TANSKANDOGIT

korjaan edellistä eli on olemassa isoja koirarotuja jotka elävät hienosti 14-15 vuottakin. Eli ei ole luonnonlaki. =)

Vatsalaukunkiertymä on syvärintakehäisten siis ei matalarintaisten tyypillinen tapaturma.Muutama vinttikoira on myös kohtuullisen herkkä eikä niitä todellakaan voi sanoa matalarintaisiksi.

Tuohon ikään liittyen mistä johtuu irlanninsusikoiran keskimäärin pidempi elinikä?

Samoin irlanninsusikoiran lonkkavika alttius on noin yksi kuudesosa tanskandogiin verrattuna.Irlannin susikoira on keskipainoltaan ylittänyt tanskandogin keskipainon.Bernhardinkoira taas on lonkiltaan niin sairas että koko rotu luultavasti kuolee sukupuuttoon.Kuinka siis raskaampi rotu voi olla lonkiltaan terveempi?

Luonteeltaan tanskandogiin oltiin kohtuullisen tyytyväisiä eikä agressiivisia yksilöitä ollut tavallista enempää.Bernhardinkoira taas yllätti agressiivisuudellaan eli yllättävän moni oli osoittanut vakavia käytöshäiriöitä.Irlanninsusikoirilla agressiivisuudesta ei löytynyt yhtään mainintaa, itsepäisyydestä sitäkin enemmän.

Kun näitä rotuja aina verrataan keskenään tutkimuksissa niin siellä tuli ilmi tällaisia erikoisuuksia.Osaisikohan joku selittää mistä mikään näistä johtuu?

rodut kirjoitti:

Vatsalaukunkiertymä on syvärintakehäisten siis ei matalarintaisten tyypillinen tapaturma.Muutama vinttikoira on myös kohtuullisen herkkä eikä niitä todellakaan voi sanoa matalarintaisiksi.

Tuohon ikään liittyen mistä johtuu irlanninsusikoiran keskimäärin pidempi elinikä?

Samoin irlanninsusikoiran lonkkavika alttius on noin yksi kuudesosa tanskandogiin verrattuna.Irlannin susikoira on keskipainoltaan ylittänyt tanskandogin keskipainon.Bernhardinkoira taas on lonkiltaan niin sairas että koko rotu luultavasti kuolee sukupuuttoon.Kuinka siis raskaampi rotu voi olla lonkiltaan terveempi?

Luonteeltaan tanskandogiin oltiin kohtuullisen tyytyväisiä eikä agressiivisia yksilöitä ollut tavallista enempää.Bernhardinkoira taas yllätti agressiivisuudellaan eli yllättävän moni oli osoittanut vakavia käytöshäiriöitä.Irlanninsusikoirilla agressiivisuudesta ei löytynyt yhtään mainintaa, itsepäisyydestä sitäkin enemmän.

Kun näitä rotuja aina verrataan keskenään tutkimuksissa niin siellä tuli ilmi tällaisia erikoisuuksia.Osaisikohan joku selittää mistä mikään näistä johtuu?

Voisiko mahdollisesti johtua esim. siitä että Irlannin susikoira on todella vanha rotu, sitä ei ole jalostettu niin paljoa kuin doggia tai bernhardilaista?

Ja vaikka irkun keskipaino olisi ylittänyt dogin painon, on doggi kuitenkin huomattavasti raskasrakenteisempi rotu. Näin ollen myös lonkat kärsivät enempi. Ja toisekseen koska irlanninsusikoiraa ei ole jalostettu jalostamalla, sen lonkatkin ovat suht hyvät, kuten aikamonella muullakin suurella (iki)vanhalla ja pitkäikäisellä rodulla. Onhan irkunkin ikä kuitenkin aika lyhyt.

Bernhardinkoiraa on jalostettu ja siihen on lisätty vuosien saatossa ns. uutta verta "pelastamaan" rotu sukupuutolta yms. että se jo selittääkin luonteeseen ja rakenteeseen ja lonkkiin ym. tulevat muutokset.

Noh, tämä oli tällainen pikainen arvelu asiasta, kun hieman lueskelin rotujen historiaa ja vertasin toisiinsa... (minun mielipiteeni) =)

Dobemannini eli 12-vuotiaaksi. Lisäksi ne tosiaankaan eivät ole matalarintaisia...

Tanskandoggihan on pitkälle jalostettu rotu, ja niissä nyt vain monesti esiintyy milloin mitäkin vaivaa. Tanskandogilla on usein lonkkien ja muunkin luuston kasvun kanssa ongelmia, ja samoin lyhytikäisyys liittynee rotuun jalostuksen myötä sattumalta syntyneestä ominaisuudesta.

Terveimmät ja pitkäikäisimmät koirat ovat niitä, jotka ovat itsekseen luonnossa kehittyneet ja joutuneet selviytymään erilaisissa olosuhteissa, tai vain maltillisesti jalostettuja. Aina kun halutaan jotakin "extremeä" niinkuin vaikka valtava koko, poimuinen nahka, isot pullottavat silmät, tai mitä nyt milloinkin viisas ihminen keksii haluta koiraltaan, niin silloin liikutaan jalostuksessa heikoilla jäillä.

milie81 kirjoitti:

Voisiko mahdollisesti johtua esim. siitä että Irlannin susikoira on todella vanha rotu, sitä ei ole jalostettu niin paljoa kuin doggia tai bernhardilaista?

Ja vaikka irkun keskipaino olisi ylittänyt dogin painon, on doggi kuitenkin huomattavasti raskasrakenteisempi rotu. Näin ollen myös lonkat kärsivät enempi. Ja toisekseen koska irlanninsusikoiraa ei ole jalostettu jalostamalla, sen lonkatkin ovat suht hyvät, kuten aikamonella muullakin suurella (iki)vanhalla ja pitkäikäisellä rodulla. Onhan irkunkin ikä kuitenkin aika lyhyt.

Bernhardinkoiraa on jalostettu ja siihen on lisätty vuosien saatossa ns. uutta verta "pelastamaan" rotu sukupuutolta yms. että se jo selittääkin luonteeseen ja rakenteeseen ja lonkkiin ym. tulevat muutokset.

Noh, tämä oli tällainen pikainen arvelu asiasta, kun hieman lueskelin rotujen historiaa ja vertasin toisiinsa... (minun mielipiteeni) =)

Irlanninsusikoira on uudempi rotu kuin tanskandoggi, se oli kuollut sukupuuttoon sotien aikana ja jalostettiin uudelleen käyttämällä mm. skotlanninhirvikoiraa. Eli yhtä jalostettu kuin doggikin. Lonkkaviat johtuvat dogin raskaudesta. Irlanninsusikoirahan lasketaan vinttikoiriin, joten sekin kertoo siitä,että se on kevyempi.

muoriska kirjoitti:

Dobemannini eli 12-vuotiaaksi. Lisäksi ne tosiaankaan eivät ole matalarintaisia...

Tanskandoggihan on pitkälle jalostettu rotu, ja niissä nyt vain monesti esiintyy milloin mitäkin vaivaa. Tanskandogilla on usein lonkkien ja muunkin luuston kasvun kanssa ongelmia, ja samoin lyhytikäisyys liittynee rotuun jalostuksen myötä sattumalta syntyneestä ominaisuudesta.

Terveimmät ja pitkäikäisimmät koirat ovat niitä, jotka ovat itsekseen luonnossa kehittyneet ja joutuneet selviytymään erilaisissa olosuhteissa, tai vain maltillisesti jalostettuja. Aina kun halutaan jotakin "extremeä" niinkuin vaikka valtava koko, poimuinen nahka, isot pullottavat silmät, tai mitä nyt milloinkin viisas ihminen keksii haluta koiraltaan, niin silloin liikutaan jalostuksessa heikoilla jäillä.

Doggejakin löytyy 12 vuotiaita. Totta on,että dogeilla on eri sairauksia,mutta niitä voidaan ehkäistä järkevällä jalostuksella ja oikealla ruokinnalla ym. Ihan samalla tavalla on dobbereilla ja joka ainoalla koirarodulla omat sairautensa. Terveimpiä ovat yleensä ne rodut,jotka muistuttavat eniten sutta ja ovat alkukantaisia. Jos koirien annettaisiin lisääntyä vapaasti,niin sairaudet vähenisivät ajan myötä,koska sairaat yksilöt eivät pääsisi helposti lisääntymään.

Koiruliini kirjoitti:

Irlanninsusikoira on uudempi rotu kuin tanskandoggi, se oli kuollut sukupuuttoon sotien aikana ja jalostettiin uudelleen käyttämällä mm. skotlanninhirvikoiraa. Eli yhtä jalostettu kuin doggikin. Lonkkaviat johtuvat dogin raskaudesta. Irlanninsusikoirahan lasketaan vinttikoiriin, joten sekin kertoo siitä,että se on kevyempi.

Vanha rotu joo, eikä se kokonaan kuollut sukupuuttoon (jos nyt oikein lukemani ymmärsin). Ensimmäiset havainnot irkuista... Lainaus:

Yleisesti nämä koirat on liitetty tiiviisti kelttiläiseen kulttuuriin, mutta keltit tulivat Irlantiin pääasiallisesti ajanjaksolla 2500 – 1500 e.Kr., jolloin koirat jo olivat saarella.

Ja tässä vielä linkki irkun historiaan:
http://www.irlanninsusikoirat.org/index.php?sivu=Irlanninsusikoira&sel=Historia

On totta, että rotua on elvytetty skotlanninhirvikoiralla, mutta nehän ovlivatkin sukua toisileen, ei siis täysin eri rodusta elvytetty. =)

Ja nykyään varmasti on molemmat rodut tosiaan yhtä jalostettuja (harmi), ja erimaissa vielä tyypit poikkeavat jonkinverran toisistaan.

milie81 kirjoitti:

Vanha rotu joo, eikä se kokonaan kuollut sukupuuttoon (jos nyt oikein lukemani ymmärsin). Ensimmäiset havainnot irkuista... Lainaus:

Yleisesti nämä koirat on liitetty tiiviisti kelttiläiseen kulttuuriin, mutta keltit tulivat Irlantiin pääasiallisesti ajanjaksolla 2500 – 1500 e.Kr., jolloin koirat jo olivat saarella.

Ja tässä vielä linkki irkun historiaan:
http://www.irlanninsusikoirat.org/index.php?sivu=Irlanninsusikoira&sel=Historia

On totta, että rotua on elvytetty skotlanninhirvikoiralla, mutta nehän ovlivatkin sukua toisileen, ei siis täysin eri rodusta elvytetty. =)

Ja nykyään varmasti on molemmat rodut tosiaan yhtä jalostettuja (harmi), ja erimaissa vielä tyypit poikkeavat jonkinverran toisistaan.

Tosiaankin kun (heh) lukee hieman tarkemmin huomaa asioita... =)

Eli edelleen olen sitä mieltä että irkku on vanhempi rotu, (vinttikoirat tiettävästi maailman vanhimpia rotuja) mutta molempia rotuja niin doggeja kuin irkkuja on "muokattu" tuossa välissä.

Eli näyttäisi siltä että doggiin on käytetty irkkua ja irkkuun doggia... =) Tämä arvelus siitä että 1841 doggia käytettiin elvyttämään irkkua ja vielä myöhemminkin... Ja noin 1400 luvulla dogin "muokkaamiseen" käytettiin suuria vinttikoiria jonka arvelisin kuitenkin olevan irkkuja, koska dogista yritettiin saada nopeutta ja ketteryyttä koiriin, mutta massiivisuus piti nähtävästi säilyttää.

No kuka näistä voi olla varma, tieto on kuitenkin epävarmaa, ei tuolla ajalla varmasti kaikkea ole kirjattu ylös, eikä kyseiset rodutkaan ole olleet sitä mitä ne nykyään ovat. Viimeistään 1900 luvulla ne on molemmat jo "pilalle" jalostettuja. =(

Koiruliini kirjoitti:

Irlanninsusikoira on uudempi rotu kuin tanskandoggi, se oli kuollut sukupuuttoon sotien aikana ja jalostettiin uudelleen käyttämällä mm. skotlanninhirvikoiraa. Eli yhtä jalostettu kuin doggikin. Lonkkaviat johtuvat dogin raskaudesta. Irlanninsusikoirahan lasketaan vinttikoiriin, joten sekin kertoo siitä,että se on kevyempi.

Ilmeisestikään et ole tietoinen rodun historiasta missään määrin.Kehoittaisin sinua tutustumaan rotuun ennen puhumista.Irlanninsusikoira ei kadonnut toisen maailmansodan aikaan joskin harvinaistui Englannissa.USA:sta tuotiin "takaisin" koiria joilla geeniperimää laajennettiin.

Ainoa oikea tilanne jossa rotu on ollut sukupuuton partaalla oli 1800 luvulla jolloin jäljellä olevat kerättiin ja verenvähyyden vuoksi mukaan otettiin muita rotuja kuten nykyisin tunnetaan 2 tanskandogia jotka sekoitettiin skotlanninhirvikoiriin.

Rotu itsessään on vanhimpia olemassa olevia ja siitä löytyy mm. roomalaisten ajanlaskun alussa kirjoittamia kirjoituksia.

Raskaudesta, irlanninsusikoiran keskipaino on nykyään korkeampi kuin tanskandogin.90 kg on aivan normaali paino urokselle.

Koiruliini kirjoitti:

Doggejakin löytyy 12 vuotiaita. Totta on,että dogeilla on eri sairauksia,mutta niitä voidaan ehkäistä järkevällä jalostuksella ja oikealla ruokinnalla ym. Ihan samalla tavalla on dobbereilla ja joka ainoalla koirarodulla omat sairautensa. Terveimpiä ovat yleensä ne rodut,jotka muistuttavat eniten sutta ja ovat alkukantaisia. Jos koirien annettaisiin lisääntyä vapaasti,niin sairaudet vähenisivät ajan myötä,koska sairaat yksilöt eivät pääsisi helposti lisääntymään.

Irliksen ikä on yleensä korkeampi kuin dogin.Suomestakin löytyy 13 vuotiaita ja keskimääräinen lienee 10 vuoden luokkaa.

muoriska kirjoitti:

Dobemannini eli 12-vuotiaaksi. Lisäksi ne tosiaankaan eivät ole matalarintaisia...

Tanskandoggihan on pitkälle jalostettu rotu, ja niissä nyt vain monesti esiintyy milloin mitäkin vaivaa. Tanskandogilla on usein lonkkien ja muunkin luuston kasvun kanssa ongelmia, ja samoin lyhytikäisyys liittynee rotuun jalostuksen myötä sattumalta syntyneestä ominaisuudesta.

Terveimmät ja pitkäikäisimmät koirat ovat niitä, jotka ovat itsekseen luonnossa kehittyneet ja joutuneet selviytymään erilaisissa olosuhteissa, tai vain maltillisesti jalostettuja. Aina kun halutaan jotakin "extremeä" niinkuin vaikka valtava koko, poimuinen nahka, isot pullottavat silmät, tai mitä nyt milloinkin viisas ihminen keksii haluta koiraltaan, niin silloin liikutaan jalostuksessa heikoilla jäillä.

Luepa dobermannin rotumääritelmä hieman tarkemmin. ja sen jälkeen kirjoitukseni uudelleen.

Ensinnäkään EN missään vaiheessa ole väittänyt, että dobermannit olisivat lyhytikäisiä ja toiseksikin dobermannin yleisimpiin sairauksiin kuuluu mm. juuri tuo vatsalaukunkiertymä ja juuri siksi koska ne luetaan nimenomaan matalarintaisiin koirarotuihin.
Tutkimuksien mukaan vatsalaukunkiertymää on todettu ENITEN tanskandogeilla ja dobermanneilla.

Ps. Itse olen kasvattanut doggien lisäksi aikoinaan myös dobermanneja ja olen niitä omistanut viimeiset 15 vuotta eli on minullakin jonkin verran kokemusta rodusta ja rosun tyypillisistä sairauksista.

vain kirjoitti:

Luepa dobermannin rotumääritelmä hieman tarkemmin. ja sen jälkeen kirjoitukseni uudelleen.

Ensinnäkään EN missään vaiheessa ole väittänyt, että dobermannit olisivat lyhytikäisiä ja toiseksikin dobermannin yleisimpiin sairauksiin kuuluu mm. juuri tuo vatsalaukunkiertymä ja juuri siksi koska ne luetaan nimenomaan matalarintaisiin koirarotuihin.
Tutkimuksien mukaan vatsalaukunkiertymää on todettu ENITEN tanskandogeilla ja dobermanneilla.

Ps. Itse olen kasvattanut doggien lisäksi aikoinaan myös dobermanneja ja olen niitä omistanut viimeiset 15 vuotta eli on minullakin jonkin verran kokemusta rodusta ja rosun tyypillisistä sairauksista.

vielä lisäksi, että nykyisin doggijalostuksessa on keskitytty nimenomaan tuohon lonkkavikaan ja ihmisillä tuntuu olevan vielä tänä päivänäkin uskomus, että dogeilla on huonot lonkat nikä ei kylläkään pidä juurikaan enää paikkaansa.

Dogeilla on nykyisin terveemmät lonkkatulokset kuin esim. kultaisilla noutajilla.
Kultsuilla saa esim. jalostuksessa käyttää C/C yhdistelmää, kun taas dogeilla jalostustoimikunta ei missään nimessä tätä hyväksyisi. B/B on vielä sallittu mutta C:tä saa käyttää ainoastaan poikkeustilanteessa ja silloinkin toisen vanhemmista on oltava ehdoton A. Eli esim. B/C yhdistelmä ei enää tule kysymykseen..

vain kirjoitti:

Luepa dobermannin rotumääritelmä hieman tarkemmin. ja sen jälkeen kirjoitukseni uudelleen.

Ensinnäkään EN missään vaiheessa ole väittänyt, että dobermannit olisivat lyhytikäisiä ja toiseksikin dobermannin yleisimpiin sairauksiin kuuluu mm. juuri tuo vatsalaukunkiertymä ja juuri siksi koska ne luetaan nimenomaan matalarintaisiin koirarotuihin.
Tutkimuksien mukaan vatsalaukunkiertymää on todettu ENITEN tanskandogeilla ja dobermanneilla.

Ps. Itse olen kasvattanut doggien lisäksi aikoinaan myös dobermanneja ja olen niitä omistanut viimeiset 15 vuotta eli on minullakin jonkin verran kokemusta rodusta ja rosun tyypillisistä sairauksista.

vaan korkearintaisia.