Tulisitko toukokuussa
aikaan vuokkojen?
Kaksin silloin kuljettaisiin
läpi metsän keväisen.
Ja jos et keväällä ehdikään,
niin tulisit kesällä.
Niittypolkuja käveltäis
ja järven vesi olis lämmintä.
Ja jos et kesällä tulla voi,
niin sitten syksyllä.
Iltaisin katseltais keltaista kuuta
punalehtien keskellä.
Ja saapuhaan talvi,
jos et syksyllä tuu.
On lumessa pellot ja metsän puut.
Silloin laitan mä tulen takkahan,
lämmitän viluisen tulijan.
Ja jos et sä lainkaan tulla voi
olen hyvin surullinen.
Kevätvuokkoni yksin poimien...
kesäyöni yksinäin valvoen...
ja syystuulet kyyneleeni tuntee.
Mutta....talvi kaiken muuttaa voi.
Lumituiskut tempaisee toiveeni pois.
aikaan vuokkojen?
Kaksin silloin kuljettaisiin
läpi metsän keväisen.
Ja jos et keväällä ehdikään,
niin tulisit kesällä.
Niittypolkuja käveltäis
ja järven vesi olis lämmintä.
Ja jos et kesällä tulla voi,
niin sitten syksyllä.
Iltaisin katseltais keltaista kuuta
punalehtien keskellä.
Ja saapuhaan talvi,
jos et syksyllä tuu.
On lumessa pellot ja metsän puut.
Silloin laitan mä tulen takkahan,
lämmitän viluisen tulijan.
Ja jos et sä lainkaan tulla voi
olen hyvin surullinen.
Kevätvuokkoni yksin poimien...
kesäyöni yksinäin valvoen...
ja syystuulet kyyneleeni tuntee.
Mutta....talvi kaiken muuttaa voi.
Lumituiskut tempaisee toiveeni pois.
Vastaukset 9
Vanhimmat
jo pitempään runojasi, olen suunnattomasti ihastunut näkemyksiisi. Usein käsittelet luontoon liittyviä teemoja. Kirjoituksesi ovat jääneet aivan liian vähälle huomiolle, ovat ilman muuta palstan mielen kiintoisinta antia, kiitos siitä sinulle.
nöyräksi.
Anna kiittää nöyrästi kiitoksista. Ystävällisyytenne tuntui ihan hyvltä.
Olet Rike oikeassa, että luonto on yksi lempielementtini kirjoitelmissani. Se pujahtaa tekstiin ikään kuin salaa, ilman suunnitelmaa. Luonto ja ihminen sulautuvat yhteen...kuulumme tosillemme. Siitä voi ammentaa sieluunsa melkein kaikkea mitä ihminen kaipaa; viisautta, kauneutta,voimaa,tunnetta,värejä ja mitä vielä voisi listaan lisätäkään.
Rakkaus tekee todella nöyräksi, mutta toivottavasti ei liian nöyräksi))).
tämän nöyremmäksi ei voi enää tulla.olen liian nöyrä teidän mittapuulla.anon yhtä sanaa,yhtä katsetta.turhaan,turhaan.anon armoa,turhaan.minut on heitetty yksin loputtomaan pimeyteen,ilman yhtäkään valonsädettä.valonsädettä hänen silmistään.
armahtavaa sanaa hänen huuliltaan:en ole sinua unohtanut.
Epäilen pahasti, että et ole nöyrä ,vaan rakkautesi orja. Nöyryydellä ja orjuudella on aikamoinen ero.
Orjuutesi muuttuisi nöyryydeksi, jos luopuisit ihastuksesi tavoittelemisesta, (jonka olet ilmeisesti huomannut toivottomaksi) ja alistuisit tähän tosiasiaan hiljaisesti . Sydämeesi jäisi hänestä kaunis muisto ,kaipaus ja kipeä suru .Olet tainnut löytää elämääsi ihmeellisen prinssin/prinsessan, kun vaikutat noin lumotulta)))).
No, jos elämä olisi satua, suostuisin heti rauhankyyhkyksi välillenne .Voisin viedä rakkaallesi armonanomuksen, jotta lahjoittaisi rakkautensa sinulle. Silloin eläisitte onnellisina yhdessä elämänne loppuun asti.
kuinka kauniisti sanottu, ihan tuli kyyneleet silmiin!
lumottuna katselen hänen käsiensä liikehtimistä,ne eivät kosketa ihoani,milloinkaan.lumottuna katson hänen astuntaansa,tiedän nyt kun hän astuu poispäin,hän ei milloinkaan palaa.lumottuna palaan aina muistoihin kun hän oli siinä.
Kauniisti osaat Hänestä kirjoittaa.
Rakkaus on taikaa.
Palaan,käännyn takaisin,rakkaus elää,astelen takaisin luoksesi.