Meillä on arka puolitoistavuotias leikattu narttukissa. Onko kenelläkään hyviä ideoita, miten siitä tulisi rohkeampi? Se on kesäaikaan paljon ulkona (ilmeisesti ulkoilun pitäisi auttaa rohkeammaksi), talvella ei pahemmin suostu menemään. Se pelkää muita ihmisiä kuin omistajia (etenkin se kammoaa lapsia), muita eläimiä, tiettyjä ääniä (mm. imuria ja ovikelloa), äkillisiä liikkeitä jne jne. Ideoita??
Rohkeutta kissalle?
Miten?
9813
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kutsukaa vieraita ihmisiä tulemaan teille. Pyytäkää heidät istumaan hiljaa lattialla välttäen katsekontaktia kissasi kanssa ja tarjoamaan kissallesi sen suosikkiherkkua. Kun kissa lähestyy vieras ei saisi yritä napata sitä syliin tai mitään sellaista vaan ainoastaan antaa sen herkun. Jos kissa sen sallii myös vähän rapsutella korvan takana tai sellaita. Kutsukaa myös lapsia, mutta ainoastaan jos tiedät että he eivät ole sitä sorttia joka ryntää kissan kimppuun.
Paras tapa on vain yrittää yhdistää jotain mukavaa kuten juuri makupala sen kauhean kokemuksen/äänen kanssa. Puhutkaa lempeästi kissan kanssa ja älkää missään nimessä pakottako sitä mihinkään! Kissalle voi antaa pedin aika korkealla, esim kiipeilytelineessä, jossa mielellään saa olla katto mistä kissa voi tarkkailla tilannetta. Kissan itsevarmuuden kasvattaminen on hyvin pitkäprosessi joka vaatii kärsivällisyyttä. Se on tehtävä täysin kissan omilla ehdoilla.
Hyviä ideoita, mutta paljon perustui ruokaan, eli makupaloihin. Ongelma tässä on vain se, että meidän kisu on tosi nirso, eikä varsinaisia makupaloja löydy. Mikään ruoka ei ole sellaista, mikä kelpaisi vieraan kädestä. Yleensäkään kelpaavia ruokia on vain muutama.
No se kyllä onkin ongelma :)
Meidän kissoilla parhaita makupaloja ovat "vieraat" kuivamuonat. Esim royal caninilla on exigent niminen kuivamuona joka on tarkoitettu juuri hyvin nirsoille/valikoiville kissoille. Monissa eläinkaupoissa voi saada näytepusseja joita voitte koittaa kissallenne jos ne kelpaavat.
En kuitenkaan suosittelisi että alatte näitä kissallanne antamaan pääruokana jos se on muutenkin nirso, voi olla että muu ruoka ei sitten sovikkaan enää :) Eli ainoastaan kädestä annettavaksi..
Koita kalkkunaleikettä. En ole vielä tavannut kissaa, kenelle sellainen ihan ohuenohut kalkkunaleike ei kelpaisi. Tai sitten L*dl:in ohenohuet (ihan älyttömän ohuet) leikeleviipaleet. Olisiko jotain kylmäsavustettua tai jotain.
Toivottavasti löytyy jokin herkku, koska tuo edellämainittu keino tutustuttamiseen kuulostaisi aikas käyvältä systeemiltä.
Tietysti kannattaa kokeilla saamiasi vinkkejä, mutta mahdollista on myös, että kissasi on tuollainen lopun elämäänsä. Arkuus riippuu paljon pentuajan kokemuksista: pelottavista ja toisaalta, mihin kaikkeen se on totutettu.
Minulla on kaksi kissaa, jotka ovat aivan eri luonteiset, vaikka olen kohdellut niitä samoin. Arempi on löydetty metsästä eikä ole ollut ihmisten käsittelyssä alusta alkaen.
Onko mieleesi tullut, että ulkoilu on jopa saattanut lisätä kissasi arkuutta? Et voi koskaan tietää kuka on kissassi mahdollisesti jollain tavalla kiusannut/ajanut takaa/heittänyt jollain tms.
Toki on kissoja jotka ovat luonnostaan arempia kuin toiset, mutta eivät nuo mahdolliset vaaratilanteet asiaa varmastikaan ole helpottaneet.
Terve kissa yleensä rohkaistuu kunhan huomaa ihmiset turvallisiksi, niinkuin ympäristönsä muutenkin. Tähän auttaa aika ja se, että edetään kissan ehdoilla. Esim. lähestytään kissa vain, kun se itse ottaa kontaktia. Ei lähestytä nopein liikkein, jutellaan kissalle rauhallisella äänellä jne.
Ja toinen juttu on se, että miksi kissan edes tarvitisikaan olla vieraiden ihmisten kaveri? Kissa on teiden perheenjäsenenne, ei sen tarvitse olla kiehnäämässä kaikkia ihmisiä. :)
Anna kissille aikaa, juttele sille nätisti ja älä tuijota sitä suoraan silmiin. Kissat ei pidä tuijottamisesta.
Jotkut ovat luonnostaan arempia. Jotkut on oppineet pelkäämään, kun niitä on kohdeltu kaltoin. Kissat ovat erilaisia. Itse olen kesytellyt metsässä heitteillä ollutta tyttökisuamme ja paljon on rohkaistunut siitä mitä silloin oli. Nyt on aivan ihana. Pitää vaan edetä kissan ehdoilla ja sitä ei pidä pakottaa mihinkään. Apuna on kesyyntymiselle ollut myös toinen kissamme. Mutta teidän kisu taitaa olla ihan luonnoltaan ujompi.
Kisuanne voisi auttaa kissakaveri, joka on rohkeampi. Voisitte tietenkin kokeilla myös Feliway-haihdutinta, jonka pitäisi rauhoittaa. Niitä saa apteekeista ja maksavat aika paljon.
Mutta onko kisunne pakko olla mikään rohkea? Kisu on sellainen, kun on. Sehän on teidän kissanne eikä sen tarvitse hyväksyä vieraita ihmisiä. Ette ole ottaneet sitä vieraillenne seurakissaksi vaan omaksi lemmikiksenne. Eipä tuohon rohkaistumiseen mitään poppakonsteja oikein ole. Olet vain kissan tuki ja turva.
Kannattaa kokeilla Feliway-hauhditinta. Se on tarkoitettu juuri aroille, pelokkaille ja stressaantuneille kissoille. Testattu ja hyväksi havaittu, voin suositella.
Sumutteen tai lauhduttimen saa apteekista. Esimerkiksi lauduttimen aloituspakkaus voi tuntua hintavalta, mutta seuraava täyttöpakkaus onkin jo huomattavasti halvempi. Toisaalta hinta-laatu-kestosuhde on kohdallaan, joten tuote ei ole mielestäni vaikutukseensa nähden edes tyyris.
Vaikutus on huomattava jo 48 tunnin kuluttua haihduttimen asennuksesta ja se kestää reilun kuukauden (ainakin meillä kesti). Ja aran kissan kanssa toimi hyvin. Muutkin kissat olivat rauhallisempia ja hyvätuulisempia.
Arkaa kissaa voi myös koittaa houkutella luokseen kissanmintulla, mutta ennenkaikkea anna kissalle aikaa. Kyllä se tulee kun itse aiheelliseksi katsoo.
Lämpimiä kevätpäiviä teille =)
...oli kiva niitä lueskella. Sen verran vielä kommenttia, että mitään arkuusongelmaa ei meidän perheen sisällä ole, ainoastaan ulkopuolisia kohtaan. Eikä tuosta arkuudesta muuten niin haittaakaan olisi, mutta silloin kun kisumme pitää viedä joskus hoitoon esim. matkan ajaksi, olisi mukavampaa kaikille jos se tekisi muutakin kuin lymyilisi vaatekaapissa...
Leikkeitä on kokeiltu, eivät kelpaa. Mikään kypsä liha ylipäänsä ei kelpaa. Raksuista kelpaa vain ja ainoastaan nuo "nirson kissan raksut", ei mikään muu. Eikä ole koskaan kelvannutkaan, vaikka useampaakin on yritetty ennen kuin siirryttiin eläinkaupan tuotteisiin.
Mutta kiitos vielä viesteistä, se Feliway on varmaankin kokeilemisen arvoinen, vaikka olenkin muualta kuullut ettei ole aina oikein toiminut.
Aurinkoista kevättä kaikille!