Kuormitus kerroin

Anonyymi

Entä jos lentolaite kaartaa kuussa ja maapallolla kuormitus kerroin on erisuuri.


Nopeus v = 241 m/s
Säde r = 1000 m
Kuormitus kerroin Nz = ?
Neliöjuuri 
Nosto voiman / painon = 1


Putoamiskiihtyvyys g = maapallolla n. 9.81 m/s^2

Putoamiskiihtyvyys g = kuussa n. 1.622 m/s^2


Maapallolla Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2 ) ÷1000m)÷9.81m/s^2)^(2) 1) = 6.0...

Kuussa Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2) ÷1000m)÷1.622 m/s^2)^(2) 1) = 35.82...



Miksi kuussa on suurempi kuormitus kerroin kuin maapallolla ?!?

24

148

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Sori jäi kaava.
      Nz = neliöjuuri ((( v ^(2 ) ÷ r ) ÷ g )^(2) 1) = ?

    • Vertaat kuun voimia suhteessa kuun vetovoimaan ja maan pinnalla suhteessa maan vetovoimaan.
      Kun muunnat kuussa olevan kuormitusmonikerran vastaamaan (kuun g), niin tulos on kuten pitääkin, että kuormitus on kuussa pienempi.

      Saman olisi voinut päätellä jo suoraan, kuormitus kun on vetovoiman ja keskihakuvoiman vektorisumma ja pienempi siellä, missä on pienempi vetovoima.

      Toinen asia on sitten, onko tuollainen kaarto mahdollinen kuun ohuemmassa kaasukehässä.

      • Anonyymi

        Kuussa ei ole kaasukehää, Kuussa siivillä ei tee yhtään mitään.


      • Anonyymi

        Hox !
        lentolaite : kiinteäsiipisestä ei puhuta.
        Entä jos lentolaite kaartaa kuussa ja maapallolla kuormitus kerroin on erisuuri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hox !
        lentolaite : kiinteäsiipisestä ei puhuta.
        Entä jos lentolaite kaartaa kuussa ja maapallolla kuormitus kerroin on erisuuri.

        Kuormituskerroin on suhdeluku, jonka pohjana on g.
        Jos koneella kaarretaan 6 g kaartoa, kerroin on hieman yli 6, riippumatta missä lennellään.
        Tietysti jos kuussa kaarretaan 35 g kaartoa, kerroin on eri.
        Koneen kestoon pelkkä keroin ei osoita mitään.


      • Anonyymi

        Tätä minä ihmettelen?
        Niin onko tällä Nz arvolla mitään merkitystä ?
        Maapallolla Nz = 6
        Kuussa Nz = 35.82
        Lentolaite on suunniteltu kestämää maapallolla Nz 7.5
        Voisitko avata asiaa enemmän ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tätä minä ihmettelen?
        Niin onko tällä Nz arvolla mitään merkitystä ?
        Maapallolla Nz = 6
        Kuussa Nz = 35.82
        Lentolaite on suunniteltu kestämää maapallolla Nz 7.5
        Voisitko avata asiaa enemmän ?

        Voin

        Lentokoneelle annetaan kuormitusrajoite yleensä g.n monikertana.
        Se tarkoittaa että liikehdinnässä aiheutuvat g-voimat eivät saisi ylittää koneelle suunniteltua maksimia.
        Jos koneelle on annettu maksimi rasitus 7.5 g se tarkoittaa likimäärin sitä että siivet kestävät turvallisesti rasituksen, joka on 7.5 kertainen koneen paino.
        Koneen siivet kestävät luonnollisesti saman voiman myös kuussa, mutta koska kuun g on pienempi, sen kerroin on suurempi saman voiman saavuttamiseksi.
        Siis kuun g (koneen paino kuussa) *35 vastaa samaa voimaa kuin maan g (koneen paino maassa) *6.


      • Anonyymi

        Käytetäänkö Kuussa kiihtyvyyksiä mitattaessa paikallista g-voimaa joka vastaa Kuun painovoimaa?
        Eivät siivet Kuussa kaarellessa rasitu koska siellä ei ole lainkaan ilmakehää, eikä siellä siivillä siksi mitään tee. Siellä kaartelemiseen tarvitaan rakettimoottoreita joten kaarteleminen raasittaa sen kaartelemisen aikaansaavan moottorin kiinnikkeitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voin

        Lentokoneelle annetaan kuormitusrajoite yleensä g.n monikertana.
        Se tarkoittaa että liikehdinnässä aiheutuvat g-voimat eivät saisi ylittää koneelle suunniteltua maksimia.
        Jos koneelle on annettu maksimi rasitus 7.5 g se tarkoittaa likimäärin sitä että siivet kestävät turvallisesti rasituksen, joka on 7.5 kertainen koneen paino.
        Koneen siivet kestävät luonnollisesti saman voiman myös kuussa, mutta koska kuun g on pienempi, sen kerroin on suurempi saman voiman saavuttamiseksi.
        Siis kuun g (koneen paino kuussa) *35 vastaa samaa voimaa kuin maan g (koneen paino maassa) *6.

        Lentolaite on suunniteltu kestämää maapallolla Nz 7.5

        Maapallolla Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2 ) ÷1500m)÷9.81m/s^2)^(2) 1) = Nz 4.07

        Maapallolla Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2 ) ÷1000m)÷9.81m/s^2)^(2) 1) = Nz 6.0...

        Maapallolla Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2 ) ÷500m)÷9.81m/s^2)^(2) 1) = Nz 11.88

        - lentolaite tuhoutuu liian suuren Nz arvon vaikutuksesta sekä ohjaaja on menettänyt tajuntansa.

        Kuussa Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2) ÷1500m)÷1.622 m/s^2)^(2) 1) = Nz 23.92...

        Kuussa Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2) ÷1000m)÷1.622 m/s^2)^(2) 1) = Nz 35.82...

        Kuussa Nz = neliöjuuri (((241m/s ^(2) ÷500m)÷1.622 m/s^2)^(2) 1) = Nz 71.7...

        - lentolaite tuhoutuu liian suuren Nz arvon vaikutuksesta sekä ohjaaja on menettänyt tajuntansa.
        Näinkö ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voin

        Lentokoneelle annetaan kuormitusrajoite yleensä g.n monikertana.
        Se tarkoittaa että liikehdinnässä aiheutuvat g-voimat eivät saisi ylittää koneelle suunniteltua maksimia.
        Jos koneelle on annettu maksimi rasitus 7.5 g se tarkoittaa likimäärin sitä että siivet kestävät turvallisesti rasituksen, joka on 7.5 kertainen koneen paino.
        Koneen siivet kestävät luonnollisesti saman voiman myös kuussa, mutta koska kuun g on pienempi, sen kerroin on suurempi saman voiman saavuttamiseksi.
        Siis kuun g (koneen paino kuussa) *35 vastaa samaa voimaa kuin maan g (koneen paino maassa) *6.

        Kyse on massan poikkeuttamisesta ja massan hitaus on sama, ollaan Kuussa tai Maassa. Painiottomassa tilassa massan kiihdyttäminen vaatii aivan yhtä suuren energian kuin gravitaation vallitessa, mikäli kiihdyttäminen ei tapahdu gravitaatiovoimaa vastaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse on massan poikkeuttamisesta ja massan hitaus on sama, ollaan Kuussa tai Maassa. Painiottomassa tilassa massan kiihdyttäminen vaatii aivan yhtä suuren energian kuin gravitaation vallitessa, mikäli kiihdyttäminen ei tapahdu gravitaatiovoimaa vastaan.

        Aivan niin, samalla voimalla tapahtuvassa horisontaalisessa kieputtamisessa ihmiseen kohdistuu sama rasitus niin Maassa kuin Kuussakin, mutta käytetäänkö Kuussa kiihtyvyyden voiman ilmaisemiseen eri g-voimaa kuin maassa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan niin, samalla voimalla tapahtuvassa horisontaalisessa kieputtamisessa ihmiseen kohdistuu sama rasitus niin Maassa kuin Kuussakin, mutta käytetäänkö Kuussa kiihtyvyyden voiman ilmaisemiseen eri g-voimaa kuin maassa?

        Putoamiskiihtyvyys g = maapallolla n. 9.81 m/s^2

        Putoamiskiihtyvyys g = kuussa n. 1.622 m/s^2

        Se on eriasia miten ihmisen keho moiseen suhtautuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Putoamiskiihtyvyys g = maapallolla n. 9.81 m/s^2

        Putoamiskiihtyvyys g = kuussa n. 1.622 m/s^2

        Se on eriasia miten ihmisen keho moiseen suhtautuu.

        " ihmisen keho "


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Putoamiskiihtyvyys g = maapallolla n. 9.81 m/s^2

        Putoamiskiihtyvyys g = kuussa n. 1.622 m/s^2

        Se on eriasia miten ihmisen keho moiseen suhtautuu.

        Se on tietenkin selvää että putoamiskiihtyvyys on Kuussa pienempi, mutta käytetäänkö Kuussa sivuttaiskiihtyvyyteen mittaamiseen eri mittayksikköä kuin Maassa vaikka sivuttaiskiihtyvyyden voimassa ei olisi eroa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on tietenkin selvää että putoamiskiihtyvyys on Kuussa pienempi, mutta käytetäänkö Kuussa sivuttaiskiihtyvyyteen mittaamiseen eri mittayksikköä kuin Maassa vaikka sivuttaiskiihtyvyyden voimassa ei olisi eroa?

        Laskenta lähtee aivan samalla lailla kuin maapallolla , paitsi kaavaan sijoitetaan ,
        Putoamiskiihtyvyys g = kuussa n. 1.622 m/s^2
        Suunnat: oikealla ; vasemmalle , ylös ; alas , " niinkuin pallon sisällä 3D " olinko riittävän epä selvä .

        Jos joku osaa asian paremmin kertoa olkaa hyvät, pöytä on katettu.


    • Anonyymi

      Maapallolla Nz = 6 
      Kuussa Nz = 35.82 

      Lentolaite on suunniteltu kestämää Nz 7.5

      Kestääkö tämä sama lentolaite kuussa kuormitus kertoimen Nz 35.82 .
      Vai tuhoutuuko laite liian suuren Nz arvon takia ??

    • Anonyymi

      Tiukoissa kaarteissa painovoima on kahdeksas osa kaarron aiheuttamasta siis vaakalennossa. Jos on kaarto on muuta kuin vaakakaartoa voi maassa jope tehdä tiukempia kaarteita kun kuussa jos karron suunta suuntautuu maatakohti,

      Kuussahan ei lennellä siipien avulla, joten propulsiolla mennään

    • Anonyymi

      Kuormitus ja kerroin kirjoitetaan yhteen kun tarkoitetaan kuormituskerrointa.

    • Anonyymi

      Kuhun ei ihmine mennä voi. Avaruudessa hirvittävä säteily.

      • Anonyymi

        Joo ja rokotteet aiheuttava autismia. Älkää rokottako älkääkä käykö kuussa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo ja rokotteet aiheuttava autismia. Älkää rokottako älkääkä käykö kuussa.

        Homeopatia parantaa kaikki taudit spetismiä lukuunottamatta.


    • Anonyymi

      mikään ei ole niin tärkeä kuin "kuormitus kerroin", koska jo se kertoo kysyjästä jotain oleellista, eikö? 3:) e)

      • Anonyymi

        Tätä minä ihmettelen?
        Niin onko tällä Nz arvolla mitään merkitystä ?
        Maapallolla Nz = 6 
        Kuussa Nz = 35.82 
        Lentolaite on suunniteltu kestämää maapallolla Nz 7.5
        Voisitko avata asiaa enemmän ?
        No mitäpä mieltä olet , onko "kuormitus kertoimella" merkitystä ?


    • Anonyymi

      Ei onnistu kuussa kaartelu, johtuu kaartovoiman negatiivisestä luvusta.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ikävä sinua

      Onkohan sulla ollut sama tunne kuin mulla viimeisten parin päivän aikana, eilen varsinkin. Ollaan oltu ihan lähellä ja k
      Ikävä
      37
      4896
    2. Oletko sä oikeesti varattu?

      Että sen takii ei voida olla tekemisissä?
      Ikävä
      82
      3476
    3. Horoskooppikysely

      Oma ja ikävän kohteen horoskooppi? Sopivatko yhteen?
      Ikävä
      30
      2943
    4. Rakas, kerro mulle

      Miltä se tuntuu?
      Ikävä
      61
      2915
    5. Suuri tulipalo

      Missä mikä palaa?
      Kiuruvesi
      7
      2709
    6. Kesäseuraa

      Kesäseuraa mukavasta ja kauniista naisesta. Viesti tänään mulle muualla asiasta jos kiinnostaa Ne ketä tahansa huoli, t
      Ikävä
      55
      2270
    7. Miksi haluat pitää estettynä mutta täällä puhut?

      Eikö olisi parempi puhua ihan kasvotusten?
      Ikävä
      37
      1752
    8. Mies! Lupaatko

      enskerral kertoo mis mennään..? :D <3
      Ikävä
      18
      1681
    9. Tuksu on edelleen sinkku - nuori Joonas jätti!

      Hihhahihhahhaahheee Joonas keksi hyvän syy. : Tuksu on liian Disney-prinsessa hänelle. (Mikähän prinsessa lie kyseessä….
      Kotimaiset julkkisjuorut
      9
      1680
    10. Maailmassa monta

      On ihmeellistä asiaa. 😮
      Ikävä
      16
      1574
    Aihe