Tämä tarina on ihan hatusta keksitty ja voitte jatkaa sitä miten tahdotte.
Maapallo. Ennen niin täynnä elämää ja ihmisiä. Oltiin iloisia tai surullisia niin aina ihmiset selvisivät. Asiat kuitenkin muuttuvat. Vuonna 2500 ihmiskunta alkaa etsiä itselleen asetta geeniteknologiasta joka osoittautuu pahaksi virheeksi. Ensin tiettyjen ihmisten geenejä paranneltiin ja tuloksena oli parempia ja vahvempia sotilaita. Aistit olivat paranneltuja ja ruumis kesti uskomattomia asioita. Haavat parantuivat ilman hoitoa ja silminnähden. Ihmisen uteliaisuudella ei kuitenkaan ollut rajaa ja he tahtoivat luoda täysin oman lajinsa joka toimisi
ihmistä paremmin ja tunteettomammin. He tahtoivat hallita täydellistä sotilasta ja tulivat luoneeksi salaisissa laboratorioissa otakin jota ei olisi koskaan saanut päästää ihmisten maailmaan. He loivat hirviön joka lisääntyi jakaantumalla ja siitä edespäin saattoi saavuttaa uskomattomman väkiluvun lyhyessä ajassa. Luonnollisesti ihmiset osasivat luoda olennon mutta olivat liian tyhmiä ja vastuuttomia hallitsemaan luomustaan. Kaikki meni päin helvettiä ja ihmisten luomus oli vähällä tuhota heidät. Eloonjääneet evakuoitiin kiertoradalla oleviin asutuskeskuksiin sillä välin kun maa täyttyi niistä jotka oli luotu palvelemaan heitä jotka pakenivat.
Maanpinnalla aution kaupungin keskuskadulla käveli yksinäisen sotilaan hahmo. Barry oli yksi monista jotka oli värvätty harventamaan Nasgad olentoja yhdestä Suomen kaupungeista. Hänellä oli yllään kokovartalo panssarointi ja kypäräkin näytti jonkin muukalaissotilaan päältä. Kypärän sivuilla oli siniset silmänmuotoiset projektorit jotka heijästivat hänen kypäränsä sisä visiiriin hyödyllistä dataa. Ilma oli kylmää. Visiirissä näkyi kaksikymmentä astetta pakkasta. Liiketutka ei varoittanut mistään epätavallisesta. Kädessään hänellä oli yhdistyneiden kansakuntien käyttämä taistelu kivääri. Viisikymmentä panssarin läpäisevää ammusta lippaassa ja kuusi lipasta vyötäröllä olevissa pidikkeissä pitivät huolen ettei hänelle vittuiltu. Tuona päivänä hän oli kaatanut viisi Nasgadia jotka aikoivat käydä hänen kimppuunsa. Nasgad, olento jonka he loivat puolelleen oli nyt kaikkien vihollinen. Jonkinlaisen koiran kaltainen luidevaa ruumista ja luista panssaria lukuunottamatta. Ne kiipesivät missä tahansa ja hengittivät missä tahansa. Luotia ne eivät silti kestäneet. Niiden suurimmat pesimis alueet oli tuhkattu ydinräjähteillä ja nyt olivat jäljellä kaupungit jossa loput asuivat. "Barry kuuletko sinä?", kuului hänen radiostaan. "Täällä ollaan. Olen saanut viisi paskiaista tähän mennessä nurin." "Hyvä. Meidät siirretään USA:n rannikolle. Siellä saame uuden tehtävän. Odota kuljetus alusta niin lähdemme saman tien." "Selvä", Barry vastasi kyllästyneen kuuloisena. Hän oli ollut monissa maissa mutta Suomeen hänet oli kuljetettu ensimmäisen kerran vasta nyt. Mikähän oli niin tärkeää että heidät lennätetään mailien päähän jonnekin käskyn jakoon. Oli mikä oli, se tulisi kyllä selville. Ilmassa kuului kuljetus aluksen humina ja Barry tajusi kyytinsä saapuneen. Hän saisi nyt levätä.
Maapallo. Ennen niin täynnä elämää ja ihmisiä. Oltiin iloisia tai surullisia niin aina ihmiset selvisivät. Asiat kuitenkin muuttuvat. Vuonna 2500 ihmiskunta alkaa etsiä itselleen asetta geeniteknologiasta joka osoittautuu pahaksi virheeksi. Ensin tiettyjen ihmisten geenejä paranneltiin ja tuloksena oli parempia ja vahvempia sotilaita. Aistit olivat paranneltuja ja ruumis kesti uskomattomia asioita. Haavat parantuivat ilman hoitoa ja silminnähden. Ihmisen uteliaisuudella ei kuitenkaan ollut rajaa ja he tahtoivat luoda täysin oman lajinsa joka toimisi
ihmistä paremmin ja tunteettomammin. He tahtoivat hallita täydellistä sotilasta ja tulivat luoneeksi salaisissa laboratorioissa otakin jota ei olisi koskaan saanut päästää ihmisten maailmaan. He loivat hirviön joka lisääntyi jakaantumalla ja siitä edespäin saattoi saavuttaa uskomattomman väkiluvun lyhyessä ajassa. Luonnollisesti ihmiset osasivat luoda olennon mutta olivat liian tyhmiä ja vastuuttomia hallitsemaan luomustaan. Kaikki meni päin helvettiä ja ihmisten luomus oli vähällä tuhota heidät. Eloonjääneet evakuoitiin kiertoradalla oleviin asutuskeskuksiin sillä välin kun maa täyttyi niistä jotka oli luotu palvelemaan heitä jotka pakenivat.
Maanpinnalla aution kaupungin keskuskadulla käveli yksinäisen sotilaan hahmo. Barry oli yksi monista jotka oli värvätty harventamaan Nasgad olentoja yhdestä Suomen kaupungeista. Hänellä oli yllään kokovartalo panssarointi ja kypäräkin näytti jonkin muukalaissotilaan päältä. Kypärän sivuilla oli siniset silmänmuotoiset projektorit jotka heijästivat hänen kypäränsä sisä visiiriin hyödyllistä dataa. Ilma oli kylmää. Visiirissä näkyi kaksikymmentä astetta pakkasta. Liiketutka ei varoittanut mistään epätavallisesta. Kädessään hänellä oli yhdistyneiden kansakuntien käyttämä taistelu kivääri. Viisikymmentä panssarin läpäisevää ammusta lippaassa ja kuusi lipasta vyötäröllä olevissa pidikkeissä pitivät huolen ettei hänelle vittuiltu. Tuona päivänä hän oli kaatanut viisi Nasgadia jotka aikoivat käydä hänen kimppuunsa. Nasgad, olento jonka he loivat puolelleen oli nyt kaikkien vihollinen. Jonkinlaisen koiran kaltainen luidevaa ruumista ja luista panssaria lukuunottamatta. Ne kiipesivät missä tahansa ja hengittivät missä tahansa. Luotia ne eivät silti kestäneet. Niiden suurimmat pesimis alueet oli tuhkattu ydinräjähteillä ja nyt olivat jäljellä kaupungit jossa loput asuivat. "Barry kuuletko sinä?", kuului hänen radiostaan. "Täällä ollaan. Olen saanut viisi paskiaista tähän mennessä nurin." "Hyvä. Meidät siirretään USA:n rannikolle. Siellä saame uuden tehtävän. Odota kuljetus alusta niin lähdemme saman tien." "Selvä", Barry vastasi kyllästyneen kuuloisena. Hän oli ollut monissa maissa mutta Suomeen hänet oli kuljetettu ensimmäisen kerran vasta nyt. Mikähän oli niin tärkeää että heidät lennätetään mailien päähän jonnekin käskyn jakoon. Oli mikä oli, se tulisi kyllä selville. Ilmassa kuului kuljetus aluksen humina ja Barry tajusi kyytinsä saapuneen. Hän saisi nyt levätä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.