Luin Linin Maallisen onnen. Kirja on kiinalaisen filosofin kirjoittama vuodelta 1937, seitsemäs suomennospainos 1965. Hän ei ole opiskellut päivääkään filosofiaa ja tieteitä, vaan on hankkinut filosofin oppinsa lukemalla suoraan elämänkirjaa.
Hän on etuperin ajatteleva kirjoittaja, jonka filosofian tsk tyypittelee epikurolaiseksi, muttei selvinnyt kummassa merkityksessä, ylä- vai alaviistoon.
Hän kertoo aikansa kiinalaisista tavoista ja muualtakin maapallolta.
Hän on etuperin ajatteleva kirjoittaja, jonka filosofian tsk tyypittelee epikurolaiseksi, muttei selvinnyt kummassa merkityksessä, ylä- vai alaviistoon.
Hän kertoo aikansa kiinalaisista tavoista ja muualtakin maapallolta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllähän L.J on lukenut todella paljon länsimaista filosofiaa -kiinalaisen ohella. Kovin paljon arvoa hän ei tosin pannut abstraktille filosofialle, joka etääntyy aisteista ja maasta käsitepeliksi, joka antaa älyllistä tyydytystä sellaista kaipaavalle, mutta joka ei tavallista ihmistä hyödytä ja vie filosofinkin elämän syrjäpoluille. Whitmannia ia Thoreuta hän sen sijaan arvosti paljon -sattuneesta syystä.
Väite, että Lin ei ole lukenut päivääkään länsimaista filosofiaa, tieteitä, on suora lainaus hänen omasta tekstistään teoksesta Maallinen onni. Hän lienee kirjoittanut Maallisen onnen nuorena, eikä ollut SIIHEN MENNESSÄ lukenut noita oppeja. MYÖHEMMIN hän lienee sitten lukenut paljonkin länsimaista filosofiaa ja tieteitä.