vastauksia kiitos...

Reaalin matikkaa ei ole olemassakaan.

Matematiikassa ja reaalissa saa olla taulukkokirja mukana, kunhan sen vie tarkastettavaksi tarpeeksi ajoissa.

1 Reaalikoe

Ylioppilastutkintoon sisältyy reaalikoe, jonka tarkoituksena on saada selville, onko opiskelija omaksunut lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttanut lukion tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden reaaliaineiden hallinnassa (lukiolaki, 18. § 629/1998).
Reaalikokeeseen osallistuvalta edellytetään, että hän on opiskellut vähintään kahden kokeeseen sisältyvän oppiaineen pakolliset kurssit. Jos toinen näistä oppiaineista on psykologia, jossa ei ole pakollisia lukiokursseja, edellytetään vähintään kolmen psykologian lukiokurssin opiskelua.
2 Koetehtävät

Reaalikoe sisältää tehtäviä, jotka koskevat uskontoa, elämänkatsomustietoa, psykologiaa, filosofiaa, historiaa, yhteiskuntaoppia, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa ja maantietoa.
Kokelaan on reaalikokeeseen ilmoittautuessaan valittava, vastaako hän evankelis-luterilaisen uskonnon (RR), ortodoksisen uskonnon (RO) vai elämänkatsomustiedon (RY) tehtäviin. Valinta ei ole sidoksissa mahdolliseen uskontokunnan jäsenyyteen. Ilmoittautumisen yhteydessä tehty valinta on kokelasta sitova, eikä siitä voi koetilanteessa poiketa. Jos esim. evankelis-luterilaiset tehtävät valinnut vastaa elämänkatsomustiedon tehtäviin, jätetään suoritukset arvostelematta. Hyväksyttyä tai hylättyä reaalikoetta uusimaan ilmoittautuessaan kokelas saa halutessaan vaihtaa aikaisemmin valitsemansa katsomusaineen toiseen.
Reaalikokeen tehtävät laaditaan valtioneuvoston lukiolain 10. §:n nojalla antamassa tuntijakopäätöksessä määrättyjen pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärien perusteella.
Tehtäviä annetaan eri aineista seuraavasti:

I evankelis-luteri- 9 1 jokeritehtävä
lainen uskonto
II ortodoksinen 9 1 jokeritehtävä
uskonto
III elämän- 9 1 jokeritehtävä
katsomustieto
IV filosofia 5 1 jokeritehtävä
V psykologia 9 1 jokeritehtävä
VI historia ja 15 1 jokeritehtävä
yhteiskuntaoppi
VII fysiikka 15 1 jokeritehtävä
VIII kemia 7 1 jokeritehtävä
IX biologia 7 1 jokeritehtävä
X maantieto 7 1 jokeritehtävä

Lautakunta voi antaa myös muita oppiaineita koskevia sekä oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Esimerkiksi terveystietoa voidaan käsitellä eri näkökulmista edellä mainittujen aineiden tehtävissä.
Annetuista tehtävistä kokelas saa vastata enintään kahdeksaan. Vastaaminen ei edellytä kouluopintoja kyseessä olevassa aineessa.
Mikäli reaalikokeen tehtävä on kaksi- tai useampiosainen (kohdat a, b jne.), vastataan molempiin tai kaikkiin osatehtäviin. Jos tehtävä on vaihtoehtoinen, vastataan vain A-, B- tai C-tehtävään.
3 Koetarvikkeet
3.1 Koepaperit

Koepapereina käytetään konseptipapereita (A3 taitettuna) ja niiden puolikkaita (A4) sekä millimetripaperia. Koulu antaa paperit valmiina kokelaille. Koepapereihin jätetään 3-5 ruudun levyinen marginaali.
Koepapereissa tulee olla koulun numero ja nimi painettuna tai leimattuna, kokelaan numero ja nimikirjoitus sekä nimen selvennös.
3.2 Kirjoitusvälineet

Arvosteltaviksi tarkoitetut lopulliset suoritukset jätetään selvästi ja siististi kirjoitettuina. Kirjoitus- ja piirustusvälineenä käytetään lyijykynää, jonka jälki on vaivattomasti luettavissa (esim. HB tai nro 2).
Piirroksissa on lupa käyttää värikyniä. Punakynää saa kuitenkin käyttää vain opettaja arvostellessaan suoritukset.
3.3 Apuvälineet

Reaalikokeessa saa käyttää tavanmukaisten kirjoitus- ja piirustusvälineiden lisäksi ylioppilastutkintolautakunnan ohjeiden mukaisia laskimia ja taulukkokirjoja. Käytettäväksi tarkoitetut laskimet ja taulukkokirjat on jätettävä viimeistään päivää ennen koetta rehtorille tai hänen määräämälleen opettajalle tarkastettavaksi. Tarkastetut laskimet ja taulukkokirjat palautetaan kokelaille koetilaisuuden alkaessa.
Koetilaisuuteen ei saa tuoda muita kuin lautakunnan hyväksymiä apuvälineitä. Erityisesti koetilaisuuteen ei saa tuoda matkapuhelimia eikä muita viestintävälineitä.
3.3.1 Laskin

Reaalikokeessa ei sallita laskimia, jotka sisältävät symbolisia toimituksia, kuten esimerkiksi derivointia ja integrointia.
Laskin saa olla ohjelmoitava, mutta siinä saa olla vain sellaisia kiinteästi rakennettuja ohjelmistoja, jotka antavat tuloksen pelkästään numeerisessa tai graafisessa muodossa. Kokeessa ei saa olla mukana irrallisia laskimenkäyttöohjeita, ohjelmakortteja eikä kaapeleita tai muita viestintään tarkoitettuja välineitä. Kokelaan on tyhjennettävä laskimen muisti ja nollattava ohjelmistot (täydellinen RESET-toiminta), ennen kuin hän jättää laskimen tarkastettavaksi. Kokelaan on selitettävä tyhjennysmenetelmä opettajalle, jotta opettaja voi varmistua, että muisti todella on tyhjentynyt. Epäselvissä tapauksissa laskinta ei saa hyväksyä käytettäväksi kokeessa.
Laskimen ohjelmoitavuus ei ole kokeen kannalta tärkeä. Tehtävät laaditaan siten, että ne voidaan suorittaa laskimella, jossa ei ole ohjelmointimahdollisuutta tai graafista näyttöä.
Kokeen aikana laskimia tai taulukkokirjoja ei ole lupa lainata toisilta kokelailta. Jos kokeen aikana jokin laskin joutuu epäkuntoon tai muuta ennalta arvaamatonta sattuu, saa valvova opettaja antaa koulun hankkiman varakoneen lainaksi kokelaalle.
3.3.2 Taulukkokirjat

Reaalikokeessa sallitaan seuraavien taulukkokirjojen käyttö:

* MAOL: MAOL-taulukot, Otava (sekä vastaava ruotsinnos)
* Ranta - Tiilikainen: Lukion taulukot, WSOY.

Kokeessa on lupa käyttää samanaikaisesti kumpaakin taulukkokirjaa.
Muiden taulukkokirjojen käyttöön on pyydettävä lautakunnan lupa. Käyttölupa ei saa olla viittä vuotta vanhempi.
Taulukkokirjoissa saa olla ainoastaan omistajaa koskevia lisämerkintöjä. Todetut painovirheet on lupa korjata, mutta taulukkokirjoihin ei saa lisätä mitään kirjoitettuja tai monistettuja tietoja eikä alleviivauksia. Tämä koskee myös sellaisia tietoja, jotka sisältyvät toisiin sallittuihin taulukkokirjoihin.
4 Koetehtävien käsittely

Vastauksen otsikoksi merkitään aineryhmän ja tehtävän numero, esim. VI:3, mutta ei itse tehtävää.
Eri aineiden vastaukset kirjoitetaan eri arkeille. Jos kokelas kirjoittaa saman aineen vastauksia samalle arkille, on vastausten väliin jätettävä riittävästi tyhjiä rivejä, jotta eri tehtävien vastaukset erottuvat selvästi toisistaan. Jos kokelas on kirjoittanut eri aineiden vastauksia samalle arkille, jaetaan paperi leikkaamalla, mikäli mahdollista, tai siitä otetaan oikeaksi todistettu jäljennös. Alkuperäiseen paperiin on merkittävä, mitä ainetta varten siitä on otettu jäljennös, ja jäljennökseen, missä alkuperäinen vastaus on. Väärien aineiden mukana lähetetyt vastaukset tai niiden osat voivat jäädä arvostelussa huomioon ottamatta, jollei virhettä korjata ajoissa.
Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilanteessa ne suoritukset, joita hän ei halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava. Näitä papereita ei lähetetä lautakuntaan, mutta mahdollisten kyselyjen varalta ne on syytä säilyttää koulussa yhden vuoden ajan.
5 Arvostelu

Suoritukset tarkastaa ja alustavasti arvostelee (esteetön) asianomaisen aineen opettaja.
Suorituksia arvioitaessa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin näkökohtiin.

Kypsyyttä osoittavan vastauksen tunnusmerkit:

* kokonaisuus on jäsennelty ja asiasisällöltään johdonmukainen
* tehtävän kannalta olennaisia tietoja on riittävästi; vastauksen pituus ja detaljitietojen määrä eivät sinänsä ole ansioita
* syitä ja seurauksia tarkastellaan asianmukaisesti eri näkökulmista
* esitetyt väitteet perustellaan selkeästi
* asioiden käsittely ilmentää tietojen ja taitojen itsenäistä hallintaa ja kykyä niiden soveltamiseen
* tehtäviin liittyviä aineistoja käytetään tarkoituksenmukaisesti.

Matemaattista käsittelyä edellyttävissä tehtävissä suureyhtälöt ja kaavat on perusteltava tavalla, joka osoittaa kokelaan hahmottaneen tilanteen oikein ja soveltaneen ratkaisussaan asianmukaista periaatetta tai lakia.

Heikon vastauksen tunnusmerkit:

* suorituksessa on selviä asiavirheitä
* ajatukset on ilmaistu epäselvästi tai epätarkasti
* esitetyt tiedot osoittavat, että kokelas on käsittänyt tehtävän väärin, tai ovat muuten selvästi epäolennaisia
* vastaus rakentuu pelkästään mielipiteiden varaan.

Lisäansiot:

* esitetyt tiedot asetetaan laajempiin asiayhteyksiin
* erityisesti pohdiskelua edellyttävissä tehtävissä erotetaan tosiasiat, perustellut kannanotot ja mielipiteet.

Lisäansiot otetaan huomioon kaikkien tehtävien arvioinnissa, mutta niiden merkitys korostuu erityisesti jokeritehtävissä.
5.1 Merkinnät

Opettajan tulee merkitä virheelliset kohdat punakynällä alleviivaten. Virheitä tai tehtävään kuulumattomia asioita sisältävien pitkien jaksojen kohdalla tehdään merkinnät marginaaliin. Vastauksen lopussa voidaan huomauttaa yleisluonteisista arvosteluun liittyvistä seikoista, kuten ansioista, puutteista, poikkeavista tietolähteistä tai opetukseen liittyvistä asioista.
Merkintöjen tekemiseen on käytettävä sellaista punakynää, joka jättää selvästi näkyvän, pysyvän jäljen. Tällaisia ovat punaiset kuulakynät ja punekynä, mutta eivät punaiset puiset värikynät. Punainen väri on varattu opettajien merkintöjä varten, lautakunnan sensorit käyttävät muita värejä. Tällä tavoin on jälkikäteen todettavissa, kenen merkinnöistä on kyse.
Opettaja voi pistemerkintöjensä yhteydessä perustella arviotaan.
5.2 Pisteet

Kustakin vastauksesta annetaan pistemäärä kokonaisin numeroin 0-6, jokeritehtävästä 0-9. Myös 0:n arvoinen suoritus on pisteitettävä ja otettava vastausten lukumäärää laskettaessa huomioon. Vastauksen pistemäärä merkitään sekä koesuoritukseen (punakynällä) että arvostelulomakkeeseen. Niiden tehtävien kohdalta, joihin kokelas ei ole vastannut, jätetään ruutu tyhjäksi.
Jokeritehtävien arvostelussa vastaavat pistemäärät 0-3 tavanmukaista arvostelua, 4 ja 5 neljää, 6 ja 7 viittä sekä 8 ja 9 kuutta tavallisen tehtävän pistettä.
Jos opettajan esteellisyyden takia jonkun kokelaan pistemäärät puuttuvat, on tästä huomautettava.
5.3 Pistevähennykset

Jos suoritus on epäselvä, sekava tai huomattavan epäsiisti, sen pistemäärää voidaan alentaa. Alentamisen syy on tällöin merkittävä koesuoritukseen.
Jos kokelas on vastannut evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon tai elämänkatsomustiedon tehtäviin sitovasta valinnastaan poiketen, näitä koesuorituksia ei oteta arvostelussa huomioon eikä niitä lasketa mukaan kokelaan vastausten kokonaismäärään.
Jos kokelas on vaihtoehtotehtävässä vastannut eri tehtäviin, opettaja arvostelee kaikki ja tekee asiasta merkinnän arvostelulomakkeen huomautussarakkeeseen. Lopullisessa arvostelussa otetaan huomioon pienimmän pistemäärän antava suoritus.
Jos kokelas on vastannut useampaan kuin kahdeksaan tehtävään, vähennetään kutakin yli menevää vastausta kohden pistesummasta luku, joka on summan kymmenluku 2. Jos esimerkiksi vastauksia on yhdeksän ja niistä saatu yhteispistemäärä on 41, vähennetään 6 (= 4 2) pistettä. Pistevähennys tehdään lautakunnassa.
6 Koesuoritusten lähettäminen ylioppilastutkintolautakuntaan

Kunkin aineen pisteiden merkitsemistä varten on oma arvostelulomake. Opettaja merkitsee antamansa pisteet lomakkeeseen huolellisesti oikean kokelaan riville ja oikeiden tehtävien kohdalle. Kokelaan pisteiden yhteissummaa ei merkitä lomakkeeseen. Kunkin kokelaan reaalikokeen vastausten kokonaismäärä on tarkistettava ja merkittävä historian arvostelulomakkeeseen. Jos kokelas ei ole saapunut reaalikokeeseen tai ei jätä minkään aineen suoritusta arvosteltavaksi, merkitään historian arvostelulomakkeeseen reaalikokeen vastausten lukumäärälle varattuun ruutuun kirjaintunnus K (keskeyttänyt).
Arvostelulomakkeiden viimeisen sivun kääntöpuolelle on merkittävä käytetyt oppikirjat, kokeiden jakautuminen eri opettajille, päiväys sekä jokaisen opettajan allekirjoitus, nimen selvennös, virka-asema ja oppiarvo.
Kunkin aineen suoritukset pakataan omaan kuoreensa. Kuoren on oltava riittävän suuri ja kestävä. Kuorta ei saa liimata kiinni. Kuoreen merkitään lukion numero ja nimi sekä aineen nimi suurella, selvällä käsialalla. Jos saman aineen suorituksia on useassa kirjekuoressa, tulee kuoriin merkitä, kuinka monta kuorta on yhteensä. Myös tyhjät arvostelulomakkeet palautetaan lautakuntaan.
Kuoren sisällä on päällimmäisenä arvostelulomake ja sen jälkeen suoritukset arvostelulomakkeen mukaisessa kokelasnumerojärjestyksessä. Suoritusten mukana ei saa lähettää muita papereita, kuten anomuksia, lääkärintodistuksia tai lukitodistuksia.
Koesuoritukset lähetetään ylioppilastutkintolautakuntaan alustavasti arvosteltuina viikon kuluessa reaalikokeen suorittamisesta. Jos opettajalla on vähintään 41 kokelaan suoritukset arvosteltavanaan, suoritukset toimitetaan lautakuntaan viimeistään kahden viikon kuluessa kokeen suorittamisesta.
Kaikki saman oppiaineen suoritukset lähetetään yhdellä kertaa.
7 Hyväksytysti suoritetun reaalikokeen uusiminen, rekisteriote ja todistukset
7.1 Uusiminen

Hyväksytysti suoritetun reaalikokeen saa uusia kaksi kertaa. Kokelas voi uusia myös sellaisen reaalikokeen, josta hän on saanut arvosanan laudatur.
7.2 Rekisteriote

Kokelaalle, joka suorittaa tutkintoaan ajallisesti hajautetusti, annetaan pyynnöstä ylioppilastutkintorekisterin ote, josta ilmenevät hänen siihenastiset suorituksensa. Otteeseen merkitään kokelaan kullakin tutkintokerralla suorittamat kokeet, kunkin kokeen arvosana ja pistesumma. Reaalikokeesta merkitään pistesumma kaikista aineista, joihin kokelas on vastannut.
7.3 Todistukset

Jos tutkinnon ajallisesti hajautetusti suorittanut kokelas on uusinut reaalikokeen ennen ylioppilastutkintotodistuksen saamista, todistukseen merkitään reaalikokeen arvosanoista paras. Kokelas saa lisäksi todistuksen muista hyväksytyistä reaalikokeistaan.
Todistukseen merkitään arvosanan lisäksi kolmen eniten pisteitä tuottaneen oppiaineen nimilyhenne, ainekohtainen pistesumma ja vastausten lukumäärä kyseisessä aineessa, esim.: USK. 14/ 3 HIST. 18/ 4 FYS. 6/ 1