Olen tässä miettinyt miksi miksi eri viljoissa on niin erilaiset ravintoarvot. Kauraa ja ruista pidetään erityisen terveellisinä viljoina mutta vehnää pidetään täysin roskana. Onkohan se todella niin?
Epäilen suuresti voivatko viljojen ravintoainepitoisuudet poiketa toisistaan niin paljon kuin väitetään.
Vehnä näyttää tältä:
https://im.mtv.fi/image/3399694/landscape16_9/1024/576/caff657ebe80ee572448883a2433793e/mG/vehna.jpg
Ruis näyttää tältä:
https://www.vastavalo.net/albums/userpics/15237/normal__MG_43706.jpg
Näillä ei ole edes ulkonäöllisesti paljon mitään eroa.
Olen monta kertaa tehnyt kaurahiutaleista jauhoa kun yritän elää terveellisesti ja teen esim. banaanikauralettuja. Mutta samalla tulen aina miettineeksi ettei se kaurajauho poikkea vehnäjauhosta kovinkaan paljoa. Kenellekään ei silti tulisi mieleen väittää että vehnäjauho on terveellistä....
Kuinkahan paljon meitä oikeasti kusetetaan näillä terveysruokaväitteillä?
Epäilen suuresti voivatko viljojen ravintoainepitoisuudet poiketa toisistaan niin paljon kuin väitetään.
Vehnä näyttää tältä:
https://im.mtv.fi/image/3399694/landscape16_9/1024/576/caff657ebe80ee572448883a2433793e/mG/vehna.jpg
Ruis näyttää tältä:
https://www.vastavalo.net/albums/userpics/15237/normal__MG_43706.jpg
Näillä ei ole edes ulkonäöllisesti paljon mitään eroa.
Olen monta kertaa tehnyt kaurahiutaleista jauhoa kun yritän elää terveellisesti ja teen esim. banaanikauralettuja. Mutta samalla tulen aina miettineeksi ettei se kaurajauho poikkea vehnäjauhosta kovinkaan paljoa. Kenellekään ei silti tulisi mieleen väittää että vehnäjauho on terveellistä....
Kuinkahan paljon meitä oikeasti kusetetaan näillä terveysruokaväitteillä?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ravintosisältö/100g rasva / prot / hiilih / kuitu (Fineli)
Kaurahiutale 17 / 14 / 64 / 5
Ruisjauho 5 / 12 / 75 / 8
Vehnäjauho puolik. 4 / 13 / 82 / 2
Onhan noissa eroa hiilari- ja kuitupitoisuuksissa. Suurin ero tulee siitä mihin niitä käytetään. Kaurasta ja rukiista tehdään leipää ja puuroa, vehnäjauhoista pullaa ja kakkuja.
Miksi vehnänjyvistä ei tehdä samanlaisia hiutaleita kuin muista viljalajeista? Jos tehtäisiin, eikö siitäkin voisi tehdä sitten vehnäpuuroa kuten kaurasta, ohrasta ja rukiista?
Kyllä vehnähiutaleita on.
Viljojen terveellisyys perustuu kuituun ja vehnä puhdistetaan sen verran tehokkaasti että siinä ei ole juurikaan kuitua.
Graham- ja durumjauhoissa sekä vehnähiutaleissa on kuitua yhtä paljon kuin rukiissa ja kaurassa. Toisaalta kuitupitoisiin (Kuntokaura) kaurahiutaleisiin on lisätty vehnänlesettä.
Ne ovat mittaustuloksia, ei mitään väitteitä.
Kaura on kaiken kattaen terveeellisempi. Vertailulista, joka on alla olevassa toisessa viestissä, vertailu on sortattuna kauran ja vehnän sisältämien ainesosien sunteen mukaan) . Listaa täytyy kuitenkin lukea ymmärryksellä, siis katsoa määrät ja mistä ainesta on kyse.
Mitkään viljatuotteet eivät ole "tehoruokaa". Niissä on hurjasti energiaa, lähes puhdistetun sokerin verran. Tehoruoka on sellaista, jolla on jokin erityinen ravinteellinen merkitys, kuten paprika C-vitamiinin lähteenä tai maksa A-vitamiinin lähteenä tai sammen mäti B2-vitamiinin lähteenä.
Se, onko jonkin aineen tervellisyydemmyydellä merkitystä jollekin tietylle yksikölle tietenkin riippuu hänen muusta ruokavaliostaan. Ja kaikille tervellisyydemmyys riippuu käytetyistä määristä. Itse olen poistanut ruokavaliostani kaikki leivät, pullat, keksit yms, lukuun ottamatta vähäistä määrää hapankorppuja sinihomejuuuston alustaksi, koska samalla energiamäärällä saan valtavasti ravinnerikkaampaa satsia.
No täysjyvävilja on tehoruokaa kuidun suhteen. Aika hankala on muuten saada 30 g kuitua päivässä jollei syö täysjyväviljaa.
Täyttä huuhaata pukkaat, taas kerran.
Täysjyväviljan syöminen on kettumaista puuhaa, veteen sekoitettunakaan se ei ole kovin herkullista. On siis syötävä jotain tuotetta joka on valmistettu täysjyväviljasta. Kuituja on lisäksi (pääasiassa) kahta lajia joiden ruuansulatuksellinen funktio on täysin erilainen.
Näkkileipä, viiden täysjyväviljan, sisältää Fineli:n tietokanasta katsoen leivistä eniten kuitua, sekä m.m. energiaa, seuraavasti:
Huom: Muuta linkeissä olevatpykälät kenoiksi.
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Fineli.
Näkkileipä, viiden täysjyväviljan:
§ ravintotekijä § määrä (/100g)
§ energia, laskennallinen (kCal) § 326.7
§ kuitu, kokonais- (g) § 21.4
§ kuitu veteen liukenematon (g) § 9.3
Kuidusta on siis veteen liukenematonta kuitua 9.3g/100g, se ei tuota energiaa eikä yhtään mitään muutakaan, se teoriassa on hyödyksi ummetuksen helpottamisessa mutta käytännössä sitä on aivan liian vähän siihen tarkoitukseen.
Jäljelle jää 21.4-9.3 = 12.1 g/100g liukenevaa kuitua joka tuottaa energiaa ja saattaa ehkä olla hyväksi ruuansulatukselle/elimistölle.
Tässä valmisteessa energiaa on 327 kCal/100g. Jos haluaa saada tästä näkkileivästä 30g kuitua/vrk, niin pitää syödä joka päivä näkkariä noin 30g/12.1g*100g=248g josta tulee sitten yhteensä energiaa vaatimattomat 326.7*248/100=811kCal/vrk. Eli laihduttajan energian päiväsaanti.
Syömällä monipuolista, vähäkalorista, minimirasvaista ruokaa niin, että ei kasvata rasvaprosenttiaan elää ja voi hyvin sekä saa riittävästi kuitua vihanneksista. Terveyssyömisellä lihoaa varmasti ja rajusti, juuri tuollaisten harhaluulojen takia.
Pohjoisessa ameriikassa kuiduista sanotaan:
"monet asiantuntijat suosittelevat, että ravintokuitujen kokonaisannos on 25–30 g/vrk, josta noin neljäsosa (6 ... 8 g/vrk) liukoisesta kuidusta.".
Siis, "monet asiantuntijat suosittelevat", ei tutkimusten mukaan. Eikä edes valtaosta asiantuntijoista vaan "monet".
Perustelut ovat:
"Korkeakuituinen ruokavalio näyttää vähentävän eri sairauksien, kuten sydänsairauksien, diabeteksen, divertikuloosin, ummetuksen ja paksusuolen syövän, kehittymisen riskiä. Kuitu on tärkeä ruoansulatuskanavan terveydelle ja kolesterolin alentamiselle.".
Siis, "näyttää" vähentävän joitakin riskejä. Ei tutkimusten mukaan.
Terveellisesti ruokailevan entisen laihduttajan ei tarvitse olla ensinkään huolissaan kolesterolista. Ja on vakavia sairauksia joiden kehittymisen riskiä voi kattavien _tutkimusten_ perusteella oleellisesti vähentää tai kokonaan poistaa tekemällä järkeviä päätöksiä siitä mitä suuhunsa panee. Liukenematon kuitu teoriassa on hyödyksi ummetuksen helpottamisessa mutta käytännössä sitä on aivan liian vähän siihen tarkoitukseen. Liukenematon kuitu on sisällytetty "suositukseen" siksi, että on vain aniharvoja aineksia joissa on yksinomaan liukoisia kuituja. Eli siksi, että viljelijöiden ja paakareiden markkinat vetävät hyvin.
Esim: Granaattiomenassa on liukoisaa kuitua 4g/100g eikä nimeksikään liukenematonta kuitua sekä 84.5g kCal/100g. Yksi granaattiomena painaa keskimäärin 255g. Eli yhdessä granaattiomenassa on 10.2g liukoisaa kuitua ja 215 kCal, vähän yli puoletkin riittää "monen asiantuntijan suosituksen" mukaiseen liukenevan kuidun saantiin.
Eniten täysjyväviljaa syövät ovat merkittävästi terveempiä kuin vähän täysjyväviljaa syövät. Vilkaise vaikkapa tätä Harvardin artikkelia: 'Whole Grain Intake and Mortality From All Causes, Cardiovascular Disease, and Cancer: A Meta-Analysis of Prospective Cohort Studies.
Zong G1, Gao A1, Hu FB1, Sun Q2.'
Tekijät ovat alan huippuja.
Hedelmiäkin kannattaa toki syödä mutta on siitä viljankin kuidusta hyötyä.
Ruokavaliota ei voi yksinkertaistaa tuolla tavoin. Sen (mahdollisesti) hyödyksi oleva viljan kokonaiskuidun ohessa tulee valtava energiamäärä. Kokonkaisuuden kannalta on ensin katsottava, että saa vuorokaudessa oikean määrän energiaa, oikean määrän erityyppisiä proteiineja ja minimaalisen vähän rasvaa/öljyä.
Kuitusuositus on Suomessa 25-35 g (keskimäärin 30g) kuitua päivässä. Finravinto 2012 -tutkimuksen mukaan työikäiset miehet syövät ravintokuitua keskimäärin 22 g/vrk ja naiset 21 g/vrk.
Miehillä kokonaiskuidun "puute" on tuon tutkimuksen perusteella 30g-22g=8g. Jos mies paikkaa tämän "puutteen" syömällä leipää jossa on leipien joukosta eniten kokonaiskuituja (siis näkkäri, viiden täysjyväviljan, 21g kokonaiskuitua per 100g), niin hänen on syötävä näkkäriä noin 8/21*199=38g ja saa siinä samalla energiaa 38g/100g*327Kcal=124kCal. Valtavasti energiaa perusruokavalion lisäksi, "suosituksen" täyttämiseksi. Tässä on ollut käsittelyssä "suosituksen" mukainen kokonaiskuitu joka kelvoton käsite.
Psyllium siemenkuorijauheeessa (kuivatuote) on liukenevaa kuitua 85g/100g. Siinä ei ole lainkaan liukenematonta kuitua, eikä tarvita sillä ummetustilanne hoidetaan apteekista ilman reseptiä saatavilla tehokkailla tuotteella eikä "terveyssyömisellä" tai "sairaudenpelkosyömisellä"), siis ahmimalla sitä sun tätä ruokaa koska ne kuulemma ovat terveellistä. Tuo 8g "vaje" saadaan siis täytettyä noin 8/85*100=9.4g Psyllium siemenkuorijauhetta (joka on syytä sekoittaa lasilliseen vettä ja nauttia se ruuan ohessa, se on kokolailla mautonta mutta suutuntuma on hieman liukas). Psylliumjauheessa on energiaa 174 kCal/100g eli tässä sitä tulee ainoastaan noin 174/100*9.1=16.4 kCal. (Pussissa on yleensä kokonaisia kuoria mutta sitä voi jauhaa myllyllä jopa viikon satsin ennakkoon).
Ihminen on käyttänyt viljatuotteita energian lähteenä yli 10000 vuotta, niitä on helppo kasvattaa, ne ovat siis halpaa ja niissä on paljon energiaa joten saatiin vähävarainenkin väestö pidettyä paremmin hengissä.
Nyt nyt sitten teollistumisen myötä ollaan tilanteessa jossa viljelykaudella 2016/2017 kaikkialla maailmassa tuotettiin yhteensä noin 2,2 miljardia tonnia viljaa. Kyseessä on valtavan kokoinen tuotanto- ja myytni-koneisto, tämä liiketoiminta yrittää kynsin ja hampain pitää huolen siitä, etteivät ihmiset oivalla viljatuotteiden olevan lähes pelkää energiaa, lähes kuin sokeria. Siellä missä viljaa ei viljellä, energian lähteenä on riisi, joka on terveellisen ruokavalion kannalta vielä hieman kelvottomampi kuin viljatuotteet, riisissä tosin vain 93 kCal/100g (keitettynä), joten vatsan täytteeksi (lievän nälän tunteen tyydyttämiseen se sopii, mutta terveellisen ruokavalion kannalta valtavasti parempi vaihtoehto on esimerkiksi saman energimäärän antava satsi paprikaa.
Tuolla vilja -liiketoimintajärkäleellä on niin paljon valtaa, että se on pannut m.m. Fineli:nkin tietokannan hämäävään muotoon, siellä on sarakkeet "kuitu, kokonais- (g)" sekä "kuitu veteen liukenematon (g)" jotka kaiken kukkuraksi ovat hämäään etäällä toisitaan. Järkeenkäypä esitysmuoto olisi sarakkeet "kuitu veteen liukeneva (g)" sekä "kuitu veteen liukenematon (g)" vieri veressä.
Ainakin yksi poikekus viljatuoteissa on, kauralese, eli kauran siemenkuori. Siinäkin on toki valtavasti energiaa (376 kCal/100g) mutta kokonaiskuitua on 17.5g/100g ja veteen liukenematonta kuitua siitä on peräti 16.7g/100g. Siis ainostaan vaatimattomat 0.8g/100g "tarpeellista" liukenevaa kuitua. Kauralese on siis ummetuslääkkeen kaltaista, mutta kuinkahan suuri kattilallinen sitä pitäsi syödä jotta saa saman helpotuksen kuin apteekin lääkkeillä joissa on 0 kCal. Kauralesessä kyllä on muutamia terveydelle edullisia ainesosia hieman, mutta ne tulevat valtan energiamäärän kera.
Olen jo aiemmin lukenut dokun johon viitasit, se on kokonaisuudessan täällä (linkki poistettu poistajan takia) ja siitä voi aistia selvästi, että kokojyvävilja -liiketoiminta-järkeleen kovan käden ohjaus on .taustalla. On aivan sama mistä raaka-aineesta tai tabletista jokin ravinne tulee, kunhan tulee tarvittu määrä ja se nautitaan ruokailun yhteydessä.
Viljasta kulutetaan mitätön osuus täysjyvänä joten olisi mukava nähdä todisteet viljateollisuuden vaikutustavoista tutkimuksiin tai suosituksiin. Näin varsinkin USA:ssa jossa täysjyväviljan kulutus on pientä. Eli pistä näyttöä siitä miten teollisuus on vaikuttanut näihin tutkimuksiin vai onko kyse pelkästä luulosta.
Suurin osa suomalaisten syömästä kuidusta tulee viljasta. Kasviksia menee jotain 300 g per päivä ja tuosta tulee vain noin 6 g kuitua.
Voihan ihminen syödä vaikka tuota psylliumia. Itse käytän täysjyväruisleipää ja 35 g annokseen sitä tarvitsee 300 g. Tuossa määrässä on myös sopivasti hiilihydraattia eli 130 g. Energiaa on peräti 750 kcal eli alle kolmasosa kulutuksestani.
Riisi on myös vilja.
Paprikalla eläminen tulee aika kalliiksi kun päivän annos (2500 kcal) on 8,6 kg. Tuo on myös ekologisesti kallista.
Suurin osa maailman ihmisistä elää viljalla ja Väli-Merellä ja Japanissa oli maailmqan paras sydänterveys toisen maailmansodan jälkeen. Ruokana täysjyvävehnä ja riisi. Nykyistä ihmispaljoutta ei muuten kyllä ruokittaisikaan.
Unohdin mainita,, että ihmiset saavat kaiken tarvittavaksi luullun kokonaiskuidun kun hän syö suosituksen mukaan, siis 500g erilasia kasiviksia joka päivä. heitä on alle puolet.
Omien havaintojeni mukaan ihmiset pääsiassa syövät kasviksia pienen murto-osan tuosta 500g/vrk (se on kaksi kukkurallaan täynnä ollevaa isoa lautasta, kummatkin täytettynä pilkotuilla kasviksilla) ja tekevät siitä vähästin hyvin epäterveeellistä mättäämällä sekaan valtavasti öljyistä salaattikastiketta ja vielä oliiviöljyä sellaisenaan kun luulevet senkin olevan terveellisä..
Suurimmassa+osassa+kasviksia+on+noin+2%+kuitua+joten+niitä+kasviksia+pitää+syödä+1.5+kg+päivässä+jotta+saa+30+g+kuitua.
Aivan,+niitä+on+vähän+joissa+on+yli+2%.+Joitakin+superruokaa+(vähän+kaloreita,+paljon+haluttua+ravinnetta)+kasviksissa,+veteen+liukenevan+kuidun+suhteen,+Finelistä+katsottuna+ovat:+
Pellavaöljyä+ei+voi+käyttää+paistamiseen+ja+se+on+pahaa.+Camelina+olisi+käyttökelpoista+salaatinkastikkeissa+vaan+hankalaa+hankkia.+Rasvahappokoostumukseltaan+yleisistä+ruuanlaittoöljyistä+paras+on+rypsiöljyä+ja+mun+monityydyttymättömään+rasvan+saantisuositus+on+10e%+ja+rypsiöljyssä+on+noin+kolmasosa+monityydyttymätöntä+rasvaa+niin+sitä+30e%+eli+minulla+750+kcal+eli+vajaa+desi.+Riittää+minulle+oikein+hyvin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Fineli. Sivulla https://fineli.fi/fineli/fi/ohje/19 sanotaan ,että: "Fineli -koostumustietopankin tiedot ovat vapaasti käytettävissä avoimena datana" ja tietokannan voi ladata omalle koneelleen yllä olevasta linkin sivulta, kohdasta "Lataa Fineli Avoin Data -paketit" ilmaiseksi kuka tahansa. Käyttäjän on noudatettava lisenssiä: Creative Commons 4.0 nimeä (CC-BY 4.0) ja tämä viesti noudattaa sitä.
Mikä on vikana seuraavasa viestissä?
Kuka on sanonut että joku on vialla? Kunhan tuli mieleen tällainenkin asia.
Hienoa että vaivauduit selostamaan asian noin perusteellisesti.
Viestien poistelija, jonka päätä vanne kiristää, on niin sanonut. On siis dellannut vertailun ainakin 4 kertaa.
Kannattaisi itse ottaa selvää ensin miten palstan moderointi toimii ennenkuin alkaa kirstelemään vannetta oman päänsä ympärillä.
Suomi24.fi:n foorumilla toimii tekoälymoderointi. Se poistelee viestejä monien erilaisten triggreiden perusteella. Esimerkiksi linkit ja pitkät luettelot ovat tällainen triggeri. Käytännössä tekoälymoderoinnin toimita ei noudata minkäänlaista logiikkaa. Viestejä poistuu aivan mielivaltaisesti koko ajan eikä s24.fi viitsi ongelmaa korjata. Asiasta käydään ikuisuusvalituskeskustelua Keskustele Suomi24.fi:stä- palstalla.
Kaura/vehnä vertailu tässä viestissä.
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Fineli. Sivulla https://fineli.fi/fineli/fi/ohje/19 sanotaan, että:
"Fineli -koostumustietopankin tiedot ovat vapaasti käytettävissä avoimena datana"
Ja tietokannan voi ladata omalle koneelleen yllä olevan linkin sivulta, kohdasta "Lataa Fineli Avoin Data -paketit" ilmaiseksi kuka tahansa.
Käyttäjän on noudatettava lisenssiä: Creative Commons 4.0 nimeä (CC-BY 4.0) ja tämä viesti noudattaa sitä.
Aines / kaurahiutale / vehnäjauho / kaura:vehnä suhde
ainesosa / kaurahiutale / vehnäjauho / Kaura:vehnä suhde
karotenoidit (µg) / 177 / 4.3 / 41.16
rasvahapot yksittäistyydyttymättömät cis (g) / 2.74 / 0.16 / 17.05
rasvahapot yhteensä (g) / 6.71 / 1.04 / 6.44
rasvahapot tyydyttyneet (g) / 1.26 / 0.2 / 6.19
rauta (mg) / 4.7 / 0.9 / 5.22
sakkaroosi (g) / 1.04 / 0.2 / 5.15
magnesium (mg) / 142 / 29 / 4.9
rasva (g) / 7.24 / 1.56 / 4.64
sinkki (mg) / 3.6 / 0.8 / 4.5
tiamiini (B1) (mg) / 0.33 / 0.08 / 4.13
rasvahapot n-6 monityydyttymättömät (g) / 2.62 / 0.64 / 4.1
rasvahappo 18:2 cis,cis n-6 (linolihappo) (mg) / 2618.92 / 638.5 / 4.1
fosfori (mg) / 471 / 116 / 4.06
rasvahapot monityydyttymättömät (g) / 2.71 / 0.68 / 4
kuitu, kokonais- (g) / 10 / 3.5 / 2.86
kalium (mg) / 414 / 155 / 2.67
kalsium (mg) / 47 / 19 / 2.47
folaatti, kokonais- (µg) / 43.6 / 18 / 2.42
rasvahappo 18:3 n-3 (alfalinoleenihappo) (mg) / 89.82 / 38.52 / 2.33
E-vitamiini alfatokoferoli (mg) / 0.85 / 0.39 / 2.18
K-vitamiini (µg) / 2.1 / 1 / 2.1
jodidi (jodi) (µg) / 20 / 10 / 2
riboflaviini (B2) (mg) / 0.09 / 0.05 / 1.8
kuitu veteen liukenematon (g) / 4.6 / 2.6 / 1.77
tryptofaani (mg) / 210 / 130 / 1.62
niasiiniekvivalentti NE (mg) / 4.31 / 3.07 / 1.4
id / 153 / 110 / 1.39
pyridoksiini vitameerit (vetykloridi) (B6) (mg) / 0.13 / 0.1 / 1.3
polysakkaridi, vesiliukoinen ei-selluloosa (g) / 1.1 / 0.9 / 1.22
seleeni (µg) / 12 / 10 / 1.2
proteiini (g) / 13.6 / 11.6 / 1.17
energia, laskennallinen (kCal) / 382.15 / 368.28 / 1.04
natrium (mg) / 1 / 1 / 1
suola (mg) / 2.55 / 2.55 / 1
sokerit (g) / 1.19 / 1.2 / 0.99
niasiini (nikotiinihappo nikotiiniamidi) (mg) / 0.8 / 0.9 / 0.89
sterolit (mg) / 40.9 / 49.3 / 0.83
hiilihydraatti imeytyvä (g) / 59.99 / 74 / 0.81
tärkkelys (g) / 58.8 / 72.8 / 0.81
A-vitamiini RAE (µg) / 0 / 0.36 / 0
orgaaniset hapot (g) / n/a / n/a / VALUE!
fruktoosi (g) / n/a / n/a / VALUE!
glukoosi (g) / n/a / n/a / VALUE!
rasvahapot n-3 monityydyttymättömät (g) / n/a / n/a / VALUE!
maltoosi (g) / n/a / 0.896000027656555 / VALUE!
alkoholi (g) / 0 / 0 / DIV/0!
sokerialkoholi (g) / n/a / 0 / VALUE!
galaktoosi (g) / 0 / 0 / DIV/0!
laktoosi (g) / 0 / 0 / DIV/0!
rasvahapot trans (g) / 0 / 0 / DIV/0!
rasvahappo 20:5 n-3 (EPA) (mg) / 0 / 0 / DIV/0!
rasvahappo 22:6 n-3 (DHA) (mg) / 0 / 0 / DIV/0!
kolesteroli (GC) (mg) / 0 / 0 / DIV/0!
B12-vitamiini (kobalamiini) (µg) / 0 / 0 / DIV/0!
C-vitamiini (mg) / 0 / 0 / DIV/0!
D-vitamiini (µg) / 0 / 0 / DIV/0!
Kaura/vehnä vertailu tässä viestissä.
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Fineli. Sivulla https://fineli.fi/fineli/fi/ohje/19 sanotaan, että:
"Fineli -koostumustietopankin tiedot ovat vapaasti käytettävissä avoimena datana"
Ja tietokannan voi ladata omalle koneelleen yllä olevan linkin sivulta, kohdasta "Lataa Fineli Avoin Data -paketit" ilmaiseksi kuka tahansa.
Käyttäjän on noudatettava lisenssiä: Creative Commons 4.0 nimeä (CC-BY 4.0) ja tämä viesti noudattaa sitä.
ainesosa / kaurahiutale / vehnäjauho / Kaura:vehnä suhde
karotenoidit (µg) / 177 / 4.3 / 41.16
rasvahapot yksittäistyydyttymättömät cis (g) / 2.74 / 0.16 / 17.05
rasvahapot yhteensä (g) / 6.71 / 1.04 / 6.44
rasvahapot tyydyttyneet (g) / 1.26 / 0.2 / 6.19
rauta (mg) / 4.7 / 0.9 / 5.22
sakkaroosi (g) / 1.04 / 0.2 / 5.15
magnesium (mg) / 142 / 29 / 4.9
rasva (g) / 7.24 / 1.56 / 4.64
sinkki (mg) / 3.6 / 0.8 / 4.5
tiamiini (B1) (mg) / 0.33 / 0.08 / 4.13
rasvahapot n-6 monityydyttymättömät (g) / 2.62 / 0.64 / 4.1
rasvahappo 18:2 cis,cis n-6 (linolihappo) (mg) / 2618.92 / 638.5 / 4.1
fosfori (mg) / 471 / 116 / 4.06
rasvahapot monityydyttymättömät (g) / 2.71 / 0.68 / 4
kuitu, kokonais- (g) / 10 / 3.5 / 2.86
kalium (mg) / 414 / 155 / 2.67
kalsium (mg) / 47 / 19 / 2.47
folaatti, kokonais- (µg) / 43.6 / 18 / 2.42
rasvahappo 18:3 n-3 (alfalinoleenihappo) (mg) / 89.82 / 38.52 / 2.33
E-vitamiini alfatokoferoli (mg) / 0.85 / 0.39 / 2.18
K-vitamiini (µg) / 2.1 / 1 / 2.1
jodidi (jodi) (µg) / 20 / 10 / 2
riboflaviini (B2) (mg) / 0.09 / 0.05 / 1.8
kuitu veteen liukenematon (g) / 4.6 / 2.6 / 1.77
tryptofaani (mg) / 210 / 130 / 1.62
niasiiniekvivalentti NE (mg) / 4.31 / 3.07 / 1.4
id / 153 / 110 / 1.39
pyridoksiini vitameerit (vetykloridi) (B6) (mg) / 0.13 / 0.1 / 1.3
polysakkaridi, vesiliukoinen ei-selluloosa (g) / 1.1 / 0.9 / 1.22
seleeni (µg) / 12 / 10 / 1.2
proteiini (g) / 13.6 / 11.6 / 1.17
energia, laskennallinen (kCal) / 382.15 / 368.28 / 1.04
natrium (mg) / 1 / 1 / 1
suola (mg) / 2.55 / 2.55 / 1
sokerit (g) / 1.19 / 1.2 / 0.99
niasiini (nikotiinihappo nikotiiniamidi) (mg) / 0.8 / 0.9 / 0.89
sterolit (mg) / 40.9 / 49.3 / 0.83
hiilihydraatti imeytyvä (g) / 59.99 / 74 / 0.81
tärkkelys (g) / 58.8 / 72.8 / 0.81
A-vitamiini RAE (µg) / 0 / 0.36 / 0
orgaaniset hapot (g) / n/a / n/a / VALUE!
fruktoosi (g) / n/a / n/a / VALUE!
glukoosi (g) / n/a / n/a / VALUE!
rasvahapot n-3 monityydyttymättömät (g) / n/a / n/a / VALUE!
maltoosi (g) / n/a / 0.896000027656555 / VALUE!
alkoholi (g) / 0 / 0 / DIV/0!
sokerialkoholi (g) / n/a / 0 / VALUE!
galaktoosi (g) / 0 / 0 / DIV/0!
laktoosi (g) / 0 / 0 / DIV/0!
rasvahapot trans (g) / 0 / 0 / DIV/0!
rasvahappo 20:5 n-3 (EPA) (mg) / 0 / 0 / DIV/0!
rasvahappo 22:6 n-3 (DHA) (mg) / 0 / 0 / DIV/0!
kolesteroli (GC) (mg) / 0 / 0 / DIV/0!
B12-vitamiini (kobalamiini) (µg) / 0 / 0 / DIV/0!
C-vitamiini (mg) / 0 / 0 / DIV/0!
D-vitamiini (µg) / 0 / 0 / DIV/0!
suomessa viljelty on aina hyvää.olpa mitä ol.nam.
Näyttäähän se omena- ja päärynäpuukin melkein samalta?
Rukiissa, kaurassa ja vehnässä on aika paljon eroa sen takia, että vaikka ne kaikki kuuluvat heinäkasvien heimoon, niin ne kuuluvat silti eri (kasvi)sukuihin. Ja edelleen esim. vehnien sukuun kuuluu useita eri vehnälajeja. Saman suvun lajit sitten taas voivat muistuttaa jo tosi paljonkin toisiaan ja erottaminen on hankalaa.
Mutta edelleen, esim. maissikin kuuluu samaan heimoon rukiin, vehnän ja kauran kanssa ja se vasta erinäköinen onkin. Sekin vaan on eri sukua.
Terveisin, huonosti asioita selittävä botanisti