Mun mutsi ja faija eros joku 3 vuotta sitten. Faija muutti Espooseen, pieneen yksiöön. Me asuttiin viel toistaseks siel meijän vanhas talos. Sit yks kaunis päivä mun mutsi toi meille jonkun äijän syömään, se oli tapaillu sitä, mut ei kertonu meille. Jonkun vuoden pääst se muutti meille ja pisti kaikki paikat uusiks, lukko oveen ja alko keksii omii sääntöi. Eka ks mä pidin sitä ihan ok tyyppinä, mut mä erehdyin ja erehdyin muuten aika pahasti. No ei menny kauaan ku se sai mutsin pään kääntymään, ja me muutettiin jonnekkin korpeen asuu. Sai se viel mutsin ostaa uuden isomman kalliimman auton, jotta senkin lapset mahtuis sinne, jotka käy tääl hesas joku 3 kertaa vuodes ja sillonkin ne pitää hakee koska niitten mutsi ei uskalla antaa niitten tulla dösäl. Ja "Jarmo" tietenkin alentuu siihen ja hakee ne sieltä, ja siinä menee helvetisti rahaa. Pian ku me oltiin muutettu tänne korpeen, tää "Jarmo" sai mutsin vielä ostamaan mökin jostain landelta, ja veneen sinne. No nyt ollaan täs päiväs, ja se on ihan hullu. Yks päivä se riiteli mutsin kaa ja päätti katkasta sähköt koko talosta, mun 7-vuotias pikkusisko pelästy ihan hirveesti. Se heitti kaikki mutsin kamat olohuoneeseen, koska se makkari oli kuulemma sen. Sit mutsi asu olohuonees
joku 7 päivää, kunnes se idiootti taas usko sitä et se pystyis lopettaa juomisen ja räyhäämisen. Kaiken tän paskan jälkeen mutsi ei vielkään tajuu et meijän tai sen ois paras muuttaa helvettiin. Se juo päiväs töitten jälkeen kaks sicpäkkii. Se juo ne mutsin rahoil, sit mä sanon mutsille "mul on rikki menneet kengät, käydäänkö ostaa uudet?" Mutsi siihen vastaa "Nyt ei oo rahaa." Mä saan sit
uudet kengät ehkä jonkun puolen vuoden sen jälkeen kun oon kysyny. Ja sillonkin se "Jarmo" suuttuu. Mitä mun pitäis tehä??? Faijalle ei voi muuttaa, hyvä et se maksaa yhtään meijän harrastuksii jne. Mitä mun pitäis tehä tai mitä meijän pitäis tehä??? Meit on mutsi,sisko,veli ja mä.
joku 7 päivää, kunnes se idiootti taas usko sitä et se pystyis lopettaa juomisen ja räyhäämisen. Kaiken tän paskan jälkeen mutsi ei vielkään tajuu et meijän tai sen ois paras muuttaa helvettiin. Se juo päiväs töitten jälkeen kaks sicpäkkii. Se juo ne mutsin rahoil, sit mä sanon mutsille "mul on rikki menneet kengät, käydäänkö ostaa uudet?" Mutsi siihen vastaa "Nyt ei oo rahaa." Mä saan sit
uudet kengät ehkä jonkun puolen vuoden sen jälkeen kun oon kysyny. Ja sillonkin se "Jarmo" suuttuu. Mitä mun pitäis tehä??? Faijalle ei voi muuttaa, hyvä et se maksaa yhtään meijän harrastuksii jne. Mitä mun pitäis tehä tai mitä meijän pitäis tehä??? Meit on mutsi,sisko,veli ja mä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
niinpä.....mitä pitäs tehä?
sitä on vaikee sanoo.....ainut asia mikä tulee mieleen on sosiaali viranomaset mut ei sekään kyllä hyvä idea oo.......mites sukulaiset? voisko niitä pyytää puhuun sun mutsille järkeä et se heittäs sen äijän helvettiin sieltä?
Riippuu vähän miten vanha sä oot?? Ootko käyny jo peruskoulun? Peruskoulun jälkeen oot "oikeestaan " vapaa?? lähtemään kotoa opiskelun merkeissä muualle asumaan . Omaan asuntoon voi hakea periaatteessa 16-17 vuotias. Saisit opiskelijatukia. Sosiaalitoimi auttaisi myös varmaan vuokrissa sun muissa, että pääsisit alkuun. Jos käyt vielä peruskoulua, niin kannattaa hakeutua muualle kouluun heti koulun loputtua. Voimia Sinulle.
En tiedä oletko sanonut äidillesi kuinka paljon kärsitte tilanteesta, mutta itse nuorena ollessani koin vastaavanlaisen tilanteen ja kirjoitin äidilleni kirjeen.
Olin puhunut äidilleni huonosta olostani, mutta se meni jokpäiväisen valittamisen piikkiin. Kirjoitin hänelle kirjeen, jolla oli suuri vaikutus. En syyttänyt häntä siinä juurikaan vaan kerroin kuinka me ( sisareni) kärsimme tilanteesta. Olin 15v ja osasin hieman tunteilla siinä kirjeessä. Jälkeenpäin äitini sanoi itkeneensä kun luki sen. Jätin sen aamulla kouluun lähtiessäni hänen käsilaukkuunsa josta hän löysi sen ja luki sen yksinään. Kerroin kirjeessä että rakastin häntä ja ymmärsin häntä että hän rakastaa miestään jne. N. puoli vuotta tapahtuneen jälkeen, äitini erosi isäpuolestani ja elämämme palautui raiteilleen.
Jos päädyt kirj. sen kirjeen, niin kirjoita se vielä vaikka koneella. Kerroppa meillekin mikä oli reaktio. Takuuseen en mene, että jotain tapahtuisija mistä sitä tietää haluaako äitisi edes erota. Ehkä se kuitenkin antaa ajattelemisen aihetta..
Todellisuudessa äitisi varmaan kärsii itsekin sillä te olette hänelle tärkeitä. Aikuisten on vaan joskus niin vaikeata tehdä ratkaisuja, esim. elämänmuutoksista, työstä ja taloudellisesta tilanteesta johtuen. Ja äitisi varmaan rakastaa miestään. Ehkä sitä vaan odottaa että kaikki kääntyy parhain päin...
ja kuuro ja mykkäkin välillä. Ikävä kyllä, sillä monilta pahoinpitelyiltä ja muilta ikäviltä tilanteilta välyttäisiin jos näin ei olisi.
Mutta asiaan, olen muuten samoilla linjoilla kanssasi paitsi tuosta kirjeen kirjoitustavasta. Itse suosittelisin ihan vanhanajan kunnon käsin kirjoitettua kirjettä, koska monien mielestä se on yksilöllisempi kuin koneella kirjoitettu. Kai se on siinä kun kaikki viralliset paperit kirjoitetaan tietokoneella että käsin kirjoitetulla on usein tehostettu vaikutus.
sossun puheille ja vähän äkkiä..... tai soita ainakin joillekkin viranomaisille niin ne tietää mitä tehä tai soita sílle sun oikeelle iskälle
tuttu juttu tuo!Meil vaan ei oo isä asunna sit 11 vuoteen,ei ees käyny kattoo,nyt 14.Yx päivä äippä toi meille yhen"Penan"syömään,ja viikon pääst se jo asuki meil.Se omi koko kämpän,ryntäili mun huoneesee miten sattu ja syytti äippää huorimisesta.Sit yx päivä äippä yllätti sen tutkimast mun alkkareit ja "pena" puolusti et se oli ettiny spermaa niist ja et se koitti suojella mua.Yx viikonloppu tulin illal kotii ja se oli repiny kaiken mun huoneest palasix ja kirjottanu punasel maalil seinää:"Huora!",Sit se jauho et me oltii sen omaisuutta....No minäpä sanoin et nyt riitti ja soitin kytät,myöhemmi todettii höyrähtäneex,mutten viel kää luota yhteen kää miehee...vaik tapauksest 5 vuotta...