keskitasolla, kiitos?
Mikä on ns. Hyvä tuntipalkka
Anonyymi
215210
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kyl se siinä viistoista on.
Työnantajien mielestä liikaa, tietenkin.
Jos vaimoni tekisi normaalia työaikaa niin tuntiliksa olisi 6,15€.
Ei ole noin pieniä taulukkopalkkoja. Jot vaan siivous alallakin se lie 8.50-9 jöör pohja.
Se on sellainen, mikä riittää normaaliin elämiseen ja hieman jää vielä jemmaan yllättävien menojen varalle. Vaihtelee aika paljon tuntipalkkaa ansaitsevan elämäntilanteesta riippuen.
25 e tunti.
Suomen yleisin palkka on 2600. Siitä laskettuna tuntipalkka on 16 - 17 euroa kun lasketaan tuntien määräksi joko 161 tai 152. Ainakin minun töissäni aikanaan kumpaakin tuntimäärää käytetty.
En nyt löytänyt taulukkoa netistä, mutta muistaisin että jonkun määrätyn (oiko hallinto- ja toimistotyö) alan keskipalkka on n. 3000, mutta siinähän on mukana hyväpalkkaista virastojen ja laitosten johtoakin.
Tässähän niitä on, parin vuoden takaa...
https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html
Lisää käppyröitä;)
https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html
7000euroa/kk tekemättä mitään ---eläkkeellä- pörssissä
Pitäis puhua vuosiansiosta-
Tuntipalkka sotkee ajattelua. Osalla tuntipalkka, osalla urakkapalkka, osalla kuukausipalkka, osalla keikkaduunit jne.
Ja sitten se, ajatellaanko palkka keskiarvona mediaanina, vaiko keskiarvona.
Mun käsittääkseni normiduunarin palkka vuodessa luokkaa 30 000- 40 000. rividuunareilla vähemmän, kovapalkkaisillimma aloilla enenpi.
Mun mielestä hyvästä palkasta voi puhua, kun vuosiansio on 50 000- 60 000, tai enenpi. Laske siitä tuntipalkka, monissa duuneissa ei lasketa tunteja ollenkaan, on vain palkka. Lisäks bonuksia, luontaisetuje jne. Ei ole olemassa määriteltävää hyvän ja huonon palkan rajaa. Ja palkan suuruus suoraan verrannollinen rahatarpeeseen.
Ja kaikkihan riippuu duunista, mitä tekee.
=DW=
Kokonaistulot nettona muodostuvat usein eri osatekijöistä joiden summa vuositasolla, kuten mainitsit, ratkaisee sen ajan taloustilanteen.
Vaihtelu voi olla hurjaa. Omalla kohdallani, tavallisena palkansaajana, vuoden sisällä vaihtelua oli KELAn viion karenssin 0 tasosta kuuden viikon peruspäivärahaan, vai onko se toimeentulotukea, 3:n kuukauden jaksoon jolloin sain kotiin täyden palkan bonukset. Lisänä puolen vuoden palkka kipurahoina.
Normaaliaikana pyrin haalimaan killinkejä kuukausipalkkani lisäksi luentokeikoilta joiden yhteydessä verottomat päivärahat kilometrikorvaukset.
Vaimoni kanssa olemme nyt eläneet pian 20 vuotta niin pienillä eläkkeillä, että hoipumme virallisen köyhyysrajan tuntumassa mutta puutetta tuntematta ja purnaamatta.
Hyvä nettoansio on sellainen jolloin tarpeet resurssit kohtaavat.
Kuukausipalkka jaettuna esim. 157,8 tunnilla, 160 tunnilla, 165,8 tunnilla jne. riippuen liitosta, alastakin.
Keskitasolla aloittaja tarkoittanee keskiansiotasoa eli peruspalkkaa kuukausittain: naiset 3240 € ja miehet 3708 €. Alojen välillä on eroa.
Tuosta voi silmämääräisesti jlo laskea, että keskim. tuntipalkan tulee olla yli 20 € reippaasti.
Mietin. Jos tilastonikkarit haluavat laittaa tilastoja tahallaan paremmaksi, niin ottavat ylityöt ja kaikenlaiset korvaukset mukaan.
Näinhän daadaan suomalaisten palkat näyttämään korkeammilta kuin ovat.
Eri asia on se, mitkä ovat työnantajan maksamat palkat kokonaisuutena.
Aikoinaan verottajalle eriteltiin muu kuin palkka. Helppo oli saada valtakunnallinen tilasto varsinaisista palkoista ja erikseen korvauksista.
Beng
Palkka tuntti
ygsi huntti
Ollut kuukauden 38euroa/t tekemättä mitään---rahastot.
25euoroa/t tekemättä mitään---eläke.
Tuntipalkan pitäisi olla sidoksissa siihen mitä tyyppi tuottaa osaamisellaan , siis uutta jaettavaa . Esim puhtaanapito on ensiarvoisen tärkeää yhteiskunnalle ja välttämätön duuni .
Ai. Konsernissa, missä on tuhansia työntekijöitä.
Jotkut toimet perustuvat lakiin.
On kehityskeskustelut, mitkä ovat hyvin hauskoja.
Käydään koko organisaatiossa.
Tuolloin mitataan osaaminen ja palkkaa voidaan tarkistaa tai maksaa ns. kenkäraha.
Tuo hauskuus tulee kaavoista. Jos vähääkään on matematiikan taitoja, niin jo esimies ei todella halua palkantarkastuksia, niin keksitään lopputulema esim. neljälle tekijälle ja arvioidaan nuo neljä osiota niin, ettei lopputulema ylity ja tarvitse maksaa osaamisesta. Jos hallitsee työnsä täysin, onko kehittymistä.
Niin se 'keskustelu' on sitten pelkkää näyttelemistä.
Tässä voi myös esimies toteuttaa hienoksi hiottua työpaikkakiusaamista.
Kallis järjestelmä, mikä on lanseerattu yrityksiin.
Kaikenlainen käy kaupan.
Jokin hieno nimi, niin, kyllä ostetaan.
Toinen samanlainen kasvottomampi systeemi on 'kellotus'.
Hieno nimi 'työajan seuranta' , ja kauppa käy.
Hauskinta, kun tästä tulee uusi työ toimenkuvaan.
Molemmat siinäkin mielessä hauskoja, että päättäjä etäännytetään kohteesta ja tulos on ikään kuin objektiivinen.
Beng
Kellotus eli työn mitoitus, Toinen tehokasta työtä 5,5- 6 h päpvässä ta toinen 2 h arvata sopii kumpi saa liikaa palkkaa ta toinen kärsii ja yriys kärsii
Ei se nyt noin yksinkertaista ole.
Ilmeisesti tietosi palkoista ja niiden maksuperusteista ovat rajalliset.
Beng
Mielestäni ei ole olemassa absoluuttisen hyvää, keskitason tuntipalkkaa.
Tomiala, paikkakunta, työehtosopimus ja, kun tuntipalkasta on kyse niin työnluokitus vaikuttavat.
Kysymyksen asettelu saattaa ajattelemaan, että työpaikalla vietetyn tunnin arvo olisi tärkeintä.
Miten oma panos suhteutuu ympäristön vastaavaan? Siitähän se hyvyys modostuu.
Sehän+riippuu+jo+siitä+missä+asut.+