Moottoriveneellä navigointi

Anonyymi

Tässä on viime aikoina ollut kovasti keskustelussa, kuinka vaarallista on, että moottoriveneillä navigoidaan karttaplotterin varassa. Ilmeisesti plotterin sinertävä hohde lumoaa veneilijän niin, että tämä ei huomaa enää katsoa ulos. Niinpä ainoa oikea (tm) navigointimenetelmä on paperikartta, kompassi ja tarkka näkö. Näin on navigoitu ennenkin ja se on hyvä myös nykyään.

Mitä mieltä arvon raati on siitä, miten aloittelevan veneilijän olisi parasta hoitaa navigointi (merellä), kun veneenä on tavanomaisen nopea, liukuva perämoottorivene, joka on pääosin avointa tilaa? Onko totuus todellakin paperikartoissa vai olisiko sittenkin kiinteästi asennettu monitoimiplotteri järkevämpi? Riittäisikö kännykkä-/tabletti-pohjaiset ratkaisut?

177 kommenttia

Vastaukset

  • Pitäisi olla kaikille selvää, eli plotteri on hyvä APUväline kun tiedetään suunnilleen missä mennään. Pitää ottaa aina huomioon, että jos se plotteri pimenee, niin aina pitää tietää, missä ollaan. Siksi pitäisi olla paperikartta esillä koko ajan. Plotterilla helppo ajaa kun näkyy väylät.
    Aattelppa ihan ite omilla aivoillasi. Se plotterikin muuten pimenee joskus. Heikko liitos ym sähköissä riittää.

    • Plotteri pimenee harvemmin kuin tapahtuu virhe kartalla navigoitaessa.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Plotteri pimenee harvemmin kuin tapahtuu virhe kartalla navigoitaessa.

      Virheiden määrä on ihan suhteessa osaamiseen... ja virheen jälkeenkin se paperikarta on yhä luettavissa, toisin kuin se sammunut plotteri.

    • Samaa mieltä siitä, että kartallakin pitää olla. Ja kartan pitää aina olla mukana. Mutta tuo hajonnut plotteri on kyllä heikko argumentti. Eiköhän aika monella ole kuitenkin navigointisofta puhelimessa tai tabletissa. Tai vähintäänkin gps, josta saa koordinaatit karttaa varten.

    • Varamenetelmä täytyy aina olla ja sitä pitää tarvittaessa osata käyttää. Plotterien luotettavuusongelmat eivät ole pelkästään teoreettisia vaan onpa itselleni saattunut vikaantuneen muistikortin vuoksi ajon aikana jumitteleva ja jopa kaatuva plotteri. Avoin vene on elektroniikalle karu ympäristö.

      Eipä karttakaan ole pomminvarma. Vähemmän yllättäen kartta voi veneessä esim. kastua. Tuuli ja ajoviima voivat lennättää kartan ainakin veneilijän ulottumattomiin ellei peräti mereen saakka. Pelkällä kompassilla navigointi, ilman karttaa, on sekin aika haperolla pohjalla. Kompassiinkaan ei voi aina luottaa, jos sattuu olemaan magneettisia häiriöitä.

  • Mikä on vaihtoehto?

    Pelkällä kartalla navigointi on hitaampaa, epätarkempaa ja vaatii enemmän aikaa pois tähystyksestä.

    Sitten tietysti pitää muistaa, että plotteri on kartta. Erona on vain se että plotteri on näkökentässä ja sitä varten ei tarvitse kääntää katsetta muualle vaan vilkaisu riittää.

    Jos minun pitäisi valita kartan ja plotteriin kesken turvallisempi, niin plotteri voittaa mennen tullen kaikissa veneissä.

  • Onko aspergeri saanut lisää euron tabuja?
    Sä olit aika hermostunut, kun tuli takavarikko eikä romanialaisilla ollut pirotorilla myytävää

  • Jos moottoriveneellä navigointi on vaarallista niin vika on päässä, ei kartassa eikä plotterissa.

  • Täytyy ehdottomasti tehdä merkintälaskua ja mitata jatkuvasti tähden korkeutta horisontista. Muutoin ei ole mitään asiaa vesille!

    • Lisäksi tulee laahata veneen perässä lokia vauhdin määrittämiseksi ja laittaa eukko heittelemään keulasta painolla varustettua narua mereen syvyyden mittaamiseksi. Jos alkaa mennä liian matalaksi hänen tulee huutaa "Mark twain".

    • Anonyymi kirjoitti:

      Lisäksi tulee laahata veneen perässä lokia vauhdin määrittämiseksi ja laittaa eukko heittelemään keulasta painolla varustettua narua mereen syvyyden mittaamiseksi. Jos alkaa mennä liian matalaksi hänen tulee huutaa "Mark twain".

      Jos näitä oppeja olisi noudatettu, niin ei varmaan olisi tätäkään juttua olisi ollut tarpeen kirjoittaa:
      https://venelehti.fi/onnettomuusanalyysi-sataman-valot-johtivat-kivikkoon/

      Jutun mukaan veneessä oli myös plotteri eikä sekään kyennyt estämään onnettomuutta.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Jos näitä oppeja olisi noudatettu, niin ei varmaan olisi tätäkään juttua olisi ollut tarpeen kirjoittaa:
      https://venelehti.fi/onnettomuusanalyysi-sataman-valot-johtivat-kivikkoon/

      Jutun mukaan veneessä oli myös plotteri eikä sekään kyennyt estämään onnettomuutta.

      Eihän se mitään estä jos sitä ei katsota vaan tirkistellään pimeässä kaverin perävaloa ja sataman valoja.

  • Liukuva moottorivene ei mene yhtä kovaa kuin liikennetraktori ja tilaa on enemmän kuin moottoritiellä. Ei ole ainakaan nopeudesta ongelmia eikä tila lopu kesken.

    Niiden, jotka pitävät mopon nopeutta kaahaamisena, pitöisi hakeutua hoitoon tai ainakin luopua ajokortistaan

    • Moottoriteilä ei ole risteävää liikennettä lainkaan, vesillä taas ajetaan koko ajan 360:n tien risteyksessä, jolloin muita veneitä voi milloin tahansa tulla aivan mistä suunnasta tahansa, mitään etuajo-oikeutettua tietä vastaavaa ei vesillä ole olemassa. Tieliikenteessä jo viiden tien risteys on kovin harvinainen, eikä niissä ajeta liikennetraktorin huippunopeutta jos niissä ei ole liikennevaloja.
      Ei siis mitään yhteyttä tieliikenteellä ja vesiliikenteellä, ei samaan risteykseen tulevien teiden lukumäärässä, ei risteyksittömien ja etuajo-oikeutettujen teiden olemassaolossa, ei nopeuksissa, ei teiden leveyksissä, eikä väistämissäännöissä liikeneteen ohjauslaittein tai muutenkaan.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Moottoriteilä ei ole risteävää liikennettä lainkaan, vesillä taas ajetaan koko ajan 360:n tien risteyksessä, jolloin muita veneitä voi milloin tahansa tulla aivan mistä suunnasta tahansa, mitään etuajo-oikeutettua tietä vastaavaa ei vesillä ole olemassa. Tieliikenteessä jo viiden tien risteys on kovin harvinainen, eikä niissä ajeta liikennetraktorin huippunopeutta jos niissä ei ole liikennevaloja.
      Ei siis mitään yhteyttä tieliikenteellä ja vesiliikenteellä, ei samaan risteykseen tulevien teiden lukumäärässä, ei risteyksittömien ja etuajo-oikeutettujen teiden olemassaolossa, ei nopeuksissa, ei teiden leveyksissä, eikä väistämissäännöissä liikeneteen ohjauslaittein tai muutenkaan.

      Se paperkarttako sitte pelastaa tuossa kaaoksessa?

    • Anonyymi kirjoitti:

      Moottoriteilä ei ole risteävää liikennettä lainkaan, vesillä taas ajetaan koko ajan 360:n tien risteyksessä, jolloin muita veneitä voi milloin tahansa tulla aivan mistä suunnasta tahansa, mitään etuajo-oikeutettua tietä vastaavaa ei vesillä ole olemassa. Tieliikenteessä jo viiden tien risteys on kovin harvinainen, eikä niissä ajeta liikennetraktorin huippunopeutta jos niissä ei ole liikennevaloja.
      Ei siis mitään yhteyttä tieliikenteellä ja vesiliikenteellä, ei samaan risteykseen tulevien teiden lukumäärässä, ei risteyksittömien ja etuajo-oikeutettujen teiden olemassaolossa, ei nopeuksissa, ei teiden leveyksissä, eikä väistämissäännöissä liikeneteen ohjauslaittein tai muutenkaan.

      Totta, mutta tilaa on enemmän kuin moottoriteillä.
      Liikennettä puolestaan on paljon vähemmän kuin edes pienessä kylässä, jonka hiekkaisella pääkadulla saa ajaa samaa vauhtia kuin liukuva vene kulkee.
      Kylässä kaupungista puhumattakaan on paljon, paljon, paljon enemmän liikennetilanteita, joihin pitää kiinnittää huomio kuin edes vilkaalla väylällä.

      Mutta olet oikeassa, jos sinua huimaa, älä mene liukuvan veneen ruoriin. Sinusta ei siihen ole, jos sinua pelottaa. Pelko on merkki siitä etei tunne hallitsevansa tilannetta. Jos sinua pelottaa muut liikenteessä, sekin on merkki siitä että et hallitse tilannetta, pistät sen vain muiden syyksi koska et hyväksy omaa rajallisuuttasi.

    • "Niiden, jotka pitävät mopon nopeutta kaahaamisena, pitöisi hakeutua hoitoon tai ainakin luopua ajokortistaan "

      Sille, jolla on tuollaisia mielipiteitä, voisi suositella noita omia suosituksiaan. Liikennetilanteesta riippuen mopon nopeudella meno voi hyvinkin olla päätöntä kaahaamista.

  • Kyllä pimeällä merikortti ja fikkari on paras, tosin veneen sijainnista ei saa hajuakaan.

    • Eikä sillä olekaan väliä, koska fikkarin valossa kartan tutkimisen jälkeen enää näe onko vesillä vai ei ;-)

      On muuten himmeimmälläkin asetuksella plotterin katselun jälkeen näkö hukassa, jos on kunnolla pimeää.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Eikä sillä olekaan väliä, koska fikkarin valossa kartan tutkimisen jälkeen enää näe onko vesillä vai ei ;-)

      On muuten himmeimmälläkin asetuksella plotterin katselun jälkeen näkö hukassa, jos on kunnolla pimeää.

      No ei ole, kun pistää lisäksi yöasennon päälle.

    • Anonyymi kirjoitti:

      No ei ole, kun pistää lisäksi yöasennon päälle.

      Himeimmälläkin asetuksella ja kunnolla pimeässä. Kymmenestä pykälästä himmein.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Himeimmälläkin asetuksella ja kunnolla pimeässä. Kymmenestä pykälästä himmein.

      Aina voi lisätä himmentävän kalvon yökäyttöön.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Aina voi lisätä himmentävän kalvon yökäyttöön.

      Mistä saa tuohon tarkoitukseen kalvoja?

    • Anonyymi kirjoitti:

      Mistä saa tuohon tarkoitukseen kalvoja?

      Olen käyttänyt autojen ikkunoiden himmennyskalvoja. Biltemasta saa. Usean kalvon kun laittaa päällekkäin niin on jo melko hyvä. Mutta ihan pilkkopimeessä sateella tuollainenkin on liian kirkas.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Olen käyttänyt autojen ikkunoiden himmennyskalvoja. Biltemasta saa. Usean kalvon kun laittaa päällekkäin niin on jo melko hyvä. Mutta ihan pilkkopimeessä sateella tuollainenkin on liian kirkas.

      Kato ku hyvä. mä oon vedelly spray-purkista takavalojen tummennuslakkaa ja ruiskinu bloterin sillä. ihan jees tulee.

  • Paperikarttaa ainoana oikeana pitävät eivät ole koskaan voineet edes olla suorittamassa navigointia liukuvassa veneessä. Se ei yksinkertaisesti onnistu. Ja plotteria katsomalla riittää yksi vilkaisu, kun voi taas kohdistaa katseensa tähystämiseen.
    Paperikartta on hyvä olla mukana jos se plotteri sattuu kyykähtämään, mutta sitten ei mennäkään enää liukuvauhtia. Ja puhutaan nyt tuntemattomista vesialueista, eihän tutuilla alueilla tarvita kumpaakaan.
    Se, käyttääkö plotteria, läppäriä tai tablettia on aivan sama, kunhan näytön kirkkaus on ulkoilmaan riittävä. Plottereissa kirkkaus riittää, mutta jostain syystä niiden käyttö pc-pohjaisiin verrattuna on aika vahnoillista. Suorituskyvyssäkin halvin pc-pohjainenkin kone hakkaa kalliin plotterin mennen tullen.

    • Haha, siis kellään ei ollut liukuvaa ennen plottereita? Minä menin liukuvalla veneellä ja paperikartalla ensimmäiset 15 vuotta. Sinä et vain osaa.

    • Juu. Hyvin tulee ilmi, mihin on menty. Kohta ei paperikarttoja ole kenelläkään, koska on se plotteri. Aika mosta tilannetta on ollut, että yhtäkkiä kaveri soittaa 112 kun ei ole mitään hajua, missä ollaan kun veneestä katosi sähköt. Kännyn paikannustiedoilla saatu pelastettua.

  • Paperikartassa on etunsa mutta sitäkin pitää osata käyttää. Jokaisen tulisi harjoitella myös paperikartalla. Siinä näkyy varmasti myös kaikki viralliset kivet yms., plotterissa ei välttämättä jos zoomaustasosi on väärä.
    Paperikartta on paljon selkeämpi kuin plotterin kartta, mutta ongelmana on tietää missä on. Siihen ei tarvita varsinaista plotteria, esim. retkikartta.fi käy siihen.

    • Plotteriin saa useinkin myös rasterikartat, jolloin näyttö muistuttaa hämmentävän paljon paperista merkikorttia... Tuskinpa rasterikartoilta on retusoitu kiviä pois.

      "Virallisten" kivien näkyminen kartalla ei juuri lämmitä, jos onnistuu löytämään veneellä "epävirallisen" kiven. Kivimerkintöjen tarkkuuteen saa jonkinlaista tuntumaa, kun katsoon paikkatietoikkuna.fi:ssä päällekkäin Maastokarttaa ja Liikenne->Merikorttisarjat. Kummasti Maastokartalla on monesti enemmän kiviä kuin merikortilla - ja joskus ne on eri paikoissakin.

  • Kieltämättä 25 solmun vauhdissa saa karttalehtiä kääntää aika tiuhaan, ja varsin hankalaa, jos ei karttapöytää ole kipparin leuan alla. Sitten siitä seuraat sijaintiasi merimerkkien ja maisemapaikannuksen mukaan - aika vilkuilua ja päänpyöritys, jos muutakin liikennettä.

    Plotterilla voi navgoinnin tehdä kahdella tapaa;

    1) kuten kartan kanssa, karttapohjoinen ylhäällä ja maisemapaikannuksen mukaan arvoit sijaintiasi näytöllä ja vertaat kursoriin. Sitten tähystele keulasuuntimaa ja vertaat sitä kompassi- ja karttasuuntimaan, korjailet kulkua sen mukaan mitä näytöltä näet, zoomailet edes-takas kun ei ruudulta kaikkea näe, varsinkaan etäälle zoomattuna detaljit häviävät. Kyllä huomio menee laitteen roplaamiseen..

    2) Teet reittisuunnitelman plotteriisi kotona tai veneessä ennen kuin laitat konetta käyntiin. Riittävän tarkasti ja väylän keskilinjan oikealle puolen reilusti, Paljon käännöspisteitä eli todellisen kulun mukaan. Sitten ajat reittisi mukaan, pidät näytön kulkusuunnassa, veneen keulasuuntiman viiva reitin suuntaisena, mieluiten päällekäin ajossa; ei tarvitse plotteriin koskeakaan. Viilkuilet sekunnin kestoisin silmäyksin harvakseltaan, että olet reitillä. Lähes kaikki aika jää tähystykseen, myös taaksepäinkin. Tiedät joka käännöspisteeseen tuloajan, perillä ja polttoaineen kulutusarvionkin.

    Kännykässä myös sama softa, niin sama reitti siinäkin, niin on varmistus. Kaikesta huolimatta kartta ja venekompassi varalla - ennen niitä seis, jos gps-signaali katoaa tai alkaa heittää reilusti..

    • Ei ongelmaa pulpettiveneessä noilla vauhdeilla käännellä karttalehtiä! Kääntyilevät tuulessa ihan itsestään. Lisäksi roiskeet ja sade auttavat paperikartalla navigoimista. Yksin liikkuessa varsinkin helppoa! Yleisimmissä varusteena olevissa kompasseissakin ruusu pyörii pikku aallokossa kuin mopon lamppu, silläkään mitään tee!
      Tää on kyllä selvitetty täällä ennenkin.

  • Ilmeisesti olen täällä ainoa, jolla on nopea vene ja joka navigoi saaristossa. Sen verran outoja juttuja täällä on.

    Karttalehtiä ei todellakaan tarvitse olla yhtenään kääntelemässä. Siihen on yllinkyllin aikaa.

    Väylämerkeistä näkee kummalle puolelle ne pitää jättää eikä matka ole sellaista syheröä etteikö tietäisi missä on pohjoinen. Ja jos ei tiedä, niin ei kompassia tarvitse jäädä tuijottamaan sen selvittämiseksi.

    Kun normaali reaktionopeus on sekunti, niin siinä ei vene kulje kuin oman mittansa. 500 m matkaan menee yli puoli minuuttia. Siinä ajassa ehtii käydä vaikka vessassa ja pestä kädet.

    Mutta plotteri on kiva lisä. Ei välttämätön, mutta antaa enemmän aikaa katsella maisemia ja nauttia.

    • Joo juuri noin keppiväylällä, valoisaan aikaan. Pärjää ilman mitään apuvälineitä. Väylien ulkopuolella pimeällä, vieraassa paikassa sitten jotenkin muuten.

    • Väylämerkeistä näkee...? Tietämättä mikä on nimellissuunta (lateraalit). Rannikolla kyllä melkein aina pohjoisen tietää mutta jo itä-länsi-etelä voivat olka oikeinkin hämääviä etenkin väylien risteyksissä joissa ei ole varma mitä väylää keppi viitoittaa.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Väylämerkeistä näkee...? Tietämättä mikä on nimellissuunta (lateraalit). Rannikolla kyllä melkein aina pohjoisen tietää mutta jo itä-länsi-etelä voivat olka oikeinkin hämääviä etenkin väylien risteyksissä joissa ei ole varma mitä väylää keppi viitoittaa.

      Etkö sinä tiedä niiden väylien nimellissuuntia, joilla liikut?

      Anteeksi, mutta en ymmärrä lainkaan mitä tarkoitat. Ei ole koskaan tullut sellaista ongelmaa etteen, että en tietäisi kummalta puolelta keppiä pitäisi mennä. Onhan ne merikartaan merkitty - ja tietenkin myös plotterista näkee, jos sitä vikaisee.

      Aivan ilmeisesti et ole koskaan ollut vesillä koska jokainen, joka siellä on ollut, tietää ettei noin kertakaikkiaan voi käydä :D

      Mitä sitten tulee pimeässä navigointiin, niin ei kai kukaan tosissaan tollaista soopaa kirjoittele?
      Etkö oikeasti osaa navigoida pimeässä?

    • Anonyymi kirjoitti:

      Etkö sinä tiedä niiden väylien nimellissuuntia, joilla liikut?

      Anteeksi, mutta en ymmärrä lainkaan mitä tarkoitat. Ei ole koskaan tullut sellaista ongelmaa etteen, että en tietäisi kummalta puolelta keppiä pitäisi mennä. Onhan ne merikartaan merkitty - ja tietenkin myös plotterista näkee, jos sitä vikaisee.

      Aivan ilmeisesti et ole koskaan ollut vesillä koska jokainen, joka siellä on ollut, tietää ettei noin kertakaikkiaan voi käydä :D

      Mitä sitten tulee pimeässä navigointiin, niin ei kai kukaan tosissaan tollaista soopaa kirjoittele?
      Etkö oikeasti osaa navigoida pimeässä?

      Kuulehan nyt, lähdet kommentoimaan yhtä kirjoitusta ja sitten hyppäät samaan putkeen kommentoimaan toista.
      Vesillä liikuttaessa tuota toimintatapaa sanotaan uuden kiven löytämiseksi.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Etkö sinä tiedä niiden väylien nimellissuuntia, joilla liikut?

      Anteeksi, mutta en ymmärrä lainkaan mitä tarkoitat. Ei ole koskaan tullut sellaista ongelmaa etteen, että en tietäisi kummalta puolelta keppiä pitäisi mennä. Onhan ne merikartaan merkitty - ja tietenkin myös plotterista näkee, jos sitä vikaisee.

      Aivan ilmeisesti et ole koskaan ollut vesillä koska jokainen, joka siellä on ollut, tietää ettei noin kertakaikkiaan voi käydä :D

      Mitä sitten tulee pimeässä navigointiin, niin ei kai kukaan tosissaan tollaista soopaa kirjoittele?
      Etkö oikeasti osaa navigoida pimeässä?

      En todellakaan ulkoa muista niiden lukuisien väylien nimellissuuntia joita pitkin tulee joskus ajettua. Taidat itse ajella vain järvellä lähikirkonkylän rantapubin terassin laituriin?

  • Kyllähän karttaplotteri ym. sähköiset kartat on kaikkein nopein, ja tarkin tapa navigoida silloin kun ne toimii.

    Paperiset kartat on hyvä olla mukana, jos plotteriin tulee joku vika, mutta turha niitä molempia on pitää veneen kojelaudalla. Nopea vilkaisu plotteriin silloin tällöin riittää. Tärkein havaintoväline on omat silmät, ja lisäksi suosittelen kiikarin käyttöä.

    • Joo, Ei ole vaikeaa eikä ole rakettitiedettä.
      Mutta jos se tuntuu vaikealta, niin pitää harjoitella helpoissa olosuhteissa ja jos ei vain pysty, ei pidä tehdä sitä.

  • Akateemiset purjehtii ja ADHD -jengi aja motskariveneillä, eikä huomioi muita veneilijöitä eikä nopeusrajoituksia. Kuka eka maalissa ja mahdollisimman nopeasti pois mereltä

    • Ja aspergeri kirjoittelee provoja.
      Kaikki on niin kuin ennenkin.

  • Ihan sama mitä VÄLINEITÄ käytät navigoinnin apuna kunhan navigoit. Navigointi on siis sitä, että tiedät missä olet ja tiedät minne ja miten menet. Navigoinnin tärkein osa on se, että tiedät ympäristösi jossa sillä hetkellä olet ja mitä siinä ympäristössä tapahtuu. Tuo on turvallisen veneilyn ydin.
    Navigointi ei siis ole pelkkää laitteen tai paperin katsomista vaan kokonaisvaltaista tilanteen ymmärtämistä!

    • Pääasia että on mahdollisimman epäkäytännöllistä ja kaikki uusi tekniikka on itsestään perkeleestä.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Pääasia että on mahdollisimman epäkäytännöllistä ja kaikki uusi tekniikka on itsestään perkeleestä.

      Palstaveneilijöillä on kova tarve osoittaa itselleen olevansa aimo skönäreitä. Tuskin moni on palstaa kauempana veneillytkään, tallinnanlaiva on lähimpänä veneilyä ollut. Kas kun ei sentään pidetä vielä hehkukuulamoottoreita parhaimpina.

  • Olipa taas älyvapaata ketjua. Missäköhän kaikki ovat navigoimassa? Luultavasti jossain rannikolla jossa näköyhteys rantaan on olemassa koko ajan.
    Joillekin on ongelma pimeässä, joillekin kohtaavat toiset alukset.
    Vaikutelmaksi jäi kuin olisi ketjussa lähinnä henkilöitä joilla ei edes ole venettä.
    Tai sitten veneilykokemus on hyvin rajoittunutta, ja saattaa olla jopa luokkaa yksi tai kaksi purjehduskautta.

  • Ne jotka puhuvat paperikartalla navigoinnin vaikeudesta, eivät yksinkertaisesti vain osaa sitä. Idioottikin osaa seurata plotterissa olevaa viivaa, se ei vaadi mitään veneilytaitoja. Oikea veneilijä osaa navigoida myös paperikartalla. Siinä ei tarvita sekstantteja yms. kartta ja kompassi riittää. Liukuvalla veneelläkin onnistuu hyvin, reitti on tietysti pääpiirteissään suunniteltu etukäteen. Pitää osata verrata karttalehden näkymää ympäristöön. Lopulta kysymys on vain siitä että osaa vaihtaa kurssia oikeassa kohdassa.

    • Sehän se on plotterin tarkoituskin että idioottikin osaa sen kanssa toimia oikein. Sama juttu kun maakulkupeleille on raivattu maastoon ja metsiin uraa että heikompikin suunnistaja osaa Hyvinkäältä Keravalle. Plotteri korjaa juuri sen paperikartan heikkouden että sen kanssa tietää tarkalleen missä kohtaa botski kartalla on. Esim. itäisellä Suomenlahdella ja Perämerellä on niin kivikkoista että jo parikytmetriä väärässä kohdassa vie just pinnan alla väijyville kiville vaikka näkymien puolesta on jo kutakuinkin ulkomerellä. Voihan sen paikanmäärityksen tehdä toki vaikka sekstantilla, nauticalalmanacilla ja laskemalla 3 tuntia kynällä ja paperilla sijaintia. Mutkun koneiden tarkoitus on juuri helpottaa elämää ettei tarvi kaikkea vaikeimman kautta..

    • "sim. itäisellä Suomenlahdella ja Perämerellä on niin kivikkoista että jo parikytmetriä väärässä kohdassa vie just pinnan alla väijyville kiville v"

      Perämerestä en tiedä, mutta Itäisellä-Suomenlahdella olen paljon ajellut väyläalueiden ulkopuolella ja olen luodannut paljon omia reittejä. En ihan allekirjoita sitä, että kartan mukaan tarkkaan ajaen et aja matalalle tai kivikkoon. Sen verran meinana esim. Kotkan-Haminan edustalla nuo syvyyskäyräy heittävät. Kun luotaan uusia väyliä niin teen sen syvyyskäyriä mukaillen ja yleispätevänä ohjeena on, että kölin alla on minimissään 10 metriä vettä. Silloin tulee seurattua melko tarkkaan syvyyksiä ja sen perusteella voin sanoa, että useilla alueilla syvyyskäyristä ei ole edes viitteitä oikeasta syvyydestä.

      Niin, ja uudet väylät piirrän paperikartalle (samoin kuin luonnonsatamat ja niihin lähestymisen ja muut reitit). Ja plotteria ei ole ollut käytössä tässä projektissa, jota olen vuosia tehnyt.

    • Anonyymi kirjoitti:

      "sim. itäisellä Suomenlahdella ja Perämerellä on niin kivikkoista että jo parikytmetriä väärässä kohdassa vie just pinnan alla väijyville kiville v"

      Perämerestä en tiedä, mutta Itäisellä-Suomenlahdella olen paljon ajellut väyläalueiden ulkopuolella ja olen luodannut paljon omia reittejä. En ihan allekirjoita sitä, että kartan mukaan tarkkaan ajaen et aja matalalle tai kivikkoon. Sen verran meinana esim. Kotkan-Haminan edustalla nuo syvyyskäyräy heittävät. Kun luotaan uusia väyliä niin teen sen syvyyskäyriä mukaillen ja yleispätevänä ohjeena on, että kölin alla on minimissään 10 metriä vettä. Silloin tulee seurattua melko tarkkaan syvyyksiä ja sen perusteella voin sanoa, että useilla alueilla syvyyskäyristä ei ole edes viitteitä oikeasta syvyydestä.

      Niin, ja uudet väylät piirrän paperikartalle (samoin kuin luonnonsatamat ja niihin lähestymisen ja muut reitit). Ja plotteria ei ole ollut käytössä tässä projektissa, jota olen vuosia tehnyt.

      Nythän uudet väylät jää viivana sinne plotterin muistiin. Kätevää

    • Anonyymi kirjoitti:

      Nythän uudet väylät jää viivana sinne plotterin muistiin. Kätevää

      Sitten kun olet aktiivisesti pari vuotta ajanut, niin karttaa ei niiltä viivoilta enää näe. Kätevää. Ja oikeasti koettu tilanne.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Sitten kun olet aktiivisesti pari vuotta ajanut, niin karttaa ei niiltä viivoilta enää näe. Kätevää. Ja oikeasti koettu tilanne.

      Niistä voi tehdä jokaisesta oman reitin omaan muistipaikkaansa.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Niistä voi tehdä jokaisesta oman reitin omaan muistipaikkaansa.

      Kätevää hakea reitti jostan muistista. Minä päivänä se olikaan, millä sen nyt nimesinkään. Ja reitin tallennus pitää aloittaa ja lopettaa juuri oikeilla hetkillä. Helpoten tuon näkee paperikartasta yhdellä silmäyksellä. Todella kätevä myös reittisuunnittelussa.

      Minulla on ollut aikoinaan karttapöydällä kannettava tietokone ja siinä karttaohjelma. Se otti reitit ja luonnonsatamat talteen. Käytönnössä reitti ja satamat olivat lopulta yksi kaaos. Ainoa mikä toimi, oli että sait plotattua koko vuoden reitit kartalle näkyviin. Ihan tilastoja varten.

      Ei, kyllä nämä merkinnät on fiksumpi tehdä paperikartalle. Keep it simple stupid.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Kätevää hakea reitti jostan muistista. Minä päivänä se olikaan, millä sen nyt nimesinkään. Ja reitin tallennus pitää aloittaa ja lopettaa juuri oikeilla hetkillä. Helpoten tuon näkee paperikartasta yhdellä silmäyksellä. Todella kätevä myös reittisuunnittelussa.

      Minulla on ollut aikoinaan karttapöydällä kannettava tietokone ja siinä karttaohjelma. Se otti reitit ja luonnonsatamat talteen. Käytönnössä reitti ja satamat olivat lopulta yksi kaaos. Ainoa mikä toimi, oli että sait plotattua koko vuoden reitit kartalle näkyviin. Ihan tilastoja varten.

      Ei, kyllä nämä merkinnät on fiksumpi tehdä paperikartalle. Keep it simple stupid.

      Miten yleensäkään löydät tietokoneeltasi mitään tallennettua jos se on noin vaikeaa?
      On sulla se paperikarttakin sitte niitä viivoja ristiin rastiin jos ne siinä plotyerillakin on.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Miten yleensäkään löydät tietokoneeltasi mitään tallennettua jos se on noin vaikeaa?
      On sulla se paperikarttakin sitte niitä viivoja ristiin rastiin jos ne siinä plotyerillakin on.

      Ei ole kartalla viiivoja ristiin rastiin, kun laitan siihen vain ne tärkeimmät ja joita tarvitsen.

      Ongelma minulla on tosiaankin löytää tietokoneelta mitään. Haku auttaa, mutta usein sekään ei auta.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei ole kartalla viiivoja ristiin rastiin, kun laitan siihen vain ne tärkeimmät ja joita tarvitsen.

      Ongelma minulla on tosiaankin löytää tietokoneelta mitään. Haku auttaa, mutta usein sekään ei auta.

      Sillä lailla! Tätähän tuolla joku jo epäilikin että ei osata edes käyttää koko vehjettä....
      Mitäpä jos näin paperikartalla aloittaneena (aiheeseen liittyen ihan ammattipätevyyksiäkin) ja plotteriin siirtyneenä palautan nuo kaikki paperimiesten kommentit takaisin, eli sitten vaan harjoittelemaan jne.

  • Liukuvalla veneellä n. 5v. ja satojen tuntien kokemuksella navigointi menee itselläni 25-26s matkavauhdilla tuntemattomilla vesillä kutakuinkin seuraavasti: Kartasta katsotaan kokoajan ns. suurempaa kuvaa siitä mihin ollaan menossa ja mitä edessä pitäisi tulla näkyviin. Plotterin näyttö on zoomattu lähelle venettä niin, että siitä näkee selvästi merimerkit ym jotka veneen edessä on. Pääasiallinen suunnistaminen siis tapahtuu kokoajan kartalta ja oman sijainnin pystyy sieltä kokoajan paikallistamaan. Plotterilta varmistetaan kokoajan, että vene kulkee väylälinjojen mukaisesti ja että kartalta havaitut merkit, loistot ja viitat vastaavat myös sen näkymää. Plotteri toimii siis karttasuunnistamisen varmistuksena, mutta ei pääasiallisena suunnistusvälineenä. Mikäli karttanäkymässä ja plotterinäkymässä on ristiriita niin otan vauhdin pois ja selvitän tilanteen sekä korjaan karttapaikannustani mikäli se oli väärin. Joskus nämä ristiriidat ovat johtuneet siitä, että kartalla olevaa viittaa esim. ei ole enää olemassa tai on tullut uusi viitta joka plotterin päivityksessä taas oli huomioitu (kartat ovat aina muutaman vuoden vanhoja plotteriin nähden).

    Navigointi itselläni on ainakin näiden kahden, kartan ja plotterin toistensa tukevaa yhdistelmää eikä pelkkää viivan tuijottamista. Karttalehtiä pystyy ajon aikana vaihtamaan ihan hyvin kun on etukäteen vähän tutustunut niihin, katsoo tulevan sivun numeron hyvissä ajoin ja tietää mihin suuntaan lehtiä pitää kääntää. Jos tässä ei tee etukäteistyötä ennen ajamaan lähtemistä niin varmasti tulee turhaa lehtien sekoilua sillä hetkellä kun uusi sivu pitäisi saada esille.

    • Jos on pieni plotterin näyttö, niin on pakko toimia ylläkuvatun mukaisesti. Eiköhän tuo ole silti plotterinavigointia.
      Isommalla plotterilla voi näytön jakaa ja pitää sekä lähelle, että kauemmas zoomattuja karttoja samanaikaisesti näkyvissä.

      Ihmetyttää edelleen osa kirjoittajista, jotka kokevat pysyvänsä turvallisesti navigoimaan paperikartalla +20 solmun nopeuksissa. Järvellä en ole koskaan ajellut, mutta merellä jo pelkkä kartan katsominen normaalioloissa (luodetuulta 7 m/s, aallonkorkeus 0,5-1,0 m) on lähes mahdotonta.

      Voisiko joku paperikarttaan vannova lähteä kokeeseen, ajetaan joku 100-200 km saaristoreitti. Vaikka nyt Porin sisäsaaristosta jonnekin Turun saaristoon. Koejärjestely: reitti suunnitellaan etukäteen, maksiminopeus 25 kn, keskinopeuden oltava yli 20 kn, minä lähden plotterin kanssa tuntia ennen paperikarttaan vannovan ystävän tullessa tarkkailijaksi, Minun kaverini tulee vastaavasti paperikarttaveneilijän seuraksi. Reitiltä poikkeaminen (kuten tolpan väärältä puolelta ajo) tai maksiminopeuden ylittäminen johtaa välittömästi suorituksen hylkäämiseen. Kelin oltava tuota normaalikeliä vastaava.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Jos on pieni plotterin näyttö, niin on pakko toimia ylläkuvatun mukaisesti. Eiköhän tuo ole silti plotterinavigointia.
      Isommalla plotterilla voi näytön jakaa ja pitää sekä lähelle, että kauemmas zoomattuja karttoja samanaikaisesti näkyvissä.

      Ihmetyttää edelleen osa kirjoittajista, jotka kokevat pysyvänsä turvallisesti navigoimaan paperikartalla +20 solmun nopeuksissa. Järvellä en ole koskaan ajellut, mutta merellä jo pelkkä kartan katsominen normaalioloissa (luodetuulta 7 m/s, aallonkorkeus 0,5-1,0 m) on lähes mahdotonta.

      Voisiko joku paperikarttaan vannova lähteä kokeeseen, ajetaan joku 100-200 km saaristoreitti. Vaikka nyt Porin sisäsaaristosta jonnekin Turun saaristoon. Koejärjestely: reitti suunnitellaan etukäteen, maksiminopeus 25 kn, keskinopeuden oltava yli 20 kn, minä lähden plotterin kanssa tuntia ennen paperikarttaan vannovan ystävän tullessa tarkkailijaksi, Minun kaverini tulee vastaavasti paperikarttaveneilijän seuraksi. Reitiltä poikkeaminen (kuten tolpan väärältä puolelta ajo) tai maksiminopeuden ylittäminen johtaa välittömästi suorituksen hylkäämiseen. Kelin oltava tuota normaalikeliä vastaava.

      Jos on pieni vene, niin on pakko toimia ylläkuvatun mukaisesti.

      Olen noita reittejä ajellut sekä kartalla, että plotterilla että molemmilla. Kun edessä on kutakuinkin suoraa väylää, niin siinä on yllinkyllin aikaa valmistautua seuraavaan keppihelvettiin ja tarvittaessa käännellä sivuja edestakaisin.

      Kun on kokemusta, niin ei ne kepit ole vaikea löytää ja kiertää sopivilta puolilta täysin ilman plotteriakin. Kokeile joskus, siihen oppii nopeasti.

    • Niin, aiemmin kirjoitin navi/plotterin käytöstä 2 eri tavalla, "Liukuvalla veneellä 5v" edustaa tuota kohtaa 1). Onnistuu toki noin. Itsekin vastaavasti tehnyt, mutta "suorittamiseksi" todennut - paljon huomiota räpläämisessä, näytössä, kartassa, Itse tähystämisestä paljon pois. Saati, jos matkaseura kyselee joutavia, eivätkä avusta..

      Siirtymällä tapaan 2) tilanne muuttuu todella tähystyksen suuntaan (reitti helppo jakaa venekuntien kesken, jos tarpeen) - kartta varalla, ja reittisuunnittelussa paras hahmotukseen, mutta reitti pitää pirtää sähköiseksi plotteriin - ei se päässä pysy, jos 100-150km ajellaan mutkikkaampia väyliä..

      Joku kommentoi karttalehtien kääntelystä - niin Sipoonselkä ulottuu kahdelle sivulle (erikoiskarta voi sivuuttaa), esim Kaunissaari, Pirttisaari -sivu 623 (A-sarja) on auki 20min kun mennään ulkoa., väylää pitkin vajaa 25min. Sitten käännellään lehtiä, tietty ennen sitä haetaan oikea lehden numeroa . Emäsalo-Pellinki, monta karttalehteä plärättävää kun vain kulmaa yhdeltä sivulta tarvii..

      Hyvä esimerkki kun kuun vaihteessa tuli kuljettua Ristiina-Savonlinna. L-sarja mitoiltaan kookkaampi (ei mahdu pystyyn mun kipparin karttapöydälle) kuin merten sarjat. Laskekaapa montako lehteä pitää kääntää, 9 kun mennään pohjoisinta reittiä. Varkaantaipaleen kanavan jälkeen loikitaan samaanaikaan 3 eri lehdellä mutkien mukaan..

      Kannattaa vertaila, ja kokeilla tyylejä. Itselläni paperikartat nykyään backup, eikä niistä saa läheskään sitä määrää tietoa mitä esim. online plotterista, vaikka tabletissa..

    • "Ihmetyttää edelleen osa kirjoittajista, jotka kokevat pysyvänsä turvallisesti navigoimaan paperikartalla +20 solmun nopeuksissa. "

      Heh heh, joo eikö olekin ihmeellistä, että joku voi osata jotakin, mitä selvästikään sinä et?

      Koko 80- ja 90- luku mentiin meillä kartoilla ja 25 solmun marssivauhtia. Kun sen osaa ja on rutiinia, niin ei se mikään kummallinen juttu ole. Eihän liukuvat matkaveneet mikään plotterien myötä tullut kummallisuus ole.

      Paperikarttanavigointi, silloin kun sen osaa ja tekee oikein, vaatii enemmän ympäristön seuraamista ja "lukemista", eli tähystystä, mikä on vaan hyvä asia.

      Tätä tukee mm. pelastusviranomaisten ja merivartioston näkemykset, jonka mukaan plotterinavigointi on omiaan heikentämään tähystystä ja ympäristön seuraamista. Ja tottahan se on, myönnä pois, vaikka kuinka teoriassa plotterin avulla jäisi enemmän aikaa tähystää. Plotteri ei vaan luo samanlaista "pakkoa" seurata ympäristöä, ja tämä on koko homman ydin.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Jos on pieni plotterin näyttö, niin on pakko toimia ylläkuvatun mukaisesti. Eiköhän tuo ole silti plotterinavigointia.
      Isommalla plotterilla voi näytön jakaa ja pitää sekä lähelle, että kauemmas zoomattuja karttoja samanaikaisesti näkyvissä.

      Ihmetyttää edelleen osa kirjoittajista, jotka kokevat pysyvänsä turvallisesti navigoimaan paperikartalla +20 solmun nopeuksissa. Järvellä en ole koskaan ajellut, mutta merellä jo pelkkä kartan katsominen normaalioloissa (luodetuulta 7 m/s, aallonkorkeus 0,5-1,0 m) on lähes mahdotonta.

      Voisiko joku paperikarttaan vannova lähteä kokeeseen, ajetaan joku 100-200 km saaristoreitti. Vaikka nyt Porin sisäsaaristosta jonnekin Turun saaristoon. Koejärjestely: reitti suunnitellaan etukäteen, maksiminopeus 25 kn, keskinopeuden oltava yli 20 kn, minä lähden plotterin kanssa tuntia ennen paperikarttaan vannovan ystävän tullessa tarkkailijaksi, Minun kaverini tulee vastaavasti paperikarttaveneilijän seuraksi. Reitiltä poikkeaminen (kuten tolpan väärältä puolelta ajo) tai maksiminopeuden ylittäminen johtaa välittömästi suorituksen hylkäämiseen. Kelin oltava tuota normaalikeliä vastaava.

      Taas joku joka ei osaa. Se ettet sinä osaa veneillä (osaamiseen kuuluu kartan avulla navigointi liukunopeuksilla) ei tarkoita sitä etteikö joku muu osaa! Kartalla on navigointi nopeilla veneillä lähes 100 vuotta. Itse olen tehnyt sitä 15 vuotta, viimeiset 5 vuotta älykännykän tukemana. Osaamattomalle toisen ihmisen normaali taito vaikuttaa lähes taikuudelle.

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Ihmetyttää edelleen osa kirjoittajista, jotka kokevat pysyvänsä turvallisesti navigoimaan paperikartalla +20 solmun nopeuksissa. "

      Heh heh, joo eikö olekin ihmeellistä, että joku voi osata jotakin, mitä selvästikään sinä et?

      Koko 80- ja 90- luku mentiin meillä kartoilla ja 25 solmun marssivauhtia. Kun sen osaa ja on rutiinia, niin ei se mikään kummallinen juttu ole. Eihän liukuvat matkaveneet mikään plotterien myötä tullut kummallisuus ole.

      Paperikarttanavigointi, silloin kun sen osaa ja tekee oikein, vaatii enemmän ympäristön seuraamista ja "lukemista", eli tähystystä, mikä on vaan hyvä asia.

      Tätä tukee mm. pelastusviranomaisten ja merivartioston näkemykset, jonka mukaan plotterinavigointi on omiaan heikentämään tähystystä ja ympäristön seuraamista. Ja tottahan se on, myönnä pois, vaikka kuinka teoriassa plotterin avulla jäisi enemmän aikaa tähystää. Plotteri ei vaan luo samanlaista "pakkoa" seurata ympäristöä, ja tämä on koko homman ydin.

      Kumma vaan että laivoista alkaa nämä paperikartat jäämään pois!? Luultavasti myös viranomaisveneistä.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Kumma vaan että laivoista alkaa nämä paperikartat jäämään pois!? Luultavasti myös viranomaisveneistä.

      Ei ole lainkaan kummallista. Laivaliikenteellä ja viranomaisilla on useamman hengen miehistöt, ja heidän navigointivarustus maksaa moninverroin sen, minkä tavan tallaajan plotteri maksaa. Luotettavuus on sitten sen mukaista.

      Ja kaikilla näillä on paperikartat yhä valmiudessa, vaikka elektroniikka maksaa kymmeniä-, jopa satoja tuhansia euroja. Eikö olekin surkuhupaisaa?????

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Ihmetyttää edelleen osa kirjoittajista, jotka kokevat pysyvänsä turvallisesti navigoimaan paperikartalla +20 solmun nopeuksissa. "

      Heh heh, joo eikö olekin ihmeellistä, että joku voi osata jotakin, mitä selvästikään sinä et?

      Koko 80- ja 90- luku mentiin meillä kartoilla ja 25 solmun marssivauhtia. Kun sen osaa ja on rutiinia, niin ei se mikään kummallinen juttu ole. Eihän liukuvat matkaveneet mikään plotterien myötä tullut kummallisuus ole.

      Paperikarttanavigointi, silloin kun sen osaa ja tekee oikein, vaatii enemmän ympäristön seuraamista ja "lukemista", eli tähystystä, mikä on vaan hyvä asia.

      Tätä tukee mm. pelastusviranomaisten ja merivartioston näkemykset, jonka mukaan plotterinavigointi on omiaan heikentämään tähystystä ja ympäristön seuraamista. Ja tottahan se on, myönnä pois, vaikka kuinka teoriassa plotterin avulla jäisi enemmän aikaa tähystää. Plotteri ei vaan luo samanlaista "pakkoa" seurata ympäristöä, ja tämä on koko homman ydin.

      Ainakin pienemmässä veneessä plotterin nopea vilkaisu vie vähemmän huomiota ajamisesta kuin edes yritys käsitellä karttaa. Viima on hyvinkin voinut kääntää kartan väärälle sivulle, eikä karttakirjan selaaminen yhdellä kädellä ole viimassa helppoa eikä ainakaan nopeaa.

      Nopeusrajoitusalueilla kartan selaaminen ja luku onnistuukin ihan eri tavalla.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei ole lainkaan kummallista. Laivaliikenteellä ja viranomaisilla on useamman hengen miehistöt, ja heidän navigointivarustus maksaa moninverroin sen, minkä tavan tallaajan plotteri maksaa. Luotettavuus on sitten sen mukaista.

      Ja kaikilla näillä on paperikartat yhä valmiudessa, vaikka elektroniikka maksaa kymmeniä-, jopa satoja tuhansia euroja. Eikö olekin surkuhupaisaa?????

      Ei ole paperikartat valmiudessa (eikä ainakaan päivitetyt) !
      Yleensä siellä brykältä vaan yksi navigoi.
      Ja vaikka olisikin niin samahan se on veneilijöillä, vanha kartta löytyy jostain laatikosta ja nykyään useimmilla useampi navigointiin kykenevä laite veneessä mukana.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Jos on pieni plotterin näyttö, niin on pakko toimia ylläkuvatun mukaisesti. Eiköhän tuo ole silti plotterinavigointia.
      Isommalla plotterilla voi näytön jakaa ja pitää sekä lähelle, että kauemmas zoomattuja karttoja samanaikaisesti näkyvissä.

      Ihmetyttää edelleen osa kirjoittajista, jotka kokevat pysyvänsä turvallisesti navigoimaan paperikartalla +20 solmun nopeuksissa. Järvellä en ole koskaan ajellut, mutta merellä jo pelkkä kartan katsominen normaalioloissa (luodetuulta 7 m/s, aallonkorkeus 0,5-1,0 m) on lähes mahdotonta.

      Voisiko joku paperikarttaan vannova lähteä kokeeseen, ajetaan joku 100-200 km saaristoreitti. Vaikka nyt Porin sisäsaaristosta jonnekin Turun saaristoon. Koejärjestely: reitti suunnitellaan etukäteen, maksiminopeus 25 kn, keskinopeuden oltava yli 20 kn, minä lähden plotterin kanssa tuntia ennen paperikarttaan vannovan ystävän tullessa tarkkailijaksi, Minun kaverini tulee vastaavasti paperikarttaveneilijän seuraksi. Reitiltä poikkeaminen (kuten tolpan väärältä puolelta ajo) tai maksiminopeuden ylittäminen johtaa välittömästi suorituksen hylkäämiseen. Kelin oltava tuota normaalikeliä vastaava.

      "Isommalla plotterilla voi näytön jakaa ja pitää sekä lähelle, että kauemmas zoomattuja karttoja samanaikaisesti näkyvissä."

      Tällöin palaat siihen pienen näöytön tuhrustamisen ongelmaan.

      "Ihmetyttää edelleen osa kirjoittajista, jotka kokevat pysyvänsä turvallisesti navigoimaan paperikartalla +20 solmun nopeuksissa."

      HEP. Aloitin veneilyn vuonna 1981. Silloin alla oli 30 solmua kulkeva HT vene. Ei silloin plottereita ollut ja kaikki vedet oli täysin tuntemattomia. Hyvin pärjäsi paperikartalla silloin ja hyvin pärjää edelleen +20 solmun nopeudessa. 39 vuotta sitten saatu oppi ei mennyt hukkaan. Kakkosveneessäni eli skootteripulpetillisessa RIB veneessä (reilusti +20 solmua) tosin vähän hankalampaa, kun karttalle ei ole luontaista paikkaa, mutta 10 vuotta paperikartalla siinäkin mennyt. Mutta tunnustan, on vähän hankalaa kun tuuli riepottelee karttaa kun vaihtaa karttalehteä, muuten ei ole.

      Summa-summarum. Opetelkaa lukemaan karttaa.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Kumma vaan että laivoista alkaa nämä paperikartat jäämään pois!? Luultavasti myös viranomaisveneistä.

      "Kumma vaan että laivoista alkaa nämä paperikartat jäämään pois!? Luultavasti myös viranomaisveneistä."

      Liittyy siihen, että sähköiset ENC kartat päivittyvät parin kuukauden väelin. Sääntö kauppalaivoilla on, että pitää pävittää kartat uusimapaan ja paperikarttojen päivitys on aika työläs. Lisäksi käyttävät aivan eri karttoja (ENC) kun me perusveneiljät ja navigointijärjestelmät on sööntöjen mukaan vähintään kahdennettu. Onko sinulla? Lisäksi tutkan käyttö on kyseisissä aluksissa pakollista. Tuka ja sähköinen kartta yhdessä on melko ylivoimainen yhdistelmä kun kuvat on päällekkäin.

      Viranomaisveneissä on kyllä paperikartatkin käsillä. Ne saa helposti esiin ja kyllä niitäkin käytetään. Toki tapauskohtaisia eroja on kipparerissa.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ainakin pienemmässä veneessä plotterin nopea vilkaisu vie vähemmän huomiota ajamisesta kuin edes yritys käsitellä karttaa. Viima on hyvinkin voinut kääntää kartan väärälle sivulle, eikä karttakirjan selaaminen yhdellä kädellä ole viimassa helppoa eikä ainakaan nopeaa.

      Nopeusrajoitusalueilla kartan selaaminen ja luku onnistuukin ihan eri tavalla.

      "Ainakin pienemmässä veneessä plotterin nopea vilkaisu vie vähemmän huomiota ajamisesta kuin edes yritys käsitellä karttaa. "

      Et vain osaa. Laita ajatusta enemmän siihen kartan käsittelyyn ja pientä ennakkovalmistelua. Kyllä se siitä.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei ole paperikartat valmiudessa (eikä ainakaan päivitetyt) !
      Yleensä siellä brykältä vaan yksi navigoi.
      Ja vaikka olisikin niin samahan se on veneilijöillä, vanha kartta löytyy jostain laatikosta ja nykyään useimmilla useampi navigointiin kykenevä laite veneessä mukana.

      "Ei ole paperikartat valmiudessa (eikä ainakaan päivitetyt) !"

      On valmiudessa mutta todennäköisesti ei ole päivitety (siis ei ole laitettu uusimpia tiedonantoja merenkulkijoille läpyskän tietoja karttoihin).

      "Yleensä siellä brykältä vaan yksi navigoi."

      Niin avomerellä, mutta ei rannan lähellä väylillä (laivat). Kyllä siellä brygalla on useampia, luotsi, perämies ja tähystäjä nyt ainakin.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Kumma vaan että laivoista alkaa nämä paperikartat jäämään pois!? Luultavasti myös viranomaisveneistä.

      Laivoissa on karttakokoluokkaa olevat näytöt ja väylillä liikuttaessa navigointiin ja ohjaamiseen osallistuu useampi henkilö. Lisäksi suuri osa laivoista ajaa vakioreittiä, jonka päällystö tuntee kuin omat taskunsa. Jos ei tunne, mukana on luotsi.

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Ei ole paperikartat valmiudessa (eikä ainakaan päivitetyt) !"

      On valmiudessa mutta todennäköisesti ei ole päivitety (siis ei ole laitettu uusimpia tiedonantoja merenkulkijoille läpyskän tietoja karttoihin).

      "Yleensä siellä brykältä vaan yksi navigoi."

      Niin avomerellä, mutta ei rannan lähellä väylillä (laivat). Kyllä siellä brygalla on useampia, luotsi, perämies ja tähystäjä nyt ainakin.

      Ei ole useinkaan enää paperikarttaa ollenkaan. Kaikki laivat kun eivät sahaa vakioreittiä.
      Monilla ei ollut kyllä ennenvanhaankaan kaikkia karttoja mutta sehän oli laitonta tietysti.
      Eikä ole mistään omista taskuista kyse onko luotsi vai ei. Eikä se luotsi tai kukaan muukaan käytä paperikarttaa kun sitä vaan ei ole!
      Kuten aiemmin todettu niin monilla on useampi elektroniseen navigointiin kykenevä laite veneessä mukana ja sitten kun mikään ei toimi niin otetaan se sekundääri laite esille eli paperikartta.

  • Aloitin veneilyn soutuveneellä noin 60 vuotta sitten. Sitten tulivat alkuun hitaammat moottoriveneet, hinaajiakin ohjastin, ja ns. liukuvia moottoriveneitäkin oli ja on. Plottereita en ole harkinnut koskaan hankkivani kun en sellaisia tarvitse.

    • Tuo on taas toinen ääripää.

      Plotteri on ihan erinomainen kartta koska se rullaa automaattisesti ja näyttää veneen paikan paremmin kuin normaalilla tähystämisellä. Siinä on kaikki kartan ominaisuudet ja hiukan lisää - joskaan kaikki ominaisuudet eivät ole yhtä helppoja käyttää, kuten vaikka kärpästen huitominen.

      Suurin peruste plotteria vastaan on se, että se voi mennä rikki. Se on ihan relevanttia, mutta se pitää suhteuttaa todennäköisyyteen. Riski pitää suhteuttaa myös hyötyyn. Jos karttaohjelma on myös puhelimessa, niin plotterin hajoaminen ei ole kovin dramaattinen juttu.

      Jos taas käy niin, ettei ole mitään hajua sijainista ja kaikki sähköt ovat poissa ja puhelimen akku loppu, niin sekään ei ole katastrofi. Veneissä on sitä varten ankkuri, että voi pysyä paikallaan tai ajelehtia hitaasti ja hälyyttää apua. Kun veneessä on jokatapauksessa varustauduttu täydelliseen blackoutiin, niin plotterin rikkoutuminen on paljon pienempi paha.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Tuo on taas toinen ääripää.

      Plotteri on ihan erinomainen kartta koska se rullaa automaattisesti ja näyttää veneen paikan paremmin kuin normaalilla tähystämisellä. Siinä on kaikki kartan ominaisuudet ja hiukan lisää - joskaan kaikki ominaisuudet eivät ole yhtä helppoja käyttää, kuten vaikka kärpästen huitominen.

      Suurin peruste plotteria vastaan on se, että se voi mennä rikki. Se on ihan relevanttia, mutta se pitää suhteuttaa todennäköisyyteen. Riski pitää suhteuttaa myös hyötyyn. Jos karttaohjelma on myös puhelimessa, niin plotterin hajoaminen ei ole kovin dramaattinen juttu.

      Jos taas käy niin, ettei ole mitään hajua sijainista ja kaikki sähköt ovat poissa ja puhelimen akku loppu, niin sekään ei ole katastrofi. Veneissä on sitä varten ankkuri, että voi pysyä paikallaan tai ajelehtia hitaasti ja hälyyttää apua. Kun veneessä on jokatapauksessa varustauduttu täydelliseen blackoutiin, niin plotterin rikkoutuminen on paljon pienempi paha.

      "Suurin peruste plotteria vastaan on se, että se voi mennä rikki. Se on ihan relevanttia, mutta se pitää suhteuttaa todennäköisyyteen."

      Minulla on useampiakin kertoja plotteri piemntynyt. Useissa eri veneissä (oottoriveneitä ja purjeveneitä) ja eri merkkisiä laitteita. Joko pimentyy täysin tai menettä näkyvyyden taivaalle eli ei saa sijaintia. Joskus boottaaminen auttaa, aina ei ole auttanut.

      Muutama vuosi sitten syksyllä iltasella kymmenen aikaan lähdin ulkomeren laidalta kohti rantaa, oli ihan sysmusta pilvinen ilta ja kuu ei edes näkynyt. Kone käyntiin ja plotteri sammui eikä lähtenyt päälle. Kyydissä olleet säihkähtivät että mites nyt päästään rantaan. Sanoin että tämän avulla ja osoitin sormella karttapöydällä ollutta merikarttaa. Sitten vain kolmioviivain esiin aloitin kartalla navigoinnin ja päästiin veneen matkavauhdilla eli n. 20 solmun nopeudella rantaan.

      Viimeksi pari viikkoa sitten erästä toista venettä ajaessani monitoiminäöyttö ilmoitti että kadotti taivaan eli ei näyt sijaintia. Jatkoin edessäni olevalla paperikartalla navigointia. Yleensä monitoiminäyttössä minulla on kaiuku suoraan alla, kaiku eteenpäin ja mahdollisesti tutkan kuva. Ei haittaa vaikka karttaa ei näkyisi.

  • Veneillä on ajettu +20 solmun nopeudella kymmeniä vuosia ennen plotterien keksimistä. Mielestäni on hölmöä lähteä retkeilemään ilman, että osaisi toimia ilman plotteria. Jokaisella pitää olla varalla osaaminen paperikartan kanssa navigointiin. Paperikartasto on veneen katsastusvaruste. Uusissa veneissä kompassi on jostain käsittämättömästä syystä harvemmin vakiovaruste.

    • On ajettu mutta on niitä veneitä ennenkin kiville onnistuttu ajamaan. Ei se ole pelkästään plotterien ansiota.

      Ihan mielenkiinnosta, voisiko joku kokeneempi veneilijä kertoa ihan rautalangasta vääntäen, miten vaikkapa tällaisella klassisella 80-luvun DC-veneellä on ajettu matkaa oudoilla vesillä ennen nykytekniikkaa:
      https://www.nettivene.com/moottorivene/flipper/754770

      Ei tuossa näytä olevan mitään hyvää paikkaa, missä karttaa voisi pitää ajon aikana yhtään enempää kuin modernissakaan veneessä. Miten karttaa on käsitelty ja luettu ajon aikana aaltojen röykytyksessä?

      Onko sittenkin toimittu niin, että välillä pysäytetään vauhti, sitten luetaan karttaa ja maisemaa ajan kanssa ja etsitään seuraava reittipiste, ja sinne sitten urut auki?

      Onko pysytty lähinnä tutuilla reiteillä, joilla on pärjännyt ilman aktiivista kartanlukua? Monestihan väylää pystyy ajamaan pitkänkin matkan ilman aktiivista karttatukea, varsinkin jos se on yhtään tuttu.

    • Anonyymi kirjoitti:

      On ajettu mutta on niitä veneitä ennenkin kiville onnistuttu ajamaan. Ei se ole pelkästään plotterien ansiota.

      Ihan mielenkiinnosta, voisiko joku kokeneempi veneilijä kertoa ihan rautalangasta vääntäen, miten vaikkapa tällaisella klassisella 80-luvun DC-veneellä on ajettu matkaa oudoilla vesillä ennen nykytekniikkaa:
      https://www.nettivene.com/moottorivene/flipper/754770

      Ei tuossa näytä olevan mitään hyvää paikkaa, missä karttaa voisi pitää ajon aikana yhtään enempää kuin modernissakaan veneessä. Miten karttaa on käsitelty ja luettu ajon aikana aaltojen röykytyksessä?

      Onko sittenkin toimittu niin, että välillä pysäytetään vauhti, sitten luetaan karttaa ja maisemaa ajan kanssa ja etsitään seuraava reittipiste, ja sinne sitten urut auki?

      Onko pysytty lähinnä tutuilla reiteillä, joilla on pärjännyt ilman aktiivista kartanlukua? Monestihan väylää pystyy ajamaan pitkänkin matkan ilman aktiivista karttatukea, varsinkin jos se on yhtään tuttu.

      Jos palataan maanpinnalle, niin tuo ei ole matkavene eikä sitä ole edes tarkoitettu alueille, jossa on kova röykytys. Sillä normaalisti ole liikuttu omaa kylää kauemmaksi eli on menty tutuilla vesillä. Joskus tuurillakin.

      Mieti itse, mitä tekisit, jos et tiedä missä olet ja sinulla on kartta vieressä.
      Suurin osa ottaa vauhdin pois ja ryhtyy katselemaan ympärilleen. Se on aika hyvä ohje kaikissa tapauksissa plotterilla tai kartalla.

      Vene menee 130 m 10 s. aikana. Se ei ole pitkä matka, mutta se on pitkä aika kartan katsomiseen.
      Jos ajat kartalla, niin et tarvitse kymmentä sekuntia paikannukseen, viisikin on yllinkyllin kosa tiedät missä olit hetki sitten, tiedät mihin suuntaan olet menossa ja tiedät, ettet ole kaukana siitä, missä olit hetki sitten.

      Luulisin, että muutkin tekevät niin, että katsotaan etusektorista paikka, johon otetaan kurssi ja kun ollaan lähellä sitä, katsotaan kartasta seuraava ja etsitään se mereltä. Tai sitten nähdään edessä keppejä ja tarkastetaan kartalta missä menee väylä niiden suhteessa.

      Tämä on omituista keskustelua siinä mielessä, että yrität tehdä normaalista rutiinista jotenkin mahdotonta. On vaikea yhtyä näkemykseesi, kun on tehnyt sitä "mahdotonta" asiaa vuosikaudet edes tajuamatta, että siinä olisi joku ongelma.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Jos palataan maanpinnalle, niin tuo ei ole matkavene eikä sitä ole edes tarkoitettu alueille, jossa on kova röykytys. Sillä normaalisti ole liikuttu omaa kylää kauemmaksi eli on menty tutuilla vesillä. Joskus tuurillakin.

      Mieti itse, mitä tekisit, jos et tiedä missä olet ja sinulla on kartta vieressä.
      Suurin osa ottaa vauhdin pois ja ryhtyy katselemaan ympärilleen. Se on aika hyvä ohje kaikissa tapauksissa plotterilla tai kartalla.

      Vene menee 130 m 10 s. aikana. Se ei ole pitkä matka, mutta se on pitkä aika kartan katsomiseen.
      Jos ajat kartalla, niin et tarvitse kymmentä sekuntia paikannukseen, viisikin on yllinkyllin kosa tiedät missä olit hetki sitten, tiedät mihin suuntaan olet menossa ja tiedät, ettet ole kaukana siitä, missä olit hetki sitten.

      Luulisin, että muutkin tekevät niin, että katsotaan etusektorista paikka, johon otetaan kurssi ja kun ollaan lähellä sitä, katsotaan kartasta seuraava ja etsitään se mereltä. Tai sitten nähdään edessä keppejä ja tarkastetaan kartalta missä menee väylä niiden suhteessa.

      Tämä on omituista keskustelua siinä mielessä, että yrität tehdä normaalista rutiinista jotenkin mahdotonta. On vaikea yhtyä näkemykseesi, kun on tehnyt sitä "mahdotonta" asiaa vuosikaudet edes tajuamatta, että siinä olisi joku ongelma.

      Pimeällä sateessa myös tavallisella pulpettiveneellä?
      On ihan hanurista!
      Plotteri tekee kaiken niin helpoksi. Plotteri pää navigointi laite, paperikartat varalla! Näin se on nykyään kaikilla joilla plotteri on, jos ei näin ole niin on idiootti!

    • Anonyymi kirjoitti:

      Pimeällä sateessa myös tavallisella pulpettiveneellä?
      On ihan hanurista!
      Plotteri tekee kaiken niin helpoksi. Plotteri pää navigointi laite, paperikartat varalla! Näin se on nykyään kaikilla joilla plotteri on, jos ei näin ole niin on idiootti!

      En ole niin masokisti, että viitsisin lähteä ajelemaan pimeään sateeseen pulpettiveneellä. Olet oikeassa. Se olisi ihan hanurista.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Pimeällä sateessa myös tavallisella pulpettiveneellä?
      On ihan hanurista!
      Plotteri tekee kaiken niin helpoksi. Plotteri pää navigointi laite, paperikartat varalla! Näin se on nykyään kaikilla joilla plotteri on, jos ei näin ole niin on idiootti!

      On hauskaa, että ihmisillä on varmoja mielipiteitä.

      Tässä vaiheessa olet varmaan tajunnut, että et ole mikään haltijakeiju, joka muuttaa ihmisiä toisenlaisiksi. Jos sanot jotakuta idiootiksi, niin se ei muuta häntä sellaiseksi sen enempää kuin saisit toisen muuttumaan haikaraksi tai teepannuksi vain sanomalla niin.

      Taopasi ilmaista itseäsi kertoo vain sinusta ja kyvystäsi tehdä havaintoja, aspergeri.

    • "Taopasi ilmaista itseäsi kertoo vain sinusta ja kyvystäsi tehdä havaintoja, aspergeri."
      Voisitko hieman valaista tuota kommenttiasi lisää ?

    • Anonyymi kirjoitti:

      En ole niin masokisti, että viitsisin lähteä ajelemaan pimeään sateeseen pulpettiveneellä. Olet oikeassa. Se olisi ihan hanurista.

      Ahaa, nythän se selvisi! Aurinkoisella kelillä, keppiväylällä tutuillavesillä tai avomerellä pitkä suora yhdellä kompassisuunnalla seuraavalle keppiväylälle. Kyllä ne paperikartat on ihan kätevä tähän käyttöön. Haastavampiin olosuhteisiin ei uskalleta lähteä kun ei osata käyttää eikä luoteta elämää helpottaviin apuvälineisiin.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ahaa, nythän se selvisi! Aurinkoisella kelillä, keppiväylällä tutuillavesillä tai avomerellä pitkä suora yhdellä kompassisuunnalla seuraavalle keppiväylälle. Kyllä ne paperikartat on ihan kätevä tähän käyttöön. Haastavampiin olosuhteisiin ei uskalleta lähteä kun ei osata käyttää eikä luoteta elämää helpottaviin apuvälineisiin.

      Pimeällä on helppo ajaa valaistuja väyliä loistojen ja linjataulujen mukaan.

      Plotteri on toki hyvä, mutta vaarallinen, jos sillä alkaa ajaa "sokkona" ja mahdollisesti jopa karttanavigointia kunnolla osaamatta. Ajamisen pitää perustua tähystämiseen.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Pimeällä on helppo ajaa valaistuja väyliä loistojen ja linjataulujen mukaan.

      Plotteri on toki hyvä, mutta vaarallinen, jos sillä alkaa ajaa "sokkona" ja mahdollisesti jopa karttanavigointia kunnolla osaamatta. Ajamisen pitää perustua tähystämiseen.

      Suurimmalla osalla suomen rannikkoa ei ole valaistuja vene väyliä loistoineen, hyvä jos on viittojakaan.
      Ei plotteri pois sulje tähystystä tietenkään. Näyttääpähän vaan siinä karttapohjalla oman sijainnin.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Suurimmalla osalla suomen rannikkoa ei ole valaistuja vene väyliä loistoineen, hyvä jos on viittojakaan.
      Ei plotteri pois sulje tähystystä tietenkään. Näyttääpähän vaan siinä karttapohjalla oman sijainnin.

      Eikö veneilyn runkoväylä ala kaukaa Helsingin itäpuolelta ja jatku ainakin Raumalle tai Maarianhaminaan valaistuna?

      Valaisemattomilla väylillä on viitoissa ja mahdollisissa linjatauluissa sekä kummeleissa erittäin tehokkaat heijastimet. Vaikka olympiaväylä Barösundin kohdalla on helppo ajaa fikkarilla pimeässä. Hämärässä on vaikeinta, kun ei näe kunnolla, mutta on liian valoisaa heijastimille.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Eikö veneilyn runkoväylä ala kaukaa Helsingin itäpuolelta ja jatku ainakin Raumalle tai Maarianhaminaan valaistuna?

      Valaisemattomilla väylillä on viitoissa ja mahdollisissa linjatauluissa sekä kummeleissa erittäin tehokkaat heijastimet. Vaikka olympiaväylä Barösundin kohdalla on helppo ajaa fikkarilla pimeässä. Hämärässä on vaikeinta, kun ei näe kunnolla, mutta on liian valoisaa heijastimille.

      Niin, runkoväylän ja barosundin ulkopuolisilla alueilla sekä hämärän aikaan käytämme plotteria! Ihan kätevä myös hyvällä ilmalla ja "selvillä" vesillä.

    • Anonyymi kirjoitti:

      On ajettu mutta on niitä veneitä ennenkin kiville onnistuttu ajamaan. Ei se ole pelkästään plotterien ansiota.

      Ihan mielenkiinnosta, voisiko joku kokeneempi veneilijä kertoa ihan rautalangasta vääntäen, miten vaikkapa tällaisella klassisella 80-luvun DC-veneellä on ajettu matkaa oudoilla vesillä ennen nykytekniikkaa:
      https://www.nettivene.com/moottorivene/flipper/754770

      Ei tuossa näytä olevan mitään hyvää paikkaa, missä karttaa voisi pitää ajon aikana yhtään enempää kuin modernissakaan veneessä. Miten karttaa on käsitelty ja luettu ajon aikana aaltojen röykytyksessä?

      Onko sittenkin toimittu niin, että välillä pysäytetään vauhti, sitten luetaan karttaa ja maisemaa ajan kanssa ja etsitään seuraava reittipiste, ja sinne sitten urut auki?

      Onko pysytty lähinnä tutuilla reiteillä, joilla on pärjännyt ilman aktiivista kartanlukua? Monestihan väylää pystyy ajamaan pitkänkin matkan ilman aktiivista karttatukea, varsinkin jos se on yhtään tuttu.

      "On ajettu mutta on niitä veneitä ennenkin kiville onnistuttu ajamaan. Ei se ole pelkästään plotterien ansiota."

      Erääseen yhteiskäyttöinen yhdistyksen vene on kohdannut Suomen peruskalliota eniten nimenomaan sen jälkeen, kun siihen asennettiin plotteri. Aluksi tietokonepohjainen (5 kiville ajoa) ja sitten nykyaikainen ploterri (4 kiville ajoa). Paperikartta-aikaan sillä mentiin kiville vain kerran.

      "Ihan mielenkiinnosta, voisiko joku kokeneempi veneilijä kertoa ihan rautalangasta vääntäen, miten vaikkapa tällaisella klassisella 80-luvun DC-veneellä on ajettu matkaa oudoilla vesillä ennen nykytekniikkaa"

      Tuo onkin aivan syspaskasti suunniteltu ohjauspiste, mutta kyllä tuollakin voi ajaa karttaa lukien. Vastaavalla liukuvarunkoisella, tosin vieläkin huonomalla kartan paikalla varustetulla, aloitin veneily 39 vuotta sitten. Kartta oli aluksi sylissä, kunnes kyllästyin ratkaisuun ja laitoin eteen levyn karttapöydäksi. Tuohon DC:hen se on vähän hankalampi laittaa, mutta onnistuisi siihenkin. Teak vanerista saa ihan siistin ja irroitettavan.

      "Ei tuossa näytä olevan mitään hyvää paikkaa, missä karttaa voisi pitää ajon aikana yhtään enempää kuin modernissakaan veneessä. Miten karttaa on käsitelty ja luettu ajon aikana aaltojen röykytyksessä?"

      Niinpä. Jos ei ole ostaessa osannut vaatia veneeseen kunnon karttapaikkaa (minulla nykyisin ehdoton vaatimus), niin sitten se pitää rakentaa tai rakennuttaa. Tosin kyllä sitä karttaa voi pitää sylissä ja sormella seurata missä mennään. Aika helppoa se on liuttaa sormea kartalla. Otat vain suuntimia (esim. keulasuunta 45 tai 90 astetta) kiintopisteisiin ja saarista ja niiden kärjistä saat linjoja joilla sijoitat oman sijannin kartalla. Lisäksi kaikuluotain auttaa, kartasta katsot syvyyskäyrän ja seuraat mitä kaiku näyttää. Kartassa on se kompassiruusu ja sinulla on kämmen, jolla saat siirrettyä tosisuuntia kompassiruususta omaan sijaintiin.

    • Anonyymi kirjoitti:

      On ajettu mutta on niitä veneitä ennenkin kiville onnistuttu ajamaan. Ei se ole pelkästään plotterien ansiota.

      Ihan mielenkiinnosta, voisiko joku kokeneempi veneilijä kertoa ihan rautalangasta vääntäen, miten vaikkapa tällaisella klassisella 80-luvun DC-veneellä on ajettu matkaa oudoilla vesillä ennen nykytekniikkaa:
      https://www.nettivene.com/moottorivene/flipper/754770

      Ei tuossa näytä olevan mitään hyvää paikkaa, missä karttaa voisi pitää ajon aikana yhtään enempää kuin modernissakaan veneessä. Miten karttaa on käsitelty ja luettu ajon aikana aaltojen röykytyksessä?

      Onko sittenkin toimittu niin, että välillä pysäytetään vauhti, sitten luetaan karttaa ja maisemaa ajan kanssa ja etsitään seuraava reittipiste, ja sinne sitten urut auki?

      Onko pysytty lähinnä tutuilla reiteillä, joilla on pärjännyt ilman aktiivista kartanlukua? Monestihan väylää pystyy ajamaan pitkänkin matkan ilman aktiivista karttatukea, varsinkin jos se on yhtään tuttu.

      Kuten toisessa ketjussa kerroin ajoin 80-luvun alussa perheemme 7 m HT-venettä 12-vuotiaana kartta sylissä Espoosta Maarianhaminaan. Täysin minulle tuntemattomia vesiä. Isä oli yli 20 vuotta aiemmin tuolla laivastossa ollut. Matkanopeus hiukan yli 20 solmua. Tunnistetaan linjataulut, kummelit, loistot, viitat ja osa saarista. Katsotaan kartasta sopiva kohde keulalle tai selän ylityksessä kompassisuunta.

      Seurataan kokoajan kartalta omaa paikkaa. Karttalehden kääntö on vaikeaa ilman apua tai nykyään autopilottia. Paras tapa on katsoa karttalehdestä seuraava sivu ja pyytää matkustajaa kääntämään. Yksin voi joutua tiputtamaan plaanista käännön ajaksi. Kartta pidetään muovitaskussa, jolloin tuuli ei sivuja käännä ja sade ei pilaa.

      Joskus joutuu katsomaan tarkemmin eri lehtiä, jotta osaa valita oikean väylän. Tällöin on tiputettava plaanista tai annettava jonkun muun tehtäväksi se tai ohjaaminen.

      Kaikista sujuvammin homma tietysti toimii niin, että toinen ajaa ja toinen navigoi. Niinhän on ajettu yli 50 solmua avomerikisoissa ennen plotteriaikaa.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ahaa, nythän se selvisi! Aurinkoisella kelillä, keppiväylällä tutuillavesillä tai avomerellä pitkä suora yhdellä kompassisuunnalla seuraavalle keppiväylälle. Kyllä ne paperikartat on ihan kätevä tähän käyttöön. Haastavampiin olosuhteisiin ei uskalleta lähteä kun ei osata käyttää eikä luoteta elämää helpottaviin apuvälineisiin.

      "Kyllä ne paperikartat on ihan kätevä tähän käyttöön. Haastavampiin olosuhteisiin ei uskalleta lähteä kun ei osata käyttää eikä luoteta elämää helpottaviin apuvälineisiin. "

      Eips. Ajan syksyisin (syyskuu-marraskuun lopu) arki-iltoina melko paljon venettä tuolla merellä. Ja niillä alueilla joilla kuljen ei tyypillisesti ole väyliä alusta loppuun eli en voisi edes ajaa kepiltä toiselle. Kyseessä on 30+ jalkainen vene joka kulkee 20 solmua. Navigointivälineinä käytän tässä aluksessa primääristi paperikarttaa, kolmioviivainta, kompassia (S-käyrä tiedossa) ja hakuvaloa sekä kaikuluotainta. Toki käytän merenkulun turvalaitteita aina kun se on mahdollista. Valaistuakin väylää jos se sattuu reitilleni.

      Kerran lähdin Hangon kylästä kohti Tammisaarta. Marraskuun lopulla ja kello oli noin 20 illalla eli oli pilkko pimeää. Räntää satoi hyvin sakeasti. Matkan tein paperikartalla ja tutkalla, hakuvaloa ei voinut räntäsateen takia käyttää. Perille pääsin ilman ongelmia. Tämän reitin ajoin luonnollisesti väylää pitkin. Se 2,4 metrinen väylä Hangosta kohti Tammisaarta on valaisematon.

      Kun on pimeässä navigoinnin opetellut hyvinaikana ennen plotteria, ei kyseisetä laitetta edes kaipaa. Osaa homman muillakin menetelmillä. Ymmärrän kyllä pelkästään plotterilla ajavien pelon, jos joutuu ajamaan ilman sitä plotteria.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ahaa, nythän se selvisi! Aurinkoisella kelillä, keppiväylällä tutuillavesillä tai avomerellä pitkä suora yhdellä kompassisuunnalla seuraavalle keppiväylälle. Kyllä ne paperikartat on ihan kätevä tähän käyttöön. Haastavampiin olosuhteisiin ei uskalleta lähteä kun ei osata käyttää eikä luoteta elämää helpottaviin apuvälineisiin.

      .... Heh, sarkasmikin näyttää kartan lukemisen ohella olevan sinulle turhan suuri haaste...

    • Anonyymi kirjoitti:

      Suurimmalla osalla suomen rannikkoa ei ole valaistuja vene väyliä loistoineen, hyvä jos on viittojakaan.
      Ei plotteri pois sulje tähystystä tietenkään. Näyttääpähän vaan siinä karttapohjalla oman sijainnin.

      "Ei plotteri pois sulje tähystystä tietenkään. Näyttääpähän vaan siinä karttapohjalla oman sijainnin."

      Näyttö haittaa kuitenkin tähystystä juuri niissä vaativissa olosuhtessa. Eli kun on pilkkopimeää ja sataa tihuttaa vettä. Niissä olosuhteissa ei halua yhtään ylimääräsitä valoa, jos yhtään haluaa nähdä veneestä ulos. Jopa veneen omat kulkuvalot häiritsevät tähystystä, kun nekin on niin kirkkaat.

      Jos muuta väität, et ole ollut oikeasti haastavissa olosuhteissa navigoimassa.

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Ei plotteri pois sulje tähystystä tietenkään. Näyttääpähän vaan siinä karttapohjalla oman sijainnin."

      Näyttö haittaa kuitenkin tähystystä juuri niissä vaativissa olosuhtessa. Eli kun on pilkkopimeää ja sataa tihuttaa vettä. Niissä olosuhteissa ei halua yhtään ylimääräsitä valoa, jos yhtään haluaa nähdä veneestä ulos. Jopa veneen omat kulkuvalot häiritsevät tähystystä, kun nekin on niin kirkkaat.

      Jos muuta väität, et ole ollut oikeasti haastavissa olosuhteissa navigoimassa.

      Totta, mutta ei sitä karttaakaan näe ilman jotain valoa. Lukuvalo on ehkä helpompi saada häikäisemättömäksi kuin riittävä plotterin taustavalo. Saahan plotteriin yöväritkin, mutta ainakin oma plotteri on hyvin vaikeasti luettava yöväreissä, joten tyydyn taustavalon säätöön.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Suurimmalla osalla suomen rannikkoa ei ole valaistuja vene väyliä loistoineen, hyvä jos on viittojakaan.
      Ei plotteri pois sulje tähystystä tietenkään. Näyttääpähän vaan siinä karttapohjalla oman sijainnin.

      "Suurimmalla osalla suomen rannikkoa ei ole valaistuja vene väyliä loistoineen,"

      Miten tämä liityy mitenkään tähän aiheeseen? ranikolla on kuitenkin melko paljon väyliä ja niissä on sellaisia merimerkkejä joissa on heijastin. Ja omassa veneessäsi on tietenkin hakuvalo. Navigointi on ykisnkertaista tälläisillä väylillä. Otat kartasta keulasuuntiman kohti kartassa olevaa merkkiä ja suuntaat hakuvalon sinne. Ja avot, siellä se on.

      Hyvällä hakuvalolla löytää viitat noin kolmen kaapelin päästä, linjataulutkin näkyy kohtuullisesti samoin kummelit. Jopa ne vanhat maalatut kivikasat.

      Ei se kovin hankalaa ole.

      Kun tuon osaa, niin seurava askel onkin alkaa navigoimaan saarten muotojen (korkeus), vesitornien, radiomastojen ja muiden korkeiden rakenteiden mukaan (niissä on vilkut) sekä mahdollisesti taivaanrannassa näkyvien kaupungin silhuetin ja valojen mukaan. Usein ei ole ihan niin pimeää etteikö noita näkisi.

      Sitten vain harjoittelemaan. Suosittelen.

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Suurimmalla osalla suomen rannikkoa ei ole valaistuja vene väyliä loistoineen,"

      Miten tämä liityy mitenkään tähän aiheeseen? ranikolla on kuitenkin melko paljon väyliä ja niissä on sellaisia merimerkkejä joissa on heijastin. Ja omassa veneessäsi on tietenkin hakuvalo. Navigointi on ykisnkertaista tälläisillä väylillä. Otat kartasta keulasuuntiman kohti kartassa olevaa merkkiä ja suuntaat hakuvalon sinne. Ja avot, siellä se on.

      Hyvällä hakuvalolla löytää viitat noin kolmen kaapelin päästä, linjataulutkin näkyy kohtuullisesti samoin kummelit. Jopa ne vanhat maalatut kivikasat.

      Ei se kovin hankalaa ole.

      Kun tuon osaa, niin seurava askel onkin alkaa navigoimaan saarten muotojen (korkeus), vesitornien, radiomastojen ja muiden korkeiden rakenteiden mukaan (niissä on vilkut) sekä mahdollisesti taivaanrannassa näkyvien kaupungin silhuetin ja valojen mukaan. Usein ei ole ihan niin pimeää etteikö noita näkisi.

      Sitten vain harjoittelemaan. Suosittelen.

      Kyllä, mutta saarten korkeuksia on aika heikosti merikartoissa. Nimestä voi päätellä usein, mutta vaatii tietysti ruotsinkielentaitoa.

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Kyllä ne paperikartat on ihan kätevä tähän käyttöön. Haastavampiin olosuhteisiin ei uskalleta lähteä kun ei osata käyttää eikä luoteta elämää helpottaviin apuvälineisiin. "

      Eips. Ajan syksyisin (syyskuu-marraskuun lopu) arki-iltoina melko paljon venettä tuolla merellä. Ja niillä alueilla joilla kuljen ei tyypillisesti ole väyliä alusta loppuun eli en voisi edes ajaa kepiltä toiselle. Kyseessä on 30+ jalkainen vene joka kulkee 20 solmua. Navigointivälineinä käytän tässä aluksessa primääristi paperikarttaa, kolmioviivainta, kompassia (S-käyrä tiedossa) ja hakuvaloa sekä kaikuluotainta. Toki käytän merenkulun turvalaitteita aina kun se on mahdollista. Valaistuakin väylää jos se sattuu reitilleni.

      Kerran lähdin Hangon kylästä kohti Tammisaarta. Marraskuun lopulla ja kello oli noin 20 illalla eli oli pilkko pimeää. Räntää satoi hyvin sakeasti. Matkan tein paperikartalla ja tutkalla, hakuvaloa ei voinut räntäsateen takia käyttää. Perille pääsin ilman ongelmia. Tämän reitin ajoin luonnollisesti väylää pitkin. Se 2,4 metrinen väylä Hangosta kohti Tammisaarta on valaisematon.

      Kun on pimeässä navigoinnin opetellut hyvinaikana ennen plotteria, ei kyseisetä laitetta edes kaipaa. Osaa homman muillakin menetelmillä. Ymmärrän kyllä pelkästään plotterilla ajavien pelon, jos joutuu ajamaan ilman sitä plotteria.

      Aikamoinen määrä apuvälineitä ihan tutkasta lähtien! Plotteria ko ei sitten ollut tai se ainakin oli suljettuna koko matkan ja aina muutenkin?

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Suurimmalla osalla suomen rannikkoa ei ole valaistuja vene väyliä loistoineen,"

      Miten tämä liityy mitenkään tähän aiheeseen? ranikolla on kuitenkin melko paljon väyliä ja niissä on sellaisia merimerkkejä joissa on heijastin. Ja omassa veneessäsi on tietenkin hakuvalo. Navigointi on ykisnkertaista tälläisillä väylillä. Otat kartasta keulasuuntiman kohti kartassa olevaa merkkiä ja suuntaat hakuvalon sinne. Ja avot, siellä se on.

      Hyvällä hakuvalolla löytää viitat noin kolmen kaapelin päästä, linjataulutkin näkyy kohtuullisesti samoin kummelit. Jopa ne vanhat maalatut kivikasat.

      Ei se kovin hankalaa ole.

      Kun tuon osaa, niin seurava askel onkin alkaa navigoimaan saarten muotojen (korkeus), vesitornien, radiomastojen ja muiden korkeiden rakenteiden mukaan (niissä on vilkut) sekä mahdollisesti taivaanrannassa näkyvien kaupungin silhuetin ja valojen mukaan. Usein ei ole ihan niin pimeää etteikö noita näkisi.

      Sitten vain harjoittelemaan. Suosittelen.

      Tietysti noin on pakko tehdä jos sitä plotteria ei ole käytössä!
      Omassa veneessä siä ilmeisesti ei ole?

    • Anonyymi kirjoitti:

      Totta, mutta ei sitä karttaakaan näe ilman jotain valoa. Lukuvalo on ehkä helpompi saada häikäisemättömäksi kuin riittävä plotterin taustavalo. Saahan plotteriin yöväritkin, mutta ainakin oma plotteri on hyvin vaikeasti luettava yöväreissä, joten tyydyn taustavalon säätöön.

      "Lukuvalo on ehkä helpompi saada häikäisemättömäksi kuin riittävä plotterin taustavalo."

      Lukuvalon (esim. otsavalo, fikkari tai karttapöydän joutsenkaulallinen lukuva) saa kätevästi himmennettyä ja värin vaihdetuta punaiseksi kalvolla. Siinä hyvä ratkaisu. Valtamerkkien plotterien yönäytöissä olisi vielä runsaasti parantamisen varaa. Aina siellä on joku alue joka loistaa liian kirkkaasti. Paras ratkaisu niihinkin on tummennus + punainen kalvo näytön päälle.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Kyllä, mutta saarten korkeuksia on aika heikosti merikartoissa. Nimestä voi päätellä usein, mutta vaatii tietysti ruotsinkielentaitoa.

      Uudemmiss kartoissa alkaa olemaan jo aika paljon korkeuskäyriä. Tosin tarkoitin tällä osalla kommenttiani sitä, että navigoidaan pimeässä tutuilla vesillä. Silloin saarten siljuetit jne ovat hyviä kiintopisteitä. Esim. kun tulet ulkomereltä sataman suuntaan, niin kannattaa käyttää hyödyksi rannikon silhuettia ja siellä olevia mastoja ja niiden valoja. Mennessä merelle kun katsoo taakse että miltä siellä näyttää, niin on helpompi palata.

      Näin sen itse teen.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Aikamoinen määrä apuvälineitä ihan tutkasta lähtien! Plotteria ko ei sitten ollut tai se ainakin oli suljettuna koko matkan ja aina muutenkin?

      Mistä sait päähäsi että veneessä on plotteri? Veneessä on tutka. Sehän on eri laite kun plotteri. Katsos kaupassa myydään edelleen pelkkiä tutkiakin ja entiseen aikaan ei saanutkaan kuin pelkkiä tutkia. Tämä mainistemani tutka on 90-luvulta ja toimii edelleen hienosti.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Tietysti noin on pakko tehdä jos sitä plotteria ei ole käytössä!
      Omassa veneessä siä ilmeisesti ei ole?

      "Omassa veneessä siä ilmeisesti ei ole? "

      Ajan aika useita eri veneitä ja osa on vuokraveneitä. Osassa aluksista on plotteri, osassa ei ole.

      Omaan veneeseen plotteri tuli vasta viime vuonna. Uusin tutkan ja koska halusin tutkan ja kaikuluotaimien näytöt myös ylöohjaamoon, niin laitteiston mukana tuli myös plotteri (monitoiminäyttö alas ja ylös oli kustannustehokkain ratkaisu). Nyt siis on plotteri, mutta tässä nykyisessä veneessäni sellaista ei ole ollut 15 vuoteen. On ollut vain tutka ja paperikartat sekä kaikuluotain. Aiemmissakaan veneissäni ei ole ollut plottereita.

      Toki käytän kaikkia järkeviä navigointimenetelmiä hyödyksi. Jos on plotteri ja sitä voi käyttää, niin monitoiminäyttössä on jaetussa näytössä yhdessä osassa sekin kuva muiden kuvien lisäksi. Tietysti kannattaa pitää karttakuvaa jos sellainen on olemassa. Primääristi kuitenkin on edessä paperikartta, kun se on mielestäni edelleen ylivoimainen. Suuntimat yms. on siitä todella henopea ja helppo ottaa ja katsoa oikoreiti jne. Aivan pimeässä plotteri ei ole yleensä näkyvissä, kun sen näyttö häiritsee.

      Jos veneessä on tutka, niin se on näkyvissä. Tutkan pohjaväri omassa veneessäni on musta ja tutkakaiut näkyy punaisena. Eli tutkan värimaailma ei häiritse lainkaan yönäköä.

      Suoraan sanoen pelkän plotterin avulla en osaa navigoida, ellei sen näyttö ole luokkaa 24 tuumaa

    • Anonyymi kirjoitti:

      Mistä sait päähäsi että veneessä on plotteri? Veneessä on tutka. Sehän on eri laite kun plotteri. Katsos kaupassa myydään edelleen pelkkiä tutkiakin ja entiseen aikaan ei saanutkaan kuin pelkkiä tutkia. Tämä mainistemani tutka on 90-luvulta ja toimii edelleen hienosti.

      En mistään. Sehän selviää jo siitä kun viestissä lukee että plotteria ko ei sitten ollut. Puhelimen sanojen korjaus ohjelman virheineen kaikkineen.
      Kaikkineen tuo tutka navigointi on lähempänä plotterin kanssa touhuamista kuin paperikartankanssa navigointia.

    • Anonyymi kirjoitti:

      En mistään. Sehän selviää jo siitä kun viestissä lukee että plotteria ko ei sitten ollut. Puhelimen sanojen korjaus ohjelman virheineen kaikkineen.
      Kaikkineen tuo tutka navigointi on lähempänä plotterin kanssa touhuamista kuin paperikartankanssa navigointia.

      "Kaikkineen tuo tutka navigointi on lähempänä plotterin kanssa touhuamista kuin paperikartankanssa navigointia. "

      Ei ole lähelläkään. Tutkalla otat suuntia ja etäisyyksiä sen näytöltä ja sitten sijoitat ne paperikartalle ja vasta sitten tiedät missä olet. Väylillä on helpompaa, kun tutkassa näkyy reimarit jne.

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Kaikkineen tuo tutka navigointi on lähempänä plotterin kanssa touhuamista kuin paperikartankanssa navigointia. "

      Ei ole lähelläkään. Tutkalla otat suuntia ja etäisyyksiä sen näytöltä ja sitten sijoitat ne paperikartalle ja vasta sitten tiedät missä olet. Väylillä on helpompaa, kun tutkassa näkyy reimarit jne.

      Nuo kaikki näkyy plotterissa.
      Näkyy ne paperikartassakin mutta itse pitää itsensä sinne sijoittaa.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Nuo kaikki näkyy plotterissa.
      Näkyy ne paperikartassakin mutta itse pitää itsensä sinne sijoittaa.

      "Nuo kaikki näkyy plotterissa."

      Ei näy. En näe luottettavasti plotterilla jonnekin 4-6 mailin päähän. Kyllä sieltä plotterin näytöstä katoaa merimerkkejä ja kiviä. Paperikartasta ne ei katoa.

      Enkä ole vielä nähnyt plotteria, joka näyttää kaikki muut veneilijät. Nekin joilla ei ole lähettävää AIS:isa.

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Nuo kaikki näkyy plotterissa."

      Ei näy. En näe luottettavasti plotterilla jonnekin 4-6 mailin päähän. Kyllä sieltä plotterin näytöstä katoaa merimerkkejä ja kiviä. Paperikartasta ne ei katoa.

      Enkä ole vielä nähnyt plotteria, joka näyttää kaikki muut veneilijät. Nekin joilla ei ole lähettävää AIS:isa.

      Minun plotterissa ei ole hävinnyt. Luonnosta niitä on hävinnyt mutta sitä ei kerro paperikartta kauan jos ei ole tuoreimpia päivityksiä! Eikä niitä päivityksiä edes kovin tiuhaan julkaista jostain veneväylistä.
      Oletko muuten itse nähnyt paperikarttaa missä ais tieto näkyy? Paperi vs plotteri tässä ketjussa oli kyse. Joku nyt vaan veti tuon tutkankin tähän. Aloittaja puhui pääosin avoveneestä. Niissä käytännössä harvoin on tutkaa ja monetkaan (yleensäkään huvivenee) eivät lähetä AIS signaalia. Voisitteko pysyä alkuperäisissä lähtökohdissa?

    • Anonyymi kirjoitti:

      Minun plotterissa ei ole hävinnyt. Luonnosta niitä on hävinnyt mutta sitä ei kerro paperikartta kauan jos ei ole tuoreimpia päivityksiä! Eikä niitä päivityksiä edes kovin tiuhaan julkaista jostain veneväylistä.
      Oletko muuten itse nähnyt paperikarttaa missä ais tieto näkyy? Paperi vs plotteri tässä ketjussa oli kyse. Joku nyt vaan veti tuon tutkankin tähän. Aloittaja puhui pääosin avoveneestä. Niissä käytännössä harvoin on tutkaa ja monetkaan (yleensäkään huvivenee) eivät lähetä AIS signaalia. Voisitteko pysyä alkuperäisissä lähtökohdissa?

      "Minun plotterissa ei ole hävinnyt."

      Kyllä häviää mnäytöstä, kun zoomaat.

      "Oletko muuten itse nähnyt paperikarttaa missä ais tieto näkyy?"

      Väittämäsi oli, että plotterista näkyy samat kuin tutkasta + paperikartasta. Mitä nyt taas horiset tälläisiä.

      Ei tämä johda mihinkään järkevään ja anlyyttiseen ajatteluun, joten antaa olla.

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Minun plotterissa ei ole hävinnyt."

      Kyllä häviää mnäytöstä, kun zoomaat.

      "Oletko muuten itse nähnyt paperikarttaa missä ais tieto näkyy?"

      Väittämäsi oli, että plotterista näkyy samat kuin tutkasta + paperikartasta. Mitä nyt taas horiset tälläisiä.

      Ei tämä johda mihinkään järkevään ja anlyyttiseen ajatteluun, joten antaa olla.

      Näkyy samat mitä viestissäsi sanoit. Karkssit kauas aloittajan aiheesta mutta saa plotterin ja tutkan tietysti päällekkäin näkymään ja ais siihen päälle. Ei ehkä tällä yhdellä kaverilla joka sillä - 90 luvun tutkalla ajeli?

  • Sitä ei kai kukaan kuitenkaan kkistä etteikö plotterilla paikannus olisi tarkempaa ja ero plotterin hyväksi kasvaa mitä huonompi näkyvyys on. Jos ei näe mitään ulos, niin plotterin kanssa edelleen tietää, missä on.

    Plotterin voi korvata tutkalla, kompassilla ja kartalla, mutta niiden yhteiskäyttö on astetta vaikeampaa ja edellyyttää ainakin jonkinlaisen käsityksen siitä, missä on.

    Se, mistä ei ole puhuttu, on GPS, kartta ja kompassi. Niiden avulla sijainnin ja suunnan voi selvittää tarkasti, mutta sehän onkin vain manuaalinen plotteri.

    • "ero plotterin hyväksi kasvaa mitä huonompi näkyvyys on"

      Ja kun näkyvyys on enää 20-50 metriä niin plotteri on aivan omiaan?

      Olen eri mieltä. Kun näkyvyys huononee, niin silloin viimeistään otetaan tutka käyttöön.

      "Sitä ei kai kukaan kuitenkaan kkistä etteikö plotterilla paikannus olisi tarkempaa"

      Mihin tarvitse näin tarkkaa paikannusta? Jos ajelet haratuilla väylillä, niin hehtaari tarkkuus riittää, koska väylämerkit pitävät sinut väylällä. Jos taas poikkeat väylältä, niin karttasi tarkkuus ei riitä vaikka GPS on tarkka. Kun kierrät jonkun kiven plotterin avulla, niin luuletko että se kiven paikka on tarkka? Tai joku muu syvyystieto. Ei ole.

      "Se, mistä ei ole puhuttu, on GPS, kartta ja kompassi. Niiden avulla sijainnin ja suunnan voi selvittää tarkasti"

      Melko hankala ja aivan turha menetelmä käytettäväksi liikkuvassa veneessä. GPS:stä ei saa kunnolla sijaintia, koska sijainnin siirto karttaan kestää niin kauan että se onjo historiatietoa. GPS:n vahvuus tuossa on se, että se kertoo tosisuunnan..

    • Anonyymi kirjoitti:

      "ero plotterin hyväksi kasvaa mitä huonompi näkyvyys on"

      Ja kun näkyvyys on enää 20-50 metriä niin plotteri on aivan omiaan?

      Olen eri mieltä. Kun näkyvyys huononee, niin silloin viimeistään otetaan tutka käyttöön.

      "Sitä ei kai kukaan kuitenkaan kkistä etteikö plotterilla paikannus olisi tarkempaa"

      Mihin tarvitse näin tarkkaa paikannusta? Jos ajelet haratuilla väylillä, niin hehtaari tarkkuus riittää, koska väylämerkit pitävät sinut väylällä. Jos taas poikkeat väylältä, niin karttasi tarkkuus ei riitä vaikka GPS on tarkka. Kun kierrät jonkun kiven plotterin avulla, niin luuletko että se kiven paikka on tarkka? Tai joku muu syvyystieto. Ei ole.

      "Se, mistä ei ole puhuttu, on GPS, kartta ja kompassi. Niiden avulla sijainnin ja suunnan voi selvittää tarkasti"

      Melko hankala ja aivan turha menetelmä käytettäväksi liikkuvassa veneessä. GPS:stä ei saa kunnolla sijaintia, koska sijainnin siirto karttaan kestää niin kauan että se onjo historiatietoa. GPS:n vahvuus tuossa on se, että se kertoo tosisuunnan..

      Kun näkyvyys on 20-50 metriä, niin plotteri on ehdottomasti parempi kuin kartta. Tutka on tietenkin vielä parempi, mutta silloinkin tutka ja plotteri on parempi kuin tutka ja kartta etenkin, jos tutkakuvan saa plotterin päälle.

      Mihinkö tarvitsen tarkkaa paikannusta?
      Sanomasi hehtaari on 100 m x 100m. Voin heti luetella kymmeniä paikkoja, joissa ei riitä, että on samalla hehtaarilla.

      On totta, ettei kivi ole juuri siinä, missä se kartalla löytyy ja kiven merkkikin on useita metrejä luonnossa. On kuitenkin eri asia, jos epävarmuus on kiven heitto + 6m kuin että epävarmuus on kiven heitto + 100 m.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Kun näkyvyys on 20-50 metriä, niin plotteri on ehdottomasti parempi kuin kartta. Tutka on tietenkin vielä parempi, mutta silloinkin tutka ja plotteri on parempi kuin tutka ja kartta etenkin, jos tutkakuvan saa plotterin päälle.

      Mihinkö tarvitsen tarkkaa paikannusta?
      Sanomasi hehtaari on 100 m x 100m. Voin heti luetella kymmeniä paikkoja, joissa ei riitä, että on samalla hehtaarilla.

      On totta, ettei kivi ole juuri siinä, missä se kartalla löytyy ja kiven merkkikin on useita metrejä luonnossa. On kuitenkin eri asia, jos epävarmuus on kiven heitto + 6m kuin että epävarmuus on kiven heitto + 100 m.

      "On kuitenkin eri asia, jos epävarmuus on kiven heitto + 6m kuin että epävarmuus on kiven heitto + 100 m"

      Kiven merkki oli muistaaksen 100 m levyinen kartalla, eikä sekään takaa että kivi on sillä alueella. Se on jossain sillä alueella. Koska se plotterisi karttasi on näin epätarkka väyläalueiden ulkopuolella, sillä plotterin GPS:n "tarkkuudella" ei ole mitään väliä. Paljon fiksumpaa on ajaa väyläaluieden ulkopuolella kaikuluotaimen avulla. Seuraat pohjan syvyyskäyriä . En ole ajanut 39 vuoden aikana kertaakaan kiville väyläalueiden ulkopuolella, vaikka olen ajanut niitä pitkin noin 20 000 merimailia. Siis Suomen etelärannikolla Haminan ja UUdenkaupungin välisellä vesialueella. Myös Ahvenanmaan pohjoispuolen saaristossa, jossa kartta sentään yleensä näyttää pelkkää valkoista ilman syvyysmerkintöjä.

      "Sanomasi hehtaari on 100 m x 100m. Voin heti luetella kymmeniä paikkoja, joissa ei riitä, että on samalla hehtaarilla. "

      Kyllä niillä haratuilla väylillä hehtaarin tarkkuus riittää. Vai ajatko niillä väylillä nenä kiinni plotterissa etkä katso millaisia merenkulun turvamerkkejä näkyy veneesi ulkopuolelta? Jos näet itäkepin veneen länsipuolella mutta plotteri kertoo että olet sen itä-puolella, luotat enemmän plotteriin?

  • Olennainen kysymyshän ei ole "paperikartta vai plotteri" vaan kartanlukutaito ja kyky ymmärtää oma sijainti. Jos niitä ei ole, niin touhu on vaarallista joka tapauksessa. Jos ne taidot löytyvät, niin plotteri on ehdottomasti parempi väline kuin pelkkä paperikartta, vaikka jälkimmäisenkin on hyvä olla mukana kaiken varalta.

  • Hienosti kierretään se +20 kn nopeuksissa navigointi pelkän kartan avulla. Itse en siihen pysty, kuten monet sitä ovat jo epäilleetkin. Edelleen epäilen, ettei siihen todellisuudessa pysty kukaan muukaan.
    Kyllä minäkin pystyn paperikartalla ja kompassilla etenemään, mutta silloin mennään alle 10 kn nopeutta.
    Helsingin vesillä en ole koskaan itse ajellut, mutta ainakin länsirannikolla väylät ovat kapeita ja kiviä riittää. Poistut 10 m väylältä ja heippa alapäälle, eikä ole tolppia joka mutkassa, vaan vanhoja pikkukolmioita puitten oksien takana.

    • Sitten on syytä harjoitella!

      Plottereita on ollut yleisemmin vasta reilut 10 vuotta. Itse hankin GPS:n 2001 ja käsi-GPS:n kartalla 2008. Siis väitätkö, ettei 70-, 80- ja 90-luvulla lainkaan ajettu liukuvilla veneillä 20+solmua? Tai vain aivan tutuilla väylillä?

      En ole veneellä käynyt Ukia pohjoisempana, mutta Porvoo-Uki-Ahvenanmaa -alueelta en kyllä muista yhtään väylää, jota ei pystyisi ajamaan paperikartalta 25 solmua, jos nopeusrajoitukset ja väylän leveys sen muuten sallivat. Saattaa tulla yksittäisiä kohtia, joissa joutuu hiljentämään, mutta niin tulee plotterillakin, jos ei ole valmiiksi reittiä sinne laittanut.

      6-7 solmua voi kryssiä helposti paperikartalla ja spinnulla ajella 8-10 solmua. Siinä on paljon muutakin tekemistä kuin navigointi ja väylän ulkopuolella pitää olla hyvin tarkasti perillä sijainnista. Moottoriveneellä keskellä väylää 20 solmun ajelu on lasten leikkiä siihen verrattuna.

      Ihan pelottaa lukea näitä uusavuttomien plotteriveneilijöiden juttuja. Jos ei osaa ajaa paperikartalla plaanissa, on parempi ajaa vain uppoumavauhtia myös plotterilla.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Sitten on syytä harjoitella!

      Plottereita on ollut yleisemmin vasta reilut 10 vuotta. Itse hankin GPS:n 2001 ja käsi-GPS:n kartalla 2008. Siis väitätkö, ettei 70-, 80- ja 90-luvulla lainkaan ajettu liukuvilla veneillä 20+solmua? Tai vain aivan tutuilla väylillä?

      En ole veneellä käynyt Ukia pohjoisempana, mutta Porvoo-Uki-Ahvenanmaa -alueelta en kyllä muista yhtään väylää, jota ei pystyisi ajamaan paperikartalta 25 solmua, jos nopeusrajoitukset ja väylän leveys sen muuten sallivat. Saattaa tulla yksittäisiä kohtia, joissa joutuu hiljentämään, mutta niin tulee plotterillakin, jos ei ole valmiiksi reittiä sinne laittanut.

      6-7 solmua voi kryssiä helposti paperikartalla ja spinnulla ajella 8-10 solmua. Siinä on paljon muutakin tekemistä kuin navigointi ja väylän ulkopuolella pitää olla hyvin tarkasti perillä sijainnista. Moottoriveneellä keskellä väylää 20 solmun ajelu on lasten leikkiä siihen verrattuna.

      Ihan pelottaa lukea näitä uusavuttomien plotteriveneilijöiden juttuja. Jos ei osaa ajaa paperikartalla plaanissa, on parempi ajaa vain uppoumavauhtia myös plotterilla.

      Samat sanat.

    • "Edelleen epäilen, ettei siihen todellisuudessa pysty kukaan muukaan. "

      Miten luulet että millainen plotteri minulla oli HT veneessä vuonna 1981 kun aloitin veneilyn. Se vene kulki 30 solmua. Siinä oli vain paperikartta, kompassi ja kiikarit, joista viimeisellä ei tehnyt mitään. Ei siihen aikaan ollut plottereita. Ei se paperikartasta navigointi ole niin vaikeaa kun sen on kerran harjoitellut. Kyllä sen pystyin tekemään +40 knots kulkevassakn veneessä, tosin silloin oli kuski erikseen ja minä navigoin.

      "Helsingin vesillä en ole koskaan itse ajellut, mutta ainakin länsirannikolla väylät ovat kapeita ja kiviä riittää"

      Olen ajanut siellä länsirannikolla jos Turku-Uusikaupunkialue siine luetaan. Kyllä sielläkin pärjää +20 kulkevalla veneellä ja paerikartalla. Ei ole ollut ongelmia.

    • Ei lueta. Vasta Ugista pohjoiseen alkaa kivet tulla. Ugissa voi vielä ajella vaikka sukellusveneellä.

      Kymmenen metriä aina vettä kölin alla tarkoittaa sitä, ettei tiedä länsirannikon olosuhteista mitään. Syväväyläkään ei ole täällä niin syvä ja veneilyreitit ovat pääsääntöisesti kapeita 1,5 m väyliä. Kaikkien vakuutusmaksujen kohtuullisena pitämiseksi, pyydän ettette koskaan erehdykään länsirannikolle veneilemään.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Sitten on syytä harjoitella!

      Plottereita on ollut yleisemmin vasta reilut 10 vuotta. Itse hankin GPS:n 2001 ja käsi-GPS:n kartalla 2008. Siis väitätkö, ettei 70-, 80- ja 90-luvulla lainkaan ajettu liukuvilla veneillä 20+solmua? Tai vain aivan tutuilla väylillä?

      En ole veneellä käynyt Ukia pohjoisempana, mutta Porvoo-Uki-Ahvenanmaa -alueelta en kyllä muista yhtään väylää, jota ei pystyisi ajamaan paperikartalta 25 solmua, jos nopeusrajoitukset ja väylän leveys sen muuten sallivat. Saattaa tulla yksittäisiä kohtia, joissa joutuu hiljentämään, mutta niin tulee plotterillakin, jos ei ole valmiiksi reittiä sinne laittanut.

      6-7 solmua voi kryssiä helposti paperikartalla ja spinnulla ajella 8-10 solmua. Siinä on paljon muutakin tekemistä kuin navigointi ja väylän ulkopuolella pitää olla hyvin tarkasti perillä sijainnista. Moottoriveneellä keskellä väylää 20 solmun ajelu on lasten leikkiä siihen verrattuna.

      Ihan pelottaa lukea näitä uusavuttomien plotteriveneilijöiden juttuja. Jos ei osaa ajaa paperikartalla plaanissa, on parempi ajaa vain uppoumavauhtia myös plotterilla.

      "Sitten on syytä harjoitella!"

      Miksi karttanavigointitaidon vähimmäistasoksi ei riittäisi, että pystyy ajelemaan uppoumavauhtia kartan ja kompassin avulla edes auttavasti? Plotterin jäädyttyä alkusijainnin saa vaikka riippumattomasta GPS:stä. Karttaa täytyy joka tapauksessa osata lukea.

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Sitten on syytä harjoitella!"

      Miksi karttanavigointitaidon vähimmäistasoksi ei riittäisi, että pystyy ajelemaan uppoumavauhtia kartan ja kompassin avulla edes auttavasti? Plotterin jäädyttyä alkusijainnin saa vaikka riippumattomasta GPS:stä. Karttaa täytyy joka tapauksessa osata lukea.

      Siksi, että plotterin avullakin turvallisesti ajaminen vaatii riittävän karttasuunnistustaidon ja sellaisen omaava pystyy ajamaan plaanissa paperikartoillakin.

    • Minä kuljin liukuvalla veneellä vuosia ennen plotterin hankintaa, pari vuotta jopa ilman käsigepsiä. Tyypillinen marssinopeus oli 18-20 solmun välillä. Tietysti se tarkoitti sitä, että ennestään tuntemattomille vesille mennessä kannatti kirjoittaa "nuotit" valmiiksi, ettei tarvinnut ajaessa kovin paljon miettiä, mihin seuraava käännös tehdään ja missä kohdassa. Ja sitä, ettei kovin paljon viitsinyt mennä merkittyjen väylien ulkopuolelle.
      Kahdesti oli käydä kämmi: kerran erehdyin linjatauluista ja kerran kaveri navigoi ja olisi ajattanut matalaan mutta onneksi tajusin oman satunnaisen kartan silmäilyni perusteella, että jokin on nyt vialla.
      Eli ei se paperikarttanavigointi mikään mahdottomuus ole. Typerää kylläkin perustaa plotteriaikakaudella siihen.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei lueta. Vasta Ugista pohjoiseen alkaa kivet tulla. Ugissa voi vielä ajella vaikka sukellusveneellä.

      Kymmenen metriä aina vettä kölin alla tarkoittaa sitä, ettei tiedä länsirannikon olosuhteista mitään. Syväväyläkään ei ole täällä niin syvä ja veneilyreitit ovat pääsääntöisesti kapeita 1,5 m väyliä. Kaikkien vakuutusmaksujen kohtuullisena pitämiseksi, pyydän ettette koskaan erehdykään länsirannikolle veneilemään.

      "Syväväyläkään ei ole täällä niin syvä ja veneilyreitit ovat pääsääntöisesti kapeita 1,5 m väyliä. Kaikkien vakuutusmaksujen kohtuullisena pitämiseksi, pyydän ettette koskaan erehdykään länsirannikolle veneilemään. "

      Nykyisen veneen syväyksen puolesta en edes pääsisi, kun 1,5 metriä ei riitä.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Siksi, että plotterin avullakin turvallisesti ajaminen vaatii riittävän karttasuunnistustaidon ja sellaisen omaava pystyy ajamaan plaanissa paperikartoillakin.

      Karttaa on osattava lukea joka tapauksessa ja saman kartan sinne plotterin näytöllekin saa - tosin pienen otteen mutta kuitenkin. Plotteri tekee oman sijainnin seuraamisesta kartalla olennaisesti helpompaa kuin käsipelillä, ja varsinkin veneen keikkuessa aallokossa. Itsellä ei ainakaan riitä ylimääräisiä käsiä irrotettavaksi ajamisesta kartanseurantaan mutta plotteri hoitaa seurannan automaattisesti.

      Uppoumavauhdilla on sitten aivan eri tavalla aikaa ja käytännön mahdollisuuksia pelata kartankin kanssa. Toisin kuin väität, on täysin mahdollista osata navigoida paperikartalla uppoumanopeuksilla mutta ei liu'ussa, etenkin kun on aallokkoa. Miksi tällainen taito ei olisi riittävä?

      Ääriesimerkkinä: miten navigoisit vesijettiä paperikartalla? Niitäkin myydään retkeilykäyttöön ja jetillä ehtii muutamassa tunnissa käydä kaukanakin.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Karttaa on osattava lukea joka tapauksessa ja saman kartan sinne plotterin näytöllekin saa - tosin pienen otteen mutta kuitenkin. Plotteri tekee oman sijainnin seuraamisesta kartalla olennaisesti helpompaa kuin käsipelillä, ja varsinkin veneen keikkuessa aallokossa. Itsellä ei ainakaan riitä ylimääräisiä käsiä irrotettavaksi ajamisesta kartanseurantaan mutta plotteri hoitaa seurannan automaattisesti.

      Uppoumavauhdilla on sitten aivan eri tavalla aikaa ja käytännön mahdollisuuksia pelata kartankin kanssa. Toisin kuin väität, on täysin mahdollista osata navigoida paperikartalla uppoumanopeuksilla mutta ei liu'ussa, etenkin kun on aallokkoa. Miksi tällainen taito ei olisi riittävä?

      Ääriesimerkkinä: miten navigoisit vesijettiä paperikartalla? Niitäkin myydään retkeilykäyttöön ja jetillä ehtii muutamassa tunnissa käydä kaukanakin.

      En ole väittänyt, ettei olisi mahdollista osata navigoida vain uppoumavauhdissa paperikartalta. Tietysti hitaammassa vauhdissa on helpompi navigoida.

      Olen sanonut, että se ei ole riittävä taso plaanissa ajamiseen plotterin kanssa vierailla vesillä. Tutuilla vesillähän karttaa ei tarvitse lainkaan, ainakaan ennen sumun yllättämistä.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Karttaa on osattava lukea joka tapauksessa ja saman kartan sinne plotterin näytöllekin saa - tosin pienen otteen mutta kuitenkin. Plotteri tekee oman sijainnin seuraamisesta kartalla olennaisesti helpompaa kuin käsipelillä, ja varsinkin veneen keikkuessa aallokossa. Itsellä ei ainakaan riitä ylimääräisiä käsiä irrotettavaksi ajamisesta kartanseurantaan mutta plotteri hoitaa seurannan automaattisesti.

      Uppoumavauhdilla on sitten aivan eri tavalla aikaa ja käytännön mahdollisuuksia pelata kartankin kanssa. Toisin kuin väität, on täysin mahdollista osata navigoida paperikartalla uppoumanopeuksilla mutta ei liu'ussa, etenkin kun on aallokkoa. Miksi tällainen taito ei olisi riittävä?

      Ääriesimerkkinä: miten navigoisit vesijettiä paperikartalla? Niitäkin myydään retkeilykäyttöön ja jetillä ehtii muutamassa tunnissa käydä kaukanakin.

      "Plotteri tekee oman sijainnin seuraamisesta kartalla olennaisesti helpompaa kuin käsipelillä,"

      Tämä olisi totta, mutta kun ei ole. Se että se veneen kuva näkyy siinä plotterilla metrilleen ei tarkoita, että veneen kuva näkyy kartalla metrilleen. Karttapohja kun ei ole kovin tarkka väyläaluiden ulkopuolella. Niitä ei ole edelleenkään harattu tai ajettu monikeilaluotamilla. Lisäksi siellä teidän alueella pohja ymmärtääkseni muuttuu vuosittaiin?

      Käyttämäsi karttapohja ei siis ole tarkka, joten koko plotterisi on yhtä epätarkka. Vain GPS:n sijaintitiedot ovat tarkat.

      "Ääriesimerkkinä: miten navigoisit vesijettiä paperikartalla?"

      Vesijetillä en ole navigoinut (ajanut kyllä), mutta skootteripulpetillisella RIB:illä hyvinkin paljon. Paperikartalla olen siinäkin pärjännyt, mutta karttalehden vaihto (suojamuovon sisällä) on hieman hankalaa. Sen tunnustan. Vene (isomman veneen apuvene) on tälläinen:

      https://cdn.nettivene.com/live/721327/Kumivene-Grand-66af5452476c4cee-medium.jpg

      Kartta on "sylissä" ratin alla ja jalkojen välissä. Sormi seuraa missä mennään. Toimii ihan hyvin. Ja kun merikortista tekee irtolehipainoksen, voi sellaisenmuovitaskun sisään laittaa kahdeksan sivua siten, että neon helpostiluettavissa ilman että ottaa pois muovitaskusta. Muovitaskun koko on sellainen, että kummallekin puolele mahtuu neljä karttaa ja se taittuu yhdenkartan kokoiseksi.

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Plotteri tekee oman sijainnin seuraamisesta kartalla olennaisesti helpompaa kuin käsipelillä,"

      Tämä olisi totta, mutta kun ei ole. Se että se veneen kuva näkyy siinä plotterilla metrilleen ei tarkoita, että veneen kuva näkyy kartalla metrilleen. Karttapohja kun ei ole kovin tarkka väyläaluiden ulkopuolella. Niitä ei ole edelleenkään harattu tai ajettu monikeilaluotamilla. Lisäksi siellä teidän alueella pohja ymmärtääkseni muuttuu vuosittaiin?

      Käyttämäsi karttapohja ei siis ole tarkka, joten koko plotterisi on yhtä epätarkka. Vain GPS:n sijaintitiedot ovat tarkat.

      "Ääriesimerkkinä: miten navigoisit vesijettiä paperikartalla?"

      Vesijetillä en ole navigoinut (ajanut kyllä), mutta skootteripulpetillisella RIB:illä hyvinkin paljon. Paperikartalla olen siinäkin pärjännyt, mutta karttalehden vaihto (suojamuovon sisällä) on hieman hankalaa. Sen tunnustan. Vene (isomman veneen apuvene) on tälläinen:

      https://cdn.nettivene.com/live/721327/Kumivene-Grand-66af5452476c4cee-medium.jpg

      Kartta on "sylissä" ratin alla ja jalkojen välissä. Sormi seuraa missä mennään. Toimii ihan hyvin. Ja kun merikortista tekee irtolehipainoksen, voi sellaisenmuovitaskun sisään laittaa kahdeksan sivua siten, että neon helpostiluettavissa ilman että ottaa pois muovitaskusta. Muovitaskun koko on sellainen, että kummallekin puolele mahtuu neljä karttaa ja se taittuu yhdenkartan kokoiseksi.

      Yrität vain pelastaa kasvosi inttämällä.
      Se on kuitenkin niin, että jos epätarkkuus on vain kartassa, niin tarkkuus on paljon parempi kuin silloin, kun epätarkkuus on sekä kartassa että käyttäjässä.

      Olet sinä aika oppimaton :D

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Plotteri tekee oman sijainnin seuraamisesta kartalla olennaisesti helpompaa kuin käsipelillä,"

      Tämä olisi totta, mutta kun ei ole. Se että se veneen kuva näkyy siinä plotterilla metrilleen ei tarkoita, että veneen kuva näkyy kartalla metrilleen. Karttapohja kun ei ole kovin tarkka väyläaluiden ulkopuolella. Niitä ei ole edelleenkään harattu tai ajettu monikeilaluotamilla. Lisäksi siellä teidän alueella pohja ymmärtääkseni muuttuu vuosittaiin?

      Käyttämäsi karttapohja ei siis ole tarkka, joten koko plotterisi on yhtä epätarkka. Vain GPS:n sijaintitiedot ovat tarkat.

      "Ääriesimerkkinä: miten navigoisit vesijettiä paperikartalla?"

      Vesijetillä en ole navigoinut (ajanut kyllä), mutta skootteripulpetillisella RIB:illä hyvinkin paljon. Paperikartalla olen siinäkin pärjännyt, mutta karttalehden vaihto (suojamuovon sisällä) on hieman hankalaa. Sen tunnustan. Vene (isomman veneen apuvene) on tälläinen:

      https://cdn.nettivene.com/live/721327/Kumivene-Grand-66af5452476c4cee-medium.jpg

      Kartta on "sylissä" ratin alla ja jalkojen välissä. Sormi seuraa missä mennään. Toimii ihan hyvin. Ja kun merikortista tekee irtolehipainoksen, voi sellaisenmuovitaskun sisään laittaa kahdeksan sivua siten, että neon helpostiluettavissa ilman että ottaa pois muovitaskusta. Muovitaskun koko on sellainen, että kummallekin puolele mahtuu neljä karttaa ja se taittuu yhdenkartan kokoiseksi.

      Siinä on epäilemättä tähystys huipussaan kun tiirailee sylissä olevaa karttalehteä ja sormella sörköttelee oletettua veneen sijaintia sen sijaan että vilkaisee sen kahdessa sekunnissa edessä näkökentässä olevalta näytöltä.

  • On aika hassua, kun väitetään niille, jotka tekevät ettei sitä voi tehdä :D

  • Blotteri on kätevä kun siihen voi laittaa reitin etukäteen ja kännykkä biippaa kun ollaan perillä tai ainankin melkein että pitää laittaa kalja pois ja tulla rattiin. Ennen vanhaan oli varmaan vittumaista jos koko ajan piti olla ratissa säätämässä.

  • Tämä koko ketju on taas täysin absurdi suoli24 -tasoinen oksennus.

    Yksi uusavuton ja äärimmäisen (jopa pelottavan) itseriittoinen ja putkiaivoinen plotteriveneilijä väittää ja käy väsymätöntä taistoa sen puolesta, ettei nopeaa venettä pysty ohjaamaan ja navigoimaan paperikartan ja kompassin avulla.... vain sen takia, että hän itse ei osaa. Sairasta.

    Itse olen 70-luvun lopulla aloitanut ja koko 80- ja 90-luvun mennyt likuvalla veneellä ja paperikartoilla varhaisesta keväästä myöhään ja pimeään syksyyn, ilman mitään havereita koskaan.

    Minullakin oli edellisessä veneessäplotteri, nykyisessä ei, eli pärjään edelleen hyvin ilmankin. Kartat pidän esillä ihan vaan tottumuksesta ja niitä käytän koko ajan. Satun vaan pitämään siitä enemmän kuin säteilevästä sähköruudusta. Simple as that.

    Mikä voi olla kenenkään motiivi kääntää ihan osattavissa oleva asia joksikin mahdottomaksi utopiaksi? Heikko itsetunto? Huonosti menevä plotterikauppa? Kauna pätevämpiä kohtaan? Yleinen kusipäsiyys ja itseriitoisuus?

    • " Satun vaan pitämään siitä enemmän kuin säteilevästä sähköruudusta. "

      Voitit juuri viikon foliohattupääpalkinnon sekä kuukauden oleskelun lähimmän mielisairaalan suljetulla osastolla.

    • Kukaan paperikarttailija ei kuitenkaan ole ottanut haasteestani kiinni, miksiköhän?
      Ja yhdelle ei 1,5 m väylän syväys riitä, minkälainen vene mahtaa olla, jos matkanopeus on kuitenkin siellä 25 kn paikkeilla?

    • Anonyymi kirjoitti:

      Kukaan paperikarttailija ei kuitenkaan ole ottanut haasteestani kiinni, miksiköhän?
      Ja yhdelle ei 1,5 m väylän syväys riitä, minkälainen vene mahtaa olla, jos matkanopeus on kuitenkin siellä 25 kn paikkeilla?

      "Ja yhdelle ei 1,5 m väylän syväys riitä, minkälainen vene mahtaa olla, jos matkanopeus on kuitenkin siellä 25 kn paikkeilla?"

      Veneen nopeus noin 20 kts. Periaatteessa puoliplaanari. Tällä vauhdilla en 1,5 metrin väylää voi ajaa, kun perä kyntää niin syvällä. Runkonopeudella voisin varmaan ajaa. En ota kuitenkaan riskiä, koska potkurien uusinta on melkoisen kallis toimenpide. 1,8 metrin väylää pidän miniminä.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Kukaan paperikarttailija ei kuitenkaan ole ottanut haasteestani kiinni, miksiköhän?
      Ja yhdelle ei 1,5 m väylän syväys riitä, minkälainen vene mahtaa olla, jos matkanopeus on kuitenkin siellä 25 kn paikkeilla?

      Johtuisikohan se siitä että harva tervejärkinen tekee tuollaisia ehdotuksia ja ihmiset tuppaavat välttämään mielenvikaisia - ja ihan syystä.
      En siis väitä, että olet hullu, mutta mahdollisuudet ovat aika korkeat ja riskiä lisää se, että tunnut välillä käyvän kierroksilla.

      En myöskään ymmärrä mitä paperilla navigoija itse hyötyy siitä, että näyttää osaavansa sen, minkä jo tietää osaavansa. Sinun viisautesi kartuttaminen tuskin tuottaa kenellekään mitään hyötyä tai ilos koska kukaan ei oikeasti välitä siitä, mitä mieltä sinä olet.

      Mehiläinenkin lentää, vaikka jotkut väittävät ettei se voi. Eikä se mehilästä lainkaan häritse, se lentelee vain :D

    • Anonyymi kirjoitti:

      Johtuisikohan se siitä että harva tervejärkinen tekee tuollaisia ehdotuksia ja ihmiset tuppaavat välttämään mielenvikaisia - ja ihan syystä.
      En siis väitä, että olet hullu, mutta mahdollisuudet ovat aika korkeat ja riskiä lisää se, että tunnut välillä käyvän kierroksilla.

      En myöskään ymmärrä mitä paperilla navigoija itse hyötyy siitä, että näyttää osaavansa sen, minkä jo tietää osaavansa. Sinun viisautesi kartuttaminen tuskin tuottaa kenellekään mitään hyötyä tai ilos koska kukaan ei oikeasti välitä siitä, mitä mieltä sinä olet.

      Mehiläinenkin lentää, vaikka jotkut väittävät ettei se voi. Eikä se mehilästä lainkaan häritse, se lentelee vain :D

      Onko käynyt mielessä, että olisi pieni mahdollisuus minun olevan suurinpiirten tervejärkinen, jota vain ottaa ylimieliset rehentelijät päähän.

      Minua ei harmita hiukkaakaan toisten osaaminen, ainoastaan jossain asioissa oma osaamattomuus, eikä paperikartalla navigointi kuulu niihin. Paperilla ja kompassilla uskon pystyväni navigoimaan sen, mitä puolet veneilijöistä, varmaan se toinen osaa homman minua paremmin.

      Täällä moni kuvittelee paljon ja suoltaa sitä totuutena. Monista kommenteista näkee, ettei edes kirjoittaja itse usko suoltamaansa sisältöön, mutta paperikartta avaa silti maanpäällisen taivaan.

      Ja tuo taivaaseen uskovien joukko minua merellä pelottaa. Kuvittelevat osaavansa kaiken ja kaikki muut ovat väärässä. Kovin moni (näistä?) tulee väylän väärää puolta vastaan, tai pakottavat ohittamaan väärältä puolelta. Ilmeisesti edelleenkään suuri osa veneilijöistä ei tiedä edes kumpaa puolta kuuluu ajaa, saati väistämissääntöjä. Kai se ruorin paikka sekoittaa ihmisten ajatuksen ja kuvitellaan merellä olevan vasemman puoleinen liikenne. Tästä ei mikään ryhmä saa toistaan parempaa arvosanaa.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Onko käynyt mielessä, että olisi pieni mahdollisuus minun olevan suurinpiirten tervejärkinen, jota vain ottaa ylimieliset rehentelijät päähän.

      Minua ei harmita hiukkaakaan toisten osaaminen, ainoastaan jossain asioissa oma osaamattomuus, eikä paperikartalla navigointi kuulu niihin. Paperilla ja kompassilla uskon pystyväni navigoimaan sen, mitä puolet veneilijöistä, varmaan se toinen osaa homman minua paremmin.

      Täällä moni kuvittelee paljon ja suoltaa sitä totuutena. Monista kommenteista näkee, ettei edes kirjoittaja itse usko suoltamaansa sisältöön, mutta paperikartta avaa silti maanpäällisen taivaan.

      Ja tuo taivaaseen uskovien joukko minua merellä pelottaa. Kuvittelevat osaavansa kaiken ja kaikki muut ovat väärässä. Kovin moni (näistä?) tulee väylän väärää puolta vastaan, tai pakottavat ohittamaan väärältä puolelta. Ilmeisesti edelleenkään suuri osa veneilijöistä ei tiedä edes kumpaa puolta kuuluu ajaa, saati väistämissääntöjä. Kai se ruorin paikka sekoittaa ihmisten ajatuksen ja kuvitellaan merellä olevan vasemman puoleinen liikenne. Tästä ei mikään ryhmä saa toistaan parempaa arvosanaa.

      Ja sitten päätit haastaa ihmiset näyttämään sinulle osaamisensa?

      Kartalla navigoiminen ei ole oikeasti kovin kummoinen asia eikä luikuva vene mene niin kovaa etteikö siinä olisi aikaa katsella maisemia.

      Otin kartalta paikan, jossa on keskimääräistä enemmän keppejä eli Hangon tulliniemestä luoteeseen 9m väylälle asti. Matka on n.8 km . Portteja eli kahden kepin välistä menemisiä oli 14 ja yksittäisiä keppejä 4. Yhteensä siis 18 päätöstä siitä, miten mennään.

      Merkkien välinen etäisyys on n 440m ja seuraava näkyy, kun edellisen ohi mennään. Jokaista päätöstä kohden on keskimäärin 34 sekuntia aikaa. Se on pitkä aika, vaikka pitääkin katsoa muuta liikennettä.

      Kun muistelin paikaa, niin tuli elävästi mieleen, että mitä tieheämmin keppejä on, sitä helpompaa navigoiminen niinden avulla on. Ehkä vaikeampaa on erottaa horisontista oikea reikä saarten välistä, mutta silloin aikaakin on reilusti minuutin verran.

      Ei hitto vie tuosta saa vaikeaa tekemälläkään, sori vaan.

      Lähdetään ajelulle, mutta sinä maksat polttoaineet. Sitä menee 150 l/h. Käydään vaikka Oulussa ja takaisin.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ja sitten päätit haastaa ihmiset näyttämään sinulle osaamisensa?

      Kartalla navigoiminen ei ole oikeasti kovin kummoinen asia eikä luikuva vene mene niin kovaa etteikö siinä olisi aikaa katsella maisemia.

      Otin kartalta paikan, jossa on keskimääräistä enemmän keppejä eli Hangon tulliniemestä luoteeseen 9m väylälle asti. Matka on n.8 km . Portteja eli kahden kepin välistä menemisiä oli 14 ja yksittäisiä keppejä 4. Yhteensä siis 18 päätöstä siitä, miten mennään.

      Merkkien välinen etäisyys on n 440m ja seuraava näkyy, kun edellisen ohi mennään. Jokaista päätöstä kohden on keskimäärin 34 sekuntia aikaa. Se on pitkä aika, vaikka pitääkin katsoa muuta liikennettä.

      Kun muistelin paikaa, niin tuli elävästi mieleen, että mitä tieheämmin keppejä on, sitä helpompaa navigoiminen niinden avulla on. Ehkä vaikeampaa on erottaa horisontista oikea reikä saarten välistä, mutta silloin aikaakin on reilusti minuutin verran.

      Ei hitto vie tuosta saa vaikeaa tekemälläkään, sori vaan.

      Lähdetään ajelulle, mutta sinä maksat polttoaineet. Sitä menee 150 l/h. Käydään vaikka Oulussa ja takaisin.

      Loppuu ne kepit ennen Oulua, hyvissä ajoin.
      Jos ajelet maa maalien mukaan on myös pitkiä pätkiä ettei ole valon valoa missään, kiviä sitäkin enemmän.
      keskeltä jos menee niin sitte mutta sehän ei ollu tän jutun pointti.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ja sitten päätit haastaa ihmiset näyttämään sinulle osaamisensa?

      Kartalla navigoiminen ei ole oikeasti kovin kummoinen asia eikä luikuva vene mene niin kovaa etteikö siinä olisi aikaa katsella maisemia.

      Otin kartalta paikan, jossa on keskimääräistä enemmän keppejä eli Hangon tulliniemestä luoteeseen 9m väylälle asti. Matka on n.8 km . Portteja eli kahden kepin välistä menemisiä oli 14 ja yksittäisiä keppejä 4. Yhteensä siis 18 päätöstä siitä, miten mennään.

      Merkkien välinen etäisyys on n 440m ja seuraava näkyy, kun edellisen ohi mennään. Jokaista päätöstä kohden on keskimäärin 34 sekuntia aikaa. Se on pitkä aika, vaikka pitääkin katsoa muuta liikennettä.

      Kun muistelin paikaa, niin tuli elävästi mieleen, että mitä tieheämmin keppejä on, sitä helpompaa navigoiminen niinden avulla on. Ehkä vaikeampaa on erottaa horisontista oikea reikä saarten välistä, mutta silloin aikaakin on reilusti minuutin verran.

      Ei hitto vie tuosta saa vaikeaa tekemälläkään, sori vaan.

      Lähdetään ajelulle, mutta sinä maksat polttoaineet. Sitä menee 150 l/h. Käydään vaikka Oulussa ja takaisin.

      Venettä ajetaan ensisijaisesti sen mukaan mitä edessä nähdään. Tuollaisen hyvän "keppiradan" ajaminen onnistuu hyvin ilman sen enempää karttaa kuin plotteriakaan.

      Tässä tosin on riskinä, että joku keppi tai portti jää huomaamatta, esim. tulkitaan väärän portin olevan seuraava ja ohitetaan joku sivuhyppy. Tällaisessa tilanteessa plotteri on mainio apu, kun siitä näkyy heti, jos aletaan mennä kohti vääriä keppejä. Kartalta saman huomaaminen vaatii enemmän tarkkaavaisuutta.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Loppuu ne kepit ennen Oulua, hyvissä ajoin.
      Jos ajelet maa maalien mukaan on myös pitkiä pätkiä ettei ole valon valoa missään, kiviä sitäkin enemmän.
      keskeltä jos menee niin sitte mutta sehän ei ollu tän jutun pointti.

      Siis lähdet mukaan ja maksat polttoaineet?
      Minä maksan, jos ei onnistu.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Venettä ajetaan ensisijaisesti sen mukaan mitä edessä nähdään. Tuollaisen hyvän "keppiradan" ajaminen onnistuu hyvin ilman sen enempää karttaa kuin plotteriakaan.

      Tässä tosin on riskinä, että joku keppi tai portti jää huomaamatta, esim. tulkitaan väärän portin olevan seuraava ja ohitetaan joku sivuhyppy. Tällaisessa tilanteessa plotteri on mainio apu, kun siitä näkyy heti, jos aletaan mennä kohti vääriä keppejä. Kartalta saman huomaaminen vaatii enemmän tarkkaavaisuutta.

      "Tällaisessa tilanteessa plotteri on mainio apu, "

      Amlan ammattilaisen sanomanaa, merivartioilla on varmasti työnsä puolesta enemmän tietoa ja kokemusta aiheesta kun meillä huviveneilijöillä:

      "Plotteri kiinni ja kartta käteen

      Vesillä syntyy vakava tilanne yleensä silloin, jos vene kaatuu tai kallistuu, ja ihmisiä putoaa veteen. Sitä ennen veneen moottori on saattanut rikkoontua.

      Hätä voi tulla vesillä myös, jos ei tiedetä, missä ollaan. Moni luottaa nykyään tekniikkaan, esimerkiksi karttaplotteriin, ehkä vähän liikaakin, arvioi vanhempi merivartija Terho Kinnari.

      – Karttoja ja kompassia pidetään mukana vähemmän kuin ennen. Ehkä niitä ei osata käyttääkään enää. Sitä pitäisi harjoitella jokaisen eli ajaa veneellä pelkkä kartta apuna ja välillä vilkaista kompassia. Silloin ei heti olla hukassa, jos sattuu plotteri hajoamaan."

      ......

      "Vanhempi rajavartija Tomi Kivelä ihmettelee, että Perämerellä sattuu kuitenkin aika vähän onnettomuuksia siihen nähden, että vedet ovat todella haastavia aina Merenkurkusta ylöspäin.
      – Pitää todellakin tietää, missä liikkuu, sillä tällä alueella on erittäin paljon kiviä, joista moni on merkkaamaton. Aluetta voi oikeastaan kutsua märäksi kivipelloksi. Suomenlahdella tai vaikka Ruotsin rannikolla on aivan toisenlaiset vesistöt. "

      https://yle.fi/uutiset/3-10846222?utm_source=twitter-share&utm_medium=social

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ja sitten päätit haastaa ihmiset näyttämään sinulle osaamisensa?

      Kartalla navigoiminen ei ole oikeasti kovin kummoinen asia eikä luikuva vene mene niin kovaa etteikö siinä olisi aikaa katsella maisemia.

      Otin kartalta paikan, jossa on keskimääräistä enemmän keppejä eli Hangon tulliniemestä luoteeseen 9m väylälle asti. Matka on n.8 km . Portteja eli kahden kepin välistä menemisiä oli 14 ja yksittäisiä keppejä 4. Yhteensä siis 18 päätöstä siitä, miten mennään.

      Merkkien välinen etäisyys on n 440m ja seuraava näkyy, kun edellisen ohi mennään. Jokaista päätöstä kohden on keskimäärin 34 sekuntia aikaa. Se on pitkä aika, vaikka pitääkin katsoa muuta liikennettä.

      Kun muistelin paikaa, niin tuli elävästi mieleen, että mitä tieheämmin keppejä on, sitä helpompaa navigoiminen niinden avulla on. Ehkä vaikeampaa on erottaa horisontista oikea reikä saarten välistä, mutta silloin aikaakin on reilusti minuutin verran.

      Ei hitto vie tuosta saa vaikeaa tekemälläkään, sori vaan.

      Lähdetään ajelulle, mutta sinä maksat polttoaineet. Sitä menee 150 l/h. Käydään vaikka Oulussa ja takaisin.

      Et taida edustaa 150 l/h kulutuksella ihan normiveneilijää. Eiköhän se liukuva normivene (jos sellaista voidaan määritelläkään) liene joku 7-8 metrinen 150 hp HT. Tuollainen vie jonkun 30 l/h. Keskimääräisellä tuulennopeudella ja suunnalla länsirannikolla on aallonkorkeus jossain 0,5-1,0 m välillä. Väylät ei todellakaan aina ole kepitettyjä, vaan puiden siimeksissä piilevillä väylätauluilla merkitty ja kapeita (en ymmärrä mitä navigointitaitoa edes tarvitaan ajettaessa keppilinjaa?). 25 kn nopeudella kartta ei ole enää luettavissa veneen hakkaamisen vuoksi. Paikkapaikoin keppejäkin on, mutta niiden väli voi olla 10 km ja välissä ei mitään. Kiviä kuitenkin väylältä poistuessasi löydät. Uppoumavauhdilla karttaa pystyy lukemaan ja kiikareistakin hyötyä, liukuvauhdissa molemmat ovat tarpeettomia hyödykkeitä.
      Tämä on normitilanne lännessä ja ilmeisesti tätä ei suurin osa ymmärrä/usko. Turun saaristo ugiin asti on suojaisaa, ei sinne juurikaan pääse syntymään veneilyä häiritsevää aallonkorkeutta. Ugista pohjoiseen saaret vähenee, kivet ilmestyy kuvaan ja väylät merkitty huonommin.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Et taida edustaa 150 l/h kulutuksella ihan normiveneilijää. Eiköhän se liukuva normivene (jos sellaista voidaan määritelläkään) liene joku 7-8 metrinen 150 hp HT. Tuollainen vie jonkun 30 l/h. Keskimääräisellä tuulennopeudella ja suunnalla länsirannikolla on aallonkorkeus jossain 0,5-1,0 m välillä. Väylät ei todellakaan aina ole kepitettyjä, vaan puiden siimeksissä piilevillä väylätauluilla merkitty ja kapeita (en ymmärrä mitä navigointitaitoa edes tarvitaan ajettaessa keppilinjaa?). 25 kn nopeudella kartta ei ole enää luettavissa veneen hakkaamisen vuoksi. Paikkapaikoin keppejäkin on, mutta niiden väli voi olla 10 km ja välissä ei mitään. Kiviä kuitenkin väylältä poistuessasi löydät. Uppoumavauhdilla karttaa pystyy lukemaan ja kiikareistakin hyötyä, liukuvauhdissa molemmat ovat tarpeettomia hyödykkeitä.
      Tämä on normitilanne lännessä ja ilmeisesti tätä ei suurin osa ymmärrä/usko. Turun saaristo ugiin asti on suojaisaa, ei sinne juurikaan pääse syntymään veneilyä häiritsevää aallonkorkeutta. Ugista pohjoiseen saaret vähenee, kivet ilmestyy kuvaan ja väylät merkitty huonommin.

      Ei se auta vaikka tuon faktan on moni jo tähän ja aiempiin vastaaviin ketjuihin laittanut! Kohta tulee joku jeesustelija joka on +30 jalkaisella ajanut kasarilta asti paperikartalla kesät talvet 20 kn joka väylällä, mitä nyt tarvittaessa on käyttänyt tutkaa ja ennen mutkia tiputtanut vauhdin nollaan...

    • Anonyymi kirjoitti:

      Et taida edustaa 150 l/h kulutuksella ihan normiveneilijää. Eiköhän se liukuva normivene (jos sellaista voidaan määritelläkään) liene joku 7-8 metrinen 150 hp HT. Tuollainen vie jonkun 30 l/h. Keskimääräisellä tuulennopeudella ja suunnalla länsirannikolla on aallonkorkeus jossain 0,5-1,0 m välillä. Väylät ei todellakaan aina ole kepitettyjä, vaan puiden siimeksissä piilevillä väylätauluilla merkitty ja kapeita (en ymmärrä mitä navigointitaitoa edes tarvitaan ajettaessa keppilinjaa?). 25 kn nopeudella kartta ei ole enää luettavissa veneen hakkaamisen vuoksi. Paikkapaikoin keppejäkin on, mutta niiden väli voi olla 10 km ja välissä ei mitään. Kiviä kuitenkin väylältä poistuessasi löydät. Uppoumavauhdilla karttaa pystyy lukemaan ja kiikareistakin hyötyä, liukuvauhdissa molemmat ovat tarpeettomia hyödykkeitä.
      Tämä on normitilanne lännessä ja ilmeisesti tätä ei suurin osa ymmärrä/usko. Turun saaristo ugiin asti on suojaisaa, ei sinne juurikaan pääse syntymään veneilyä häiritsevää aallonkorkeutta. Ugista pohjoiseen saaret vähenee, kivet ilmestyy kuvaan ja väylät merkitty huonommin.

      No mennäänkö

    • Anonyymi kirjoitti:

      Et taida edustaa 150 l/h kulutuksella ihan normiveneilijää. Eiköhän se liukuva normivene (jos sellaista voidaan määritelläkään) liene joku 7-8 metrinen 150 hp HT. Tuollainen vie jonkun 30 l/h. Keskimääräisellä tuulennopeudella ja suunnalla länsirannikolla on aallonkorkeus jossain 0,5-1,0 m välillä. Väylät ei todellakaan aina ole kepitettyjä, vaan puiden siimeksissä piilevillä väylätauluilla merkitty ja kapeita (en ymmärrä mitä navigointitaitoa edes tarvitaan ajettaessa keppilinjaa?). 25 kn nopeudella kartta ei ole enää luettavissa veneen hakkaamisen vuoksi. Paikkapaikoin keppejäkin on, mutta niiden väli voi olla 10 km ja välissä ei mitään. Kiviä kuitenkin väylältä poistuessasi löydät. Uppoumavauhdilla karttaa pystyy lukemaan ja kiikareistakin hyötyä, liukuvauhdissa molemmat ovat tarpeettomia hyödykkeitä.
      Tämä on normitilanne lännessä ja ilmeisesti tätä ei suurin osa ymmärrä/usko. Turun saaristo ugiin asti on suojaisaa, ei sinne juurikaan pääse syntymään veneilyä häiritsevää aallonkorkeutta. Ugista pohjoiseen saaret vähenee, kivet ilmestyy kuvaan ja väylät merkitty huonommin.

      Missä ne vaikeat väylät ovat? Itse en ole koskaan veneillyt Ukin pohjoispuolella, mutta kartasta katsoin väyliä Ukista Raumalle ja sieltä vielä Poriin. En löytänyt väyliä, jotka olisivat yhtäaikaa sekä kapeita että harvoin viitoitettuja. Ihan samanlaisilta ne näyttivät kuin muuallakin. Ei myöskään näkynyt viitoittamattomia matalikkoja väylien läheisyydessä.

      Osa Turun saaristosta on toki suojaista, mutta eipä Kihti tai Utö todellakaan ole suojaisia. Onhan tuolla länsirannikollakin paljon suojaisia paikkoja, ainakin kartan mukaan. Itse olin intissä ensin Hangon Russärössä ja myöhemmin pahempana myrkykautena Rauman Kuuskajaskarissa. Kyllä merimatka Russäröön oli paljon aallokkoisempi kuin Kuuskajaskariin.

      Harvempi näyttää ajavan plaanissa 7-8 m veneellä 1 m aallokossa ja jo se 0,5 m jättää monet satamaan riippumatta navigointitavasta.

  • Kun bloteri keksittiin niin ei ole enään tarvinnu osata mitään ja ei tartte olla edes selvin päin, on se niin helppoa! Vittu mä oon kova!

    • "Kun bloteri keksittiin niin ei ole enään tarvinnu osata mitään"

      Karu todellisuus. Veneilijä oli saaren rannassa soitti sunnuntai iltana meripelastuskeskukseen. Ei ollut plotteri lähtenyt käyntiin ja oli tarve päästä kotiin sunnuntai-illaksi. Tositapahtuma ja tapahtui vuonna 2018. Eikä ole ainoa tapaus.

    • Eipä sitä tiedä onko bensaakaan jos blotteri ei käynnisty

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Kun bloteri keksittiin niin ei ole enään tarvinnu osata mitään"

      Karu todellisuus. Veneilijä oli saaren rannassa soitti sunnuntai iltana meripelastuskeskukseen. Ei ollut plotteri lähtenyt käyntiin ja oli tarve päästä kotiin sunnuntai-illaksi. Tositapahtuma ja tapahtui vuonna 2018. Eikä ole ainoa tapaus.

      Pistäpä linkki, haluan lukea sen itse.

    • Vai linkki ? No iltiksen sivuiltahan sen totuuden löydät..

    • Anonyymi kirjoitti:

      Vai linkki ? No iltiksen sivuiltahan sen totuuden löydät..

      Siis valehtelet koska et pysty laittamaan linkkiä. Koko juttu on sinun itsesi keksimä.

    • Ihan vaan tiedoksi, että olen eri henkilö, mutta sinun netinkäytön osaamattomuus kyllä aikalailla hämmästyttää. Jos et osaa itse , niin yritämme auttaa sinua myöhemmin paremalla ajalla.

    • Anonyymi kirjoitti:

      "Kun bloteri keksittiin niin ei ole enään tarvinnu osata mitään"

      Karu todellisuus. Veneilijä oli saaren rannassa soitti sunnuntai iltana meripelastuskeskukseen. Ei ollut plotteri lähtenyt käyntiin ja oli tarve päästä kotiin sunnuntai-illaksi. Tositapahtuma ja tapahtui vuonna 2018. Eikä ole ainoa tapaus.

      Voihan plotteri mennä rikki, totta. Vielä ikävämpää jos kone menee rikki. Toisaalta paperikarttaankin voi erehdyksessä pyyhkiä p*rseensä, sytyttää sillä epähuomiossa nuotion tai se voi lentää viiman mukana mereen. Paree navigoida vaan täällä palstalla, niin ei satu mitään.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Pistäpä linkki, haluan lukea sen itse.

      Ei kaikista meripelastuksen tilanteista ole juttua netissä linkattavaksi. Tämä tosin löytyy Rajavartiolaitoksen jonkun yksikön twiiteistä, että mene sinne vaan kaivamaan niitä vanhoja twiittejä. Minä en aikaani siihen tuhlaa.

  • Mistä plotteriin tuli B?
    Kirjoitetaanko se swahiliksi tai arabiaksi B:llä?

    • bilku..ussija

    • Anonyymi kirjoitti:

      bilku..ussija

      Ehkä, mutta se, että et tiedä edes laitteen nimeä, merkitsee sitä, että et tiedä laitteestakaan mitään. Jos olisit oikeasti tutustunut plotteriin, tietäisit sen nimen. Siltä kun ei voi välttyä.

      Miten päätit tulla juuri tälle palstalle näyttämään tyhmyytesi, kun voit valita minkä tahansa muun, josta et tiedä mitään?

  • Hupaisaa/surullista huomata, että kun meikäläinen ajoi plaanaavalla veneellä (27 solmua keskinopeus) aikoinaan 90-luvun taitteessa ennen plottereitten keksimistä välin Helsinki - Vironlahti - Helsinki - Uusikaupunki - Helsinki, kyydissä vaimo kaksi alle 3 vuotiasta muksua, niin se ei ollutkaan inhimillisesti mahdollista.

    Onneksi en sitä silloin tiennyt, olisi mukava matka jäänyt tekemättä.

    Vai olimmeko me edellinen sukupolvi vain geneettisesti etevämpiä kuin nykyiset veneilijät?

    • Aika moni ajelee edelleenkin ilman mitään karttoja ja välineitä, ihan perstuntumalla.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Aika moni ajelee edelleenkin ilman mitään karttoja ja välineitä, ihan perstuntumalla.

      Oli meillä sentään karttasarjat ja hyvä kompassi. Toki vierailla vesillä plaanissa ajaminen, riippuen vähän reitistä, on paperikartalla joskus stressaavaa. Yksinään jopa mahdotonta huonoissa olosuhteissa, navigaattorin (vaimo) kanssa onnistuu kyllä. Siinä suhteessa plotteri on selvä parannus, mutta ilmankin on plaanissa veneilty puolen sataa vuotta.

    • Ei kovin uskottava juttu. 30 vuotta sitten ei juuri sellaisia matkaveneitä näillä rannoilla ollut, joilla 27 solmun keskinopeutta olisi ajettu. 10 solmua pois tarinasta, niin aletaan olla uskottavissa.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei kovin uskottava juttu. 30 vuotta sitten ei juuri sellaisia matkaveneitä näillä rannoilla ollut, joilla 27 solmun keskinopeutta olisi ajettu. 10 solmua pois tarinasta, niin aletaan olla uskottavissa.

      27 solmua ei ollut tyypillinen keskinopeus 80-luvulla eikä ole sitä nykyäänkään. Mutta olihan silloin valtavasti veneitä, jotka siihen pystyivät. Kaikki jenkkisisäperät, joita oli valtavasti, varsinkin 80-luvun lopulla. Samoin Coronetit, Fjordit, Dracot jne. Myös suurin osa Flippereistä jne.

      Meillä oli perheessä 7 m HT-vene 70-luvun lopulta. Kulki 35 solmua 165 hv sisäperällä. Tyypillinen matkavauhti 20-22 solmua, mutta tultiin me kerran 27-28 Hangosta Espooseen kun oli kiire futiksen MM-finaalia katsomaan.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei kovin uskottava juttu. 30 vuotta sitten ei juuri sellaisia matkaveneitä näillä rannoilla ollut, joilla 27 solmun keskinopeutta olisi ajettu. 10 solmua pois tarinasta, niin aletaan olla uskottavissa.

      Vene oli Yamarin Big Catch 600, jossa 115 hv Yamaha. Huippu oli 36 solmua suunnilleen ja matkavauhtina pidettiin se 27 solmua. Ei siis mikään "matkavene", mutta kyllä siinä pariskunta ja 2-3 pientä lasta mahtui yöpymäänkin. Pienin lapsista tyytyväisenä petilevikkeen alla...

  • Aikoinaan 30 solmuu oli silloisen veneen käypä nopeus vaan kartalla kompassilla mentiin. Nykyään 25 solmuu ja plotterilla plus kartat varsinkin vierailla reiteillä. Pilotti antaa rauhaa katella plotterii ja karttaa. Toki on ehkä liian helppoo voi tähystys herpaantuu. Tässä on riski vaikka muuten vanhaan aikaan parenpaa

    • Tuolla logiikalla on vastustettu autoilussa kaikkia turvavälineitä kuten turvavyötä, lisäjarruvaloa, lukkiintumattomia jarrua ym, jotka saavat ihmiset huolimattomiksi ;D

      Voit tehdä ajatustestin: jos helpottavat välineet lisäävät riskiä, niin niiden poistamisen pitäisi vähentää sitä.

      Sen logiikan mukaan kartasta luopuminen vähentäisi onnettomuuksia koska ihmiset herpaantuvat, kun voivat katsoa väylän kartasta. Saman pitäisi päteä kompassiin, kun ei tarvitse katsoa ympärilleen ja päätellä ilmansuuntia auringosta ja luonnosta tai maastonmuodoista.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Tuolla logiikalla on vastustettu autoilussa kaikkia turvavälineitä kuten turvavyötä, lisäjarruvaloa, lukkiintumattomia jarrua ym, jotka saavat ihmiset huolimattomiksi ;D

      Voit tehdä ajatustestin: jos helpottavat välineet lisäävät riskiä, niin niiden poistamisen pitäisi vähentää sitä.

      Sen logiikan mukaan kartasta luopuminen vähentäisi onnettomuuksia koska ihmiset herpaantuvat, kun voivat katsoa väylän kartasta. Saman pitäisi päteä kompassiin, kun ei tarvitse katsoa ympärilleen ja päätellä ilmansuuntia auringosta ja luonnosta tai maastonmuodoista.

      Luulenpa, että ymmärsit kirjoittajan sanoman väärin. Plotterin tuijottelu on nimittäin eräänlainen lisäriski, koska siitä saa sen harhavaikutelman, että se riittää navigointiin. Vähän kuin videopeli. Tiedetään useita tapauksia, kun kuski on ajanut kiville tai jopa luodolle GPS tarkkuuden hetkelliseti romahdettua jostain syystä. On siis uskottu enemmän plotteriin kuin omiin silmiin.

      Kartalla navigoitaessa on pakko katsoa koko ajan ja vähän väliä ulos, koska vain sillä konstilla tietää missä oikeasti ollaan. Paperikartalla ei kulje mitään veneen kuvaa.

      Totta mooses plotteri tekee navigoinnin helpommaksi ja turvallisemmaksi, ja mahdolliseksi kovemmassa vauhdissa. MUTTA vain jos muistetaan katsoa myös ulos ikkunasta kuten ennenkin.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Luulenpa, että ymmärsit kirjoittajan sanoman väärin. Plotterin tuijottelu on nimittäin eräänlainen lisäriski, koska siitä saa sen harhavaikutelman, että se riittää navigointiin. Vähän kuin videopeli. Tiedetään useita tapauksia, kun kuski on ajanut kiville tai jopa luodolle GPS tarkkuuden hetkelliseti romahdettua jostain syystä. On siis uskottu enemmän plotteriin kuin omiin silmiin.

      Kartalla navigoitaessa on pakko katsoa koko ajan ja vähän väliä ulos, koska vain sillä konstilla tietää missä oikeasti ollaan. Paperikartalla ei kulje mitään veneen kuvaa.

      Totta mooses plotteri tekee navigoinnin helpommaksi ja turvallisemmaksi, ja mahdolliseksi kovemmassa vauhdissa. MUTTA vain jos muistetaan katsoa myös ulos ikkunasta kuten ennenkin.

      Ei tästä saada riitaa aikaiseksi.

      Plotterin kanssa pitää ymmärtää se, ettei sekin voi antaa virheellistä tietoa. Harvemmin paikan suhteen, mutta suunta voi heittää paljonkin. Plotteria pitää myös osata käyttää. Sieltä on hyvä kaivaa esiin paikannustarkkuus, jos sen saa näytölle. Omassani se oli viimeksi 4m.

      Plotteri ei kuitenkaan ole kuin rullaava kartta. Kun sitä käyttää karttana, joka kertoo suurinpiirtein veneen paikan ja sunnan, niin silloin ollaan aika hyvällä tolalla.

    • Tulipa tästä mieleen tapaus, kun saavuimme iltapimeälllä suureen ulkomaiseen satamaan veneellä, jonka omistaja oli plotteriuskovainen. Pysähdyttiin tarkastelemaan tilannetta ja katsomaan/tähystämään minne oikein pitäisi ajaa. Kippari meinasi väkisin lähteä seuraamaan aivan väärää laiturin reunaa, koska plotterissa veneen kuva näytti 90 astetta väärään suuntaan. Yksinkertaisesti siksi, että vene oli ajelehtinut hetken sivuttain. Kippari siis luotti enemmän plotteriin kuin kompassiin ja omiin silmiinsä. Itse olin aivan varmuuden vuoksi painanut sataman satelliittikuvan etukäteen muistiini ja uskoin kompassia. Muutama selvä maamerkkikin oli näkyvissä. Pientä paniikkia alkoi jo olla ilmassa kunnes lähtösuunnasta saatiin selvyys kipakan sananvaihdon jälkeen.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Tulipa tästä mieleen tapaus, kun saavuimme iltapimeälllä suureen ulkomaiseen satamaan veneellä, jonka omistaja oli plotteriuskovainen. Pysähdyttiin tarkastelemaan tilannetta ja katsomaan/tähystämään minne oikein pitäisi ajaa. Kippari meinasi väkisin lähteä seuraamaan aivan väärää laiturin reunaa, koska plotterissa veneen kuva näytti 90 astetta väärään suuntaan. Yksinkertaisesti siksi, että vene oli ajelehtinut hetken sivuttain. Kippari siis luotti enemmän plotteriin kuin kompassiin ja omiin silmiinsä. Itse olin aivan varmuuden vuoksi painanut sataman satelliittikuvan etukäteen muistiini ja uskoin kompassia. Muutama selvä maamerkkikin oli näkyvissä. Pientä paniikkia alkoi jo olla ilmassa kunnes lähtösuunnasta saatiin selvyys kipakan sananvaihdon jälkeen.

      Niin kauan, kun vene on edes pienessä liikkeessä, GPS-antenni antaa oikeaa tietoa. Tosin, jos tuosta on vuosia aikaa, tilanne on voinut olla toinen.
      Yhdellä GPS-antennilla on edelleen mahdollista, että veneen keula ja perä vaihtelevat paikkaa veneen ollessa paikallaan.

      Puutteet pitää tietää ja tuossakin tapauksessa vanhatkin vehekeet olisivat näytäneet oikein 10m jälkeen joten paniikki taisi olla sinun ikioma tunteesi. Mitään hätäähän siinä ei oikeasti ollut eikä GPS anna sen väärempää poaikkaa paikkaa veneelle, vaikka keula osoittaisikin väärään suuntaan.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Niin kauan, kun vene on edes pienessä liikkeessä, GPS-antenni antaa oikeaa tietoa. Tosin, jos tuosta on vuosia aikaa, tilanne on voinut olla toinen.
      Yhdellä GPS-antennilla on edelleen mahdollista, että veneen keula ja perä vaihtelevat paikkaa veneen ollessa paikallaan.

      Puutteet pitää tietää ja tuossakin tapauksessa vanhatkin vehekeet olisivat näytäneet oikein 10m jälkeen joten paniikki taisi olla sinun ikioma tunteesi. Mitään hätäähän siinä ei oikeasti ollut eikä GPS anna sen väärempää poaikkaa paikkaa veneelle, vaikka keula osoittaisikin väärään suuntaan.

      Paniikki oli enemmän kipparin mielessä kuin minun, vähäisen gastin.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Paniikki oli enemmän kipparin mielessä kuin minun, vähäisen gastin.

      Niin varmaan ja sinä olit tämän tarinan sankari. Tarve tuollaiselle tarinankerronnalle menee ohi samaan aikaan, kun finnit lopettavat kukkimisen naamassa.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Niin varmaan ja sinä olit tämän tarinan sankari. Tarve tuollaiselle tarinankerronnalle menee ohi samaan aikaan, kun finnit lopettavat kukkimisen naamassa.

      Tulin juuri tähän ketjuun katsomaan kuinka asiaa käsitellään. Mitä täältä löysin on tuo yllä kirjoittamasi kommentti.
      Eikö sinulle tullut muuta annettavaa kuin tuollainen arvoton herjaavaan tyylinen aivopieru?

      T. Provon tarkastaja

    • Anonyymi kirjoitti:

      Tulin juuri tähän ketjuun katsomaan kuinka asiaa käsitellään. Mitä täältä löysin on tuo yllä kirjoittamasi kommentti.
      Eikö sinulle tullut muuta annettavaa kuin tuollainen arvoton herjaavaan tyylinen aivopieru?

      T. Provon tarkastaja

      Osui ja upposi

      T.Pervon rakastaja

  • Itse veneilin liukuvalla ensimmäiset 10 vuotta Suomenlahdella ilman plotteria ja ilman kaikuluotainta. Kävin myös paljon saarissa ja luonnonsatamissa. Kivillä en käynyt kertaakaan. Sitten helpotin hieman ja hommasin kaikuluotaimen, se auttaa varsinkin saariin menossa. Nykyäänkään ei ole plotteria, sijainnin ja suunnan tarkistan joskus kännykän ilmaisella sovelluksella.

    Plottereita oli jo silloin kun aloin veneilemään, mutta halusin ensin oppia kunnolla lukemaan karttaa, maastoa ja kompassia. Kuten täällä on moneen kertaan todettu, osaamattomalle osaavan taidot vaikuttavat taikuudelta ja mahdottomalta 🙂

    • Kyllä oli ennen paremmin. Rahatkin haettiin pankin konttorin tiskiltä missä kaunis frouva paperikirjaan kirjoitti saldon ja varmuudeksi löi leimankin. Herraisä ne olis rahat loppu ja köyhyys ovella jos niitä jostain seinästä haettaisiin ja sinistä kuvaruutua vaan tuijotettaisiin ja millä sitten mällättäis jos sellainen helvetillinen toosa menisikin epäkuntoon? Itsekin seilasin monta kertaa melkoisessa seilissäkin Postipankin konttoriin rahaa hakemaan eikä kertaakaan menny kiville, joskus saattoi kyllä tulla vähän vesiroiskeita kengille ja lahkeille.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Kyllä oli ennen paremmin. Rahatkin haettiin pankin konttorin tiskiltä missä kaunis frouva paperikirjaan kirjoitti saldon ja varmuudeksi löi leimankin. Herraisä ne olis rahat loppu ja köyhyys ovella jos niitä jostain seinästä haettaisiin ja sinistä kuvaruutua vaan tuijotettaisiin ja millä sitten mällättäis jos sellainen helvetillinen toosa menisikin epäkuntoon? Itsekin seilasin monta kertaa melkoisessa seilissäkin Postipankin konttoriin rahaa hakemaan eikä kertaakaan menny kiville, joskus saattoi kyllä tulla vähän vesiroiskeita kengille ja lahkeille.

      Ei ennen välttämättä paremmin ollut. Laskuni maksan muuten iPhone 8:lla Nordean sovelluksella lukemalla viivakoodin.
      Kerroin vain että osaan veneillä ilman plotteria. Sinä et ilmeisesti osaa ja olet siitä katkera. Voit ehkä vielä opetella, tosin tarvitset siihen vuosia etkä silti koskaan pääse tasolleni. Meidän ero on siinä että sinä et osaa navigoida, minä osaan. Viivan seuraaminen ruudulta ei ole navigointia, osaan toki senkin.

    • Anonyymi kirjoitti:

      Ei ennen välttämättä paremmin ollut. Laskuni maksan muuten iPhone 8:lla Nordean sovelluksella lukemalla viivakoodin.
      Kerroin vain että osaan veneillä ilman plotteria. Sinä et ilmeisesti osaa ja olet siitä katkera. Voit ehkä vielä opetella, tosin tarvitset siihen vuosia etkä silti koskaan pääse tasolleni. Meidän ero on siinä että sinä et osaa navigoida, minä osaan. Viivan seuraaminen ruudulta ei ole navigointia, osaan toki senkin.

      Höhöö ei uskota. Käytät kumminkin maksupalvelukirjekuoria.

    • Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.