus on muuten edullinen suorittaa, tein sen omassani, onpahan varma ettei esim. alustäytön sepelissä tullut radonin lähteitä)
-raksaaja(sh)Totta, en vain malttanut olla pelottelematta, vaikka itseäni betonitalo kyllä kiinnostaisi eikä tuo radonkysymys ole ensimmäisiä vaihtoehtoa torppaamassa. Enempi CO2-päästöt huolettavat vaikka toki passiivitasolla elinkaaritarkastelussa kuvittelisi noiden kuittaantuvan pienempinä käytönaikaisina päästöinä. En vain ole vielä täysin vakuuttunut villan sopivuudesta passiivitaloon. Toki EPSiä voisi vetää rankojenkin päälle/väliin, melun kasvun hinnalla. VIP-paneelit ja aerohuovat taas huitelevat järjettömissä hinnoissa, joten vaihtoehdot passiivitason talon eristeiksi taitavat olla muovieristeet ja villa; vai toimisikohan Huntonin puukuitueristeet tai vastaavat passiivivahvuuksin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Rakentamisaiheisille lehdille voisi joku välittää juttuvinkin eli selvittää nämä erilaiset markkinoilla olevat pientalojen harkkojärjestelmät; edut, haasteet, hinta, rakentamisen nopeus ja helppous jne."
Ongelmana on useinmiten se että maksaja saa päättää lopputuloksen.
Tuosta syystä olen tullut aika allergiseksi alan lehdille.
-raksaaja(sh)Höpöjuttuja.. ei tuollaista vertailua pysty tekemään. Valittava järjestelmä perustuu tontin olosuhteisiin, arkkitehtuuriin ja rakennuttajan arvoihin. Mitkään näistä asioista eivät ole yleismaallisia. Pelloille rakennettavia harjakattoisia latoja (Kastellit, Älvsbyt, Designtalot, Jukat ja mitä näitä nyt on) voi vertailla tuolla tavalla, mutta yksilöllistä, tilaajan tontiin ja mieltymyksiin suunniteltua kivitaloa ei.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpöjuttuja.. ei tuollaista vertailua pysty tekemään. Valittava järjestelmä perustuu tontin olosuhteisiin, arkkitehtuuriin ja rakennuttajan arvoihin. Mitkään näistä asioista eivät ole yleismaallisia. Pelloille rakennettavia harjakattoisia latoja (Kastellit, Älvsbyt, Designtalot, Jukat ja mitä näitä nyt on) voi vertailla tuolla tavalla, mutta yksilöllistä, tilaajan tontiin ja mieltymyksiin suunniteltua kivitaloa ei.
Ainahan vertailut ovat kompromisseja, mutta kun nimenomaan harkkojärjestelmistä puhutaan, niin työaika- ja materiaalihintalaskelmat kolmelle erityyppiselle talolle (yksinkertainen yksikerroksinen, tyypillinen 2-kerroksinen ja monimutkainen) kolmenlaiselle rakennuspaikalle (tyypillinen kantava tasainen, loiva rinne semivaikeana ja savimonttu) sekä kokemukset työn vaativuudesta tuottaisivat jo mielenkiintoista dataa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainahan vertailut ovat kompromisseja, mutta kun nimenomaan harkkojärjestelmistä puhutaan, niin työaika- ja materiaalihintalaskelmat kolmelle erityyppiselle talolle (yksinkertainen yksikerroksinen, tyypillinen 2-kerroksinen ja monimutkainen) kolmenlaiselle rakennuspaikalle (tyypillinen kantava tasainen, loiva rinne semivaikeana ja savimonttu) sekä kokemukset työn vaativuudesta tuottaisivat jo mielenkiintoista dataa.
Ei onnistu. Talo pittää aina suunnitella tiettyyn rakennusjärjestelmään sen ehdoilla. Muuten menee pieleen
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei onnistu. Talo pittää aina suunnitella tiettyyn rakennusjärjestelmään sen ehdoilla. Muuten menee pieleen
Varmasti onnistuu edellä kuvaamilla ehdoilla (3 talotyyppiä, 3 rakennuspaikkaa). Tottakai rakennuspaikalla on merkitystä, mutta harvassa tapauksessa niin paljon, ettei vertailun tiedoista olisi maallikolle hyötyä. Ja ennen kaikkea tuolla vertailulla riittävän vetävästi kirjoittuna saisi irtonumeroita kaupaksi.
- Anonyymi
Melkoisia mutu ja aloittelijoiden, jopa mustamaalaajien juttuja.
Tänä päivän kiinnikkeitä on joka lähtöön ja betoniin saa aina lujasti kiinni mitä tahansa. - Anonyymi
Rakennusalan maallikkona ihmettelen miksi eri harkkovaihtoehdot herättävät niin voimakkaita tunteita. Eikö nämä ole kuitenkin vain talon rakennuspalikoita, joista kaikista on rakennettu toimivia taloja? Mielenkiintoista kuitenkin tarkastella asiaa täysin rakennusalan ulkopuolisena!
- Anonyymi
Pelkäävätköhän ammattilaiset että tavikset alkaisivat enemmänkin rakentaa taloja, jos paljastuisi että jotkut menetelmät ovat suorastaan helppoja? Enitenhän haukutaan juuri EPS-harkkoja...
- Anonyymi
Itse asun vanhassa täystiilitalossa ja loma-asunto on rakennettu kevytsoraharkoista enkä huomaa näiden välillä käytännössä mitään eroa paitsi arkkitehtuurissa ja sisustuksessa, jotka lienevät lähes jokaiselle tärkeämpiä kuin rakennusmateriaali mikäli puhutaan "kivirakenteisista" taloista.
- Anonyymi
Tärkein valinta kivitalon rakentamisessa liittyy suunnitteluun = hinta ja asennuspalveluun = laatu. Mistä tahansa harkosta saa tehtyä kalliin ja huonolaatuisen talon. Kivirakenteen vertailemisen sijasta kannattaa valita toimittaja joka pystyy uskottavasti suunnittelemaan (arkkitehti rakennesuunnittelu) , toimittamaan vähintään runkomateriaalit asennettuna. Nämä kaikki asiat tulee olla yhdessä ja samassa sopimuksessa jolloin niitä voidaan tarkastella kokonaisuutena.
- Anonyymi
Ennen pientalot tehtiin niin, että ostettiin rakennustarvikkeita ja palkattiin porukka tekemään niistä talo. Vielä tänä päivänäkin tämä kivikautinen tapa on voimissaan haviävän pienessä kivitalorungon materiaaleja valmistavassa yritysryppäässä. Ei ole enää nykypäivää että kuluttaja palkkaa jonkun veivariporukan ryöstämään itsensä. Edellinen kirjoittaja on oikeassa siinä että urakoitsija pitää saada vastaamaan suunnitteluista ja tavarantoimituksista siinä missä työpanoksestaankin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ennen pientalot tehtiin niin, että ostettiin rakennustarvikkeita ja palkattiin porukka tekemään niistä talo. Vielä tänä päivänäkin tämä kivikautinen tapa on voimissaan haviävän pienessä kivitalorungon materiaaleja valmistavassa yritysryppäässä. Ei ole enää nykypäivää että kuluttaja palkkaa jonkun veivariporukan ryöstämään itsensä. Edellinen kirjoittaja on oikeassa siinä että urakoitsija pitää saada vastaamaan suunnitteluista ja tavarantoimituksista siinä missä työpanoksestaankin.
nojoo mutta jos ollaan tässä maailmassa ja urakoidaan runko suunnitteluineen ja tarvikkeineen, otetaan siitä melkoinen vastuu kannettavaksi. Tämä tarkoittaa sitä että hinta kokonaisuudelle muodostuu kalliiksi. Kun suunnittelut, tavarat ja työ pidetään omissa erillisissä sopimuksissaan voidaan aina syytellä muita ja ns. artisti, eli rakennuttaja vastaa ja maksaa...
- Anonyymi
Jaksaa nämä Lestadiolaiset talokauppiaat rummuttaa tuota yhden sopimuksen taktiikkaa, kauppa käy ja kansa maksaa.
- Anonyymi
yhdellä sopimuksella homma yksinkertaisempaa... näin se vaan on uskosta riippumatta... monella sopimuksella taas monimutkaisempaa. Maksan mielelläni hieman enemmän että saan yksinkertaisemman ratkaisun... tosiasia taitaa olla myös se että riippuen omasta osaamisesta tuo monimutkaisempikin ratkaisu tulee kalliimmaksi... varsinkin jos valitsee väärän harkkorakenteen... sellaisen jossa liian paljon liikkuvia osia ja vaiheita.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 575770
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap263657Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2241875Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei281762- 941212
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna301167Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel284939Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee49937Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.74877Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35848