Taru Sormusten Herra kaikista kolmesta osasta???
Kandeeko lukea vai ei...
Ja vastatkaa nyt ihan aikanaan...pliis!
Kandeeko lukea vai ei...
Ja vastatkaa nyt ihan aikanaan...pliis!
mitä mieltä ootte???
---------------------------...
7463
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kaikkien fantasiaromaaneiden isä ja klassikko, ja sinä kysyt, kandeeko lukea?
on jo sinänsä ihme, jos et oo sit lukenu jo....tai siis jos muuten luet fantasiaa, sitähän mä taas en tiä....=)
Tietenki kannattaa! Sehän fantasiakirjallisuuden perusta.
Ensin Silmarillion ja Hobitti (sinne ja takaisin) ja sitten kaikki Sormusten herrat. Mieluummin alkuperäiskielellä jos siihen pystyt. Suomennoksissa ärsyttää aivan sanattomasti nimien ja paikannimien suomentaminen, lisäksi hieman liikaa epätarkkuuksia ja lipsuilua. Siis miksi pitää muutella nimiä? Raivostuttavaa. Ellei enkku taivu niin nauttii niistä suomeksikin.
Sormusten Herran alkuperäinen suomennos on ensinnäkin erinomainen. Lajinsa parhaimmistoa; harvoin noin hienoa työtä pääsee näkemäänkään.
Sen yli päästyäni pudotan sitten pommin: itse kirjasarja ei ole mielestäni erityisen huomiota herättävä. Ei sillä, ettenkö olisi lukenut sitä kolmesti. Näen kyllä Tarun ansiot edessäni, enkä kiellä sen merkitystä fantasiakirjallisuuden (joskin kyseenalaisena) perustana. Tolkienin työ on arvokasta ja kaunista, poikkeuksellisen huolellista - mutta hän tekee sen tiedemiehen ottein, ja kaikkine viitteineen Taru Sormusten Herrasta, Silmarillionista puhumattakaan, on varsinkin nuorille silmille puuduttavaa tekstiä. Kaiken kaikkiaan, hyvä kirja(sarja), vaan ei paras.
Vihjeenä niille, joille ajatus ei ole täysin vieras: kannattaa lukemisen sijaan kuunnella Sormusten Herra äänikirjoina. Itse ainakin tästä nautin.
Lord of the Rings on kiistatta hyvin kirjoitettu kirja, sen myöntävät lähes kaikki. Mutta se kuuluu niiden kirjojen joukkoon, jotka jakavat mielipiteitä aika rajusti - hirveän moni rakastaa sitä kirjaa ja toisaalta moni ei tajua ollenkaan mikä siinä muka on niin ihmeellistä. Olen ajatellut tämän johtuvan siitä, että LotR on kovin henkilökohtainen kirja (kirjoitettu "sydänverellä" niin kuin Tolkien sen sanoi). Niinpä se kuinka lähellä lukijan ja kirjailijan mielenlaatu ovat toisiaan vaikuttaa aivan olennaisesti siihen, mitä kirjasta on mieltä.
Kiistän ehdottomasti väitteen, että kirja on nuorille puuduttava - itse luin sen 10-vuotiaana ja niin on tehnyt moni muukin lopullisesti koukkuun jäänyt fani :) Päin vastoin kirjan suurimpia ansioita on minusta se, että siinä on tavara kaikenikäisille; sen voi lukea syvällisenä filosofiana tai vauhdikkaana seikkailukertomuksena. Kyse on mielenlaadusta. Paras ystäväni esimerkiksi pitää opusta vähän tylsänä, hänestä siitä puuttuu särmää. MInusta taas hänen lempikirjailijansa Oscar Wilde on kirjoittanut aivan liikaa särmää... Nautin kyllä Wildestä, mutta vain pieninä annoksina. Tähän liittyy myös se, että LotRista saa sitä enemmän irti, mitä enemmän on kiinnostunut kielestä - Tolkien oli tietenkin kielitieteilijä ja todella suuri osa kirjan oivalluksista ja vitseistä kiertyy jotenkin kieleen.
Mutta siitä olen yhtä mieltä, että suomennos on loistava ja erityisesti juuri ne nimet, joita edellä haukuttiin :)
ja pitääkin lukea :)