Kouluverkko kuntoon ja asukasluku nousuun

Saavatko heinolalaiset lapset koulunsa ja nuoret lukionsa ensi vuosikymmenellä? Suunnittelu ja mielipidekeskustelu jatkuu, samoin 10 vuotta sitten.
Onko kuntapäättäjien oma kanta ollut kuntalaisten edun mukainen koulujen rakentamisessa ja kehittämisessä? Vanhemmat ovat olleet aktiivisia turhaanko?
Elokuun 10. päivän Itä-Hämeessä 2019 oli kouluasiasta kaupungin päättäjien mielipidekirjoituksia. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan kirjoitti "Lukiohanketta ei saa hankaloittaa: On varauduttava siihen, että tulevaisuudessa kouluverkkoa joudutaan kehittämään".
Tiivistän kaupunginhallituksen puheenjohtajan kirjoitusta:
- Aikoinaan lukion rakentamista Salpauksen läheisyyteen selvitettiin. Lopulta päädyttiin nykyiseen suunnitelmaan. Yhteistyötä tehdään edelleen. Keskustan keskeiselle tontille rakennetaan lukio sekä auditorio ja liikuntasali, jotka palvelevat kaikkia kaupunkilaisia.
- Lukiohanketta ei saa hankaloittaa. Sujuva eteneminen edellytti päätöstä 2,2 miljoonan lisärahasta.
- Nykyisen tiedon mukaan oppilaspaikkoja syntyy yli tarpeen.

Heinolalaiset päättäjät IH:n viereisellä sivulla kirjoittivat: "Heinola tarvitsee lukion nopeasti, mutta kohtuuhinnalla"
- Arkkitehtikilpailulla on lähdetty tavoittelemaan kaupunkikuvallista monumenttia, ei koulua.
- Lähes 1.200 euron nousu neliöhintoihin.
- Rakennuksen kokoa on kasvattanut liikuntahalli.
- On myös hyvä että teatterin ja liikunnan harrastajille ja yleisölle on asianmukaisia tiloja.
- Pitäisikö nämä asiat erottaa koulurakentamisesta ja miettiä, mihin liikuntahalli parhaiten sopii ja missä haaveissa leijuvat talviset Heinolassa jyräät tuhathenkisine yleisöineen ja parhaiten totutuvat.

Vuonna 2019 kesällä Heinolassa "pohditaan" yhä edelleen mielipidekirjoituksissa koulutilojen rakentamista halvalla-ei-niin-kiireesti (moduulikoulu) tai kalliilla-kiireesti-arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen mukaan.

Vuonna 2008 Yle uutiset kertoi "Koulutiloille etsitään uusia käyttömahdollisuuksia Heinolassa: Heinolan uuden kouluverkkoselvityksen on määrä valmistua maaliskuun lopussa 2009. Selvityksessä etsitään säästöjä ja tehostamistoimia. Koulujen lakkautusten vaihtoehtona mietitään mm yhteistyötä päiväkotien kanssa. Koulutusjohtajan mukaan toimintaa voitaisiin tehostaa koulurakennusten nykyistä monipuolisemmalla käytöllä. Heinolan vuoden 2009 talousarvioon kirjattiin, että koulutoimen tehostamismahdollisuuksia on tutkittava ja koulujen lakkautukset poistettiin.

Kouluverkkoselvitys tehtiin v. 2007. Selvitys merkittiin lautakunnassa tiedoksi ja lähetettiin valtuustolle lisäyksellä että yhtenäiskoulun kehittämissuuntaa pidetään tavoiteltavana.

Yli kymmenen vuotta on kulunut. Homekouluja on purettu. Parakkeja vuokrattu. Uusia kouluja ei ole rakennettu. homeisten tilalle. Kokonainen heinolalainen sukupolvi on käynyt koulunsa parakeissa, joiden vuokrat ovat maksaneet miljoonia.

Vuonna 2007 haluttiin laajentaa vanhainkoti Hopeasiltaa 20 ryhmäkotipaikalla. Laajennuksen pinta-ala olisi ollut 1400 brm2.
Hopeasiltaa ei laajennettu vaan se purettiin. Uusi Hopeasilta rakennettiin samansuuruisena vanhan peruskorjatun vanhainkodin viereen ahtaalle rinnetontille. Koulujen rakentaminen jäi Hopeasilta-kiireiden jalkoihin.
Vuokraparakit otettiin homekoulujen tilalle.
Onko opittu vuoden 2007 eipäs-juupas-keskustelusta, kun se jatkuu vielä vuonna 2019?

Heinolan kansalaisopisto on 1933 perustettu, Jyränkölän Setlementti ry:n omistama ja hallinnoima oppilaitos, jota Heinolan kaupunki tukee. Omaa kansalaisopistoa ja omia opetukseen tarkoitettuja tiloja ei Heinolan kaupungilla ole. Jyränkölän opetustiloja löytyy vanhan Jyränkölän (onko homeet mitattu?) lisäksi muun muassa vanhusten palvelutaloista, liikuntaryhmien tiloja on juhlasalissa (ilman pukeutumishuoneita tai suihkutiloja), taideluokat ovat purkukuntoisia, ilman tarvikkeiden säilytystiloja. Tilojen surkeudesta huolimatta opiskeluun osallistuu Setlementin mukaan noin 2600 opiskelijajaa vuosittain. Opetusohjelmassa on noin 600 erilaista kurssia ja opetusta järjestetään noin 12000 opetustuntia.
Tilakysymys on Jyränkölän setlementin akuutti ongelma, mikä haittaa pahasti monien (eri ikäryhmien) opiskelijoiden opintoja sekä opettajien opetustyötä.

Pitäisikö ottaa oppia Lahdesta? Tiirismaan lukio, osoite Kirkkokatu 16 on 500 opiskelijan monipuolinen, menestyvä ja kansainvälinen lukio. Samassa rakennuksessa toimii kansalaisopisto Wellamo, jossa on muun muassa nykyaikaiset liikuntatilat ja taideluokat. Tehkää Heinolan päättäjät opintomatka Lahden Tiirismaan lukioon/Kansalaisopisto Wellamoon.

Onko Heinolan kouluselvityksessä huomioitu toisen asteen koulu-uudistus, kun jokainen nuori joutuu suorittamaan vähintään toisen asteen tutkinnon eli ammattikoulun tai lukion?
Voiko Heinola jättää aikuisopiskelun Setlementin hoidettavaksi puutteellisiin tiloihin?
Miten Heinolassa on huomioitu laki Vapaasta sivistystyöstä, laki Taiteen perusopetuksesta, laki Yleisistä kielitutkinnoista ja Yliopistolaki.