Istutetaan puita tonteillemme

Olen omaa hiilinieluani kasvattanut jo pikkutyttönä isän johdolla metsän istutuksessa ja jatkanut avioiduttuani arboretum-harrastajan kanssa. Yllättävän monet vieraina pidetyt puulajit viihtyvät suomalaisessa talousmetsässäkin, varteenotettava mahdollisuus ilmaston lämmetessä. Ehdotankin taas kerran Mustilan arboretumissa käyntiä. Lehtikuusimetsikkö näyttää suloiselta keväällä neulastupsuissaan, ja se on myös erittäin hyvä vaihtoehto myrkk...siis kyllästetylle puulle.

Oman pihapiirin puista rakastan ikivihreitä havukasveja , erityisesti hemlokkeja, vuori-, japanin- ja lännenhemlokki ovat viihtyneet pian 15 vuotta, itse istutettuja kuten kaikki puutarhassamme. Pienikasvuiset erilaiset havupuut reunustavat tonttia pohjoisen ja idän puolella , aurinkoiset rinnepaikat ovat hedelmäpuiden valtakuntaa. Tontin ulkopuolella kasvaa kyllin vanhoja mäntyjä, vaahteroita ja tammia, vain yksi metsälehmus on istutettu tontin koilliskulmaan. Isoja kuivattavia ja varjostavia puita ei ole, koska nurmialuekin halutaan säilyttää. Tuo mainitsemasi koreanpihta on koristeellinen tuttavuus purppuraisine käpyineen , niitä on kääpiökoossakin, jos ei halua sen kasvavan tukkipuuksi.

Juu , Suomessa ollaan ja otamme kaikki liiat puut mökin ja järven välistä, siis liiat tarkoitan. Onhan se upeaa kun on kaunis järvimaisema siinä kolmenkymmenen mertin päässä .voi ihailla lintuja ja veden liplatusta tai peilityyntä,pintaa, eikä hyttyset silloin haittaa. Toista se on pusikoissa.