Meillä on vaimoni kanssa sellainen tilanne, että hän on ev.lut.kirkon jäsen mutta minä en kuulu kirkkoon. En myöskään hyväksy lapsikastetta, eli en mistään hinnasta anna lapsieni kastettavan. Ymmärtääkseni joitakin vuosia sitten laki meni niin, että jos vanhemmat eivät muuta sovi, lapsi seuraa äitinsä uskontoa. Vieläkö asia on niin? Käytännössähän tuo tarkoittaa sitä, että äiti saa päättää, kastetaanko lapsi vai ei.
Toinen kysymykseni koskeen sitä, että millä hetkellä lapsella on virallinen nimi kasteen yhteydessä. Onko nimenantohetki *maallisen oikeuden* näkökulmasta juuri kastehetki, vai tuleeko lapselle virallisesti nimi jonain toisena hetkenä? (Esimerkiksi vaikka niin, että kasteesta lähtee todistus väestökirjanpitoon, jossa lapselle annetaan nimi pari päivää myöhemmin.) Kysymys on tärkeä minulle itselleni, jos lapseni viedään kasteeseen tahtoni vastaisesti. Haluaisin itse juhlistaa lapsieni nimeämistä oikealla hetkellä omalla tavallani.
Toinen kysymykseni koskeen sitä, että millä hetkellä lapsella on virallinen nimi kasteen yhteydessä. Onko nimenantohetki *maallisen oikeuden* näkökulmasta juuri kastehetki, vai tuleeko lapselle virallisesti nimi jonain toisena hetkenä? (Esimerkiksi vaikka niin, että kasteesta lähtee todistus väestökirjanpitoon, jossa lapselle annetaan nimi pari päivää myöhemmin.) Kysymys on tärkeä minulle itselleni, jos lapseni viedään kasteeseen tahtoni vastaisesti. Haluaisin itse juhlistaa lapsieni nimeämistä oikealla hetkellä omalla tavallani.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ongelmat on vielä pieniä, kun lapsikin on pieni. Odota sen varttumista murrosikäiseksi, ni saat suhteutettua tämänkin asian. Sitä odotellessa,,, hohhoijaa.
vanhemmat yhdessä päättävät seuraako lapsi äitiä vai isää 'kuulumisesta' uskontoon vai ei.. mutta virallisesti se menee niin että lapsi automaattisesti seuraa äitiä!
itse 'jouduin' allekirjoittamaan mieheni kanssa seurakuntaan paperin jonka mukaan lapseni seuraavat miestäni ev.lut. seurakuntaan (itse en kuulu kirkkoon ja yhdessä päätimme aikoinaan että lapsemme saavat kasteen - ja päättävät 15v. täytettyään käyvätkö rippikoulussa ja jatkavatko seurakunnan jäsenenä) - en tiedä tarvitseeko siinä tapauksessa allekirjoittaa vastaavaa paperia jos isä ei kuulu kirkkoon!!??
vastauksena seuraavaan kysymykseesi - lapsi saa kasteessa nimen ja käsitykseni mukaan nimi on heti virallisesti hänen nimensä! - varmista asia seurakunnasta jollet saa asiaan muuten täyttä varmuutta!
toivon todella että pääsette vaimosi kanssa yhteisymmärryksessä oikeaan lopputulokseen - ja että hän ymmärtää myös sinun kantasi!
mieheni on ymmärtänyt omat kantani tietyissä asioissa - esim. sen etten ehdottomasti halunnut liittyä seurakuntaan saadaksemme esim. kirkollista vihkimistä (sukulaisten painostukseta huolimatta)
jos vanhemmat eivät kuulu kirkkoon.
Minäkin erosin kirkosta sen jälkeen kun poika oli ripille päässyt. hän halusi käydä rippikoulun. hän pääsi ripille viime kesäkuussa, erosin kirkosta heinäkuussa.
Juuri siksi laki on laadittu, ettei lapsen elämä alkaisi "taistelukapulana" vanhempien välissä. Laki astuu kuvioon vasta sitten, jos sopua ei muuten löydy. Vanhemmat voivat päättää lapsen seuraavan ihan kumpaa vanhempaa vaan, jos pystyvät asian itse ratkaisemaan. Elleivät vanhemmat pääse sopuun asiasta, niin silloin laki määrää, että lapsi seuratkoon äitiään.
Meillä minä kuulun pienempään uskonnolliseen yhteisöön, mieheni ev-lut. kirkkoon, me päätimme, että lapsien on helpompi kuulua "valtionkirkkoon", kunnes ovat kypsiä itse päättämään, joten näin tehtiin.
Kaste ja nimenantaminen ovat kaksi aivan eri asiaa. Kasteella on teologinen ja hengellinen merkitys, kun taas nimi on enemmin maallinen asia, ristiäisperinteessä nämä kaksi vain ovat yhdistyneet. Sinähän voit kutsua lastasi hänen nimellään vaikka jo synnytyssalista lähtien, jos haluat, sillä ei ole mitään väliä.
Seurakunta toimittaa viralliset paperit rekisteriin kasteen jälkeen ja nimi rekisteröityy, kun kys. rekisteri käsittelee asian.
Minun kirkkokunnassani näin tehdään aina; lapsi saa nimen synnyttyään ja käy kasteella myöhemmin oman valintansa mukaan.
Ja mm. ulkomailla asuvat suomalaiset vanhemmat ilmoittavat lapsen nimen rekisteriin ensin ja kastejuhla vietetään myöhemmin kasteen merkityksen vuoksi, ei nimen takia. Nimi lapsella pitää olla lain mukaan 3:n kuukauden ikään mennessä, mutta kastaa voi koska tahansa. On vain tullut yleiseksi tavaksi yhdistää nämä kaksi asiaa.
...nykyään näin:
"Uuden lain mukaan huoltajat yhdessä päättävät alaikäisen lapsen uskonnollisesta asemasta eli he päättävät siitä, jos lapsi halutaan liittää kirkon jäseneksi tai erottaa kirkon jäsenyydestä. Tästä pääsäännöstä on kolme poikkeusta:
Poikkeus 1: Alle yhden vuoden ikäisen lapsen liittämisestä ensimmäistä kertaa jonkin uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi voi huoltajana toimiva äiti päättää yksinkin."
Lue lisää: http://www.evl.fi/avain/uskonnonvapaus/lapsenasema.html
Kiitos kaikille vastanneille. Erityisesti tämä viimeinen linkki oli tosi hyvä. Sieltähän löytyi koko homma pähkinänkuoressa.
Kysyin lapsen virallista nimenantohetkeä siksi, että haluan kuitenkin itsekin juhlistaa lapseni nimeämistä. Mielelläni tekisin sen juuri sillä hetkellä, kun lapsi virallisen nimen saa.
Lyhyesti: äiti päättää.
Pitkästi: Laki muuttui 1.8.2003. Uuden lain mukaan vanhempien tulee yhdessä sopia lapsen uskonnollisen aseman muutoksista. MUTTA jos vanhemmat eivät pääse sopuun, voi äiti yksinään päättää alle yksivuotiaan lapsen liittämisestä johonkin uskontokuntaan, jos lapsi ei vielä ole eikä ole ollutkaan minkään uskontokunnan jäsen. Käytännössä poikkeus siis pitää tilanteen vauvojen osalta samana.
Sen sijaan laki muutti sitä, että lapsi ei "seuraa" äitiään, ts. jos äiti liittyy Jehovan todistajiin, ei lapsi mene mukana.
Tarkemmin ks. http://www.uskonnonvapaus.fi/lapset/asema.html
...ilman kirjallista sopimusta jos äiti ei kuulu kirkkoon.