Mikä voi olla

On se kamalaa, jos kotona on niin kamala olla, ettei voi eläkkeelle jäädä! Jos ukko niin kamala, miksei potkase ovesta ulos?

Anonyymi kirjoitti:

On se kamalaa, jos kotona on niin kamala olla, ettei voi eläkkeelle jäädä! Jos ukko niin kamala, miksei potkase ovesta ulos?

Vika voi olla naisessakin jos on kiukkuinen luonnoltaan.

Anonyymi kirjoitti:

On se kamalaa, jos kotona on niin kamala olla, ettei voi eläkkeelle jäädä! Jos ukko niin kamala, miksei potkase ovesta ulos?

Jäin eläkkeelle, kun Kampin Terveystalon harmaakaihi leikkaus täysin epäonnistui. Ostin talon Helsingistä, johon kuului iso tontti ja hoidan puutarhaa. Siinä riittää puuhaa eläkeukolle kylliksi. Talvisin käyn Canarialla - mukavaa.

arvo.e kirjoitti:

Jäin eläkkeelle, kun Kampin Terveystalon harmaakaihi leikkaus täysin epäonnistui. Ostin talon Helsingistä, johon kuului iso tontti ja hoidan puutarhaa. Siinä riittää puuhaa eläkeukolle kylliksi. Talvisin käyn Canarialla - mukavaa.

Lue lisää

Jos ukko kontrolloi ja vahtii! Pääsee edes töihin, ettei tarvitse olla jatkuvasti tarkkailtavana.

Kauhea tilanne; töissä ei jaksa, muttei voi kotonakaan olla! Miten voi saattaa itsensä sellaiseen tilanteeseen?

arvo.e kirjoitti:

Jäin eläkkeelle, kun Kampin Terveystalon harmaakaihi leikkaus täysin epäonnistui. Ostin talon Helsingistä, johon kuului iso tontti ja hoidan puutarhaa. Siinä riittää puuhaa eläkeukolle kylliksi. Talvisin käyn Canarialla - mukavaa.

Lue lisää

Tämä on kopio kommentistani edellisestä Silmä-jankutuksesta.
-
Tuossa samaisessa paikassa Lady Sarita Sarlos leikkasi minun Kaihini.
Toinen silmä 14 min.
Toinen silmä 9 min.
Täydellistä.
-
Nyt tarvitsen laseja vain todella pienen tekstin lukemiseen.
Enkä ihan aina siihenkään.
Luku-Lasini ovat aavistuksen korkeammat kuin Silmä-Munani.
Tietenkin ylettyvät hyvin molemmille Silmille yhtä-aikaa.
Lasini kotelo on aavistuksen soikea.
Kaksi-osainen, kovaa muovia.
Kotelo ei murru taskuissa missään olo-suhteissa.
Ovat ns. Tiimari-lasit.

H.

hunksz kirjoitti:

Tämä on kopio kommentistani edellisestä Silmä-jankutuksesta.
-
Tuossa samaisessa paikassa Lady Sarita Sarlos leikkasi minun Kaihini.
Toinen silmä 14 min.
Toinen silmä 9 min.
Täydellistä.
-
Nyt tarvitsen laseja vain todella pienen tekstin lukemiseen.
Enkä ihan aina siihenkään.
Luku-Lasini ovat aavistuksen korkeammat kuin Silmä-Munani.
Tietenkin ylettyvät hyvin molemmille Silmille yhtä-aikaa.
Lasini kotelo on aavistuksen soikea.
Kaksi-osainen, kovaa muovia.
Kotelo ei murru taskuissa missään olo-suhteissa.
Ovat ns. Tiimari-lasit.

H.

Lue lisää

Munaus oli Kampin Terveystalon operaatiossa se, etteivät puuduttaneet silmää lainkaan ennen leikkausta. Teki kipeää kovasti. Muovi mykiö meni poikittain silmään ja kaikki näkyi kymmenenä osiona. Korjaus tehtiin HYKSIN klinikalla yli 2 tunnin leikkauksella. Nyt näkö korjaantui hyväksi.

Liian helposti vedetään tuo, että kotiolot.
En jaksa uskoa sellaiseen syyhyn oikein ollenkaan.

Pelko, muutospelko.
Eläkkeelle siirtyminen on iso muutos elämässä.

Hyvä olisi kuitenkin omassa mielessä suunnitella lähtöajankohta, jos siihen on mahdollista vaikuttaa. Silloin kypsyy pikkuhiljaa. Osaa irrottautua.
Konkretisoituu vielä, kun perehdyttää muita tehtäviinsä.

Lopuksi: eläkkeelle jääminen on jokaisen oma asia, vaikka poikkeustilanteita on esim. muut irtisanomiset.
Mitäs sitä muut märehtii.

Beng

”Avoin keskustelu!” Mistä? Siitä, miksi työntekijä ei jää eläkkeelle ja kiukuttelee työpaikalla!

Anonyymi kirjoitti:

”Avoin keskustelu!” Mistä? Siitä, miksi työntekijä ei jää eläkkeelle ja kiukuttelee työpaikalla!

Työkykyasiat kuuluvat työnantajalle/esimiehelle ja työntekijälle. Voisi olettaa, että ne on jo hoidettu asianmukaisesti: "Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky, ja työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Työntekijän on toimitettava Kansaneläkelaitokselle työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 §:n 1 momentin 5 a kohdassa tarkoitettu lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaikaan laskettavilta 90 arkipäivältä."

Avoin keskustelu työyhteisön ilmapiiristä ja (kaikkien) työntekijöiden hyvinvoinnista tuntuisi siis olevan paikallaan.
Onhan se 'palaverin paikka', jos yksi työntekijä "kiukuttelee" jatkuvasti siinä määrin, että kaikki muut oikeasti kärsivät siitä. Varoituksen tai parin jälkeen oikein huonosti käyttäytyvä työntekijä voidaan irtisanoa. Jos taas asia onkin niin päin, että yhtä työntekijää porukalla syrjitään, kiusataan ja painostetaan esim. jäämään eläkkeelle, niin sen todistaminen on yleensä aika vaikeaa, mutta ei se ole tarpeellistakaan.
Työpaikoilla yleensä on valmiit, ennalta sovitut ja suunnitellut mallit ja työkalut joilla erilaisia ristiriitatilanteita ym. ongelmia avataan ja korjataan. Työpaikan hyvä yhteishenki ja työntekijöiden hyvinvointi on myös työnantajan etu.

Bessie

Anonyymi kirjoitti:

”Avoin keskustelu!” Mistä? Siitä, miksi työntekijä ei jää eläkkeelle ja kiukuttelee työpaikalla!

Voisiko kiukuttelu johtua siitä, että jotkut valopäät suoraan alkavat kyselemään, että milloin jäät, milloin jäät, milloin.
Jos työpaikalla on määräaikaisia tai epävarmuutta, tuollaistakin hiostamista ilmenee.
Puoliääneen, että täti voisi lähteä.
Kiukuttelu on heijastusta, mielestäni, jos ei sitä aiemmin ole ollut.
On myös työpaikkoja, missä toimenkuvaa on lisätty juuri viime metreillä ja siihen on jo toisenkin vaikea puuttua.

Beng

Ei siihen ”työhyvinvointiin” nykyisin panosteta, kuin ehkä unissa! Eihän se eläkkeelle jäänti muille siinämielessä kenellekään kuulu, mutta henkilö itse ilmaisee hyvin vahvasti sen, ettei viihdy ja kiukuttelee ja hakee pääsyä ”tutkimuksiin”, joista sitten haluaa myös sen sairasloman. Tekee jo kaikinpuolin ”kevennettyä työtä” ja taas kiukuttelee, kun ei jaksa jne., jne. loputtomiin.

Eivät nykyiset alati vaihtuvat ”esimiehet” puutu oikeastaan ollenkaan työntekijöiden touhuihin. Tulosta vaan tavalla tai toisella pitää saada, eivätkä kilpailullaan ehdi yksittäisiin työntekijöihin panostaa.

Aikamoinen rasite vaan on tilanne työssä, missä työntekijöitä hiostetaan jatkuvasti nopeampiin työsuorituksiin. Ei siinä vaan jaksa yhden eläkeikäisen kiukuttelua kuunnella.

Luulisi, että yhdessä miehensä kanssa ottaisivat rennosti ja mökkeilisivät ja nauttisivat vapaudesta, mutta ei vaan!

Anonyymi kirjoitti:

Ei siihen ”työhyvinvointiin” nykyisin panosteta, kuin ehkä unissa! Eihän se eläkkeelle jäänti muille siinämielessä kenellekään kuulu, mutta henkilö itse ilmaisee hyvin vahvasti sen, ettei viihdy ja kiukuttelee ja hakee pääsyä ”tutkimuksiin”, joista sitten haluaa myös sen sairasloman. Tekee jo kaikinpuolin ”kevennettyä työtä” ja taas kiukuttelee, kun ei jaksa jne., jne. loputtomiin.

Eivät nykyiset alati vaihtuvat ”esimiehet” puutu oikeastaan ollenkaan työntekijöiden touhuihin. Tulosta vaan tavalla tai toisella pitää saada, eivätkä kilpailullaan ehdi yksittäisiin työntekijöihin panostaa.

Aikamoinen rasite vaan on tilanne työssä, missä työntekijöitä hiostetaan jatkuvasti nopeampiin työsuorituksiin. Ei siinä vaan jaksa yhden eläkeikäisen kiukuttelua kuunnella.

Luulisi, että yhdessä miehensä kanssa ottaisivat rennosti ja mökkeilisivät ja nauttisivat vapaudesta, mutta ei vaan!

Lue lisää

Oletko keskustellut hänen kanssaan?

Beng

Anonyymi kirjoitti:

Oletko keskustellut hänen kanssaan?

Beng

Tottakai olen keskustellut, keveään en uteliaaseen sävyyn. Valittaa vaan työn raskautta tai kipujaan. Kiertelee eläkeasioista puhumista ja selittelee kaikenlaista epämääräistä. Ei halua suoraa keskustelua koko eläkeasiasta.

Anonyymi kirjoitti:

Tottakai olen keskustellut, keveään en uteliaaseen sävyyn. Valittaa vaan työn raskautta tai kipujaan. Kiertelee eläkeasioista puhumista ja selittelee kaikenlaista epämääräistä. Ei halua suoraa keskustelua koko eläkeasiasta.

Lue lisää

Ei tietenkään halua eläkkeestä puhua.

Kannattaa muistaa, että naiset, jotka ovat hoitaneet kotona lapsiaan, kerryttävät todella vaatimattoman eläkkeen.
25 vuotta esimerkiksi keskipalkkaisilta työvuosilta tulee olemaan todella pieni. Ja kannattaa myös muistaa, että toinen puolisko voi nukkua pois ja sitten pitäisi pärjätä yksin sillä.

Beng

Anonyymi kirjoitti:

Työkykyasiat kuuluvat työnantajalle/esimiehelle ja työntekijälle. Voisi olettaa, että ne on jo hoidettu asianmukaisesti: "Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky, ja työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Työntekijän on toimitettava Kansaneläkelaitokselle työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 §:n 1 momentin 5 a kohdassa tarkoitettu lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaikaan laskettavilta 90 arkipäivältä."

Avoin keskustelu työyhteisön ilmapiiristä ja (kaikkien) työntekijöiden hyvinvoinnista tuntuisi siis olevan paikallaan.
Onhan se 'palaverin paikka', jos yksi työntekijä "kiukuttelee" jatkuvasti siinä määrin, että kaikki muut oikeasti kärsivät siitä. Varoituksen tai parin jälkeen oikein huonosti käyttäytyvä työntekijä voidaan irtisanoa. Jos taas asia onkin niin päin, että yhtä työntekijää porukalla syrjitään, kiusataan ja painostetaan esim. jäämään eläkkeelle, niin sen todistaminen on yleensä aika vaikeaa, mutta ei se ole tarpeellistakaan.
Työpaikoilla yleensä on valmiit, ennalta sovitut ja suunnitellut mallit ja työkalut joilla erilaisia ristiriitatilanteita ym. ongelmia avataan ja korjataan. Työpaikan hyvä yhteishenki ja työntekijöiden hyvinvointi on myös työnantajan etu.

Bessie

Lue lisää

Ongelmia työyhteisöön aiheuttava työntekijä pääsee yleensä keskustelemaan pomoonsa kanssa varhaisen puuttumisen mallin puitteissa ja sitä kautta työterveyshuoltoon. Jotainhan kiukuttelijalla on pielessä.

siilivain kirjoitti:

Ongelmia työyhteisöön aiheuttava työntekijä pääsee yleensä keskustelemaan pomoonsa kanssa varhaisen puuttumisen mallin puitteissa ja sitä kautta työterveyshuoltoon. Jotainhan kiukuttelijalla on pielessä.

Lue lisää

Ihan turha sitä on esimiesten syyksi laittaa kuten Bessie tuntuu tekevän. Ihan jokainen pomo käy keskusteluja ja työntekijän tulisi kertoa näissä tilaisuuksissa missä on vikaa tai probleemaa. Pomoja on helppo syyttää kaikesta, mutta sellaiset jotka ovat sitä tehneet, tietävät kuinka vaativaa on pystyä pärjäämään kaikkien alaisten kanssa edes siedettävästi.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan turha sitä on esimiesten syyksi laittaa kuten Bessie tuntuu tekevän. Ihan jokainen pomo käy keskusteluja ja työntekijän tulisi kertoa näissä tilaisuuksissa missä on vikaa tai probleemaa. Pomoja on helppo syyttää kaikesta, mutta sellaiset jotka ovat sitä tehneet, tietävät kuinka vaativaa on pystyä pärjäämään kaikkien alaisten kanssa edes siedettävästi.

Lue lisää

Joo. Se on jännä että kuhistaan siellä missä asiat ei ratkea ja ei sitten suuta avata siinä kohden mikä on just sitä varten järjestetty. Selän takana ja porinapiireissä on niin helppoa juoruta. Asiat muuttuu ja paisuu. Pomolta vaaditaan tänä päivänä todella vahvaa luonnetta ja itsetuntoa siihen puun ja kuoren väliin. Ei käy kateeksi.

Ei ole taloudellisia ongelmia, eikä pientä eläkettäkään tiedossa, vaikka olisi jäänyt eläkkeelle, kun eläkeikä alkoi.

No hehän vasta korvaamattomia ovat.
Pääsevät viime vuosiksi töihin ihan ulkomaille asti aaajatella.

Beng
Okei. Joillakinmon annettavaa, mut ei kyl kaikil.

Korjaus.


Siis syynä pitenävä elinikä-

=DW=

Kyllä, vanhuuseläkkeellä oleva voi mennä vaikka kokoaikaiseen työhön saa palkan ja eläkkeen, toki verottaja pitää huolen työtulosta.

No, sitä ei usko kukaan, että rahasta kiinni on. Sen verran heillä on omaisuuttakin ja miehellä hyvä eläke ja muutenkin talous kunnossa.

Eikä se nyt niin ihmeellistä ole, jos haluaa töitä tehdä, mutta tässä tapauksessa ei halua, ei jaksa, on kipeä ja haluaa sairaslomaa. Se siinä ihmetystä herättää, kun kuitenkin on eläkeikäinen ja vois jo vähän rentoutua.

Sitten täytyy olla joku muu syy.
Minusta on turha pohtia tuommoisia asioita.
Ei kuulu ulkopuolisille.

Heikunkeikku

Sehän se, kun nimenomaan "kuuluu" jatkuvana valituksena ja kiukutteluna töissä. Jos oliskin hiljaa ja normaalisti hoitais hommansa, niin ihan sama, vaikka satavuotiaaksi töitä tekisi, mutta kun on aikamoinen rasite työyhteisössä. Eikä ennen eläkeikää kiukutellut, vaan teki työnsä ja käyttäytyi ihan normaalisti.

Kaikenlaista!

Harvalle kelpasi.
Hamassa muinaisuudessa työnantajani, suurehko perusteollisuuden yritys, tarjosi 1928 syntyneille, silloin 55v ikäisille eläkettä kompensoiden erotuksen täyden eläkkeen ja kertymän välillä. Harvalle se sopi.
Sen jälkeen ei enää kyselty vaan ko. vuotena sytyneet laitettiin eläkkeelle em. ehdoilla. Katkeria ihmisiä!

Sitten ikäraja nousi 57:ään vuoteen ja, edellisestä oppineina, suurimmalle osalle se sopikin. Tuttavani luottamusmies kieltäytyi ja onnistui istumaan lm. huoneessaan 62 vuotiseksi saakka. Vaihtoi hiippakuntaa kahden vuoden kuluttua.

Ehkäpä pitkään samassa työpaikassa ja ehkä jopa samassa työssä olleet,ovat arimpia eläköityjiä?

Omalla kohdallani päätöksen teko oli helppo.
Olin koulutustani vastaavassa ammatissa vakituisessa työsuhteessa 7:n eri työnantajan kanssa joista 6 sijaitsi eri paikkakunnilla.
40v alkaen aloimme vaimoni kanssa karkeasti hahmottelemaan "eläköitymisiämme".
52 v ikäisenä luovuin viimeisestä vakituisesta ja aloin pätkimään. Työpätkä, työttömyysjakso jne.
Olipa sopivaa valmistautumista täydelliseen toimettomuuteen.
500 työttömyyspäivää, työttömyyseläke ja normaalille työeläkkeelle.
Eläkkeen työperäisiä ansaintavuosia vain 27kpl mutta eläkkeen pienuus ei tullut yllätyksenä.

Meillä oli tähän mahdollisuus ja ymmärrän kyllä, ettei se onnistu kaikilta mutta ovatkohan harkinneet edes mahdollisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Harvalle kelpasi.
Hamassa muinaisuudessa työnantajani, suurehko perusteollisuuden yritys, tarjosi 1928 syntyneille, silloin 55v ikäisille eläkettä kompensoiden erotuksen täyden eläkkeen ja kertymän välillä. Harvalle se sopi.
Sen jälkeen ei enää kyselty vaan ko. vuotena sytyneet laitettiin eläkkeelle em. ehdoilla. Katkeria ihmisiä!

Sitten ikäraja nousi 57:ään vuoteen ja, edellisestä oppineina, suurimmalle osalle se sopikin. Tuttavani luottamusmies kieltäytyi ja onnistui istumaan lm. huoneessaan 62 vuotiseksi saakka. Vaihtoi hiippakuntaa kahden vuoden kuluttua.

Ehkäpä pitkään samassa työpaikassa ja ehkä jopa samassa työssä olleet,ovat arimpia eläköityjiä?

Omalla kohdallani päätöksen teko oli helppo.
Olin koulutustani vastaavassa ammatissa vakituisessa työsuhteessa 7:n eri työnantajan kanssa joista 6 sijaitsi eri paikkakunnilla.
40v alkaen aloimme vaimoni kanssa karkeasti hahmottelemaan "eläköitymisiämme".
52 v ikäisenä luovuin viimeisestä vakituisesta ja aloin pätkimään. Työpätkä, työttömyysjakso jne.
Olipa sopivaa valmistautumista täydelliseen toimettomuuteen.
500 työttömyyspäivää, työttömyyseläke ja normaalille työeläkkeelle.
Eläkkeen työperäisiä ansaintavuosia vain 27kpl mutta eläkkeen pienuus ei tullut yllätyksenä.

Meillä oli tähän mahdollisuus ja ymmärrän kyllä, ettei se onnistu kaikilta mutta ovatkohan harkinneet edes mahdollisuutta.

Lue lisää

Työt kannattaa lopetella vielä silloin kun on hengissä,jos 60v alkaa olla mittarissa niin terveydellisiä ongelmia on jo useimmilla ja kuoleman riski senku kasvaa..

Anonyymi kirjoitti:

Työt kannattaa lopetella vielä silloin kun on hengissä,jos 60v alkaa olla mittarissa niin terveydellisiä ongelmia on jo useimmilla ja kuoleman riski senku kasvaa..

Niinpä! Mutta jos ei vaan "keksi" muuta, vaikka on ukko, ukolla hyvä eläke, on lapsia ja lapsenlapsia, on mökkiä, missä viettää aikaa, on omaisuutta, ettei nyt tarvitse ihan senttejä venyttää ym., ym. Työkään ei nyt ole mitään "haastavaa", vaan tylsää rutiininomaista suorittamista.

Toinen jää eläkkeelle, vaikkei ole ukkoa ja on pieni eläke ja asuntovelkaa!

Kummallista on joskus maailmanmeno!

Jos suht normaalisti elää, eikä älyttömiä kerrytä esim. kulutusluottovelkaansa ennen eläkkeelle jäämistä, niin kyllä pärjää, kun on töissä ollessa eläkettä kuitenkin kertynyt.

Eikä se eläkeikä kuitenkaan yllätyksenä tule, että hyvin ehtii taloutensa jotenkin kuntoon laittaa, ettei ihan tyhjänpäälle putoa. Totta on kuitenkin, että toiset osaavat taloudenpidon, kun toiset taas eivät.

Toi oli muuten hyvä näkökohta.

=DW=

13:26
Voi olla, että on hyvä lääkäri, joka tuntee vaivat.
Mutta en ole koskaan kuullut, että joku olisi töissä työterveydenhoidon takia. En.

Mietin sitäkin, että, jos henkilö marisee, niin voisko sanoa, että, mikäs nyt mättää? Tai oletko huomannut, että olet ärtynyt?
Vaatii tietenkin tyyliä kysyttäessä, mutta voi olla, että paise puhkeaa.

Beng
Tuntuu, että aloittajankin pinna on piukeena.
Entäs jos kaikilla siinä ryhmässä?
Tai
Entäs, jos ottaisi sellaisen moodin, että kukaan ei pilaa minun päivääni eikä tule aurinkoni eteen. Mitäs, jos tuo heijastuisi rentouttavasti takaisin.
Joka työpaikalla on maanantain manaaja.
Ne manaukset romuihin.

Ei meillä ole sellaista ”työterveyshuoltoa”, että sen takia kannattaa töitä tehdä. On enemmänkin näkösällä, kun Matti kirkossa, mutta varsinaista hoitoa ei sieltä saa! Ohjaavat omille terveysasemille ja sanovat, ettei ole lääkäriaikoja, eikä akuutit sairaudet kuulu heille.

Eikä kukaan nyt kiukuttelevalta eläkeikäiseltä kyselemään ala, että mikä mättää. Näkeehän sen, että ottaa päähän töitä tehdä, muttei jostain syystä voi luovuttaakaan. Kiinnostaa toisaalta kuitenkin, että mikä ihme pitää ihmisen töissä, missä ei halua olla.

Tuosta tekstistä ajattelin, että tosiaan, ihmiset voivat surra eri tavoin. Joku kyynelehtii ja toinen äkäilee.
Pitäisikin saada surra, kukin tavallaan. Hyvähän se olisi, jos sen voisi kertoa eikä umpioida.
Kyynelten lukumäärällä ei välttämättä mitata surua.
Se on jokaisen oma.

Beng

Minä tunnen montakin itseni lisäksi. Virallinen eläkeikäni oli 65, jäin eläkkeelle 65,4 v, keikkatyötä olen tehnyt toukokuun alkuun asti -19, nyt en enää jaksa ja päätin etten enää tee työtä. Tammikuus täytän 69.

Yhden naisen tunnen, joka on minun ikäiseni (71v) ja tekee vielä puolta aikaa töitä hoitoalalla. Hänen miehensä (73v) ajaa roska-autoa osa-aikaisesti.

Asuvat kahdestaan 170 neliöistä omaa taloa ja kaikki lapsensakin ovat hyvin omillaan toimeentulevia. Mutta kai sellaisen talon pitäminen, kunnossapito ja kiinteistövero ja sellainen jotain maksaa. Vai lieneekö heille työssäkäynti pelkkä harrastus tai kun on ikänsä tottuneet lähtemään töihin, niin ei muusta ymmärretä.

Itse olin 66v, kun heitin mopin ja lattialuutun nurkkaan. kauemminkin olisin jaksanut vielä, mutta sitten alkoi pelottamaan, että entä jos kupsahdankin yllättäen jo ennenkuin ehdin nauttimaan laiskanpäivistäni.

Tellukka kirjoitti:

Yhden naisen tunnen, joka on minun ikäiseni (71v) ja tekee vielä puolta aikaa töitä hoitoalalla. Hänen miehensä (73v) ajaa roska-autoa osa-aikaisesti.

Asuvat kahdestaan 170 neliöistä omaa taloa ja kaikki lapsensakin ovat hyvin omillaan toimeentulevia. Mutta kai sellaisen talon pitäminen, kunnossapito ja kiinteistövero ja sellainen jotain maksaa. Vai lieneekö heille työssäkäynti pelkkä harrastus tai kun on ikänsä tottuneet lähtemään töihin, niin ei muusta ymmärretä.

Itse olin 66v, kun heitin mopin ja lattialuutun nurkkaan. kauemminkin olisin jaksanut vielä, mutta sitten alkoi pelottamaan, että entä jos kupsahdankin yllättäen jo ennenkuin ehdin nauttimaan laiskanpäivistäni.

Lue lisää

Jäin työkyvyttömyyseläkkeelle, kun sain kertakaikkiaan tarpeekseni koko työnteosta, vaikka oli vielä asuntolainaa jäljellä. Eihän se eläke nyt kummoinen ole matalapalkkaisella, mutta kohta on asunto maksettu ja rahaakin säästössä. Täytyy vain välillä jotain priorisoida, että pärjää, mutta pärjää kuitenkin.

Ihan turha vedota siihen, ettei ole varaa jäädä eläkkeelle. Varsinkaan vuosikymmenien työuran jälkeen ja jatkaa "työuraa" kiukuttelemalla työkavereille.

Anonyymi kirjoitti:

Jäin työkyvyttömyyseläkkeelle, kun sain kertakaikkiaan tarpeekseni koko työnteosta, vaikka oli vielä asuntolainaa jäljellä. Eihän se eläke nyt kummoinen ole matalapalkkaisella, mutta kohta on asunto maksettu ja rahaakin säästössä. Täytyy vain välillä jotain priorisoida, että pärjää, mutta pärjää kuitenkin.

Ihan turha vedota siihen, ettei ole varaa jäädä eläkkeelle. Varsinkaan vuosikymmenien työuran jälkeen ja jatkaa "työuraa" kiukuttelemalla työkavereille.

Lue lisää

Sama tilanne. Hieman yli 50v minulla havaittiin sen tason krooninen sairaus, että kelan virkailijat kehoittivat hakemaan työkyvyttömyyseläkettä täydentävää kansaneläkettä.
Nyt, melkein 20 vuotta myöhemmin, eläkkeeni on nettoarvoltaan vieläkin alle 1000€ mutta misään vaiheessa en ole ollut vaikeuksissa.
Asun velattomassa osakkeessani. Lääkkeeni ovat kokonaan korvattavia joten vuosittaiset apteekkikulut jäävät alle 200€:n.

Terveenäkään ollessa en kuluttanut rahaa nautintoaineisiin. Teatteri ja mahdollisuuksien mukaan matkustelu ovat harrastuksiani paikallisen eläkeyhdistyksen lisäksi.

Tellukka kirjoitti:

Yhden naisen tunnen, joka on minun ikäiseni (71v) ja tekee vielä puolta aikaa töitä hoitoalalla. Hänen miehensä (73v) ajaa roska-autoa osa-aikaisesti.

Asuvat kahdestaan 170 neliöistä omaa taloa ja kaikki lapsensakin ovat hyvin omillaan toimeentulevia. Mutta kai sellaisen talon pitäminen, kunnossapito ja kiinteistövero ja sellainen jotain maksaa. Vai lieneekö heille työssäkäynti pelkkä harrastus tai kun on ikänsä tottuneet lähtemään töihin, niin ei muusta ymmärretä.

Itse olin 66v, kun heitin mopin ja lattialuutun nurkkaan. kauemminkin olisin jaksanut vielä, mutta sitten alkoi pelottamaan, että entä jos kupsahdankin yllättäen jo ennenkuin ehdin nauttimaan laiskanpäivistäni.

Lue lisää

Voi olla, että työ antaa vielä jotain. Toisaalta, mikäs este siihen on, jos on tyytyväinen.
Identiteetti?
Itsearvostus työn kautta?
Onko se jotakin enemmän kuin eläkeläinen.
Ekstrakierros maratonin jälkeen. Pari, kolme.

Beng

Anonyymi kirjoitti:

Voi olla, että työ antaa vielä jotain. Toisaalta, mikäs este siihen on, jos on tyytyväinen.
Identiteetti?
Itsearvostus työn kautta?
Onko se jotakin enemmän kuin eläkeläinen.
Ekstrakierros maratonin jälkeen. Pari, kolme.

Beng

Lue lisää

Työ ei antanut koskaan sen ihmeempää, kun rahaa ja puuhaa päiviksi. En ole kotoanikaan saanut työnteonmallia, enkä työtä arvostanut mitenkään ihmeemmin itsekään.

Ei kuvittele, kun tekee kevennettyä ja hakee sairaslomia, mutta jostain syystä vaan haluaa roikkua ”töissä”!