Mihin galagsiin Pohjantähti, Otavan tähdet ja muut silmin näkyvät tähdet kuuluvat?
Onko niillä planeettoja?
Onko niillä planeettoja?
Galagsit ja tähdet
Anonyymi
18100
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kaikki näkyvät tähdet kuuluvat omaan galaksiimme, nimeltään Linnunrata.
Pohjantähti on kolmoistähtijärjestelmän kirkkain ja suurin tähti, eikä ko. järjestelmällä tiedetä olevan planeettoja, mutta esimerkiksi Vesimiehen tähdistössä sijaitsee Gliese 876, joka on vain viidentoista valovuoden päässä. Gliese 876:ltä tunnetaan toistaiseksi neljä planeettaa.
Exoplaneettoja, eli oman järjestelmämme ulkopuolisia planeettoja löydetään melkein päivittäin.
Hubblen ottamissa kuvissa Polaris A on kyllä todella suuri (40 kertaa Aurinkoa isompi) verrattuna sitä kiertäviin Polaris Ab:hen ja Polaris B:hen, jotka ovat kuin pieniä herneitä verrattuna massiiviseen keskustähteen.
Ne kiertävät maasta katsoen kohtisuoraan Polaris A:ta, eikä kierorata kulje keskustähden edestä.
Ab ja B ovat jättiläis-jupitereita, joiden massa riittää fuusioreaktion käynnistymiseen, mutta todennäköisesti järjestelmässä on vielä paljon lisää Jupiterin kaltaisia kaasuplaneettoja ja poikkeuksellisen paljon muitakin planeettoja.
Täällä https://tu-ukk.blogspot.com/2015/03/tahdet.html sanotaan, että kaukaisimmat paljain silmin näkyvät tähdet ovat noin 3 000 valovuoden päässä, kun omaan galaksiimme kuuluvia tähtiä on ainakin vielä 78 000 vuoden päässä. Eli valtaosa galaksimme tähdistä ei erotu silmiimme lainkaan tai sisältyy taivaalla näkyvän valovyön, Linnunradan hohteeseen.
Voimme parhaimmillaan nähdä n. 9 000 tähteä taivaalla, jos käymme katsomassa myös maapallon toiselta puolelta. Täältä Suomesta voimme sysipimeänä yönä nähdä taivaallamme suunnilleen puolet tuosta. Siten vain mitättömän pieni osa galaksimme vähintään sadasta miljardista tähdestä erottuu maapallolle yksittäisenä valopisteenä.
https://www.skyandtelescope.com/astronomy-resources/how-many-stars-night-sky-09172014/
Kaikki ei ole Linnunradasta, vaan Andromedan galaksin voi vaivattomasti nähdä paljain silmin. Se on myös kaukaisin kohde, jonka pystyy näkemään paljain silmin.
A:n etäisyys maasta on 2,5 miljoonaa valovuotta.
Mutta Andromedasta ei tietenkään voi erottaa yksittäisiä tähtiä, vaan ainoastaan samanlaisen yhtenäisen hohteen (tähtien ym. kohteiden yhteensulautuneet valot) kuin oman galaksimme kaukaisista osista.
Kuulemma on mahdollista paljainkin silmin nähdä vielä kaukaisempia kohteita:
https://ursa.fi/ursa/jaostot/deepsky/ursaminor/extremes/extremes.php
Kyllä vain. Kaukaisin nähtävä kohde on, kun maailmankaikkeuden laajentuessa ja viilentyessä noin 380 000 vuoden ikäisenä alkoi muodostua kevyitä alkuaineita: vetyä ja heliumia. Vaihetta kutsutaan rekombinaatioksi. Tämän alkuvaiheiden säteilyn hiljalleen viilentyvät jäänteet ovat nähtävissä (ei paljain silmin) kosmisena taustasäteilynä. Siitä on valokuvakin. Sen pidemmälle ei sitten näekään, koska fotonit vapautuivat rekombinaatiossa ensikerran.
Lähteessä mainitaan magnitudit eli taivaankappaleiden suuruusluokat. Niitä on kahta lajia:
https://www.ursa.fi/~linnaluo/magnitudi.htm
Kyseinen kvasaari 3C273 on siis todellisuudessa 31,5 magnitudiyksikköä kirkkaampi kuin Aurinko eli se lähettää valo(energia)a ympärilleen avaruuteen neljä biljoonaa kertaa enemmän.
Yksi magnitudiyksikkö kasvattaa säteilytehoa tekijällä 100^0.2 eli 2.512 - kertaiseksi. Viisi magnitudiyksikköä kasvattaa tehon satakertaiseksi.
30 magnitudia kasvattaa tehon 100*100*100*100*100*100 - kertaiseksi eli tekijällä 1000000000000 - kertaiseksi (1E12 eli luku jossa kaksitoista nollaa).
Blijoona on sellainen numero jota ei kannata käyttää asioiden kuvaamisessa kun sille ainakin kaksi erilaista määritelmää. Suomessa biljoona on tarkoittanut yllä mainittua lukua eli miljoona miljoonaa, mutta englanninkielisessä tekstissä biljoona on suomalaisen miljardin synonyymi (tuhat miljoonaa). Englanninkielisessä tekstissä miljoona miljoonaa on usein triljoona.
Oikeastaan se ei liity kieleen vaan maahan.
Esimerkiksi yhdysvaltalaisten ja brittien "billion" pitäisi oikeastaan kääntää suomeksi "biljoona", mutta samalla pitää vain ymmärtää, ettei se ole Amerikassa ja Britanniassa saman suuruinen luku kuin Suomessa.
Tämä ei ole siis kielikysymys vaan valtiokysymys. Eri valtioissa on erilaiset lukujärjestelmät suurille luvuille.
Jos siis Suomessa kirjoitat englanniksi suuren luvun lukusanan, sinun ei pitäisi kirjoittaa miljardia tarkoittavaksi sanaksi "billion", vaan "milliard".
Mutta jos olet maassa, jossa on käytössä sama lukujärjestelmä suurille luvuille kuin Yhdysvalloissa, sinun täytyy kirjoittaa myös suomen kielellä luku 10^9 lukunimellä "biljoona".
Ihmisten pitäisi ymmärtää, ettei tässä ole kysymys kielistä vaan valtioista.
Kaikki taivaalla näkyvät tähdet kuuluvat omaan linnunrata galaksiimme.
Miksei kuussa näy tähiä?
"Miksei kuussa näy tähiä?"
Ei siellä mahda olla tähikauppaakaan. Mikset soita tähikauppiaalle ja tarkista häneltä?
Olen katsellut lukemattomia kertoja Andromedaa. En sanoisi, että se löytyy vaivattomasti, päinvastoin; monikohan suomalainen on nähnyt sen.
Andromedan sumu kuulemma näkyy paljain silmin vain hyvin edullisissa valaistusoloissa eli kaukana kaupungeista ja uudenkuun aikana. Se näkyy kiekkomaisena pitkänomaisena valona.
Mahtaako näkyä Andromeda Kuusta katsellen. Jos näkyy, niin sitten ei ole astronautit Kuussa käyneet.
Ei näy Kuun päiväpuolelta katseltuna ellei katselutilaa ole rakennettu suojaamaan katselijan näkökenttä täydellisesti Auringon valaisemalta Kuun pinnalta. Silloin voisi onnistua.
Andromedan galaksin näkemisen edellytyksenä on se, että silmä on ehtinyt tottua pimeään. Kuun päivällä ei ole pimeää.
Astronautit olivat Kuussa päivällä, lapsi hyvä. Kuten vanhoista kuvista varjoja katsomalla hyvin näkee, Aurinko oli Kuun horisontin yläpuolella, mutta melko matalalla.
Paljonko näet päivän valossa taivaalla tähtiä? Minä kykenen näkemään vain yhden.
Tiettävästi osalla tähdistä on planeettoja tai planeetta, kuten omalla auringollamme on maapallo.