oikeaksi, kyllä työlästä, olikohan se turhaa byrokratiaa?
aikojen alussa piti valokopio todistuttaa kahdella nimellä
Anonyymi
14104
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kirjakaupoissa sai todistajien nimet mutta ei kirjastossa.
Niin sai ja myös paikallisessa pubissa.
Minä en saanut. Papereitani todistamaan ei suostunut edes kylän pappi. Valehteli, ettei hänellä ole yläkerran antamia valtuuksia.
Niinpä väärentelin papin ja muidenkin nimiä.
En, tietenkään en jäänyt kiinni ja juksaus on vanhentunut.
Olisit nyt sanonut missä ei tarvitse enää todistuttaa ettei tarvitsisi kysyä.
Ei.
Todistajien allekirjoitukset todistavat, että jotkut on allekirjoittaneet jonkin paperin. Paperin sisältö se ja sama, ei sitä tarvitse edes lukea.
Aika paljon pätevämpi tapa varmentaa, että dokumentti oikea, kuin nykyisin paljon käytettävä digitaalinen tunnistautuminen. Aina voi hakkeroida ja aina voi väärentää asiakirjojen allekirjoituksia. Mutta, kun on nimi paperissa, ainakin niin kauan, kuin todistaja hengissä, asia voidaan varmistaa todistajalta itseltään.
Ei ollut, eikä ole turhaa-
=DW=
Ei aivan noinkaan: Allekirjoitettu paperi olemassaolollaan on jo todiste siitä, että sellaisen paperin jotkut ovat tehneet, ei sitä muuten olisi olemassa!
Todistajien ensisijainen tarkoitus on allekirjoitustilanteessa todeta allekirjoittajien henkilöllisyyden aitous ja omalla todistajien allekirjoituksellaan varmentaa asia.
Mitä tällä todistamisella sitten pitemmässä juoksussa on merkitystä, eipä juuri mitään kun usein todistajatkin ovat jo kuolleita. Turhaa touhua ja viimeksi kun itse kiinteistökauppoja tein, eipä siinä ollut paikalla kuin ostaja, myyjä sekä laillistettu kaupanvahvistaja jälkimmäisen tarkistaessa passeista muiden henkilöllisyyden aitouden.
kirjoitat nyt ihan eri asiasta, aloittajanhan kyseli valokopion oikeaksitodistamisen perään.
Paperi, kuin paperi.
Kyse oikeaksi todistamisesta.
=DW=
paperi kyllä, mutta toisessa todistetaan nimikirjoitukset oikeiksi, toisessa, siis kopiossa, että kopio ja alkuperäinen vastaavat toisiaan, ei siis missään tapauksessa sama asia
Jaa mutta miten kopio ja alkuperäinen voisivat ylipäätään olla vastaamatta toisiaan, kopio kun on kopio...Ja mistä se todistaja tietää onko hänellä käsissään jokin ihan alkuperäinen paperi tai hyvin väärennetty sellainen tai ties millainen? Ja pirustako myöskään kopiota hakeva tietää, kirjoittivatko todistajat paperiin oikean nimensä vai jonkun keksityn sellaisen ja kirjoittivatko juuri sillä käsialalla kuin nimensä yleensä kirjoittavat. Jos tulisi tarvis "todistajat" esiin etsiä niin mitä he vaikka 30 vuoden kuluttua todistaisivat, jos sattuisivat hengissä olemaan?
Jos kunnantoimistossa pyydän virkailijaa oikeaksitodistamaan paleristani ottamansa asiakirjavalokopion, niin silloin hän todistaa että kopio oikea. Näin oli ennen, oli leimasin jossa teksti "valokopion oikeaksi todistavat" :nn ja nn. Tällainen systeemi oli n 40 v sitten ainakin, turhaa väittää muuta!
Ja mistä tarvittaessa etsisit nuo 40 vuotta sitten paperisi kopioineet oikeaksi todistajat todistamaan heidän olleen juuri he jne. Mitä ikään kuin arvoa on noilla todistamisilla: Todistamme että kun otimme valokopion, kuva ja teksti kopioituivat muuttumattomina...Toisaalta, kuinka se muutoinkaan olisi se kopiointi voinut toimia?
Kyllä, tiedän hyvinkin systeemin, en vain tajua mitä näillä todistamisilla koskaan saavutettiin? Minulla on sukuni kauppakirjoja tms. asiapapereita yli 100 vuoden ajalta. Jos niistä syystä tai toisesta tulisi jonkun kanssa erimielisyyttä, etsisimmekö todistajina toimineet esiin ja mitä heiltä utelisimme?
Kopioista voidaan esim. peitelakalla tai liimapaperilla peittää jokin oleellinen kohta ja muunnetusta kopiosta otetaan uusi kopio, joka ei vastaakaan alkuperäistä.
Kopio voidaan muuttaa kuvaksi ja kuvankäsittelyllä sisältöä muutetaan. Sitten kuva muutetaan olomuodoltaan takaisin tekstiksi, joka tulostetaan väärennetyksi kopioksi.
Ensinmainitulla on minua kerran yritetty petkuttaa, mutta ei sillä kerralla onnistunut.
Täten totistan, että Kalle puujalka Pahkakainen totellakin kulkee puujalalla.