..Olen Kuubassa "törmännyt" ihan omasta vapaasta
tahdosta paikallisiin miehiin, mutta jäin ihmette-
lemään. Jos itse toimisin jollekulle esim. oppaana, en kehtaisi viedä niihin kalleimpiin paikkoihin ja tilata itselleni surutta kalleinta..vai onko se siellä vain niin että kun joku maksaa, niin kaikki irti ja rahat pois lurjuksilta..Kysymyksessä on kuitenkin minun mielestäni ollut sellainen monen päivän tuttavuus ystävyysfiilingillä...vaikutti vain heille olevan
täysin luonnollista ja luontevaa..vai satuinko taas törmäämään vääriin ihmisiin..
tahdosta paikallisiin miehiin, mutta jäin ihmette-
lemään. Jos itse toimisin jollekulle esim. oppaana, en kehtaisi viedä niihin kalleimpiin paikkoihin ja tilata itselleni surutta kalleinta..vai onko se siellä vain niin että kun joku maksaa, niin kaikki irti ja rahat pois lurjuksilta..Kysymyksessä on kuitenkin minun mielestäni ollut sellainen monen päivän tuttavuus ystävyysfiilingillä...vaikutti vain heille olevan
täysin luonnollista ja luontevaa..vai satuinko taas törmäämään vääriin ihmisiin..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tähän voisin laittaa montakin kommenttia....
Kuubalaisten käytös ja toiminta kuin myös motiivit vaihtelevat eri ihmisillä.
Mutta yksi syy edelläkerrotun käytöksen "röyhkeyteen" on myös se, että kuubalaiset eivät saa vapaasti tietoa ulkomaailmasta. Kun sitten turistit tulevat lomalle Kuubaan, he tietysti käyttävät rahaa usein runsaasti, erityisesti kuubalaisen tuloihin ja varallisuuteen verrattuna: yhden pikaisen päiväbaarikäynnin saldo saattaa olla sama kuin kuubalaisen kuukausiansio. Siksi koetaan, ettei nyt pari tarjottua olutta tai päivällinen ole niin suuri meno "meille rikkaille".
Monen kuubalaisen käsitys ulkomaalaisten tulotasosta on varsin vääristynyt ja monen silmät ovat avautuneet vasta, kun he ovat esim. avioliiton tms. seurauksena muuttaneet vaikka Eurooppaan ja havaitsevat itse, kuinka paljon työtä rahan eteen täytyy tehdä, täälläkin. Ja että "kaikki eivät olekaan niin rikkaita..."
Et törmännnyt "vääriin" ihmisiin. Chiquita jo sinulle vastasikin. Olen hänen kanssaan samaa aivan samaa mieltä. Eräs näkökohta vielä: kuubalaisilla ei ole ilman turistin "apua" mitään asiaa kalleimpiin paikkoihin koskaan, siksi he minusta ymmärrettävän häikäilemättömästi käyttävät tilannetta hyväkseen. Kuvittele täällä itsesi tilanteeseen, ettet KOSKAAN voisi kuvitella pääseväsi vaikkapa Kämpin baariin, ja sitten kun joku ulkomaalainen sinut sinne veisi, mitä tilaisit. Ei se mojito Havannan kalleimmassakaan paikassa niin paljon maksa sellaiselle, joka jo pelkästä matkasta Kuubaan on maksanut 1000 egeä - kuubalaisen kymmenen vuoden palkkaa.
......Näinhän siihen asennoiduinkin..ja enempiä
miettimättä, mutta hyvä uusi näkökohta on tuo
pointti, jotta eivät muuten näihin paikkoihin
pääsisi..olin aika höveli ja makselin itse
asiassa paljon ruokia ja juotavia..kun itsekin
halusin herkutella..eikä itselleen vain voi
ostaa...ajattelin että eipähän tänne ole tultu
säästämään..ja kyllä sitä rahaa sitten menikin...
Toisella kerralla mietin kyllä aavistuksen
tarkemmin...
..kai sitä pitää jotkut rajat olla höveliydelläkin, mutta itsehän ne asettaa. Minua harmitti, etten ollut vieläkin hövelimpi. Ei se nyt vielä kauheita merkkaa, vaikka lasku on vaikkapa 25 taalaa, kun sillä syöt itse ja syötät kolme kuubalaista. Minua pikemmin huvitti, kun eka iltana oli seurana pelkkä Doris, seuraavana iltana lisäksi Deisie ja kolmantena vielä Shuami. Tähän sitten sanoin, ettei nyt enempää. Mutta se enempi harmitti, kun yritimme tavoittaa edellisen vuoden erästä tuttua St Luisista (n. 20 km Santiago de Cubasta) ja tutustuimme hänen "asuntoonsa": en ikinä ole surkeampaa nähnyt. Tuliaisiksi veimme Adidaksen uimapuvun, jollaista peruskuubatar ei ikinä tarvitse. Olisi pitänyt antaa joka äijän - meitä oli neljä - 20 taalaa rahaa, niin olisivat olleet onnellisempia ja pärjänneet pitkään. Mutta suomipojan tilannetaju petti, kun arvioimme tilanteen omista arvolähtökohdistamme...
Olisin vielä lisännyt, ettei kenenkään kestitseminen ole mikään velvollisuus. Mutta hyvä on tietää, että jos paikallisen ystävän tai "ns.ystävän" kanssa menee esim. ravintolaan, diskoon tai baariin, ei heillä joitakin poikkeuksia lukuunottamatta ole varaa mitään itse maksaa. Joten.... it is up to you.
Niinhän sitä haluaa kestitä omasta vapaasta
tahdosta, eikä sitä tee millään tavalla
retostellakseen. Ja eihän se siltä tunnu
tuntuvankaan, vaan hyvin luonnollisesti. Jossain
tapauksessahan se saattaisi tuntua saajasta
kiusalliselta..kun summat saattavat joskus kivuta
suuriksikin..itselleni se ainakin oli jo
tavanomainen kuvio..kun siitä oli saanut jo
Dominikaanisessa Tasavallassa kokemusta.. Ei
siis Canaria meinikiä, missä miehet suurinpiirtein
kilvan haluaa tarjota...