Meille lieksalaisille niin läheistä Karjala-nimeä

Häh, missä tietäjät, nyt teitä tarvittaisiin.

Tehtävä ei ole helppo, mutta mielenkiintoinen. Linkissä on aluksi hieman valmista pohdintaa sanan alkuperästä.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/nimen-karjala-alkupera

Minulla on teoria. Se löyttyy englannin sanan char merkityksistä, joku niistä jotenkin. Mutta kyllä tanhio asiasta on jyvällä, niin se menee, kar tai char tai jotain sinne päin, joku vanha sana jossain kielessä.

Miksi poista pohditte? Eikös asia kuulu lähinnä karjalaisille?
Nurmeksen ja Pielisjärven asukkaat ovat lähes kokokaan savolaista alkuperää.
Lukekaa tuolta.

http://www.salakirjat.net/files/savolaisten_sija_suomen_asutus-historiassa.html

Tuo on aika mielenkiintoinen sana, kuten monet muut alueen sanoista.
Jos täällä joskus kirjoitellut Laila Lingvisti lukee tämän, niin voisi laittaa jotain kommenttia.

Samoin myös meikäläinen sana kuotta, keljua (ei kaljua) ihmistä tarkoittaen. Onko vennään kielestä vai oma keksintö. Olisiko saamea.

Karjalassa on ollut aikoinaan joka talossa joku kotieläin eli pajon karjaa.

Omavaraistalous oli hyvin yleistä koko Suomessa 1800-luvulla. Lieksan kauppalassakin oli omavaraistaloutta vielä 1960-luvulla. 1940-luvulla minunkin kotona oli kauppalan alueella nykyisen Vehkakankaan suunnalla karjasuoja, jossa oli lampaita, pässi, härkä ja kalkkunoita. Näin ruuan tuoreena säilyvyys oli taattu, kun mökeissä ei ollut jääkaappeja tai pakastimia. Hyvä, jos sähkövalo oli.

Monet taloudessa tarvittavat tuotteet valmistettiin itse tai teetettiin paikkakunnan sepällä, suutarilla, räätälillä tai ompelijalla. Tuotteita myös vaihdettiin talojen kesken.

Esimerkiksi Lieksan keskustassa, nykyisen Osuuspankin tontilla Korpi-Jaakon kadun puolella oli perheellä navetta lypsylehmineen. Karja oli kesäisin Lieksanjoen rannalla kaarisillan vieressä laitumella, jossa se käytiin lypsämässä. Perheellä oli myös hevonen, jolla hoidettiin tavarakuljetuksia, kuten polttopuiden ajoa mökkeihin.

Pielisjärven puolella maatalous ja karjanhoito oli hyvin yleistä. Useimmassa maatalossa oli karjaa ainakin omiksi tarpeiksi. Suuremmat talot tuottivat maitoa myös meijeriin. Maito haettiin meijerin lähialueiden maitolaitureilta maitotonkissa hevoskuljetuksina ja kauempaa kuorma-autoilla.

Karia. Liityykö tosiaan karjaan? Poroihin tai kyyttöihin joita Miina Äkkijyrkkä vaalii.

I Adagio Molte. No nyt kyllä, lukihäiriöni kielen suhteen korvaani särähti. Kestäkää omaa viisauttanne, virheitänne, Myös luovaa kaikkea runsauttanne!

Karjala on tahtoa tarkoittava ilman siivoukseen, hiilloistumista paluuta<?

Mielenkiintoista sikäli, että versioita löytyy...

Kun niin paljon on painoa povellamme nyt, niin syytä heittää outoja etsikkoajan muistoja kehiin sopivan puolikohteliaasti.

https://www.youtube.com/watch?v=7nnZZLWg8Hw

Tosi lukko, ajatuksen. Annan avoimet avaimet, kylläinen en ole, jos et mitään sano, tai kautta katso. Olen Katso ilman lehden imua. Olen sinun täydellinen kuvitelmasi elämässäsi.

Ei katko, mikään ajatusta, Lieksan pois vie. Rannoillamme, teillämme aate sykkii tahdoillamme.
Yli jylhimmän Kolin kierrämme. Mitä tahdomme.

Karjala sanassa on elon tahto. > Ehtoa monelle ...

Ei tainnut Laila Lingvisti nähdä tätä aloitusta, ja liekö enää kirjoittelemassakaan.
Hän oli tämän lajin tietäjiä, aivan pistämätön.

Tuo Karjala tuli alun perin täällä asuneesta venäläisesti miehestä nimeltään Iivana Karjagin. Hämäläiset tappoivat miehen ja hänen sukunsa mutta nimi sentään jäi . Ei tietenkään kokonaisena , Karjaginla, vaan hieman lyhennettynä ja suomenkieleen sopivana.

Haku oli karja suojat ei Karjala.
Ketkä NHK Lely myynti ovat osallistuneet Maatilan karsasuojien oakkohaku puhelut psykiatria osastoille.
Tietty henkilö on on ollut haaste