Sinun kanssasi,
kävin lähellä jotain niin odottamatonta.
Tiesin, että se ei kestäisi,
ja silti,
annoin sinulle luvan tulla.
Tiesin, että olisit vain hetken,
ja silti,
olin valmis ikuisuuteen.
Olit vain yhden syksyn mittainen.
kävin lähellä jotain niin odottamatonta.
Tiesin, että se ei kestäisi,
ja silti,
annoin sinulle luvan tulla.
Tiesin, että olisit vain hetken,
ja silti,
olin valmis ikuisuuteen.
Olit vain yhden syksyn mittainen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ihan tulee mieleen oma tarina. Kyseessä vain oli sattumoisin kevätkausi. Ensin puhuttiin, otettiin
- ja sitten jätettiin.
Pelotti... sitten kuitenkin luotin, annoin toiselle sekä ruumiini että sydämeni... vain katuakseni sitä katkerasti. On kuin minut olisi raiskattu, koska mut heitettiin niin kylmästi sivuun.
En nimittäin anna itseäni kenelle tahansa, en ellen luota täysin. Mutta keneenkään ei voi sittenkään luottaa, ei siihenkään jonka viimeeksi luulisit sen luottamuksen ja kaikki lupaukset rikkovan.
Aitoutta ei ole.
Kuinka monta kiertorataa mahtuu ihmisen mieleen.
Jos yksi on unelmille
ja salaiselle rakkaudelle.
Yksi pettymyksille
ja särkyneelle sydämelle.
Yksi poispyyhityille päiville
ja poltetuille silloille.
Jos yksi olisi uudelleen syttyvälle toivolle,
ja uskolle omaan itseensä,
silloin, tämä kaikkein kaukaisin,
olisi totuus vailla olomuotoa.
(Niin, ehkä ainoastaan omat haaveet ovat aitoja...)
Kaipaan.
Niin kauan kun viimeksi
Piirsin ääriviivaasi,
Hahmotin sormillani
Muotosi kaaria
Ilmaan katoavaksi kuvaksi.
Kaipaan
Kosketustasi hämärässä
Käsien vuoropuhelua
Sekaisia hiuksia
Hulluja järjettömiä
Pimeään piirrettyjä sanoja
Kaipaan
Hiljaa kuiskittuja kuvia
Kuuman hengityksen
Mieleen polttamia kangastuksia
Yhteisen unen rauhaa
Kaipaan
Sinua
se kaikki mitä sisälläni on...
se on kaipaus...
Kiitos dragon kauniista runosta. Lähetin sen tyttöystävälleni, joka juuri jätti minut jo toisen kerran. Ensin syksyllä, sitten halusi takaisin ja nyt jätti taas. Koskee niin pirusti...
on vielä toivo. Älä menetä sitä, minut jätettiin kerran lopullisesti Jos olisi otettu takaisin olisin tehnyt mitä vain. niin se Rakkaus opettaa, jopa jätettynäkin, minä kadun sitä koko loppuikäni Miksi..
ei edes hyvästien arvoinen?