Meillä on kaksi soopeli lk collieta, toinen on hyvin omistuksenhaluinen ja mustasukkainen 6-vuotias uros ja toinen 8 viikoinen narttupentu. Meillä on pieni ongelma siinä, kun vanhempi on hyvin mustasukkainen leluistaan ja ruokakupistaan, ja pentu tyytyväisenä kävelee paikalle ja menee toisen ruokakupille! Vanhempi näyttää pennulle hampaita ja murisee, mutta eihän pentu siitä mitään ymmärrä..
Miten toimin???
Annanko vanhemman murista vai kiellänkö? Vanhempi on hyvin koulutettu ja uskoo kyllä puhetta! Annako vanhemman itse opettaa pennulle missä raja kulkee vai voiko se oikeasti satuttaa pentua?? Onko kenelläkään vastaavanlaisia kokemuksia tääläisestä tilanteesta???
Pelkään ettei vanhempi koskaan hyväksy pentua.. Hätäilenkö suotta, sillä ne ovat olleet yhdessä vasta vajaa viikon!! Ulkona pennun kanssa kyllä leikitään, mutta sisällä ongelmat alkavat!!!
Kiitos jo etukäteen!!
Miten toimin???
Annanko vanhemman murista vai kiellänkö? Vanhempi on hyvin koulutettu ja uskoo kyllä puhetta! Annako vanhemman itse opettaa pennulle missä raja kulkee vai voiko se oikeasti satuttaa pentua?? Onko kenelläkään vastaavanlaisia kokemuksia tääläisestä tilanteesta???
Pelkään ettei vanhempi koskaan hyväksy pentua.. Hätäilenkö suotta, sillä ne ovat olleet yhdessä vasta vajaa viikon!! Ulkona pennun kanssa kyllä leikitään, mutta sisällä ongelmat alkavat!!!
Kiitos jo etukäteen!!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Meille tuli russelipentu, kun spanielimme oli 10v. Aluksi oli paljon opittavaa kaikilla osapuolilla, koska vanhuksemme ei ollut kauhean tottunut muihin koiriin. Murinaa puolin ja toisin. Mutta ajan kuluessa molemmat tottuivat toisiinsa ja ovat nykyään kuin siskokset. Välillä jaksetaan vieläkin murista toiselle syödessä tai leluista, mutta se on ihan normaalia.
On täysin ymmärrettävää, että vanhus puolustaa lelujaan ja ruokaansa. Harvoin aikuinen koira kuitenkaan pentua tosissaan satuttaa.
Viikko on tosi lyhyt aika. Anna ajan kulua, vahdi tilannetta, ettei mitään pahempaa tapahdu vahingossakaan. Tuskin tapahtuu. Pennun pitää oppia kunnioittamaan vanhempaansa. Murisemalla koirat ilmaisevat itseään, ei oo mitenkään epänormaalia.
...näyttää tulokkaalle vain paikan lauman arvoasteikossa.
Oma narttumme oli 7v, kun urospentu tuli taloon. Pentu oli jopa hullunrohkea ja varmasti yritti nartustamme jonkinlaista emon korviketta jonkin aikaa. Kyllä siinä välillä kuului pennun kimakka uikutus, kun vanhus muistutti, ettei ole emo ja kohdeltavissa kuten oikea emo.
Siinäpä nuo vain tottuivat toisiinsa ja pentu sai vanhuksemme nuoreksi jälleen. Yhdessä remusivat monta vuotta. Nyt ei enää harvahammas mummeli jaksa innostua 6-vuotiaan nuorukaisen mesomiseen.
Kyllä ne lelut ja ruokakupit suosiolla vielä pois siiheksi asti kun pentu on jo alkanut tuoksua siltä omalta laumalta, eikä ole niin suuressa vaarassa joutua tikattavaksi vanhemman taholta.
Aina välillä näitä ikäviä juttuja sattuu, että vanhempi koira on joko vahingoittanut pentua tai peräti pentu on menettänyt henkensä, eipä tarvitse kuin tokaisu pennun pehmoiseen päähän, on mennyt hampaankasvu pieleen tai silmä puhki.
Muutama päivä menee, että vanhempi hyväksyy vieraan lauman pennun reviirilleen.
Susilaumassakaan ei pennuilla ole siinä lauman arvoasteikossa mitään merkitystä ja vieraan lauman pennut otetaan oitis hengiltä.
No hyvät lähtökohdat teillä kuitenkin siinä mielessä, että ovat eri sukupuolta.