Matka Marsiin ja psykologiset haasteet

Anonyymi

Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat haluavat ihmisen Marssiin lähivuosikymmeninä. Ainakin Venäjä on tutkinut Mars matkan psykologisia haasteita Mars 500 projektissa.

Netflixistä voi katsoa Mars-sarjan, joka kertoo kuvitteellisesta retkikunnasta Marsissa pystyttämässä ihmisen ensimmäistä Mars-siirtokuntaa. Spoilerina voi sanoa että retkikuntaan liittyy jäsen, jolla on selvästi ongelmia todellisuuden kanssa, ja kappas, sama tyyppi sitten päättää myös tehdä tuhoa.

Sarjassa esitetään myös muita haasteita, mutta mielestäni yksi kokoajan esillä oleva näkökulma on negatiivisuus ja ihmisten (näyttelijöiden) eristäytyminen. Tässä tarkoitan siis myös näyteltyä kokonaisuutta eli tunnelman luomisessa liian hiljaista puheääntä, epäselvähköä puhetta tai jatkuvaa kyselyä ”raportoi, hei haloo raportoi nyt, raportoi...” eli ei mitään asiallista kuvausta todennäköisestä tilanteesta. Panikointi ei kuulu todellisuuteen.

Mitä mieltä olette millaiset ihmiset selviytyvät parhaiten Mars-matkasta ja millaiset huonoiten? Voiko jo etukäteen esittää ketkä tai millaiset ihmiset sopivat parhaiten yhteen kun pakoon ei muita pääse?

7

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Miten niin panikointi ei kuulu todellisuuteen? Parhaiten eristyneisyydessä pärjäävät yksinäiset erakot jotka eivät edes kaipaa muita. Toisaalta pitää olla myös hyvin sosiaalinen tullakseen toimeen pitkän aikaa hyvin pienissä ympyröissä. Tilanne on sen verran ristiriitainen, että jopa panikointiakin saattaa esiintyä silloin tällöin.

      • Anonyymi

        Siksi että se antaa elokuvalle yhden mahdollisuuden taas vesittää yhden hyvän juonenkäänten. Toistaiseksi, yleensä koen amerikkalaiset elokuvat, joita katson, väkivaltaiseksi.

        Näen asian siten että jos henkilö lähetetään Marsiin asti ja hänellä on tasan yksi mahdollisuus roikkua vaijerin varassa ja kertoa onko meillä mahdollisuus elää vai kuolemmeko jos odotamme vielä päivän. Se mitä henkilö tekeekin on se että hän panikoituu ja menee lukkoon eikä pysty suoriutumaan tehtävästä. Seuraus: joko pakenemme emmekä koskaan saa tietää mahdollisuudesta, tai kuolemme koska meillä ei ollut parempaa tietoa vaikka se tieto olisi ollut saavutettavissa jos henkilö ei olisi panikoinut.

        Mielestäni tällaisessa tilanteessa ei ole suotavaa panikoida, ja jos on henkilö joka yleensäkin aina panikoi eikä hän voi oppia riittävästi toisenlaisia malleja toimia, ei häntä kannata lähettää Marssiin, jos on suuri todennäköisyys että siellä tulee eteen tehtävä, jossa ollaan ”kriittisillä” minuuteilla.

        En siis vaadi 100 tehokkuuttaa, mutta oletan että ”paniikkikohtaus” ei ole ok nyt paitsi maan päällä, jossa meidän ei tarvitse huolehtia ilman, veden ja ruoan saannista kovinkaan paljoa. Ambulanssikin tulee paikalle aika helposti. Marsiin on hankala ainakin vielä lähettää ambulanssilentoa.


      • Anonyymi

        Voisin olettaa intjinä ettei seura ole aina niin välttämätöntä, mutta sosiaalisuuden merkitys on vielä auki. Yleensä lähden siitä että tilanne ja mahdollisuudet pitäisi olla tiedossa, mutta kriittisillä hetkillä toimitaan eikä mietitä vetääkö joku herneet nenään.

        Esim. perustasolla ”normi” erakko selviytyy myös erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa, mutta voisiko ajatella että sosiaalisuuden puolelta löytyisi porukkaa, joilla on vajausta empatiakyvyissä? Selviytyykö sosiaalinen erakon kanssa?

        Entä jos nämä eräät parhaimmillaan ajavat erakon pisteeseen jossa nuppi kuumuu ja sitten aukeaa ilmalukko?

        Vai voiko olla siten että sosiaalisuuden tason on yllettävä sellaiselle toiminnan tasolle, missä erakkous koetaan uhaksi?

        Voiko sosiaalisempi ihminen kiinnittää enemmän huomiota toimintaansa kun toimii erakon kanssa, ja toisinpäin. Kuinka paljon erakon täytyy oppia toisten piirteistä osaakseen toimia tehokkaasti.

        Voisiko tehtävän määrittelyä avata siten että jokaisella ryhmän jäsenellä on tiedossa eri ihmisten vastuut ja piirteet, ja jottemme eriydy vain yhden kulttuurin kannattajaksi, ryhmän jäsenillä olisi myös tieto miten toimia erilaisten ihmisten kanssa? Ei kai sitä oppia oteta enää matkan aikana käsirysyissä?

        Vai, onko se persoonallisuuden avaaminen liian suuri uhka esim. hyväksikäytölle yllättävässä tilanteessa? Miksi Mars-sarjassa oltiin varovaisia ”erakon” kanssa kunnes posahti?

        Entä työttömyysturva, te-toimisto, sosiaalitsto... koulu. Jos he saavat tietää että ”äidillä on masennusta” alkaa sossu käydä tiuhaan lapsen takia. Tai lääkeyhtiö saavat tietää... Siis kun palaa Marsista ja joutuu työttömäksi yksinhuoltajaksi :)

        Siis vallankäytön kannalta, jos joskus toteutuu Mars matka, saammeko ainoastaan seurata asiapitoista insinöörilähetystä vai hieman maata fiksumpaa bb:a?


    • Anonyymi

      Ensimmäisissä retkikunnissa pärjäisivät sen tyyliset vähäeleiset ja vaatimattomat heput, jotka viime sodissa olivat kaukopartiomiehinä.

      Paitsi huippu-urheilijan kuntoa ja kenttäkelpoisuutta, tarvitaan rohkeutta, sitkeyttä, kärsivällisyyttä, erinomaista paineensietokykyä, joustavuutta sekä kykyä toimia ryhmän jäsenenä ja tarvittaessa myös itsenäisesti vaativissa olosuhteissa kaukana ”linjojen takana”.

      Rambot eivät pärjäisi alkuunkaan. Pikemminkin hiljaisen sitkeät ninja-tyypit, joilla on lisäksi huipputason erikoiskoulutus tehtäviinsä sekä henkistä joustavuutta ja huumorintajua. Hurtti huumori voi pelastaa hankalasta tilanteesta myös Marsissa.

      • Anonyymi

        Kiitos! Tiivisti ilmaistu. Ai että kun kuulosti mukavalta. Hmmm mistäköhän johtuu? Ehkä vain intjiistä :)


      • Anonyymi

        Kyllä on melkoinen sissi, jos noin äärimmäisissä oloissa hurtti huumori kukoistaa. Ei taida tapahtua kuin elokuvissa sellaista.


      • Anonyymi

        Tai kirjoissa? Ehkä myös tällä palstalla :)


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tiedätkö autereen?

      Se on vähän niinkuin sinä. Eräänä päivänä se hehkuttaa eteerisenä, laiskan hauen tavoin. Toisena se iskee kuin nälkäinen
      Tunteet
      13
      1977
    2. Mikä tekee kaivatustasi

      haluttavan?
      Ikävä
      108
      1764
    3. Naisten pitäisi lähestyä miehiä enemmän.

      Milloin viimeksi lähestyit miestä ja pyysit kahville tai treffeille?
      Sinkut
      115
      1247
    4. Olit kiinnostunut mutta

      varovaisesti. Elämä koetellut sua mies? 😔
      Ikävä
      76
      1004
    5. Jos Harris saa naiset liikkeelle,niin kenties.....

      Myöskin Nikki Haleyn tukijat lupasivat Harrikselle tukensa.Harris vain 2-3% jäljessä vaikka ei ole edes viellä ehdokas.
      Maailman menoa
      134
      947
    6. Luulin olevani ainoa... Mutta jättääkö muutkin tosiaan lääkärikäynnit sivuun?

      Lueskelin netistä uutisia ja iltalehdessä oli juttua, että ihmiset eivät hakeudu hoitoihin. Luulin olevani ainoa, joka t
      Maailman menoa
      86
      885
    7. No oletko miten paljon miettinyt

      Sitä että mentäiskö me naimisiin? Mieheltä
      Ikävä
      66
      741
    8. Olet hyvin

      rakastettava ja kaipaan sinua.
      Ikävä
      38
      718
    9. Mies jos ottaisit yhteyttä

      Minuun.. kysyisit vaikka että mitä kuuluu? Eihän se paha ois..
      Ikävä
      47
      693
    10. On oltava hyvin varovaisia siinä, miten käytämme sanaa ikuisuus

      Aloitetaan tarkastelemalla sanaa ”ikuinen” tai ”loputon” Raamatussa. G. Campbell Morgan on yksi historian tunnetuimmista
      Hindulaisuus
      228
      673
    Aihe