Radiossa kertoivat yhden laivan saastuttavan yhtä paljon kuin 50 miljoonaa autoa. Hirvittävä tieto meille eco-ihmisille. Laivamatkailua onkin syytä vältellä. Siirtyy vaikka interreilaamiseen. Silloin näkee pelkän veden sijasta maisemiakin.
Laivalla matkustaminen kamalan saastuttavaa
Anonyymi
94128
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 15 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 94
Vanhimmat
Missä pilailuohjelmassa tuollaista oli?
Vai silleen. No jää sinä eko rannalle ruikuttamaan kavereittesi kanssa. Jääpähän enemmän tilaa meidän muiden egoille.
Lopetetaan siis kaikki laivamatkailu. Otetaan hevoset käyttöön rahdin viennissä ni ei saastuta. Mennään kaikki samaan junaan matkaileen.
Minä kyllä luulen, että hevoset eivät jaksa uidessaan vetää rekeä kovin hyvin.
Makuuvaunussa on tunnelmaa. Ravintolavaunusta saa virvokkeita. Taxfree puuttuu, se on junan suurin miinus, jos melua ei huomioida ja öykkäröiviä konduktöörejä.
Jos luit jutun ''keskarista'' se on aika huttua;))
Riippuu laivasta. Esimerkiksi purjelaiva tai pelkillä flettnereillä liikkuva alus ei saastuta lainkaan.
Pyhä henkikö loi ne tyhjästä?
Puulaiva tehdään hiilinieluista. Poisteun puun tilalle kasvaa uusi hiilinielu. Puu käsitellään tervalla, jonka lähteenä olevien puiden tilalle kasvaa uusi hiilinielu.
Lyhyesti: puulaivat poistavat hiiltä ilmakehästä ja palauttavat jääkauden.
Ja montako pelkillä Flettnereillä liikkuvaa isoa laivaa on maailmalla: Tasan nolla kpl! Turku- Tukholma- väliä ajavastakin yhdellä flettner- roottorilla varustetusta laivasta on jo ehditty huomata, ettei siitä tappipurjeesta saada oikeastaan mitään apuja.
Ja sitä paitsi, sitä Flettneriä pyöritetään ulkopuolisella voimanlähteellä, eli energiaa kuluu jo siihen jokin määrä. Et ehkä tiennytkään, että tuollainen roottori ei pyöri tuulen voimin vaan sitä pyöritetään ihan keinotekoisesti, em. laivan tapauksessa sähkömoottorilla!
Tiedän toki kuinka Flettner toimii. Eniten Flettneristä on hyötyä avomerellä. Flettnereiden lisäksi aluksiin kannattaisi asentaa lentokoneen siipeä muistuttavia pystypurjeita (ks. Komorebi 282 trimaraani).
Jep. Eihän sen rakentamiseen tarvita mitään aineita eikä työtä. Ei siis saatuta.
Esim. Vikingin laivan tapauksessa tästä Flettneristä ei ole niin minkäänlaista hyötyä imagonrakennusta lukuun ottamatta. Tämän härvelin aikaansaama työntövoima on pikkuruinen ja mikä pahinta, se suuntautuu vallitsevien tuulien mukaan, siis milloin mihinkin suuntaan, ei laivaa optimaalisesti eteenpäin vievästi.
Ns. pyörivä mastopurje olisi vähemmän riippuvainen tuulien suunnista, mutta siinä syntyy enemmän häviöitä kun pyörintäliike tulee muuttaa esim. generaattorin avulla sähköenergiaksi jne., toisin kuin Flettner- roottorissa missä syntyvä voima välittyy suoraan aluksen runkoon. Pyöriviä mastopurjeita on kokeiltu ja rakenneltu melko paljonkin, niitä on laitettu sekä veneisiin että pienehköihin turistilaivoihin ynnä myös ihan maalle, siipiprofiilit ja mallit toki vaihtelevat.
Uskon että jos laivoissa joskus vielä vähänkään isommassa laajuudessa palataan tuulen hyödyntämiseen, ratkaisut tulevat olemaan lähempänä perinteisiä purjelaivapurjeita kuin näitä em. virityksiä.
''Ja sitä paitsi, sitä Flettneriä pyöritetään ulkopuolisella voimanlähteellä, eli energiaa kuluu jo siihen jokin määrä''
Alkuvauhtiin tarvittava energia eli sähkö otetaan laivan sähköverkosta. Mitään erillistä energialähdettä ei ta rvita. Lopusta huolehtii tuuli.
''.. mikä pahinta, se suuntautuu vallitsevien tuulien mukaan, siis milloin mihinkin suuntaan, ei laivaa optimaalisesti eteenpäin vievästi.''
Mikä pahinta, olet ihan pihalla:))
Nyt saimme asiantuntijan isolla Aaalla kehiin...pihan perältä. Ja hän laittoi saman tien kaksi asiantuntijakommenttia kolmen minuutin välein, ettei ainakaan asiantuntemuksensa jäisi epäselväksi!
Uutinen IL:ssa viimeksi tänään: Viking Gracen kannelle asennettu valtava "tötterö" ei tuonutkaan toivottuja säästöjä, yhtiön uuteen laivaan ei tule roottoripurjetta.
Viking Line myöntää, ettei mullistavana pidetty roottoripurje ole tuonut odotettua polttoainesäästöä.
Kun jopa varustamo myöntää avoimesti ja julkisesti uskoneensa kuinka tässä voisi olla jotain mullistavaa eikä siinä sitten oikein mitään ollutkaan, on kai selvää että koko "tötteröstä" on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Kerron+täältä+kaukaa+pihalta+sinulle+muutaman+seikan:+Viking+Gracen+roottoripurjetta+pyörittää+sähkömoottori,+joka+saa+sähkönsä+laivan+sähköverkosta.+Mutta+se+sähkö+joudutaan+ensin+tekemään+sinne+verkkoon+ja+se+kaikki+myös+maksaa.+Tämän+laivan+tapauksessa+sähkö+tehdään+dieselgeneraattoreilla,+dieselmoottorin+ja+sen+käyttämän+generaattorin+kokonaishyötysuhde+on+huono,+se+on+luokkaa+max+37-40+%,+että+ei+olisi+järkevää+tehdä+mitään+ylimääräistä+sähköä.+Roottoripurje+tarvitsee+pyöriäkseen+jatkuvaa+voimaa+siltä+sähkömoottorilta,+ihan+toisin+kuin+sinä+esität.+Gracen+roottoripurjeen+sähkömoottori+tarvitsee+tehoa+hieman+vaihtelevasti,+nääs+pyörimisnopeutta+vaihdellaan+suurimmasta+225+r/min+myös+hieman+alhaisempiin+nopeuksiin.+Tehontarve+vaihtelee+15-35+kW+tuntumassa,+se+ei+ole+suuri+teho+mutta+sekin+merkitsee+yhdellä+yhdensuuntaisella+Turku-+Tukholma-+matkalla+200-+420+kWh+edestä+sähköenergiaa.+
''Mutta se sähkö joudutaan ensin tekemään sinne verkkoon ja se kaikki myös maksaa''
Koneet ja genut jauhaa sähköä, oli roottoripurjetta tai ei.
Laivassa sähkö on käytännössä ilmaista.
''Tuo korkealla oleva tappi alkaa myös vaikuttaa laivan vakauteen lisäten jopa kallistelutaipumusta, minkä jopa varustamo mainitsee.''
Gracen painolastitankkien tilavuus on n.2000t
Jos se tappi vaikuttaisi vakauteen, se ei olisi siellä.
Neljävuotias poikamme, joka tällä hetkellä tosin on jo 25-vuotias, oli kuullut tietyissä tilanteissa isänsä käyttävän voimasanaa jumalauta. Eräänä päivänä poika oli mumminsa kyydissä, kelirikon aikaan. Mummon piha routi ja niinpä mummo nokkelana oli laittanut lautoja autotallin liittymän kohdalle. Mummo tuumaili pojalle, että katsoppas, nyt meidän pitää ajaa näiden lautojen päältä jotta päästään pihaan. Kun auto oli parkissa, pieni poika juoksi kiireesti auton taakse ja ihmetteli suureen ääneen miehekkäästi: ”Mummo, onks toi nyt se jumalauta?
Suomen tulevaisuuden vientituotehitti: puiset jäänmurtajat.
Viljaa jauhetaan, sähköä ei tehdä jauhamalla. Kukaan sähkön valmistuksesta jotain ymmärtävä ei käytä käsitettä "jauhaa" sähköä.
Sähkön valmistukseen myös laivalla käytetään polttoainetta. Ilmaista polttoainetta vaan ei ole. Väite ilmaisesta sähköstä on jo nöösipoikalapsellinen.
Yhtä lapsellinen on väite ettei tuo "tötterö" vaikuta laivan vakauteen, varsinkin kun laivan päällystö ja varustamo suoraan mainitsevat sen vaikuttavan, aika lapsellista viisastelua olla heitä tietävämpi.
Tötteröön kohdistuvan tuulivoiman painopiste sijaitsee roottorin korkeussuunnassa varsin tarkoin sen puolivälissä, ja roottorin korkeushan siis oli mikä? Entä mikä toinen painopiste on hyvin olennainen kun puhutaan laivan kallistelusta? Nöösipojat eivät ehkä enää pysy mukana, mutta se on laivan uppouman painopiste, laivan liikkeet ja erityisesti kallistelevat liikkeet tapahtuvat pääosin uppouman painopisteen suhteen. Ja sitten, miten paljon em. tötterön painopiste on laivan uppouman painopistettä korkeammalla? Uppouman painopiste sijaitsee muutaman metrin vedenpinnan alapuolella ja sieltä on tötterön painopisteeseen useiden kymmenien metrien matka. Tämä välimatka muodostaa vipu- eli momenttivarren jolla tötteröön kohdistuva voima pyrkii laivaa kallistamaan. Kyse ei tietenkään ole siitä, että laivan vakavuus heikkenisi vaarallisen paljon, mutta kun sekä laivan henkilökunta että varustamon edustajat kertovat tötterön kallistavan vaikutuksen tuntuvan, ehkä luotamme enemmän heihin kuin sivun nöösipoikien viisasteluihin?
Jos laivan painolastitankeissa on 2000t vettä, ei joku 30 tonnin murikka yläkannella vaikuta mitenkään.
''Viljaa jauhetaan, sähköä ei tehdä jauhamalla. Kukaan sähkön valmistuksesta jotain ymmärtävä ei käytä käsitettä "jauhaa" sähköä.
Sähkön valmistukseen myös laivalla käytetään polttoainetta. Ilmaista polttoainetta vaan ei ole. Väite ilmaisesta sähköstä on jo nöösipoikalapsellinen''
Jaa, kukahan on nyt lapsellinen:))
Ei polttoainetta kulu sähkön valmistukseen vaan aluksen liikuttamiseen.
Sähkö tulee ''kaupapäälle'' aluksen pääkoneiden yhteydessä olevista generaattoreista.
Cockerspanielimme oli juuri aiemmin astutettu, ja sen yhteydessä olin poiminut aikuisten keskusteluista mielenkiintoista sanastoa. Niinpä sitten olin täräyttänyt ylpeänä ja isoon ääneen ruokailun alettua koko pöytäseurueelle: ’Minä olen tulossa kärpään (kiimaan).'”
.
”Tyttöni 3v katseli kun pikkuveljelle (4kk) vaihdettiin vaippaa. tyttö sitten kysyi mikä sillä veljellä on kun on niin erilainen. vastauksen saatuaan tyttöni totesi: ’mullakin on ollut pikku pippeli vauvana ja pikkuveli kasvaa isona tytöksi’.
Tyttäreni oli noin vuoden ikäinen, kun radiossa soi Kikan kappale Tartu tiukasti hanuriin (ja näppäile mua). Ralli tarttui tietysti lapsenkin korvaan ja rattaista kuului välillä kirkkaalla lapsen äänellä "näppäile mua!" Ilmeeni oli varmaankin näkemisen arvoinen. Tätä saattoi tapahtua ulkoilureissun aikana useaan kertaan, kunnes biisi lopulta unohtui!
Ajelimme iltayöstä kyläpaikasta kotiin. Jos 3-vuotias poikani olisi nukahtanut autoon, olisi yöunet jääneet aamuyölle tai aamuun. Yritimme pitää poikaa hereillä ja aloimme miettiä, mitä marjoja on olemassa. Mansikat ja mustikat tuli helposti, mutta lopussa oli hiljaisempaa. Pelkäsin jo poikani nukahtaneen, kunnes turvaistuimesta kajahti: Ja p*skanmarjat! Tämä oli mummon "harmituslausahdus". Siitä vasta riemu repesi!
Teleportit ovat tulevaisuutta. Joka kodissa on oma teleportti ja sitten vaan valitaan määränpää ja astutaan portin läpi. Matkustaminen ei enää saastuta.
Joo, nnin os. Matkustajaa kohden noin sadaosan vähemmin saastuttavaa kuin lentokone. Ja kahdeskymmenesosa auton saastuttamisesta.
Mietis vähän. Laiva kuljettaa tuhansia inhmisiä, lentokone satoja ja auto vain muutaman. Itsestään selvää, mikä saastuttaa eniten.
Olikos tuo uutisesi Teletapit-ohjelmasta?
Koettasitten ymmärtää, että foorumin aiheena on Laivamatkat ja risteilyt, ei laivaliikenne, mille on ihan oma foorumi.
Ainakin hytissä leijailee voimakas metaanin tuoksu, kun käymme äijäköörin kanssa humppaamassa. Pitävät metaania pahana huonekasvikaasuna.
Lapsen logiikka sopii tähänkin ketjuun:
Perhemarketin leluosastolla oli alennettu leluja. Isossa korissa oli pehmoleluja ja joukossa yksi todella iso nalle. Paikalle tuli n. 5-vuotias lapsi isä vanavedessään ja nallen nähtyään alkoi kinuamaan sitä itselleen. "Iskä, otetaan tää." Isä vastasi nallen keräävän paljon pölyä. Lapsi vastasi innoissaan: "Sittenhän ei tarvi enää imuroida!" Lapsen harmiksi nalle jäi kauppaan.
Eemeli, 4, tuumasi kerhossa tuttavan uteluun, onkos sinulle tulossa pikkusiskoja tai veljiä, että kyllä muuten, mutta isi on allerginen. Olimme samalla viikolla keskustelleet siitä, että emme voi ottaa kissaa kun isä on allerginen.
Buaaahhahhaaaaaa!
Yksi laiva ja 50 miljoonaa autoa. Tuo vitsi on kai idiooteille tarkoitettu.
Siljan Symphonylla pääkoneet ovat 4 x 8145 = 32580 kW.
Eli autoista; joka auton koneen pitäisi olla siis 32580 / 50000000 eli auton koneen teho olisi 0,00006516 kW, siis vaivaiset 0,06516 wattia. Tuolla teholla ei yksikään auto liiku.
Jokaisen ajattelevan yksilön pitäisi noin huimaava epäsuhta heti havaita. Niin, ajattelevan, mutta ne ecothan eivät ajattele. Kuten tästäkin saatiin taas havaita.
Ei se teho vaikuta vaan se mitä tulee savuputkesta taivaalle. Kuka asuu Helsingissä sataman lähellä tietää että pyykit muuttuvat silloin mustiksi, kun laivoja on satamassa ja tuulee pahalta suunnalta.
Lisää eco-ihmisen viisautta.!
Vai muka tulee korsteenista paljon nokea. No ei ainakaan kymmenien miljoonien autojen pakoputkipäästöjä.
Niin, minkä sataman lähellä?
Vai muka yksi laiva saastuttaa enemmän kuin kymmenkertaisnen määrä Suomen autokantaa! Voi tuota ecoilua!
Kuka asuu sataman lähellä? Voisi kertoa, mikä laiva käyttää satamassa koneitaan. Eivät ainakaan kotoiset autolauttamme.
Silja Line ja risteilylaivat käyttävät omia koneitaan. Viikkarilla on maasähköliittymät.
Silja Line ja risteilylaivat käyttävät omia satamdieseleitä.
Omilla eli pääkoneilla sähkö olisi hiukan kallista;)
Pitkäkö aika ajetaan vuorokausittain keskimäärin henkilöautolla, ehkä 30 min tms? Entä pitkäkö aika ajetaan keskimäärin vuorokausittain isolla jostain Koreasta tai Kiinasta vaikka Eurooppaan matkalla olevalla rahtilaivalla, olisiko noin 24 tuntia?
Mitä polttoainetta käyttävät maailman merillä liikkuvat rahtilaivat ja pääosin risteilijätkin, onko se 95 vai jotain biobensaa tms? Vai onko se raakaöljyn jalostuksesta yli jäävää hyvin raskasta ja hyvin huonosti palavaa pikiöljyä joka on laivoille edullista, sille kun ei oikein muuta käyttöä tahdo löytyä? Vastaus on että kyllä!
Miten paljon tätä pikiöljyä käyttävät laivat saastuttavat. Pitää huomioida että saastuttamisesta puhuttaessa ei käsitellä niinkään syntyvän hiilidioksidin kuin esim. rikin oksidien ja muiden myrkyllisten palamisesta seuraavien yhdisteiden määrää ja laatua. Onko laivoissa käytössä miten laajalti esim. katalysaattorit, ei, ei niitä ole käytössä. Mitä sekin osaltaan merkitsee saastuttamisen kannalta?
Muutama kymmenen suurta laivaa saastuttaa enemmän kuin koko Suomen henkilöautokanta.
Ja tämä on laivoja hellivän varovasti ilmaistu näkemys!
Siis kyse oli 50 miljoonasta henkilöautosta laivaa kohti. Pikkaaseen yläkanttiin.
Laivojen pakokaasuilla on päästörajat kuten autoillakin. Että se siitä.
Kaiken lisäksi nyt on puhe vain ja ainoastaan eikä mistään muusta kuin matkustajaliikenteestä. Ei rahti- tai mistään muistakaan laivoista. Että sekin siitä.
"Muutama kymmenen suurta laivaa saastuttaa enemmän kuin koko Suomen henkilöautokanta." Siis muutama kymmenen laivaa. Sehän tekeekin jo miljardeja henkilöautoja!
Ja näkemyksen esitti henkilö joka ei tiedä laivoista yhtään mitään:))
Nöösipoika kertoo nyt totuuden laivoista, hän on a-s-i-a-n-t-u-n-t-i-j-a. Puuttuu enää vain se tieto!
"Laivojen pakokaasuilla on päästörajat kuten autoillakin. Että se siitä."
Käytännössä vain Itämerellä. Että se siitä.
Miksi et ottaisi asioista selvää sensijaan että arvailet ?
Päästörajoitukset on myös Pohjanmerellä. Siellä on muutama pieni satama, esim. Rotterdam, Antwerpen, Hampuri ja pari muuta.
https://navigatormagazine.fi/blogit/merenkulkua-sitoo-globaalit-paastorajoitukset/
Ei aivan, luepa uudelleen kommenttini: Kirjoitin siinä että muutama kymmenen laivaa saastuttaa enemmän kuin kaikki suomessa käytössä olevat autot yhteensä!
Opettele lukemaan ajatuksella ja käytännöllisesti tulkiten lukemaasi, hyvä siitä sitten seuraa!
Sata euroa sille, joka kykenee osoittamaan aloituksen tietolähteen ja tietojen luotettavan referoinnin oikeaksi.
Mielenkiintoista, mutta jätät ne "rajat" kertomatta. Et siis tajua kuinka maailman merillä ajavilla laivoilla ei käytännössä ole mitään rajoja. Esim. miehistönä on lähes poikkeuksetta ns. filippiinoja, mitä se tarkoittaa? Oletko koskaan ajatellut vaikka niinkin yksinkertaista seikkaa, että kun katsot ihaillen jossain satamassa suurta upeata risteilijää, niin et koskaan missään näe laivan pesulahenkilökuntaa? Et voi nähdä heitä koska he työskentelevät jossain ison laivan syvyyksissä eikä heillä monilla taida olla edes ikkunoita hyttikopperoissaan että voisivat satunnaisesti nähdä päivänvaloa!
Missä ajassa ? Laivan/auton käyttöiän aikana ?
Koko h_lvetin ajan, onko noin vaikeata tajuata?
Kyllä laivoilla rajoituksia on, esim. polttoaineen laadun suhteen tietyissä maissa ja satamissa.
Kyllä kyllä, mutta yhtään "tiettyä satamaa tai maata " et kuitenkaan vaivautunut mainitsemaan!
Entä jos ne tekevätkin sen satamaoloissa tarvittavan sähkön apukoneillaan, silloin se on kai paljon halvempaa, jookos? No, ihan totuus on se, että ns. ruotsinlaivat ovat jo vuosia liittyneet maasähköön suomen satamissa ollessaan, ihan lyhyitä poikkeuksia lukuun ottamatta!
Totuus on se että Helsingissä Viikingillä on maasähkö, Tallinkin kiulut käyttää apukoneita. Muualla ehkä muulla tavoin...
Et vaivautunut lukemaan hieman ylempää...tai peräti itse etsimään tiedon. Siihen meni melkein kaksi minuuttia.
Heti itkit yypeelle kommentistani. Laitetaan uusiksi: luepas anonyymin vastaus 30.7.2019 16:07. Eli omat sansi osoitit itse vääräksi, sielltä löytyy.
Onko suomessa 50 miljoonaa henkilöautoa? Luetko edes toisten kirjoituksia ennen kuin riennät laittamaan viisastelevasti vastaamaan?
Kirjoitin seuraavasti: Muutama kymmenen suurta laivaa saastuttaa enemmän kuin suomen koko henkilöautokanta!
Suomessa on liikennekäytössä noin 2,7 miljoonaa henkilöautoa. Jos lasketaan aloituksen väitteen mukaan, niin Suomen autokanta saastuttaa yhtä paljon kuin 1/5 yhdestä laivasta, tai kääntäen, yksi laiva saastuttaa viisi kertaa enemmän kuin kaikki Suomen autot.
Jos suomessa on yhteensä olemassa noin 2, 7 milj. henkilöautoa, mikä osa niistä koskaan missään tilanteessa on ajossa yhtä aikaa? Montako ajotuntia kertyy koko suomen henkilöautokannalle vuodessa? Maailman meriä ajaville laivoille käyttötunteja kertyy helposti 6000 h/vuosi per laiva.
Henkilöauto liikkuessaan suomen kuoppaisilla ja aina vain kuoppaisemmilla teillä ajelee pääosin hiljaisilla 80- 120 km/h nopeuksia ja silloin se käyttää 20- 30 kW moottoritehoa, siis ihan riippumatta siitä mitä sen maksimitehoksi ilmoitetaan.
Suuri laiva käyttää yhä useimmin konetehoa useiden kymmenien tuhansien kW verran. Esim. Maersk Linen 400 metristen laivojen moottoritehot ovat luokkaa 100000 kW, eli 100 MW, ja matkatessaan ankaran kilpailun kiristämässä ajossa ne käyttävät yleensä tuosta tehosta ainakin noin 80000 kW.
Jos sitten tarkastellaan saastuttamista vaikka rikin oksidien suhteen, nehän tiedetään esim. syöpää aiheuttaviksi yhdisteiksi, niin autothan päästävät niitä enää hyvin vähän, polttoaineet ovat kehittyneet, katalysaattorit ovat pakollisia, polttoaineenkulutukset per moottori ovat huomattavasti pienentyneet jostain viime vuosituhannelta jne. Entä miten paljon samoja yhdisteitä ilmaan tuuppaa suuri laivamoottori ilman pakokaasujen puhdistusta polttaessaan raskainta ja huonoimmin palavaa öljymönjää?
Tilanne tapahtui ukkini kuoltua”, Tyttötiikeri kertoo. ”Olin noin 6-7 vuotias, kun ukkini kuoli. Mummini oli tietysti kovin suruissaan asiasta ja mietin kovasti kuinka rakasta mummia lohduttaa.
Tomerana tyttönä otin sitten mummia kädestä kiinni ja totesin hänelle ’Älä mummi sure, sä menet pian perässä!’ Yritykseni oli tietysti lohduttaa, ettei mummi joutuisi kovin pitkään yksin olemaan, enkä oikein ymmärtänyt lausahdukseni ’toista puolta’. Aikuisihan toteamukseni huvitti kovastikin.
Eikä edes lohdutteluni pitänyt paikkaansa, sillä itse olen nyt 26 vuotias ja mummi elelee terveenä ja hyvinvoivana edelleen omassa kodissaan…”
Meillä ei lapsen kuullen kiroilla, joten meidän kolmevuotias kiukkuuntui äidilleen ja keksi mielestään pahimman solvauksen koskaan: ”Äiti olet tyhmä aspartaami!” Lapsi itse on allerginen makeutusaineelle, joten tuo "haukku" on ymmärrettävä. Meitä kyllä vähän nauratti.
Vieläkään ei ole ilmoitettu tiedon lähdettä.
Ei löydy googlesta, ei löydy radion arkistosta.
Ei taida löytyä muualta kuin aloittajan mielikuvituksesta.
Äitini kuoli viime syksynä vaikean sairauden jälkeen. Surullisena ja itkuisena kerroin 5-vuotiaalle tyttärelleni Maisalle mummin kuolemasta. Tyttö silitti hellästi poskeani ja sanoi: ”Äiti, ei se mitään. Vahinkoja sattuu!”
Katselimme televisiota Rovaniemellä n. 24 vuotta sitten, kun 6-vuotias Neea-tyttäreni yhtäkkiä sanoi: ”Iskä, jos johonkuhun ihastuu liikaa, voi menettää vapautensa!
Kaksivuotiaan kanssa käytiin iltasatuna läpi erilaisia ympäristön, lähinnä liikenteen aiheuttamia ääniä. Tarinassa lapsi katselee puussa sijaitsevasta majastaan ympärilleen ja havainnoi ympäristöä. Ohjasin matkimaan seuraavien ajoneuvojen ääniä, jotka kuultuaan lapsi päristeli tai muuten matki kulkuneuvoa: Juna (tsu tsu), metro (tiuh), bussi (pärinää), iso auto (pärinää), pieni auto (pärinää), moottoripyörä (pärinää). Pienen hiljaisuuden jälkeen lapsi lisäsi: ”Piejumies!” ja teki lisää pärinää. Siitä lähtien piejumies on kuulunut kovaäänisten äänilähteiden joukkoon.
Tytär oli keittänyt ensimmäistä kertaa makaroneja ollessaan yksin kotona 10-vuotiaana. Olivat kuulemma olleet vähän kovia. Kun kävimme läpi, miten hän oli makaronit keittänyt, hän kertoi: Keitin puolikkaan annoksen ohjeen mukaisesta. Laitoin puolet veden määrästä, puolet makaronin määrästä ja keitin niitä puolet ajasta.
Neljä vuotta sitten silloin 3,5-vuotias lapsenlapsemme oli ollut kanssamme saunassa jo monen monta kertaa. Kerran tyttö sitten katsoi paapan jalkoväliin pitkään ja kysäisi ”Kuka tuo pieni on?” Kysymykselle naurettiin vedet silmissä ja nauretaan edelleenkin, vaikkakin tyttö itse on pyytänyt unohtamaan koko asian
Lapsenlapseni, 4-vuotias Matias totesi minulle tyynenä iltapäivänä, että katso mummu, puilla on lepopäivä.
Lyydia, 4: ”Mummo on ollut ihan oikea ihminen, sitten mummosta tuli jotenkin mummo!”
Olimme lapseni kanssa ajelemassa Etelä-Suomesta itään. Pellolla oli syömässä sarvipäisiä lehmiä. Poikani Tom tokaisi: ”Katso äiti, teräväpäinen kirahvi!”
Tyttäreni, ollessaan 7 vuotta, kysyi mikä hän on horoskoopiltaan. Vastasin, että härkä. Tovin mietittyään hän totesi, ettei voi olla härkä, koska härkä on poika. Hän on lehmä kun on tyttö, ja jatkoi: ”Kun en ole aikuinen niin olen horoskoopiltani lehmävasikka”.
" Vieläkään ei ole ilmoitettu tiedon lähdettä."
Kymmenen vuotta vanha juttu.
https://www.theguardian.com/environment/2009/apr/09/shipping-pollution
Ei kelpaa. Tuo oli rahtilaivoista.
Täällä juttua vain matkustajalaivoista.
Jahas, tulikos itku silmään terävästä kommentistani.
No, laitetaan uudestaan.
Tuo ikivanha ja nykyisin perätön juttu ei koske matkustajalaivoja. Tuo on rahtilaivoja koskeva juttu eikä sillä ole mitään tekemistä matkustajalaivojen kanssa.
Toisaalta aloittajan "radiossa kerrottiin" viittaa tuoreeseen tietoon.
Joten arvoisat kommentoijat, olette haastelleet jätetietoa. Miettikää mitä puhutte mutta älkää puhuko mitä mietitte miettimättä ensin.
Ainakin persut ovat kovia mekastamaan aiheesta. Yrittävät sillä puolustella vanhoilla autonraadoilla ajelua. "Kun muutkin saastuttavat, niin meilläkin on oikeus saastuttaa".
Eipä tuonkaan jutun mukaan olla lähelläkään suhdetta yhden suhde viiteenkymmeneenmiljoonaan.
Ei löydy sataselle kuittaajaan. Mutta senhän tiesin satavarmasti etukäteen.
Niin, vastauksien poistattaminen. Sehän on juuri fanaatikkojen mielipuuhaa. Kun ei löydy argumentteja, poistetaan vasta-argumentit.
Poistetussa viestissä kirjoitin, että Suomessa on noin 2,7 miljoonaa liikennekäytössä olevaa autoa. Eli yksi väitetty laiva saastuttaa viisi kertaa se mitä koko Suomen autokanta.
Niin lähti tästäkin vastaus. Ovat nuo vihreät sen verran väkivaltaisia.
Tuo tekee vasta vaivaiset 0,054 laivaa eli lähellekäään edes yhtä kokonaista laivaa.
Kun oma alapää löytyy, on se suuri ihmetyksen aihe. Taaperot ovat pippepeistään ja pimpeistään kadehdittavan ylpeitä, mutta toisen sukupuolen erot ihmetyttävät aina vain!
”’Pimppi kuntoon ja kaupungille!’ sanoi kaverin 2,5-vuotias tyttö kun tekivät lähtöä ulos. Ei mitään käsitystä mistä tämän oli keksinyt!
Kun poikamme oli viisivuotias, isänsä moitti ja komensi häntä keräämään lelunsa. Tähän poika totesi: ”Äläpä komentele, itsepähän olet minut siemennellyt.
.
Nelivuotias Jare yritti juksata pappaansa. Pappa sanoi: ”Jos valehtelee, kasvaa nenä niin kuin Pinokkiolla.” Jare mietti hetken ja katsoi pappaansa: ”No mitäs pappa sinä olet sitten höpötellyt, kun sinulla on noin pitkä nokka
3-vuotias tyttäreni kertoo haluavansa kissan”, Majkku kertoo. ”Olen käynyt jo monta kertaa tämän keskustelun läpi mielessäni ja vastaan tytölle: ’Ei me voida ottaa kissaa, koska isi on allerginen.’
Pikkuneiti: ’Mitä se allerginen tarkottaa?’ Minä: ’No isi ei voi asua samassa talossa kissan kanssa, koska isi tulee pipiksi kissoista.’ Pikkuneiti: ’No pistetään isi ulos! Tai vaikka varastoon. Tai ehkä se vois muuttaa ämmin ja äijän (mieheni vanhemmat) luo?
Leikin hoitolasten kanssa Punahilkka-leikkiä. 4-v. tyttö oli Punahilkka ja 1,5-v. pikkuveli oli puunhakkaaja”, kertoo Kunusiini.
”Punahilkka antoi koristaan sämpylöitä eli legoja puunhakkaajalle, ja pieni oli niistä innoissaan. Totesin hymyillen, että ’Puunhakkaaja suorastaan rakastui sun sämpylöihin!’, mihin tyttö sanoi kärkevästi: ’Eihän sämpylään voi rakastua! Menis voita joka paikkaan jos menis sämpylän kanssa naimisiin.'
Pojallamme 4v. on karkkipäivä lauantaisin. Yhtenä perjantaina olimme matkalla lähiSiwaan, sanoin pojallemme, että otetaan varaslähtö karkkipäivään. Eikös kassalla poika isoon ääneen kailottanut: ’Me varastetaan äitin kanssa karkkia!’ Oli siinä äidillä vähän selittämistä.”
.
”Lauloimme poikani (3 v.) kanssa iltasella Jesse Kaikurannan kappaletta Vie mut kotiin. Kun kertosäe oli saatu päätökseen, poika tokaisi ’Se voisi kyllä ajaa itse autolla kotiin!'
Jotta aloituksen taso pysyisi tai edes vähän kohoaisi:
Joi limpparia ja sanoi: Äiti, multa tuli pieru suusta! (Röyhtäys.)
Kolmen lapsen kanssa hauskoja tilanteita tulee päivittäin. Keskimmäinen lapsemme on aina ollut kovin pohtivainen ja puhunut hyvin jo ihan pienestä saakka. Eräänä päivänä pienin lapsista oli toisessa vessassa ja keskimmäinen oli menossa toiseen, kun keskimmäinen jäi ovelle pohtimaan jotain. Hetken mietittyään tuo viisivuotias totesi: Tämähän on aika summittainen tilanne, kun lapsia on eri vessoissa. Meidän pieni professorimme!
Pääsiäisen aikaan olimme 3-vuotiaan poikani kanssa lähikaupassa. Ohitimme karkkihyllyä, joka luonnollisesti notkui suklaamunista. Rakas lapseni huutaa kovaan ääneen: Kyllä mun äiti muuten tykkää munasta!. Jep, aika äkkiä lipesin ulos kaupasta ja ostokset jäi. Kotimatkalla nauroin kyllä vedet silmissä rakkaan poikani juttua.
“Isillä on pippeli, veikalla on pippeli. Äidille kasvoi vain karvat.”
Joona, 5, pohti saunassa ihmisen anatomiaa
”Katsokaa, se on keväinen natsisissi!”
Hilla, 4, askarteli päiväkodissa narsissin
”Älä häiritse minua nyt. Olen onkivapaalla.”
Pekka, 4, asettui terassituoliin
”Ei se ole mikään vanhainkoti! Se on päiväkoti!”
Hilkka, 3, vastasi kysymykseen kuinka vanhoja lapsia päiväkodissa on
”Oho, perä laulaa!”
Onni, 3, päästi rupsun kesken iltatoimien
”Äiti. Ota rauhallisesti. Tämä oli täysin vapaaehtoista.”
Heini, 4, kaatoi lelulaatikot lattialle
”Kyllä ne tarjoilijat meistä huolen pitää”.
Henna, 4, ravintolassa, kun äiti tuskaili palvelun hitautta
Yritit selvästi tehdä mummin ruokaa. Eipä onnistunut.”
Maija, 3, maisteli äidin tekemää jauhelihakastiketta
.
”Joudunko minä vanhana palvelukotiin ja saanko jonkun taudin ja poltetaanko minut niin kuin Niki-koira?”
Joel, 4
.
”Onko Jumala luonut pirun?”
Anni, 4
.
”Rasmus on nynny ja Vilho on nynny ja tytöt on nynnyjä. Mä en ole nynny, aikuiset naiset ei ole nynnyjä ja sä et ole nynny!”
Mikko, 5
.
”Mä rakastun aina ensin näköön.”
Matias, 5
.
”Kun mä synnyin, olinko mä silloin tosi tosi köyhä?”
Veera, 5
.
”Äiti, mä akattan tua ainiaan ja me mennään naimitiin ja jot me ollaan kilttejä koko viikon, me taadaan tiellä naimititta lahjat.”
Jussi, 3
.
”Nukkuuko ritarikin joskus äidin vieressä?”
Pauli, 4
.
”Sä olet ihana etkä edes haise pahalta.”
Santeri, 4, mummille
.
”Sade on Jumalan itkua ja syksyllä sillä on paljon murheita.”
Onni, 4
.
”Täytyy soittaa henkilökunnalle. Me ei saada unta.”
Santun, 5, ensimmäinen yö hotellissa
.
”Mä olen saanut selville, mikä on unen taustaväri. Se on sininen.”
Roni, 6
”Olimme juuri menneet naimisiin, ja vihkitoimituksen jälkeen tyttäremme tokaisi: ’Olipas harvinaisen typerä juttu!’”
”Kerran tyttäremme huudahti lähikaupan maitohyllyllä: ’Äiti, etkös säkin ollut ennen sutenööri?’ Olin toiminut konsulenttina.”
”Kysyin kaksivuotiaalta taaperolta, olisiko hän halunnut hypätä reppuselkään, johon tomera poika totesi: ’On mulla omatkin jalat!’”
”Kuopukseni makoili isänsä kainalossa ja katseli tv:tä. Kysyin sitten, onko kiva katsella Pikku Kakkosta isin kainalosta. Tyttäreni tokaisi: ’Ei, kun katson sitä teeveestä.’”
”Esikoiseni kysyi eräänä päivänä: ’Äiti, onko mun pää kauhean iso?’ Hämmästelin kysymystä, johon poikani totesi: ’Mulla nimittäin on varmaan tosi isot aivot, kun oon niin hyvä matikassa.’”
Tänään tunnistettiin lasten kanssa päiväpiirillä erilaisista marjoja. Siellä oli mustikka, mansikka, vadelma, metsämansikka, lakka, punainen ja musta viinimarja ja vihreä karviainen. Lapset osasivat hienosti nimetä suurimman osan marjoista.
Karviasen kohdalla eräs lapsi nimesi sen hienosti ; se on vesimeloonin näköinen kirsikka
Itsenäisyyspäivän juhlissa meillä oli presidenttipari Jenni ja Sauli ja olitiin kätelty ja tanssittu. Ruokailtiin kaikki yhdessä koko päiväkoti pitkän pöydän ääressä. Siinä syödessämme eräs lapsi puhutteli presidenttiä huutaen että PEFLETTI ( tarkoittaen presidentti). Siinä oli taas naurussa pidättämistä kun yritit selittää näiden sanojen tarkoitukset.
*** Niin, lapsistahan on hurjan hauskaa, kun aikuinen ei osaa jotain vaikeaa sanaa.
.
.
Se meni näin; Lapset olivat ulkona ja he olivat siirtymässä aidan toiselle puolen laskemaan mäkeä kun eräs lapsista huutaa aikuisen kohdalla tosi lujaa jotain asiaa kaverille. Aikuinen siihen etyä hei äläs huuda noin kovaa. Johon lapsi vastaa pääkallellaan ja ihan tosissaan, että hänet on huutamalla kasvatettu. No mitäs siihen voit enää muuta sanoa kuin: aha.
Matkustajalaivojen osuus on mitätön. Suurin osa maailman laivoista on rahtialuksia.
Jahas, taasen on vakiohäirikkömme syönyt pilleripurkkinsa tyhjäksi ja demonit ovat alkaneet riivata. Eikä saanut käyttää umpeutunutta alennuskuponkia matkan ostoon. Kostoksi nostelee ikivanhoja ketjuja.