Viisastuuko ihminen vanhetessaan?Aikanaan eräs kuusikymppinen väitti niin.
Jolu saattaa kehittyä ihmisenä jos on elämänkoulussa jotain oppinut mutta paljon on siinä kyynistyneitä ja katkeroituneita jotka kateellisina kyyräilevät toisiaan.Ei meille kyllä mitään sädekehää tuonne pään päälle ilmesty.Asenteet senkun kovenee ja jäykistyy paikalleen.Luonteenpiirteet tulevat enemmän esiin.Jos olet marisija,mariset enemmän jos kiukkuinen,kiukkuilet enemmän.Optimisti on optimisti vanhanakin ja nauravainen nauraa silloinkin.Pitäisikö ihmistä kunnioittaa enemmän pelkästään iän perusteella jos hänen käyttäytymisensä kunnioitusta ansaitsen?
Viisastuuko
Tyynentyttö
15
1096
Vastaukset 15
- ellumari
Siis kunnioittaa ihmistä pelkästään iän perusteella.
Kunnioittavasti kohdelluksi jokaisen vanhuksen kuuluu tulla, mutta todellista kunnioitusta ei iän perusteella ansaita.
Vanhusväestön joukosta löytyy ihmisiä, jotka ovat suoraan sanoen häijyjä ja ilkeitä.
Näin ei tietenkään saisi sanoa, mutta niin vaan on.
Eräs tuntemani henkilö oli vanhaikodin johtaja ennen eläkkeelle siirtymistään ja hän sanoi, että sieltä joukosta löytyi niin paljon pahantahtoisuutta ja ilkeyttä, ettei mielikuva herttaisesta hymyilevästä harmaapäävanhuksesta koskaan vakuuta häntä.
Tottakai ihmiset ovat yksilöitä vanhuksinakin, mutta kun ihminen ajattelee ja kokee, ettei ole vastuullinen sanomisistaan ja tekemisistään ikäänsä vedoten, niin hän voi olla oikea piru, näin sanoi tuttavani. että kun tulee vanhaksi, saa myös kunnioitusta
pelkän iän perusteella, vaikka olisi yhtä pirullinen tai vielä pirullisempi kuin nuorempana.
Ei, kyllä mielestäni kunnioitus on jollakin tavalla ansaittava. Se on rehellisempää.- fiiuliN
Pelkän iänkin perusteella pitäisi kunnioittaa vanhaa ihmistä.
Mistä me voimme tietää mikä on milloinkin syynä vanhuksen ärtyneisyyteen. On kovia kipuja, on yksinäisyyttä, ehkä kotioloissakin on vaikeuksia.
Toisena päivänä kun vaikeudet ja kivut hellittävät ihminen voi olla aivan "eri-ihminen" kuin kivun kourissa ja muissa tuskissa ollessaan.
(Tämä oli omasta kokemuksesta)
Viisastumisesta on paha sanoa mitään muuta kuin sen että nuoremmat ovat järjellisesti viisaampia ja oppivaisempia, kuitenkin he tekevät enemmän virheitä, ja sen tiedämme omasta kokemuksestamme.
Eihän sitä voi vaatia nuoremmilta, että he aina jaksaisivat kiukkuisen vanhuksen kiukkua sietää, mutta kunnioittaa , se onkin jo eri asia. - Anna Emilia
ovat yleisiä yhteiskunnassamme. Työpaikoilla on kiristynyt työtahti, samoin opiskelijoilla. Tämä kaikki aiheuttaa näihin ihmisiin kireytttä ja vihaa.
Suomessa on aina tarvittu syntipukkeja, joihin voi purkaa sen vihan, jonka aiheuttajalle ei voida/ei haluta tehdä mitään.
En silti ole sitä mieltä, että ikä toisi viisautta. Luulen että vanhempana ihminen antaa niitä "aarteita", mitä on elämänsä aikana itseensä kerännyt.
Voi silti kunnioittaa kunkin valinnanvapautta, vaikka joku olisi kerännyt paskakakkaroita ja näin ollen puhuisi paskaa. - P. Veli
En voi väittää, että viisastuisi, mutta ikä tuo kokemusta ja monissa kulttuureissa vanhuksia arvostetaan, mikä mielestäni on oikein.
Kolmekymppinen voi olla älykäs ja nokkela, mutta "nulikkamaisuus" saattaa panna yrittämään mielettömyyksiä. Ne eivät sentään joka kerta onnistu. Esim. sijoitusneuvoja Juhani Riikonen: "Ei olla enää koskaan köyhiä!".
En tiedä miten hän lamasta selviytyi, mutta kaikki eivät selviytyneet. Toki pitäisi ehdoitta kunnioittaa.
Viisastuuko? Enpä tiedä. Sanonta ”hulluus ei kun lisääntyy” eli piirteet kärjistyvät ikää myöten.
Vanhetessaan ihminen joko kirkastuu tai katkeroituu. Jos ihminen on koko elämänsä aina jostain narissut, niin vanhempana syitä tulee vaan lisää, ei se siitä miksikään muutu. Kiroten elää, kiroten kuolee tai päinvastoin, jos on suhteellisen kiitollisena päivänsä elänyt voi sellainen toivon mukaan olla myös vanhana.
Siksi kai on tärkeää mitä ominaisuutta tänään kartutan, eihän kukaan haluaisi katkeraksi tulla?mielestäni voi ,jos ei ole mitä kunnioittaa.
Tottakai kaikki vanhuuteen liittyvät piirteet tulee huomioida ,auttaa kun on tarvis,mutta kunnioitus tulee ,kun ihminen antaa siihen aiheen.
Vanha ihminen,joka on elämän kokemusta saanut ja osaa neuvoen ja opastusten kera ,sitä antaa toisille,on kunnioitettava.
Mielipiteet on elämän kirjon myötä karttuneet ja se kuvastuu kaikesta käytöksestä,ei voi muuta kuin kunnioittaa.
Itse toivoisin ,sitten pitkän ajan perästä ,olevani valoisa elämän uskoa nuoremmilleni jakava, rohkaiseva ,innostava,ja herttainen mummeli.
Toivon etten koskaan joudu katkeraa mieltä ulos työntämään,sillä katkera vanhus on hankala vanhus.
Mahdolliset sairaudet mitkä edessä tulee olemaan ,toivon myös jaksavani tyynesti kantaa,koska ne ei ole kenenkään aikaan saamia,
kenellekkään en syitä voi vierittää.
Sinulle beataBarbara,toivotan tervetuloa,tänne meidän nuorten joukkoon,ja kiva kun ikäsikin uskalsit profiiliin laittaa.- Mummeli1
SkillaN kirjoitti:
mielestäni voi ,jos ei ole mitä kunnioittaa.
Tottakai kaikki vanhuuteen liittyvät piirteet tulee huomioida ,auttaa kun on tarvis,mutta kunnioitus tulee ,kun ihminen antaa siihen aiheen.
Vanha ihminen,joka on elämän kokemusta saanut ja osaa neuvoen ja opastusten kera ,sitä antaa toisille,on kunnioitettava.
Mielipiteet on elämän kirjon myötä karttuneet ja se kuvastuu kaikesta käytöksestä,ei voi muuta kuin kunnioittaa.
Itse toivoisin ,sitten pitkän ajan perästä ,olevani valoisa elämän uskoa nuoremmilleni jakava, rohkaiseva ,innostava,ja herttainen mummeli.
Toivon etten koskaan joudu katkeraa mieltä ulos työntämään,sillä katkera vanhus on hankala vanhus.
Mahdolliset sairaudet mitkä edessä tulee olemaan ,toivon myös jaksavani tyynesti kantaa,koska ne ei ole kenenkään aikaan saamia,
kenellekkään en syitä voi vierittää.
Sinulle beataBarbara,toivotan tervetuloa,tänne meidän nuorten joukkoon,ja kiva kun ikäsikin uskalsit profiiliin laittaa.Kyllä ihminen voi näköjään muuttua perusluonteensakin kanssa totaalisesti. Sain todeta sen kun entinen aika pitkäaikainen tyäkaveri muutti takaisin tänne eläkepäivikseen tai jo eläkkeella ollessaan.
Ennen niin iloinen ,leikkisä ja reipas ihminen oli muuttunut katkeraksi ,valittavaksi ja joka paikassa huonoa näkeväksi ihmiseksi. Yhtä puhelias hän oli kuin ennenkin ,mutta valitti joka paikasta ja kaikesta.
Ajattelin ,että näinko pääkaupunkiseutu muutaa ihmistä 30 vuodessa?
Tosin hän hieman heltyi kun rupesimme muistelemaan entisiä yhdessä viettämiämme työaikoja.
Tosin hän ensin haukkui työnantajamme ,joka oli kohtuullinen vielä silloin kun olimme hänen töissään.
Ajattelin kotiin tultuani ja sanoin puolisollenikin ,että toivottavast minusta ei tule samanlaista ,ikäeroa meillä on n.15 vuotta.
Tunnen toki minäkin herttaisia ja mukavia vanhuksiakin enimmäkseen. Mummeli1 kirjoitti:
Kyllä ihminen voi näköjään muuttua perusluonteensakin kanssa totaalisesti. Sain todeta sen kun entinen aika pitkäaikainen tyäkaveri muutti takaisin tänne eläkepäivikseen tai jo eläkkeella ollessaan.
Ennen niin iloinen ,leikkisä ja reipas ihminen oli muuttunut katkeraksi ,valittavaksi ja joka paikassa huonoa näkeväksi ihmiseksi. Yhtä puhelias hän oli kuin ennenkin ,mutta valitti joka paikasta ja kaikesta.
Ajattelin ,että näinko pääkaupunkiseutu muutaa ihmistä 30 vuodessa?
Tosin hän hieman heltyi kun rupesimme muistelemaan entisiä yhdessä viettämiämme työaikoja.
Tosin hän ensin haukkui työnantajamme ,joka oli kohtuullinen vielä silloin kun olimme hänen töissään.
Ajattelin kotiin tultuani ja sanoin puolisollenikin ,että toivottavast minusta ei tule samanlaista ,ikäeroa meillä on n.15 vuotta.
Tunnen toki minäkin herttaisia ja mukavia vanhuksiakin enimmäkseen.Voi Herra meitä armahtakoon moisesta kehityksestä!
Hyi, ei "minusta" ainakaan tuollaista tule! Vitsi, vitsi Sitähän ei kukaan tiedä, miksi tässä itse kukin vielä muuttuu, jos kauan elää täytyy tai saa.SkillaN kirjoitti:
mielestäni voi ,jos ei ole mitä kunnioittaa.
Tottakai kaikki vanhuuteen liittyvät piirteet tulee huomioida ,auttaa kun on tarvis,mutta kunnioitus tulee ,kun ihminen antaa siihen aiheen.
Vanha ihminen,joka on elämän kokemusta saanut ja osaa neuvoen ja opastusten kera ,sitä antaa toisille,on kunnioitettava.
Mielipiteet on elämän kirjon myötä karttuneet ja se kuvastuu kaikesta käytöksestä,ei voi muuta kuin kunnioittaa.
Itse toivoisin ,sitten pitkän ajan perästä ,olevani valoisa elämän uskoa nuoremmilleni jakava, rohkaiseva ,innostava,ja herttainen mummeli.
Toivon etten koskaan joudu katkeraa mieltä ulos työntämään,sillä katkera vanhus on hankala vanhus.
Mahdolliset sairaudet mitkä edessä tulee olemaan ,toivon myös jaksavani tyynesti kantaa,koska ne ei ole kenenkään aikaan saamia,
kenellekkään en syitä voi vierittää.
Sinulle beataBarbara,toivotan tervetuloa,tänne meidän nuorten joukkoon,ja kiva kun ikäsikin uskalsit profiiliin laittaa.Kiitosta, kiitosta toivotuksista! Olithan kohtelias!
Ajattelen asiaa, sanotaanpa vaikka VANHUUDEN kunnioittamisena, menemättä sen enempää erilaisiin vanhuksiin yksilö tasolla.
Meitähän on moneksi ja joka lähtöön, ja osa jää vielä laiturille pällistelemään.
- my.mm.eli
ihminen kyllä viisastuu! Toinen asia on miten sen sitten osaa käyttää ja näyttää.
Täällä edellä on jo niin hyviä kommentteja, että arkailuttaa ottaa osaa viisastumiskeskusteluunne.
Vanhalla on sitä viisautta, joka elämän myötä on kokemusten mukana kertynyt. Sitä kantapään kautta opittua. Omista tai toisen tekemistä erehdyksistä opiksi otettua. Jos on osannut ottaa opiksi, joku voi jääräpäisesti tehdä samat virheet aina uudelleen ja uudelleen. Valitettavasti.
Se on erilaista viisautta kuin kirjaviisaus. Jota sitäkin toiselle kertyy enemmän kuin toisille. Alkupääoma koulutuksen myötä, mutta riippuu kunkin omasta harrastuneisuudesta oppimiseen kuinka pitkälle "viisaudessa" pääsee.
Silti näkemykseni on, että kumpaakin viisautta on syytä kunnioittaa. Iäkäs ihminen ansaitsee aina kunnioitusta, riippumatta siitä onko viisautta kertynyt vaiko ei. Tällä kunnioituksella pitkälle tarkoitan sitä kunnioitusta jota myös kohteliaisuudeksi nimitetään.
Kansakunnan sivistystason näkee siinä miten se kohtelee vanhuksiaan. Tässä suomalaisten olisi syytä katsoa kauas itäisille maille ja ottaa oppia, siis viisastua. Siis sieltä oikein kaukaa idästä!- Tyynentyttö
Ihminen ansaitsee ihmisen kunnioituksen alusta alkaen.Viisaus on ehkä sellaista sydämen sivistystä jota ei todellakaan koulussa hankita.
Sitä miettii välillä millainen itsestä vanhetessaan tulee.Itsekkyyden kasvamisen jo huomaa ja vanhetessaan miettii omia lapsiaan ja miten heidät kasvatti-millaisen itsetunnon heille antoi.Kyllä sitä toisaalta tulee melko ankaraksikin itsensä suhteen.Millainen tytär olin ,millainen vaimo,millainen äiti,millainen työtoveri ja ystävä ja ennenkaikkea millainen ihminen olen ollut ja olen.
Onhan selvä että vanheneminen ,sairaudet ja menetykset eivät ole ihmiselle helppoja asioita.Dementoituminen riisuu ihmisen paljaimmilleen.Syljenkö minäkin ehkä joskus hoitajaani kasvoihin.Olenko marttyyri?Mietittekö toiset tällä kymmenellä tälläisiä asioita? Tyynentyttö kirjoitti:
Ihminen ansaitsee ihmisen kunnioituksen alusta alkaen.Viisaus on ehkä sellaista sydämen sivistystä jota ei todellakaan koulussa hankita.
Sitä miettii välillä millainen itsestä vanhetessaan tulee.Itsekkyyden kasvamisen jo huomaa ja vanhetessaan miettii omia lapsiaan ja miten heidät kasvatti-millaisen itsetunnon heille antoi.Kyllä sitä toisaalta tulee melko ankaraksikin itsensä suhteen.Millainen tytär olin ,millainen vaimo,millainen äiti,millainen työtoveri ja ystävä ja ennenkaikkea millainen ihminen olen ollut ja olen.
Onhan selvä että vanheneminen ,sairaudet ja menetykset eivät ole ihmiselle helppoja asioita.Dementoituminen riisuu ihmisen paljaimmilleen.Syljenkö minäkin ehkä joskus hoitajaani kasvoihin.Olenko marttyyri?Mietittekö toiset tällä kymmenellä tälläisiä asioita?Toki ajatellaan. Mutta paljonko ihminen voi siihen itse lopulta vaikuttaa?
Niin on oltava kuin pidetään, sanotaan.
Jumppauttamalla aivonystyröitään.
Antamalla avioille lepoa, eli nukkumalla tarpeeksi. Mutta jos nukkuukin onnensa ohi!
- viisaus
Miksi on sanonta vanhuus ja viisaus?
- Anna Emilia
pitäisi olla näköalaa lapsuuteen, nuoruuteen, aikuisuuteen ja vanhuuteen. Vanhalla ihmisellä on tietoa ystävien merkityksestä, samoin monenlaisista muista ihmisistä, yhteistyöstä ja erimielisyyksien sopimisesta.
Lapsillakin on kokemus omasta lapsuudesta ja hänen lähellään voi olla nuoria, aikuisia ja isovanhemmat, jotka hän tuntee. Mutta lapselta puuttuu kokemus siitä, millaista on elää aikuisena, äitinä, isänä, mummona, ukkina jne.
Tämän olen jo kerran maininnutkin, mutta toistan vielä: mitä aarteita ihminen on ikänsä kerännyt, siitähän se riippuu miten viisas tai millaista viisautta hän vanhuudessaan käyttää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskallanko laittaa sulle viestiä?
Se viesti on tossa valmiina ja lähettämistä vaille valmis. Kun ei kauhee sti tunneta niin eipä sillä olisi niin väliä. S58780- 34775
Mies joka on oikeasti kiinnostunut
Ja näkee sut pitkäaikaisena kumppanina, siirtää vaikka vuoria selvittääkseen asiat eikä ota pienintäkään riskiä menettää125726- 88653
- 24554
- 40527
Ei siitä pääse yli, eikä ympäri!
Pakko se on myöntää ja tunnustaa. Olisin halunnut p*nna sinua sydämeni kyllyydestä. Itseäni vanhemmalle naiselle63489Lehtikankaan oppilas kuolema
Mistä lie tyttöparka löytyny, mikä ajaa tekemään itsemurhan tuon ikäsenä 😞9462- 40444
Rauha, sopiiko
Ei häiritä enää toisiamme. Annetaan molemmille rauha unohtaa, pyydän tätä todella. Kiitos. Miehelle.64434- 45426
- 57409
Nyt kaatuu Kuisla
Reima Kuisla hakee saneeraukseen – Joitakin velkoja on jo ulosotossa https://www.ilkkapohjalainen.fi/reima-kuisla-hakee24400Kunnanhallitus
Miten käy täällä vuosia tuomioita jakaneelle valittajalle, hovioikeus hylännyt kaikki syytteet.23398- 72393
- 39393
- 38384
- 33381
- 35377
Ylen suosikkisarja tuotti pettymyksen - Loppuiko Ellis tv-sarja todella tähän?
Nyt Suomessa on nähty tv-sarjan kaksi ensimmäistä kautta. Toisella kaudella tiedossa oli tv-katsojille ikävä yllätys,0376