Rakkausrunot

" minä rakastin sinua silloin
ja rakastan vieläkin "

kai muistat sen

Minä sinua rakastan, tiedän sen,
ei se ole vain hetken huumaa.
Se on nuotion hehku hiljainen
ja roihua polttavan kuumaa.

Se ei sammu kun sammuvat hallayöt,
se ei kuole kun maassa on routa.
Se kestää arjet ja pehmeät yöt,
se kestää on myrsky tai pouta.

Minä sinua rakastan, katsohan,
kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet.
Joka päivä ne sinulle lahjoitan,
jos kanssani matkalle lähdet.



Ja kun kuljemme raskain askelin,
ja aika tuo murheita tupaan,
pidän kädestä Sinua silloinkin,
yhä Sinua rakastaa lupaan.

Minä Sinua rakastan silloinkin,
jos ehdimme korkeaan ikään.
Olet edelleen minulle suloisin,
ei hellyyttä sammuta mikään.

Mitä siitä, jos ryppyjä poskiin saat,
taikka kumaraan selkäsi taipuu.
Kun näen silmäsi kirkkaat ja kuulakkaat,
taas polvilleen rakkaus taipuu.
Anna Mari Kaskinen

Eihän tämä ole runopalsta...mutta kun kysytään halusin vastata .On aikoja jolloin tulee luetuksi runoja.. Tämä laittamani runo on tehty myös lauluksi ....laulaa Juha Tapio ....Todella hieno ...ihana...
mimmimum-..mi

Hellouta täältä auringon kainalosta, tuulen syleilystä.

Runoista olen aina tykännyt. Välillä luen älyttömän paljon, mutta välillä tulee pitkiäkin pausseja, että en runokirjoja käteeni ota. Fiiliksen mukaan luen.

Aloituksen otsikko on "Rakkausrunot" ja kysymys "Luetko niitä?"

Pakko sanoa, että luen kaikkia muita runoja, mutta en rakkausrunoja.
Rakkausrunot eivät koskaan ole kolahtaneet. Mun mielestä jotenkin lapsellisia.
Mutta saattaahan niitä hyviäkin olla, en ole vaan tarpeeksi lukenut, että olisin löytänyt.

Heikunkeikku

" Rakas sinä olet kuin lampaanpapana Gutzeitin kalliolla"

Millainen mahtaisi olla menneisyyden miehen kirjoittama rakkausruno?
Voisi kääntyä normaalit käsitykset päälaelleen.

Pidän kaikenlaisista runoista. Tankoistakin.
Muistan Yrjö Jyrinkosken äänen, kun koulussa kuunneltiin.
Ella Erosen kohtalokas ääni radiosta oli maagista.
Eläviltään olen kuullut Sinisaloa.
Tabermanin omaa kuntelin hänen lausumanaan tubesta.


Beng

Leinon Eikka paras. Lauantaina lippu salkoon.

Sinua sinua rakastan
Niin liikkuu pehmeä kätesi
Kuin vene varhain aamuisella joella
(Chydenius)
(Per-kel)

Ajankohtainen hieno aloitus,
tällä viikolla on vietetty Kajaanin runoviikkoa.

Luen runoja ja rakkausrunojakin, rakkaus on niin moni-ilmeinen juttu,
niistä löytää vastakaikua omiin kokemuksiin ja tunteisiin.
Usein saa vain ihmetellä kuinka vähin sanoin joku osaa ilmaista isoja yleisinhimillisiä tunteita.

Omasta mielentilasta kiinni ketä haluaa kulloinkin lukea.
Tietyt runot tai runonpätkätkin alkavat elää mielessä ihan omaa elämäänsä ja niitä ei voi unohtaa, ne vain muistaa huonomuistisenakin.

Pieni muistikirja kulkee mukanani, jossa kuljetan mukanani lähinnä sydäntäni olevat ja muutama lehtileike on kukkarossanikin.

Oi, katosokaa miten lainehet niin kauniisti rantoja kaulaa!

Oi kuunnelkaa, miten lintuset niin kauniisti lehdossa laulaa!