Kaikki keskustelut

    Meille lieksalaisille niin läheistä Karjala-nimeä

    tanhio_takatalvi

    olen pohtinut ja jotain pohdinnoistani haluan nyt kertoa. Karjala-nimen lopussa on germaaninen paikannimeä ilmaiseva pääte -la. Kun sen jättää pois jää jonkunlainen perussana Karja. Kuitenkaan tuota jiitä en pidä alkuperäisenä vaan sen on täytynyt olla i. Siis Karia. Sanan keskellä oleva j muuttuu puhekielessä helposti jiiksi kuten Länsi-Suomessa oleva Vatiala on puhekielessä Vatjala.

    Sanassa Karia on myös paikkaa ilmaiseva pääte -ia kuten Italia, Romania, yms.. Ehkä alkuperäisin sana, josta nimi on tullut on Kar. Siitä päästäänkin laajempiin kuvioihin kuten Karjaa tai siis Kariaa, ruotsiksi Karis, jne... Siinähän on sanaan Kar lisätty ruotsin pääte -is.

    Jos joku selvittäää sanan Kar merkityksen niin uskon oltavan Karjala-nimen alkulähteillä.

    18 kommenttia

    4Äänestä

    Vastaukset

    • Häh, missä tietäjät, nyt teitä tarvittaisiin.

      • Huh huh, jopa oli melkoinen oppitunti.
        Putosin kärryiltä heti ensimmäisessä kuopassa.

    • Minulla on teoria. Se löyttyy englannin sanan char merkityksistä, joku niistä jotenkin. Mutta kyllä tanhio asiasta on jyvällä, niin se menee, kar tai char tai jotain sinne päin, joku vanha sana jossain kielessä.

    • Tuo on aika mielenkiintoinen sana, kuten monet muut alueen sanoista.
      Jos täällä joskus kirjoitellut Laila Lingvisti lukee tämän, niin voisi laittaa jotain kommenttia.

    • Samoin myös meikäläinen sana kuotta, keljua (ei kaljua) ihmistä tarkoittaen. Onko vennään kielestä vai oma keksintö. Olisiko saamea.

      • Huomasin kysymyksen vasta nyt. Sana ”kuotta” tunnetaan lähes kaikkialla Suomessa ja se on ollut käytössä myös Venäjän puolella Karjalassa. Eri puolilla Suomea sanalla on erilaisia merkityksiä. Poimin tähän sanakirjasta muutamia merkityksiä, joita tunnetaan todella palsjon:
        - nesteen pinnalle muodostunut kalvo, kanahka, kettu, ketto, kuona, vaahto, tahma, nahka
        - kuivuneen puun pinnasta irronnut kuori, myös siemenkota
        - kulunut vaate, riepu, retale
        - ihminen, ketku, kelmi, kutale
        - pieni ihminen, raukka, raasu, rääpäle.

        Sana "kuotta" on hyvin vanha, ja se voi olla ihan suomalaista alkuperää sen laajasta levinneisyydestä päätellen.

    • Karjalassa on ollut aikoinaan joka talossa joku kotieläin eli pajon karjaa.

    • Omavaraistalous oli hyvin yleistä koko Suomessa 1800-luvulla. Lieksan kauppalassakin oli omavaraistaloutta vielä 1960-luvulla. 1940-luvulla minunkin kotona oli kauppalan alueella nykyisen Vehkakankaan suunnalla karjasuoja, jossa oli lampaita, pässi, härkä ja kalkkunoita. Näin ruuan tuoreena säilyvyys oli taattu, kun mökeissä ei ollut jääkaappeja tai pakastimia. Hyvä, jos sähkövalo oli.

      Monet taloudessa tarvittavat tuotteet valmistettiin itse tai teetettiin paikkakunnan sepällä, suutarilla, räätälillä tai ompelijalla. Tuotteita myös vaihdettiin talojen kesken.

      Esimerkiksi Lieksan keskustassa, nykyisen Osuuspankin tontilla Korpi-Jaakon kadun puolella oli perheellä navetta lypsylehmineen. Karja oli kesäisin Lieksanjoen rannalla kaarisillan vieressä laitumella, jossa se käytiin lypsämässä. Perheellä oli myös hevonen, jolla hoidettiin tavarakuljetuksia, kuten polttopuiden ajoa mökkeihin.

      Pielisjärven puolella maatalous ja karjanhoito oli hyvin yleistä. Useimmassa maatalossa oli karjaa ainakin omiksi tarpeiksi. Suuremmat talot tuottivat maitoa myös meijeriin. Maito haettiin meijerin lähialueiden maitolaitureilta maitotonkissa hevoskuljetuksina ja kauempaa kuorma-autoilla.

      • Muistan perheen ja navetan Korpi-Jaakon kadun ja Moisionkadun kulmauksessa. Siinä asuivat Aune ja Oiva P. lapsineen. Moisionkadun toisella puolella oli Shellin bensa- ja huoltoasema ja Kotibaari. Baarissa kävimme lyseolta ruokatunnilla munkkikahvilla 60-luvun puolivälin tienoilla.

    • Karia. Liityykö tosiaan karjaan? Poroihin tai kyyttöihin joita Miina Äkkijyrkkä vaalii.

    • I Adagio Molte. No nyt kyllä, lukihäiriöni kielen suhteen korvaani särähti. Kestäkää omaa viisauttanne, virheitänne, Myös luovaa kaikkea runsauttanne!

      Karjala on tahtoa tarkoittava ilman siivoukseen, hiilloistumista paluuta<?

      Mielenkiintoista sikäli, että versioita löytyy...

    • Tosi lukko, ajatuksen. Annan avoimet avaimet, kylläinen en ole, jos et mitään sano, tai kautta katso. Olen Katso ilman lehden imua. Olen sinun täydellinen kuvitelmasi elämässäsi.+

      Ei katko, mikään ajatusta, Lieksan pois vie. Rannoillamme, teillämme aate sykkii tahdoillamme.
      Yli jylhimmän Kolin kierrämme. Mitä tahdomme.

      Karjala sanassa on elon tahto. > Ehtoa monelle ...

    • Ei tainnut Laila Lingvisti nähdä tätä aloitusta, ja liekö enää kirjoittelemassakaan.
      Hän oli tämän lajin tietäjiä, aivan pistämätön.

    • Tuo Karjala tuli alun perin täällä asuneesta venäläisesti miehestä nimeltään Iivana Karjagin. Hämäläiset tappoivat miehen ja hänen sukunsa mutta nimi sentään jäi . Ei tietenkään kokonaisena , Karjaginla, vaan hieman lyhennettynä ja suomenkieleen sopivana.

      • Tietosi vakuudeksi voit laittaa lähteen, jossa kyseinen Iivana mainitaan. Karjalan syntyhetket ovat 700-luvulla. Karjala joutui Novgorodin valtaan ilmeisesti 1280-luvulla, jolloin se muodosti Käkisalmesta (Korelasta) käsin hallitun alueen. Sukunimi Karjagin on ollut Venäjällä käytössä muutamia satoja vuosia ja on edelleenkin. Karjala -nimen alkuperää ei ole pystytty selvittämään luotettavasti. Sanaa karja on myös ehdotettu.

    SEISKA.FI

    Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Liity mukaan keskusteluihin

    Meidän mielestämme keskustelu kuuluu kaikille. Jos haluat apua ongelmaasi, jakaa ajatuksiasi tai kysyä mielipiteitä, aloita keskustelu! Anonyymisti tottakai.

    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt