Ihminen on siitä merkillinen, että aina pitää olla jotain valittamista. Nykyään sitä on vaikea löytää mistään. Naapurista kuuluvat normaalit äänetkin alkavat häiritä, kun mitään muuta ei keksitä enää.
Miehet oppivat armeijassa sietämään melua ja nukkumaan erilaisissa olosuhteissa. Ihminen nukkuu ja nukahtaa kyllä, kun on riittävän väsynyt.
Olisi hyvä välillä käydä yöpymässä metsässä, niin jopa naapurien äänet alkavat kuulostaa mukavilta.
Kun valvoo toista yötä peräkkäin märässä makuupussissa teltassa, tarpoo räntäsateessa läpimärkänä ja illalla pääsee eräkämppään, niin osaa jo kolmantena yönä nukkua, vaikka sääsket inisevät korvan juuressa ja hevosmuurahaiset juoksevat seinillä.
Itse keksin aina jotain tekemistä, jos en saa unta äänten vuoksi. Kyllä se uni sieltä tulee jossain vaiheessa. Kerrostalossa ei oikeastaan häiritse kuin kellon tikitys ja joskus sateen ropina ikkunaan sekä myrskyllä tuulen ulvonta.
Naapurini ovat liiankin hiljaisia, ei oikein tiedä minkäverran itse uskaltaa ääntä pitää, kun naapureista ei koskaan kuule mitään. Puhuvatkohan ne kuiskaamalla? Onkohan kuuloni heikentymässä?
Kerran nukuin asunnossa josta juna meni ihan vierestä. Ensimmäisenä yönä siihen heräsi ja luuli maailmanlopun tulevan, ääni oli ihan mielettömän kova. Toisena yönä jo osasi nukkua, eikä siihen enää herännyt. Ehkä tuollaiseen säännölliseen meluun voikin tottua helpommin..
Miehet oppivat armeijassa sietämään melua ja nukkumaan erilaisissa olosuhteissa. Ihminen nukkuu ja nukahtaa kyllä, kun on riittävän väsynyt.
Olisi hyvä välillä käydä yöpymässä metsässä, niin jopa naapurien äänet alkavat kuulostaa mukavilta.
Kun valvoo toista yötä peräkkäin märässä makuupussissa teltassa, tarpoo räntäsateessa läpimärkänä ja illalla pääsee eräkämppään, niin osaa jo kolmantena yönä nukkua, vaikka sääsket inisevät korvan juuressa ja hevosmuurahaiset juoksevat seinillä.
Itse keksin aina jotain tekemistä, jos en saa unta äänten vuoksi. Kyllä se uni sieltä tulee jossain vaiheessa. Kerrostalossa ei oikeastaan häiritse kuin kellon tikitys ja joskus sateen ropina ikkunaan sekä myrskyllä tuulen ulvonta.
Naapurini ovat liiankin hiljaisia, ei oikein tiedä minkäverran itse uskaltaa ääntä pitää, kun naapureista ei koskaan kuule mitään. Puhuvatkohan ne kuiskaamalla? Onkohan kuuloni heikentymässä?
Kerran nukuin asunnossa josta juna meni ihan vierestä. Ensimmäisenä yönä siihen heräsi ja luuli maailmanlopun tulevan, ääni oli ihan mielettömän kova. Toisena yönä jo osasi nukkua, eikä siihen enää herännyt. Ehkä tuollaiseen säännölliseen meluun voikin tottua helpommin..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Päivällä naapurien meteli ei juuri haittaa tai musanpopitus, päinvastoin, mutta yöllä haluan tosiaan nukkua uneni rauhassa, etenkin nyt kun olen raskaana. Ei siinä mitään jos joku haluaa juhlia, mutta en ymmärrä jatkuvaa riitelyä huutamalla ja tavaroita paiskomalla. Päivällä huutakoot niin paljon kuin jaksaa :).
silloin kun naapurissa huudetaan ja mölistään miten ja milloin sattuu, pitkin yötä. Sellaista normaalia väsymystä (sairaus, humala yms. ovat eri asioita) ei olekaan, että ihminen nukkuisi niissä olosuhteissa.
Sinulla on siis hiljaiset naapurit. Voit olla tyytyväinen. Niin on meilläkin, nykyään. Tasaiset elämään kuuluvat äänet rauhoittavat, kuten jääkaapin tai tietokoneen hurina ja kellon tikitys. Luonnon äänillä on sama vaikutus, ellei nyt osu isompi myrsky kohdalle. Lentokoneen ja junankin ääneen tottuu nopeasti. Mutta on mahdotonta tottua naapurien huutamiseen ja ovien paiskomiseen. Uneen tarvitaan rauhalliset JA turvalliset olosuhteet, mutta kiroilu ja mekkalointi eivät todellakaan kuulu niihin.
...mutta luepa tätä palstaa vähän tarkemmin, niin huomaat että eivät ne kaikki ihmiset ihan olemattomista valita. Esim. minun aloittamani gallup-ketju saattaisi tarjota joitakin esimerkkejä siitä mitä eivät kaikki siedä.
Ja miksi pitäisi? Ei ihmistä ole tarkoitettu elämään missään karmeassa möykässä, vaan luonnollisten luonnonäänien keskellä. Kun minä joskus harvoin pääsen kansallispuistoon nukkumaan (olettaen ettei sielläkin ole jotain deekuporukkaa rähjäämässä!) niin arvaa huvittaisiko minua enää palata hulinaan ja vilinään kaupunkiseudulle, tai kerrostaloon jos siellä pidetään älämölöä? Ei todellakaan! Mutta kaikilta ei se maalla, tai sanotaan UMPIKORVESSA, asuminen onnistu syystä tai toisesta (=raha, raha).
Nykyisessä kt-asunnossani on ihanan normaalia. Normaalit ihmiset normaaline äänineen. Koska olen päästäni kuitenkin herkkä äänille, käytän korvatulppia tai kuulosuojaimia, ja hyvin on uni maittanut vuodesta toiseen. Jos jokin ääni on niin kova että se tulee em. tykötarpeistakin läpi, niin sitten se on kyllä jo häirintää.
Enkä ole ikinä saanut unta vaikka olisin kuinka väsynyt, jos jotakin ihmeellistä mölyä kuuluu. Eräässä asunnossani kuului sellainen ääni että metalli kirskui metallia vasten talon katolla tai tuuletushormissa aina tuulisella säällä, ja sitä ei saatu selville että mistä se tulee. SIELLÄ luulin todellakin tulevani hulluksi.
Jos sinä siedät kirskuvia ääniä, niin oletpa aika peto nukkumaan.
Ehkäpä kaikkia ääniä ei voi sietää. Naapureiden metelöinti yöllä voisi olla sellaista.
Kerran yläkerrassa oli mummo, joka yski koko yön.
Se valvotti yhden yön, mutta seuraavan jo sain pari tuntia nukuttua ;)
Kyllä jo toivoin, että se tukehtuisi yskäänsä. Tupakkayskähän se oli, ravas välillä tupakalla.
Aamulla hissi haisi tupakalle ja ties mille. Häirikkö oli lähtenyt.
Tarkoitan tietysti noita valittajia, jotka valittavat lasten leikeistä ja wc-äänistä.
Täytyyhän nyt ihmisen voida vessassaan käydä... Jos vaikka ripuliakin lykkää... Ja joskus voi tulla vatsatauti niin että lykkää matskua molemmista päistä.
Korvatulpat ovat tosiaan mainio keksintö. Eihän niitä ole pakko koko yötä pitää, tunkee vaan reikiinsä sitten jos sattuu heräämään ikävästi aamua kohden kuljettaessa.