Galagsit ja tähdet

Anonyymi

Mihin galagsiin Pohjantähti, Otavan tähdet ja muut silmin näkyvät tähdet kuuluvat?
Onko niillä planeettoja?

18

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kaikki näkyvät tähdet kuuluvat omaan galaksiimme, nimeltään Linnunrata.

      Pohjantähti on kolmoistähtijärjestelmän kirkkain ja suurin tähti, eikä ko. järjestelmällä tiedetä olevan planeettoja, mutta esimerkiksi Vesimiehen tähdistössä sijaitsee Gliese 876, joka on vain viidentoista valovuoden päässä. Gliese 876:ltä tunnetaan toistaiseksi neljä planeettaa.

      Exoplaneettoja, eli oman järjestelmämme ulkopuolisia planeettoja löydetään melkein päivittäin.

      • Anonyymi

        Hubblen ottamissa kuvissa Polaris A on kyllä todella suuri (40 kertaa Aurinkoa isompi) verrattuna sitä kiertäviin Polaris Ab:hen ja Polaris B:hen, jotka ovat kuin pieniä herneitä verrattuna massiiviseen keskustähteen.
        Ne kiertävät maasta katsoen kohtisuoraan Polaris A:ta, eikä kierorata kulje keskustähden edestä.
        Ab ja B ovat jättiläis-jupitereita, joiden massa riittää fuusioreaktion käynnistymiseen, mutta todennäköisesti järjestelmässä on vielä paljon lisää Jupiterin kaltaisia kaasuplaneettoja ja poikkeuksellisen paljon muitakin planeettoja.


    • Täällä https://tu-ukk.blogspot.com/2015/03/tahdet.html sanotaan, että kaukaisimmat paljain silmin näkyvät tähdet ovat noin 3 000 valovuoden päässä, kun omaan galaksiimme kuuluvia tähtiä on ainakin vielä 78 000 vuoden päässä. Eli valtaosa galaksimme tähdistä ei erotu silmiimme lainkaan tai sisältyy taivaalla näkyvän valovyön, Linnunradan hohteeseen.

      Voimme parhaimmillaan nähdä n. 9 000 tähteä taivaalla, jos käymme katsomassa myös maapallon toiselta puolelta. Täältä Suomesta voimme sysipimeänä yönä nähdä taivaallamme suunnilleen puolet tuosta. Siten vain mitättömän pieni osa galaksimme vähintään sadasta miljardista tähdestä erottuu maapallolle yksittäisenä valopisteenä.
      https://www.skyandtelescope.com/astronomy-resources/how-many-stars-night-sky-09172014/

    • Anonyymi

      Kaikki ei ole Linnunradasta, vaan Andromedan galaksin voi vaivattomasti nähdä paljain silmin. Se on myös kaukaisin kohde, jonka pystyy näkemään paljain silmin.

      A:n etäisyys maasta on 2,5 miljoonaa valovuotta.

      • pähkäilijä

        Mutta Andromedasta ei tietenkään voi erottaa yksittäisiä tähtiä, vaan ainoastaan samanlaisen yhtenäisen hohteen (tähtien ym. kohteiden yhteensulautuneet valot) kuin oman galaksimme kaukaisista osista.
        Kuulemma on mahdollista paljainkin silmin nähdä vielä kaukaisempia kohteita:
        https://ursa.fi/ursa/jaostot/deepsky/ursaminor/extremes/extremes.php


      • Anonyymi
        pähkäilijä kirjoitti:

        Mutta Andromedasta ei tietenkään voi erottaa yksittäisiä tähtiä, vaan ainoastaan samanlaisen yhtenäisen hohteen (tähtien ym. kohteiden yhteensulautuneet valot) kuin oman galaksimme kaukaisista osista.
        Kuulemma on mahdollista paljainkin silmin nähdä vielä kaukaisempia kohteita:
        https://ursa.fi/ursa/jaostot/deepsky/ursaminor/extremes/extremes.php

        Kyllä vain. Kaukaisin nähtävä kohde on, kun maailmankaikkeuden laajentuessa ja viilentyessä noin 380 000 vuoden ikäisenä alkoi muodostua kevyitä alkuaineita: vetyä ja heliumia. Vaihetta kutsutaan rekombinaatioksi. Tämän alkuvaiheiden säteilyn hiljalleen viilentyvät jäänteet ovat nähtävissä (ei paljain silmin) kosmisena taustasäteilynä. Siitä on valokuvakin. Sen pidemmälle ei sitten näekään, koska fotonit vapautuivat rekombinaatiossa ensikerran.


      • pähkäilijä kirjoitti:

        Mutta Andromedasta ei tietenkään voi erottaa yksittäisiä tähtiä, vaan ainoastaan samanlaisen yhtenäisen hohteen (tähtien ym. kohteiden yhteensulautuneet valot) kuin oman galaksimme kaukaisista osista.
        Kuulemma on mahdollista paljainkin silmin nähdä vielä kaukaisempia kohteita:
        https://ursa.fi/ursa/jaostot/deepsky/ursaminor/extremes/extremes.php

        Lähteessä mainitaan magnitudit eli taivaankappaleiden suuruusluokat. Niitä on kahta lajia:
        https://www.ursa.fi/~linnaluo/magnitudi.htm

        Kyseinen kvasaari 3C273 on siis todellisuudessa 31,5 magnitudiyksikköä kirkkaampi kuin Aurinko eli se lähettää valo(energia)a ympärilleen avaruuteen neljä biljoonaa kertaa enemmän.


      • Anonyymi
        pähkäilijä kirjoitti:

        Lähteessä mainitaan magnitudit eli taivaankappaleiden suuruusluokat. Niitä on kahta lajia:
        https://www.ursa.fi/~linnaluo/magnitudi.htm

        Kyseinen kvasaari 3C273 on siis todellisuudessa 31,5 magnitudiyksikköä kirkkaampi kuin Aurinko eli se lähettää valo(energia)a ympärilleen avaruuteen neljä biljoonaa kertaa enemmän.

        Yksi magnitudiyksikkö kasvattaa säteilytehoa tekijällä 100^0.2 eli 2.512 - kertaiseksi. Viisi magnitudiyksikköä kasvattaa tehon satakertaiseksi.

        30 magnitudia kasvattaa tehon 100*100*100*100*100*100 - kertaiseksi eli tekijällä 1000000000000 - kertaiseksi (1E12 eli luku jossa kaksitoista nollaa).

        Blijoona on sellainen numero jota ei kannata käyttää asioiden kuvaamisessa kun sille ainakin kaksi erilaista määritelmää. Suomessa biljoona on tarkoittanut yllä mainittua lukua eli miljoona miljoonaa, mutta englanninkielisessä tekstissä biljoona on suomalaisen miljardin synonyymi (tuhat miljoonaa). Englanninkielisessä tekstissä miljoona miljoonaa on usein triljoona.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksi magnitudiyksikkö kasvattaa säteilytehoa tekijällä 100^0.2 eli 2.512 - kertaiseksi. Viisi magnitudiyksikköä kasvattaa tehon satakertaiseksi.

        30 magnitudia kasvattaa tehon 100*100*100*100*100*100 - kertaiseksi eli tekijällä 1000000000000 - kertaiseksi (1E12 eli luku jossa kaksitoista nollaa).

        Blijoona on sellainen numero jota ei kannata käyttää asioiden kuvaamisessa kun sille ainakin kaksi erilaista määritelmää. Suomessa biljoona on tarkoittanut yllä mainittua lukua eli miljoona miljoonaa, mutta englanninkielisessä tekstissä biljoona on suomalaisen miljardin synonyymi (tuhat miljoonaa). Englanninkielisessä tekstissä miljoona miljoonaa on usein triljoona.

        Oikeastaan se ei liity kieleen vaan maahan.

        Esimerkiksi yhdysvaltalaisten ja brittien "billion" pitäisi oikeastaan kääntää suomeksi "biljoona", mutta samalla pitää vain ymmärtää, ettei se ole Amerikassa ja Britanniassa saman suuruinen luku kuin Suomessa.

        Tämä ei ole siis kielikysymys vaan valtiokysymys. Eri valtioissa on erilaiset lukujärjestelmät suurille luvuille.

        Jos siis Suomessa kirjoitat englanniksi suuren luvun lukusanan, sinun ei pitäisi kirjoittaa miljardia tarkoittavaksi sanaksi "billion", vaan "milliard".

        Mutta jos olet maassa, jossa on käytössä sama lukujärjestelmä suurille luvuille kuin Yhdysvalloissa, sinun täytyy kirjoittaa myös suomen kielellä luku 10^9 lukunimellä "biljoona".

        Ihmisten pitäisi ymmärtää, ettei tässä ole kysymys kielistä vaan valtioista.


    • Anonyymi

      Kaikki taivaalla näkyvät tähdet kuuluvat omaan linnunrata galaksiimme.

    • Anonyymi

      Miksei kuussa näy tähiä?

      • Anonyymi

        "Miksei kuussa näy tähiä?"

        Ei siellä mahda olla tähikauppaakaan. Mikset soita tähikauppiaalle ja tarkista häneltä?


    • Anonyymi

      Olen katsellut lukemattomia kertoja Andromedaa. En sanoisi, että se löytyy vaivattomasti, päinvastoin; monikohan suomalainen on nähnyt sen.

    • Anonyymi

      Andromedan sumu kuulemma näkyy paljain silmin vain hyvin edullisissa valaistusoloissa eli kaukana kaupungeista ja uudenkuun aikana. Se näkyy kiekkomaisena pitkänomaisena valona.

    • Anonyymi

      Mahtaako näkyä Andromeda Kuusta katsellen. Jos näkyy, niin sitten ei ole astronautit Kuussa käyneet.

      • Anonyymi

        Ei näy Kuun päiväpuolelta katseltuna ellei katselutilaa ole rakennettu suojaamaan katselijan näkökenttä täydellisesti Auringon valaisemalta Kuun pinnalta. Silloin voisi onnistua.

        Andromedan galaksin näkemisen edellytyksenä on se, että silmä on ehtinyt tottua pimeään. Kuun päivällä ei ole pimeää.


      • Anonyymi

        Astronautit olivat Kuussa päivällä, lapsi hyvä. Kuten vanhoista kuvista varjoja katsomalla hyvin näkee, Aurinko oli Kuun horisontin yläpuolella, mutta melko matalalla.
        Paljonko näet päivän valossa taivaalla tähtiä? Minä kykenen näkemään vain yhden.


    • Anonyymi

      Tiettävästi osalla tähdistä on planeettoja tai planeetta, kuten omalla auringollamme on maapallo.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      243
      3789
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      27
      2284
    3. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      24
      2111
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      90
      2015
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      92
      1685
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      24
      1391
    7. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      8
      1301
    8. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      36
      1287
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      35
      1227
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1218
    Aihe