Palikka-talot

Kyllähän se eristerappaus yleensä tehdään sen verran paksuksi, ettei se:

a) mene rikki

eikä varsinkaan

b) kopise

Nyrkillä hakkaamalla ei erota kiviseinästä; kipeää tekee kumpikin.

styroxia vaan eps eristettä.. Tokihan siihen saa reiän lyömällä jos sellaisen haluaa. Usein herkästi vaurioituville alueille/korkeuksille laitetaan panssari verkko, joka kestää iskuja. Tämä ei littynyt mitenkään palikka ratkaisuun vaan eristysrappaukseen..

Heka & Pirre kirjoitti:

Kyllähän se eristerappaus yleensä tehdään sen verran paksuksi, ettei se:

a) mene rikki

eikä varsinkaan

b) kopise

Nyrkillä hakkaamalla ei erota kiviseinästä; kipeää tekee kumpikin.

Lue lisää

käykääpä koputtelemassa eristerapattuja kerrostaloja, niin tiedätte mikä on faktaa.

eli jos jollakulla on tulossa styroksirunkoinen talo, niin suosittelen tukevaa kolmikerrosrappausta vähintään.

mutta kommentoida täytyy, kumpi mahtaa ollakaan se "typerys" se joka talonsa "styroxista" tekee, vai nämä "tositietäjät" jotka eivät edes tiedä mistä ja mitä kommentoivat. Näppärä systeemi, antaa palaa vain.

häivääkään asiasta kirjoitti:

mutta kommentoida täytyy, kumpi mahtaa ollakaan se "typerys" se joka talonsa "styroxista" tekee, vai nämä "tositietäjät" jotka eivät edes tiedä mistä ja mitä kommentoivat. Näppärä systeemi, antaa palaa vain.

Lue lisää

tämä suami-24. Täällä osataan ajatella vain lammi, kastelli ja sipo-linjalla. Tai sitten porukka vaan trollaa huvin vuoksi.

Itselleni on tulossa Palikka-talo, tosin vasta suunnitteluvaiheessa. Hieno ja helppo systeemi, ei kannata antaa tuotetta koskaan näkemättömien tollojen häiritä. Tässä maassa on ihan tarpeeksi lautamökkejä.

Niille, jotka kuvittelevat fillarin tai jalkapallon menevän seinän läpi: kyllä se viimeistään teräsbetoniin pysähtyy =)

Termi "kivitalo" ei tietenkään oikein sovi Palikkaan, eipä tosin mihinkään muihinkaan harkkoratkaisuihin. Jos Palikalla olisi kunnollinen markkinointi, niin tuulipukukansakin ehkä tuntisi tuotteen eikä pitäisi sitä outona ja kartettavana. Mutta samapa tuo, tuulipukuporukka saa puolestani asua kastellissa ja ajaa nissancorollalla (tai pöyhkeimmät tuontimersulla)

Ville kirjoitti:

tämä suami-24. Täällä osataan ajatella vain lammi, kastelli ja sipo-linjalla. Tai sitten porukka vaan trollaa huvin vuoksi.

Itselleni on tulossa Palikka-talo, tosin vasta suunnitteluvaiheessa. Hieno ja helppo systeemi, ei kannata antaa tuotetta koskaan näkemättömien tollojen häiritä. Tässä maassa on ihan tarpeeksi lautamökkejä.

Niille, jotka kuvittelevat fillarin tai jalkapallon menevän seinän läpi: kyllä se viimeistään teräsbetoniin pysähtyy =)

Termi "kivitalo" ei tietenkään oikein sovi Palikkaan, eipä tosin mihinkään muihinkaan harkkoratkaisuihin. Jos Palikalla olisi kunnollinen markkinointi, niin tuulipukukansakin ehkä tuntisi tuotteen eikä pitäisi sitä outona ja kartettavana. Mutta samapa tuo, tuulipukuporukka saa puolestani asua kastellissa ja ajaa nissancorollalla (tai pöyhkeimmät tuontimersulla)

Lue lisää

No kyllähän tuo eriste rappaaminen on varsin suosittua esim: saksassa ja pikkuhiljaa tulossa suomeenkin.

Mutta tuossa harkkotyypissä ei ole raskaiden kivirakenteiden tuomia etuja.

Esim: tasalämpöisyys ja ilmaisenergioiden hyödyntäminen on tuossa samaa luokkaa kuin puurunkoisissa taloissa.

Seinät päällystetään sisäpuolelta kipsi levyillä. Levyt liimataan alustaansa. Seinä sii kopisevat ja laatoitus joka on tuolla alustalla kopisee myös.

Valuissa pitää olla tosi varovainen ja tukea kunnolla. Muutoin tulee helposti kieroa seinää.

jne jne.

asiallinen kirjoitti:

No kyllähän tuo eriste rappaaminen on varsin suosittua esim: saksassa ja pikkuhiljaa tulossa suomeenkin.

Mutta tuossa harkkotyypissä ei ole raskaiden kivirakenteiden tuomia etuja.

Esim: tasalämpöisyys ja ilmaisenergioiden hyödyntäminen on tuossa samaa luokkaa kuin puurunkoisissa taloissa.

Seinät päällystetään sisäpuolelta kipsi levyillä. Levyt liimataan alustaansa. Seinä sii kopisevat ja laatoitus joka on tuolla alustalla kopisee myös.

Valuissa pitää olla tosi varovainen ja tukea kunnolla. Muutoin tulee helposti kieroa seinää.

jne jne.

Lue lisää

ei näköjään ole mitään käsitystä aiheesta. Vai tasalämpöisyys ja ilmaisenergioiden huödyntäminen - mitä lie sekin sitten, tekeesö massiivi kivi itsessään energiaa ???

Kiva sellainen "tasalämpöisyys" carmasti, mutta pitäisi viellä saada ilmasto toimimaan niin että se olisi järkevästi hyödynnettävissä. Ulkolämpötilat kun voivat muutamassa tunnissa vaihdella 30 astetta tai enemmänkin, opeta siinä sitten "massiivikiveä" tssalämpöisyytensä kanssa. Eli jäähdytyshän siellä mieleen tulee, ja kun on energiaa hukattu jäähdyttämällä, seuraavassa hetkessä onkin jo tarpeen lyödä täydet lämmitystehot päälle, joten josko antaisi olla ;D noiden satujen. Millä "kivitalot" sisältä pinnoitetaan ;D ja miksi ei samaa tapaa voisi käyttää Palikassa ?

asiallinen kirjoitti:

No kyllähän tuo eriste rappaaminen on varsin suosittua esim: saksassa ja pikkuhiljaa tulossa suomeenkin.

Mutta tuossa harkkotyypissä ei ole raskaiden kivirakenteiden tuomia etuja.

Esim: tasalämpöisyys ja ilmaisenergioiden hyödyntäminen on tuossa samaa luokkaa kuin puurunkoisissa taloissa.

Seinät päällystetään sisäpuolelta kipsi levyillä. Levyt liimataan alustaansa. Seinä sii kopisevat ja laatoitus joka on tuolla alustalla kopisee myös.

Valuissa pitää olla tosi varovainen ja tukea kunnolla. Muutoin tulee helposti kieroa seinää.

jne jne.

Lue lisää

"Seinä sii kopisevat ja laatoitus joka on tuolla alustalla kopisee myös."

Tuo tuntuu usein olevan ainoa mitä "asiallisilla" kommentoijilla on sanottavana EPS-harkoista. On siinä melkoinen asiantuntemus jos seinää koputtelemalla osaa laittaa rakennusmateriaalit paremmuusjärjestykseen. Ilmeisesti puurunko kipsi-yhdistelmä on myös aivan anaalista?

kommentoida kun kirjoitti:

ei näköjään ole mitään käsitystä aiheesta. Vai tasalämpöisyys ja ilmaisenergioiden huödyntäminen - mitä lie sekin sitten, tekeesö massiivi kivi itsessään energiaa ???

Kiva sellainen "tasalämpöisyys" carmasti, mutta pitäisi viellä saada ilmasto toimimaan niin että se olisi järkevästi hyödynnettävissä. Ulkolämpötilat kun voivat muutamassa tunnissa vaihdella 30 astetta tai enemmänkin, opeta siinä sitten "massiivikiveä" tssalämpöisyytensä kanssa. Eli jäähdytyshän siellä mieleen tulee, ja kun on energiaa hukattu jäähdyttämällä, seuraavassa hetkessä onkin jo tarpeen lyödä täydet lämmitystehot päälle, joten josko antaisi olla ;D noiden satujen. Millä "kivitalot" sisältä pinnoitetaan ;D ja miksi ei samaa tapaa voisi käyttää Palikassa ?

Lue lisää

Massa tasaa lämpötiloja, massan on todettu VTT tutkimuksissa pienetävän lämmitystarvetta 5-15% olosuhteista riippuen. Raportit löytyvät VTT:n sivuilta.

EPS ei myöskää ole paloturvallisuudessa verrannillinen kiveen. EPS ei varsinaisesti pala, vaan sulaa jo varsin alhaisessa lämpötilassa. Tämän voi todeta pistämällä EPS palan halogeenilampun eteen.


Kanaverkkorappaus jonka tuo EPS talo vaatii on myös selvästi kivipohjan rappaamista kalliimpi.

Jos ulkolämpötila vaihtuu 30 astetta muutamassa tunnissa, kuten sattuu kerran pari vuodessa, massa on taas edullinen verrattuna ESP pirttiin, jossa lämmitystä topdella joudutaan säätämään tapista tappiin.


Eli tuo jäähdytys lämmitys sekvenssi pätee nimenomaan kevyt rakenteisessa talossa. Raskaat rakenteet eivät reagoin noin. Vertaa esimerkisi varaavaatakkaa ja kiertoilmatakkaa.

Kopo antaa talosta halvan mielikuvan. Varsinaiseen laatuun se ei toki vaikuta.

Nöykkiössä katselin tuollaisen EPS talon tekoa, ja ainakin ko kohteessa seinät eivät olleet pysyneet suorina valun aikana.

tutkittua tietoa kirjoitti:

Massa tasaa lämpötiloja, massan on todettu VTT tutkimuksissa pienetävän lämmitystarvetta 5-15% olosuhteista riippuen. Raportit löytyvät VTT:n sivuilta.

EPS ei myöskää ole paloturvallisuudessa verrannillinen kiveen. EPS ei varsinaisesti pala, vaan sulaa jo varsin alhaisessa lämpötilassa. Tämän voi todeta pistämällä EPS palan halogeenilampun eteen.


Kanaverkkorappaus jonka tuo EPS talo vaatii on myös selvästi kivipohjan rappaamista kalliimpi.

Jos ulkolämpötila vaihtuu 30 astetta muutamassa tunnissa, kuten sattuu kerran pari vuodessa, massa on taas edullinen verrattuna ESP pirttiin, jossa lämmitystä topdella joudutaan säätämään tapista tappiin.


Eli tuo jäähdytys lämmitys sekvenssi pätee nimenomaan kevyt rakenteisessa talossa. Raskaat rakenteet eivät reagoin noin. Vertaa esimerkisi varaavaatakkaa ja kiertoilmatakkaa.

Kopo antaa talosta halvan mielikuvan. Varsinaiseen laatuun se ei toki vaikuta.

Nöykkiössä katselin tuollaisen EPS talon tekoa, ja ainakin ko kohteessa seinät eivät olleet pysyneet suorina valun aikana.

Lue lisää

Siis miksi kommentoida kun ei ole mitään tietoa tai osaamista asiaan. Hokemana pätkä asiayhteydestään irroitettuna jostain "tutkimuksesta" jossa tutkittiin mitä ?? Betoni ei taatusti pala. Ja mitä tulee ns. muidenkin "kivitalojen" paloturvallisuuteen, niin olisi ehkäpä opettavaisinta kysistä vaikka aluksi joltain oikealta palomieheltä, mikä niissä taloissa palaa, rungon palaminen ei ole se ongelma, päinvastoin, kivirakenteinen runko useasti hankaloittaa sammutustöitä ja tekee nistä entistäkin ennaltaarvaamattomampia ja vaarallisempia. Siis talot yleensä syttyvät, ja palavat iloisesti sisustuksensa ansiosta - eikä runkorakenteensa takia. Kuuma tulee noilla "varaavilla rakenteilla". Mutta onhan tuo kivaa "massiivirakeneteisten tosikivitalokauppiaiden myyntihömppää" ja Suomalainen raasu uskoo ;D

Eristävyyteen ?? Paloturval... kirjoitti:

Siis miksi kommentoida kun ei ole mitään tietoa tai osaamista asiaan. Hokemana pätkä asiayhteydestään irroitettuna jostain "tutkimuksesta" jossa tutkittiin mitä ?? Betoni ei taatusti pala. Ja mitä tulee ns. muidenkin "kivitalojen" paloturvallisuuteen, niin olisi ehkäpä opettavaisinta kysistä vaikka aluksi joltain oikealta palomieheltä, mikä niissä taloissa palaa, rungon palaminen ei ole se ongelma, päinvastoin, kivirakenteinen runko useasti hankaloittaa sammutustöitä ja tekee nistä entistäkin ennaltaarvaamattomampia ja vaarallisempia. Siis talot yleensä syttyvät, ja palavat iloisesti sisustuksensa ansiosta - eikä runkorakenteensa takia. Kuuma tulee noilla "varaavilla rakenteilla". Mutta onhan tuo kivaa "massiivirakeneteisten tosikivitalokauppiaiden myyntihömppää" ja Suomalainen raasu uskoo ;D

Lue lisää

Kivi ei pala, joten palo ei syty eikä etene rungossa.

Kieliasusta päätellen edellinen kirjoittaja on kuuluisa Sofi, joka rakenteli talon päivässä nuista kalalaatikoista ja tietysti halvalla. Todellisuudessa kirjoitukset tulevat suoraan Palikka "keksijältä". Ainakin messuilla puhe oli juuri tuota alatyyliä. Ei ihme, ettei kalalaatikkotaloja paljoa rakenneta.


VTT:n raportti on muistaakseni RTE627/05.


Saako kalalaatikkotalo alennusta palovakuutuksesta???

kommentoida kun kirjoitti:

ei näköjään ole mitään käsitystä aiheesta. Vai tasalämpöisyys ja ilmaisenergioiden huödyntäminen - mitä lie sekin sitten, tekeesö massiivi kivi itsessään energiaa ???

Kiva sellainen "tasalämpöisyys" carmasti, mutta pitäisi viellä saada ilmasto toimimaan niin että se olisi järkevästi hyödynnettävissä. Ulkolämpötilat kun voivat muutamassa tunnissa vaihdella 30 astetta tai enemmänkin, opeta siinä sitten "massiivikiveä" tssalämpöisyytensä kanssa. Eli jäähdytyshän siellä mieleen tulee, ja kun on energiaa hukattu jäähdyttämällä, seuraavassa hetkessä onkin jo tarpeen lyödä täydet lämmitystehot päälle, joten josko antaisi olla ;D noiden satujen. Millä "kivitalot" sisältä pinnoitetaan ;D ja miksi ei samaa tapaa voisi käyttää Palikassa ?

Lue lisää

sieniä kuin tämänkin "piratti" kirjoituksen tekijä:

http://www.palikka.fi/piraatti.htm

Kysymys kuuluu. Ostaisitko tältä tyypiltä yhtään mitään rakennusmateriaalia elämäsi suurimpaan investointiin? Vai luottaisiko sittenkin sellaisiin ratkaisuihin, joita on käytetty jo kenties vuosikymmeniä?

Kaikki EPS aiheuttaa vakavia homevauriotoita, jos sen myynti ei kartuta Palikan kassaa?? Vai miten tuota nyt pitäisi tulkita.

niinpä niin kirjoitti:

Kivi ei pala, joten palo ei syty eikä etene rungossa.

Kieliasusta päätellen edellinen kirjoittaja on kuuluisa Sofi, joka rakenteli talon päivässä nuista kalalaatikoista ja tietysti halvalla. Todellisuudessa kirjoitukset tulevat suoraan Palikka "keksijältä". Ainakin messuilla puhe oli juuri tuota alatyyliä. Ei ihme, ettei kalalaatikkotaloja paljoa rakenneta.


VTT:n raportti on muistaakseni RTE627/05.


Saako kalalaatikkotalo alennusta palovakuutuksesta???

Lue lisää

Kuten todettu, runko ei ole se ongelma. Esim. puurunko on palomiesten kannalta helppo sammuttaa, sen kun saa auki helposti, eikä siellä pääse palo salassa etenemään. En tiedä mitä Sofi on asiasta mieltä, enkä tiedä kalalaatikoista tehtävistä taloista, enkä myöskään messuilla käytettävistä "tyyleistä", kun niissä viitsi käydä. Palikkaa en valitettavasti ole keksinyt, mutta olen kuitenkin "riittävän avarakatseinen" etten ala asiasta josta ei ole ymmärrystä - "päätäni aukomaan". Mutta päivänjatkoja sinne Sipokauppaan ;D

on syönyt samoja kirjoitti:

sieniä kuin tämänkin "piratti" kirjoituksen tekijä:

http://www.palikka.fi/piraatti.htm

Kysymys kuuluu. Ostaisitko tältä tyypiltä yhtään mitään rakennusmateriaalia elämäsi suurimpaan investointiin? Vai luottaisiko sittenkin sellaisiin ratkaisuihin, joita on käytetty jo kenties vuosikymmeniä?

Kaikki EPS aiheuttaa vakavia homevauriotoita, jos sen myynti ei kartuta Palikan kassaa?? Vai miten tuota nyt pitäisi tulkita.

Lue lisää

alkaako "kivi-ihmiset" pikkuhiljaa ajatella teidän "oikeiden kivitalojen"-myyjien juttuja ;D

on syönyt samoja kirjoitti:

sieniä kuin tämänkin "piratti" kirjoituksen tekijä:

http://www.palikka.fi/piraatti.htm

Kysymys kuuluu. Ostaisitko tältä tyypiltä yhtään mitään rakennusmateriaalia elämäsi suurimpaan investointiin? Vai luottaisiko sittenkin sellaisiin ratkaisuihin, joita on käytetty jo kenties vuosikymmeniä?

Kaikki EPS aiheuttaa vakavia homevauriotoita, jos sen myynti ei kartuta Palikan kassaa?? Vai miten tuota nyt pitäisi tulkita.

Lue lisää

http://www.palikka.fi/halki.html

Jätkähän on ihan kuutamolla...

paniikkia sinuunkin ;D kirjoitti:

alkaako "kivi-ihmiset" pikkuhiljaa ajatella teidän "oikeiden kivitalojen"-myyjien juttuja ;D

mieti nyt oikeasti, seinät styroksia. eikö se ole hiukan niin kuin modernisoitu satu kolmesta pienestä porsaasta ?

mikä hullu kirjoitti:

http://www.palikka.fi/halki.html

Jätkähän on ihan kuutamolla...

se on tosiaan ottanut jotain todella väkeviä aineita ennen tuon kirjoitusta... hehe.

matkustelija kirjoitti:

se on tosiaan ottanut jotain todella väkeviä aineita ennen tuon kirjoitusta... hehe.

poitsuilta kuin mutuja, ja huh-huhutteluja kopinoista ja luuloja vaikka mistä, tietoa ei nimeksikään. Mutta sopiihan sitä tietäjäpellen ihmetellä maailmalla ihmeellisiä asioita ;D Ehkäpä se ymmärtämyksesi ja tietämyksesi kasvaa.
Vai seinät styroxia ;D Mikähän kelpuutetaan sitten näiden "klovnien" mukaan kivitalo luokkaan, 14 cm raudoitettu valettu betoniseinä kun ei tunnu riittävän.
Sienimäinen kelluva kivi kyllä kelpuutetaan, samoten toisiinsa EPS;llä sidotut sepeliseokset. Parhaana taidetaan pitää EPS:llä yhteensidottuja valuharkkoja, jotenkin tuo pilkattu "styroxi" tuntuu vaan olevan kovin tärkeä ja välttämätön materiaali että voivat "tosimiehet" rakennella "oikeita kivitaloja". Eli kenen mahtaisi olla syytä tarkistuttaa se "menttaalinen" terävyys ;D

tutkittua tietoa kirjoitti:

Massa tasaa lämpötiloja, massan on todettu VTT tutkimuksissa pienetävän lämmitystarvetta 5-15% olosuhteista riippuen. Raportit löytyvät VTT:n sivuilta.

EPS ei myöskää ole paloturvallisuudessa verrannillinen kiveen. EPS ei varsinaisesti pala, vaan sulaa jo varsin alhaisessa lämpötilassa. Tämän voi todeta pistämällä EPS palan halogeenilampun eteen.


Kanaverkkorappaus jonka tuo EPS talo vaatii on myös selvästi kivipohjan rappaamista kalliimpi.

Jos ulkolämpötila vaihtuu 30 astetta muutamassa tunnissa, kuten sattuu kerran pari vuodessa, massa on taas edullinen verrattuna ESP pirttiin, jossa lämmitystä topdella joudutaan säätämään tapista tappiin.


Eli tuo jäähdytys lämmitys sekvenssi pätee nimenomaan kevyt rakenteisessa talossa. Raskaat rakenteet eivät reagoin noin. Vertaa esimerkisi varaavaatakkaa ja kiertoilmatakkaa.

Kopo antaa talosta halvan mielikuvan. Varsinaiseen laatuun se ei toki vaikuta.

Nöykkiössä katselin tuollaisen EPS talon tekoa, ja ainakin ko kohteessa seinät eivät olleet pysyneet suorina valun aikana.

Lue lisää

"Piikkiön piraatteja", ei siis Palikka-talo. Minäkin kävin siellä ihmettelemässä ja kamalalta näytti.
Naapureiden mukaan siitä piti tulla eps-harkon mainostalo, mutta homma kusi, kun julkkis-rakennuttaja tuomittiinkin lapsenraiskauksesta....
Just joo!

matkustelija kirjoitti:

mieti nyt oikeasti, seinät styroksia. eikö se ole hiukan niin kuin modernisoitu satu kolmesta pienestä porsaasta ?

taloista kivirunko on varmaan siinä viisaan porsaan talossa. Ne kaksi muutahan on oljesta ja....

Ville kirjoitti:

tämä suami-24. Täällä osataan ajatella vain lammi, kastelli ja sipo-linjalla. Tai sitten porukka vaan trollaa huvin vuoksi.

Itselleni on tulossa Palikka-talo, tosin vasta suunnitteluvaiheessa. Hieno ja helppo systeemi, ei kannata antaa tuotetta koskaan näkemättömien tollojen häiritä. Tässä maassa on ihan tarpeeksi lautamökkejä.

Niille, jotka kuvittelevat fillarin tai jalkapallon menevän seinän läpi: kyllä se viimeistään teräsbetoniin pysähtyy =)

Termi "kivitalo" ei tietenkään oikein sovi Palikkaan, eipä tosin mihinkään muihinkaan harkkoratkaisuihin. Jos Palikalla olisi kunnollinen markkinointi, niin tuulipukukansakin ehkä tuntisi tuotteen eikä pitäisi sitä outona ja kartettavana. Mutta samapa tuo, tuulipukuporukka saa puolestani asua kastellissa ja ajaa nissancorollalla (tai pöyhkeimmät tuontimersulla)

Lue lisää

Kyllä EPS-muottiharkoista tehty talo kestää. Toki kaikki saa rikki, jos haluaa. Menee se jalkapallo ikkunastakin läpi. Kyllä pitää olla melko typerä, jos itse potkii palloa tai antaa lasten lämäreitä vedellä seinään.

Muottiharkkojärjestelmä kestää rakenteellisesti todella paljon. Siinä on sisällä 150mm teräsbetonia, joten se on käytännössä katsoen ainoa runkosysteemi joka kestää melkein mitä vaan. Katsokaa linkki ja ihmetelkää!!!!

http://www.icfmag.com/articles/features/Enduring_the_Elements.html#08

Eli onko se nyt niin suuri murhe, jos rappaukseen tulee joku lommo, jos systeemi muuten kestää lähes mitä vaan. Ja aina on mahdollisuus käyttää vaikka puuverhousta

Naisen ei kannata puuttua talon runkorakenteen valintaan. Kerrot vaan ukolle minkä väriset keittiönkaapit haluat, anna sen päättää tärkeät asia itse.

Ihan oikeasti: miksi eps-harkko on mielestäsi huonompi vain sillä perusteella että siinä kiviaines ja eriste ovat eri paikoissa kuin vaikkapa ns. lämpöharkoissa? (joiden saumat halkeilevat ekan talven aikana niin, että tuuli puhaltaa tupaan saakka)

Samaa Palikkaa voi käyttää anturasta vesikattoon saakka, ei tule kylmäsiltoja eri materiaalien rajapintoihin. Eikö tuo ole mielestäsi aika nerokasta?

Itse totesit olevasi suht tietämätön rakentamisesta, vaan torppasit sitten kuitenkin vankalla "asiantuntemuksellasi" miehesi idean... :)

Ihan yksinkertaisesti perustelu eristeen sijoittamiselle on sen toimiminen samalla valumuottina. Seinää kasatessa ei siten tarvitse nostaa kymmeniä tonneja betonia käsipelissä, vaan painavan tavaran voi "jälkiasentaa" pumppaamalla.

Ja tarkkaan ottaen uloimmaksi kerrokseksi ei jää eriste, vaan kolmikerrosrappaus = kiviaines. Niinpä Palikka-seinän rakenne vastaakin eristeharkkoseinää, paitsi että betonikerrokset eivät ole yhtä paksut. Lisäksi tulee bonuksena 50 mm ylimääräistä eristettä sisäpuolelle.

Oletko sitäpaitsi ikinä miettinyt miten ne "normaalit" eristeharkot pysyvät kasassa...? EPS-valuharkoilla kantavaksi seinäksi tulee aina monoliittinen (yhtä valua) oleva teräsbetoniseinä, joka kestää paikoillaan, vaikka EPSit putoaisivat ympäriltä.

EPS-harkkkotalot ovat oikeasti Ameriikan herkkua, mutta koska niitä ei saa valmiina avaimet-käteen-säältä-suojaan tms. talopaketteina, ei tuulipukutavikset uskalla niillä ryhtyä rakentamaan.

Naiselle kirjoitti:

Itse totesit olevasi suht tietämätön rakentamisesta, vaan torppasit sitten kuitenkin vankalla "asiantuntemuksellasi" miehesi idean... :)

Ihan yksinkertaisesti perustelu eristeen sijoittamiselle on sen toimiminen samalla valumuottina. Seinää kasatessa ei siten tarvitse nostaa kymmeniä tonneja betonia käsipelissä, vaan painavan tavaran voi "jälkiasentaa" pumppaamalla.

Ja tarkkaan ottaen uloimmaksi kerrokseksi ei jää eriste, vaan kolmikerrosrappaus = kiviaines. Niinpä Palikka-seinän rakenne vastaakin eristeharkkoseinää, paitsi että betonikerrokset eivät ole yhtä paksut. Lisäksi tulee bonuksena 50 mm ylimääräistä eristettä sisäpuolelle.

Oletko sitäpaitsi ikinä miettinyt miten ne "normaalit" eristeharkot pysyvät kasassa...? EPS-valuharkoilla kantavaksi seinäksi tulee aina monoliittinen (yhtä valua) oleva teräsbetoniseinä, joka kestää paikoillaan, vaikka EPSit putoaisivat ympäriltä.

EPS-harkkkotalot ovat oikeasti Ameriikan herkkua, mutta koska niitä ei saa valmiina avaimet-käteen-säältä-suojaan tms. talopaketteina, ei tuulipukutavikset uskalla niillä ryhtyä rakentamaan.

Lue lisää

"ei tuulipukutavikset uskalla niillä ryhtyä rakentamaan"

Tää oli hyvä :)
Mihin yhteiskuntaryhmään itse kuulut?

Siis mistä nämä "älyk..p.ö." oikein keksivät nämä ajatuksensa. Tai onhan se tiedossa "oikeat" kivitalokauppiaat näitä satuja heille säveltelevät. Faktaa noille väitteille kun ei löydy.

sisäpintoja käsitellä. kirjoitti:

Siis mistä nämä "älyk..p.ö." oikein keksivät nämä ajatuksensa. Tai onhan se tiedossa "oikeat" kivitalokauppiaat näitä satuja heille säveltelevät. Faktaa noille väitteille kun ei löydy.

Lue lisää

yleensä palikka talot seinät vuorataan kipsileyllä sisäpuolelta.


Ulkopuolelta rappaus verkon kanssa. rappaus on aika paksu ja hidastöinen --> kallis...

on siis kalliimpaa kuin lammi/sipo pinnotus..

sisäpintoja käsitellä. kirjoitti:

Siis mistä nämä "älyk..p.ö." oikein keksivät nämä ajatuksensa. Tai onhan se tiedossa "oikeat" kivitalokauppiaat näitä satuja heille säveltelevät. Faktaa noille väitteille kun ei löydy.

Lue lisää

pyytää tarjouksen tuon rytoksin rappaamiseen.

Hinta on noin 50% kalliimpi kuin normaali kivipinnan rappaus.

Materiaalia kuluu enemmän, joten työtäkin on enemmän. Lisäksi sen laastin sekaan on vielä kiinnitettävä rappausverkko, joka sekin lisää työtä.

Eli faktat voi helposti tarkistaa pyytämällä alustavat tarjoukset rappauksesta.

Kipsilevyn tulee olla EK laatua. Se maksaa noin 2.8€/m2. Sen päälle tulee liimaustyöt tasoitus = eli kokonaishinta on noin 10-12€/m2. Kivipinnan tasoite samalta urakoitsijalta maksoi 8.8€/m2.


Sitteb tulee vielä lisätyöt liittyen kalusteasennuksiin. Eli kaikki on propattava sinne rytoksin alla olevaan betoniin. Käytännössä tehdään koolaus verrattuna proppaukseen.

Yhden hyvän puolen tuosta rytoksista keksin. Siitä saa vaivattomasti tiivin seinän ja se on kevyt käsitellä jos ei tuule.

pena kirjoitti:

yleensä palikka talot seinät vuorataan kipsileyllä sisäpuolelta.


Ulkopuolelta rappaus verkon kanssa. rappaus on aika paksu ja hidastöinen --> kallis...

on siis kalliimpaa kuin lammi/sipo pinnotus..

Lue lisää

muihinkin "kivitaloihin", siis huomattavia hintaeroja kuin myös laatueroja. Miksi rappaus on Palikkaan paksumpi ? Enemmin menee varmasti tavaraa ja työtä harkko yms. talojen tasoituksiin ja rappauksiin. Mikäli rappausket tehdään laadullisesti yhtälaisiksi, eipä ole Palikka muita kalliimpi rapattava ;D Mitä tulee sisä tilojen pinnoituksiin .... hmmmm jotenkin on käsiteltävä muidenkin harkkotalojen sisäpinnat, eikä ole aivan halpaa sisäpintojenkaan pinnoitus "rappaamalla" joka lienee sitten se "ainoa" oikea tapa jotta "kivitalo on kivitalo". Tuo sama onnistuu myös Palikassa, eikä ole sen kalliimpaa. Joten saisiko sitten oikeaa tietoa eikä näitä .... hmmmmm juttuja. Siis faktaa ......

mies on hyvä ja kirjoitti:

pyytää tarjouksen tuon rytoksin rappaamiseen.

Hinta on noin 50% kalliimpi kuin normaali kivipinnan rappaus.

Materiaalia kuluu enemmän, joten työtäkin on enemmän. Lisäksi sen laastin sekaan on vielä kiinnitettävä rappausverkko, joka sekin lisää työtä.

Eli faktat voi helposti tarkistaa pyytämällä alustavat tarjoukset rappauksesta.

Kipsilevyn tulee olla EK laatua. Se maksaa noin 2.8€/m2. Sen päälle tulee liimaustyöt tasoitus = eli kokonaishinta on noin 10-12€/m2. Kivipinnan tasoite samalta urakoitsijalta maksoi 8.8€/m2.


Sitteb tulee vielä lisätyöt liittyen kalusteasennuksiin. Eli kaikki on propattava sinne rytoksin alla olevaan betoniin. Käytännössä tehdään koolaus verrattuna proppaukseen.

Yhden hyvän puolen tuosta rytoksista keksin. Siitä saa vaivattomasti tiivin seinän ja se on kevyt käsitellä jos ei tuule.

Lue lisää

materiaaleja, joiden kestävyys edes hyvällä hoidolla ja huollolla on max. 7 v. Mutta Palikka-mies ei vaan ole niin helvetin hullu että viitsisi laittaa halvinta mahdollista mokkoa kalliisti rapattuun seinään. Pyydä kirjallisena takuu siihen "halparappaukseesi" ja palaillaan astialle. Yhtä huonosti ja halvalla tehtynä ei Palikan rappaaminen tule yhtään kalliimmaksi. Mutta lopputulos on kyllä siitä huolimatta parempi. On myös huomattavan paljon halvempaa ja helpompaa tasoittaa hiomalla se Palikkapinta kuin täyttää sitä rappaamalla, kuten pitää tehdä "oikeissa kivitaloissa". Mutta jatkot sinne Sipokauppaan.

Niin Palikkaan kuin kirjoitti:

muihinkin "kivitaloihin", siis huomattavia hintaeroja kuin myös laatueroja. Miksi rappaus on Palikkaan paksumpi ? Enemmin menee varmasti tavaraa ja työtä harkko yms. talojen tasoituksiin ja rappauksiin. Mikäli rappausket tehdään laadullisesti yhtälaisiksi, eipä ole Palikka muita kalliimpi rapattava ;D Mitä tulee sisä tilojen pinnoituksiin .... hmmmm jotenkin on käsiteltävä muidenkin harkkotalojen sisäpinnat, eikä ole aivan halpaa sisäpintojenkaan pinnoitus "rappaamalla" joka lienee sitten se "ainoa" oikea tapa jotta "kivitalo on kivitalo". Tuo sama onnistuu myös Palikassa, eikä ole sen kalliimpaa. Joten saisiko sitten oikeaa tietoa eikä näitä .... hmmmmm juttuja. Siis faktaa ......

Lue lisää

mutta en ole kuullut kenestäkään joka todella olisi rappauttanut talonsa sisäpuolelta. Syy on ilmeinen, eli ko työ tarpeinee maksaisi noin 40€/m2. Tosin kalalaatikko taloon tämä maksaa noin 2-3€/m2 lisää koska taas tarvitsee verkottaa, joka taas lisää hiontaa ja muuta työtä.

Eli eiköhän kannata verrata sitä normaali tapaa.

Eli kolminkertainen tasoitus kiviainespohjalle 8-10€/m2 alustan tasaisuudesta riippuen.

Polystyreeniin tulee kipsilevytys joka on hiukan kalliimpi.

Meidän Lecaharkoista muurattu talo on kohta 30v, enkä ole vielä havainnut seinissä mitään korjaamisen tarvetta, joten tämä laatu riittää minulle varsin hyvin.

halpoja ja huonoja kirjoitti:

materiaaleja, joiden kestävyys edes hyvällä hoidolla ja huollolla on max. 7 v. Mutta Palikka-mies ei vaan ole niin helvetin hullu että viitsisi laittaa halvinta mahdollista mokkoa kalliisti rapattuun seinään. Pyydä kirjallisena takuu siihen "halparappaukseesi" ja palaillaan astialle. Yhtä huonosti ja halvalla tehtynä ei Palikan rappaaminen tule yhtään kalliimmaksi. Mutta lopputulos on kyllä siitä huolimatta parempi. On myös huomattavan paljon halvempaa ja helpompaa tasoittaa hiomalla se Palikkapinta kuin täyttää sitä rappaamalla, kuten pitää tehdä "oikeissa kivitaloissa". Mutta jatkot sinne Sipokauppaan.

Lue lisää

Millä tavalla kalalaatikon tai kilpailevan piraatti "homeenkasvatus" "kalalaatikko" pinna rappausaineet eroavat kivipintojen rappauksessa käytettävistä?

Ainakin ne myydään samoissa 25kg tahi 1000kg puseissa. Valmistajia on toki monia, mutta jos ottaa sieltä laadukkaamasta päästä kute STO tai Ykkösbetoni, niin tuo edellinen pätee. Ainoa ero on kanaverkko jonka tarvitset siihen kalalaatikon päälle.

Eli tuoleeko Palikkaharkon kaupanpäälliseksi kosmistaenergiaa, joka suojelee rappausta? Vai mihin tuo väitteesi perustuu?

Ja tuo 7 V. käyttöikä taitaa päteä vain kipsilevypintaiselle kalalaatikolle???

Kysy nyt sen polystyreenin rappamisen hinta ja palataan sitten asiaan. Viimeksi tiedustellessani siitä pyydettiin 75-100€/m2 ja tonni smyygeistä.

Kiviaineisen seinän rappauksen hinta tulevalle kesälle pyörii 40 - 50€/m2 pinnassa.

homma sitten kirjoitti:

mutta en ole kuullut kenestäkään joka todella olisi rappauttanut talonsa sisäpuolelta. Syy on ilmeinen, eli ko työ tarpeinee maksaisi noin 40€/m2. Tosin kalalaatikko taloon tämä maksaa noin 2-3€/m2 lisää koska taas tarvitsee verkottaa, joka taas lisää hiontaa ja muuta työtä.

Eli eiköhän kannata verrata sitä normaali tapaa.

Eli kolminkertainen tasoitus kiviainespohjalle 8-10€/m2 alustan tasaisuudesta riippuen.

Polystyreeniin tulee kipsilevytys joka on hiukan kalliimpi.

Meidän Lecaharkoista muurattu talo on kohta 30v, enkä ole vielä havainnut seinissä mitään korjaamisen tarvetta, joten tämä laatu riittää minulle varsin hyvin.

Lue lisää

Kyllä tasoittelua riittää, rappausvahvuuksiin saakka kun ne kivet ovat niin epätasaisia, jopa mittatarkuus aiheuttaa heittoja. Mutta totta kai hintaeroja saa syntymään vertailemalla toisessa perusversiota ja toisessa viimeiseen saakka vietyä tekniikkaa, mutta kuten todettu, laadullisesti kun ne tehdään samalla skaalalla, ei hintaerojakaan synny ;D Miksi se verkolle rappaaminen sinusta niin kalliiksi tulee ??? ja voihan sen jättää pois ja tehdä sen samalla vaatimattomalla systeemillä kuin Lecatalossasikin, siis ei parhaalla tavalla, vaan halvalla.

kalalaatikkomies kirjoitti:

Millä tavalla kalalaatikon tai kilpailevan piraatti "homeenkasvatus" "kalalaatikko" pinna rappausaineet eroavat kivipintojen rappauksessa käytettävistä?

Ainakin ne myydään samoissa 25kg tahi 1000kg puseissa. Valmistajia on toki monia, mutta jos ottaa sieltä laadukkaamasta päästä kute STO tai Ykkösbetoni, niin tuo edellinen pätee. Ainoa ero on kanaverkko jonka tarvitset siihen kalalaatikon päälle.

Eli tuoleeko Palikkaharkon kaupanpäälliseksi kosmistaenergiaa, joka suojelee rappausta? Vai mihin tuo väitteesi perustuu?

Ja tuo 7 V. käyttöikä taitaa päteä vain kipsilevypintaiselle kalalaatikolle???

Kysy nyt sen polystyreenin rappamisen hinta ja palataan sitten asiaan. Viimeksi tiedustellessani siitä pyydettiin 75-100€/m2 ja tonni smyygeistä.

Kiviaineisen seinän rappauksen hinta tulevalle kesälle pyörii 40 - 50€/m2 pinnassa.

Lue lisää

seinässä. Tuo hinta kun pitää sisällään sen EPS-levyn. Taas kerran voi todeta että hinta on aika sama jos rappaus tehdään ytä huonosti kuin noissa suoraan kiviainesten päälle rapatuissa "halparappauksissa", voidaan siis jättää verkko pois ja ruiskia seinään 3 v. välein "rappausta". Mutta järkevintä olisi kai tehdä kummassakin tapauksessa kunnolla, eikä se ole halpaa ;D Ei myöskään kunnolla tehtynä kunnon materiaaleilla "kiviaineksen" päälle. Siis rappausten laatu asetettava samalle tasolle.

se on jo valmiina kirjoitti:

seinässä. Tuo hinta kun pitää sisällään sen EPS-levyn. Taas kerran voi todeta että hinta on aika sama jos rappaus tehdään ytä huonosti kuin noissa suoraan kiviainesten päälle rapatuissa "halparappauksissa", voidaan siis jättää verkko pois ja ruiskia seinään 3 v. välein "rappausta". Mutta järkevintä olisi kai tehdä kummassakin tapauksessa kunnolla, eikä se ole halpaa ;D Ei myöskään kunnolla tehtynä kunnon materiaaleilla "kiviaineksen" päälle. Siis rappausten laatu asetettava samalle tasolle.

Lue lisää

Hetkinen meidän leca talo on rapattu jo yli 20 vuotta sitten ilman verkkoa, eikä sen jälkeen ole tehty mitään huoltoa. Eli mihin perustat tuon komen vuoden rappausvälin?

Näin maalliikkona kuvittelisin, että esim jos talvella lumitöissä lapio osuu Palikka talon verkoitta rapattuun seinään, niin johan se halkeaa koska alusta on pehmeä ja antaa periksi. Ettei vain tulisi pari neliötä alas kerralla.

Siispä jos lopputuloksen laadun haluaa samalle tasolle, niin kyllä Palikka talo on rapattava kalliimmalla menetelmällä.

Ns. eristerappuas on kuulemani mukaan kaikkein kallein menetelmä ja siksi se ei myöskään ole suosittu lukuunottamatta saneeraus kohteista.


Jos nyt rakentaisin tekisin täystiilitalon sen kun voi tehdä juuri sellaisilla seinän rakenne mitoituksilla kuin itse haluaa.

Anturavaluissa voisi oiva apu olla Soklex tai Formex.

seuraaja kirjoitti:

Hetkinen meidän leca talo on rapattu jo yli 20 vuotta sitten ilman verkkoa, eikä sen jälkeen ole tehty mitään huoltoa. Eli mihin perustat tuon komen vuoden rappausvälin?

Näin maalliikkona kuvittelisin, että esim jos talvella lumitöissä lapio osuu Palikka talon verkoitta rapattuun seinään, niin johan se halkeaa koska alusta on pehmeä ja antaa periksi. Ettei vain tulisi pari neliötä alas kerralla.

Siispä jos lopputuloksen laadun haluaa samalle tasolle, niin kyllä Palikka talo on rapattava kalliimmalla menetelmällä.

Ns. eristerappuas on kuulemani mukaan kaikkein kallein menetelmä ja siksi se ei myöskään ole suosittu lukuunottamatta saneeraus kohteista.


Jos nyt rakentaisin tekisin täystiilitalon sen kun voi tehdä juuri sellaisilla seinän rakenne mitoituksilla kuin itse haluaa.

Anturavaluissa voisi oiva apu olla Soklex tai Formex.

Lue lisää

kopautat esim. lapiolla. Mutta totta kai sinulla on ehdotonta huippua edustava 80-luvun rappaus, vähintään yhtä laadukkaassa 80-luvun talossasi, silloinhan tiettävästi kaikki oli parempaa ja laadukkaampaa kuin nykyisin. Nämä ovat niitä keskusteluja joita on aivan turha käydä. Koska aina törmätään "kyllä meillä ainakin" tai ei "meillä ainakaan". Siis tämä on tältä erää tässä.

seinästäkin kun kirjoitti:

kopautat esim. lapiolla. Mutta totta kai sinulla on ehdotonta huippua edustava 80-luvun rappaus, vähintään yhtä laadukkaassa 80-luvun talossasi, silloinhan tiettävästi kaikki oli parempaa ja laadukkaampaa kuin nykyisin. Nämä ovat niitä keskusteluja joita on aivan turha käydä. Koska aina törmätään "kyllä meillä ainakin" tai ei "meillä ainakaan". Siis tämä on tältä erää tässä.

Lue lisää

Ihme höpötystä. Kymmeniä vuosia vanhoja rapattuja kivitaloja on joka puolella. Ei se ole mikään suuri uutinen, että jossain niistä on rappinki pysynyt seinissä.

Vain poikkeus tapauksissa rappaus EI ole pysynyt. Yleisin syy on, että rappaus on tehty liian kylmällä ilmalla.

Mites nuo Palikka talot. Taitaa olla nihkeästi referenssejä tarjolla?

loppui???? kirjoitti:

Ihme höpötystä. Kymmeniä vuosia vanhoja rapattuja kivitaloja on joka puolella. Ei se ole mikään suuri uutinen, että jossain niistä on rappinki pysynyt seinissä.

Vain poikkeus tapauksissa rappaus EI ole pysynyt. Yleisin syy on, että rappaus on tehty liian kylmällä ilmalla.

Mites nuo Palikka talot. Taitaa olla nihkeästi referenssejä tarjolla?

Lue lisää

Suomestakin. Mutta mitä tekisivät nämä kyllä ennen osattiin ja varmasti parempi-tyypit niillä tekisivät, eihän heitä (teitä) faktat kiinnosta. Joten antaapi olla.

Itsekkin sitä kerran mietin kuten muitakin vaihtoehtoja kuten kevytsora harkkoja mutta päädyin lammiin. Se mikä siinä on huonoa meinaan palikassa on seiniin kiinnittäminen ja sama pätee kevytsoraharkkoon jos on jotain painavampaa niin pitää olla kunnoon vipstaakkelit että pysyy kiinni toki niitä on saatavana. Itse juttelin palikka myyjän kanssa ja kysyn missä voin käydä katsomassa taloja rakennus vaiheessa tai valmiita. Auliisti otti yheystietoni ja lupasi laittaa postissa osoitteita, eipä tullut kuin palikka lehti, laitoin vielä sähköpostia ja kysyn paikkoja. Ei tullut niitäkään. Jos tuo kyseinen rakentaminen olisi niin loistavaa ja hyvää niin miksi niitä taloja ei ole missään? Paperilla saa näyttämään minkä tahansa hyvältä mutta ei sillä ketään "järkevää ihmistä höynäytetä". Koko taloprojekti on niin kallis asia että (kukaan) ei uskalla ostaa epävarmaa tuotetta. Joka materiaalissa on hyvät ja huonot ominaisuudet ja yhtäpaljon työtä. Ja jokainen valitsee oman mieltymyksen mukaan tuotteen. Mutta nuo palikan nettisivut on aivan hirveet! Ostaisi vaikka nettisivujen tekemisen ammatti ihmiseltä!

???? kirjoitti:

Itsekkin sitä kerran mietin kuten muitakin vaihtoehtoja kuten kevytsora harkkoja mutta päädyin lammiin. Se mikä siinä on huonoa meinaan palikassa on seiniin kiinnittäminen ja sama pätee kevytsoraharkkoon jos on jotain painavampaa niin pitää olla kunnoon vipstaakkelit että pysyy kiinni toki niitä on saatavana. Itse juttelin palikka myyjän kanssa ja kysyn missä voin käydä katsomassa taloja rakennus vaiheessa tai valmiita. Auliisti otti yheystietoni ja lupasi laittaa postissa osoitteita, eipä tullut kuin palikka lehti, laitoin vielä sähköpostia ja kysyn paikkoja. Ei tullut niitäkään. Jos tuo kyseinen rakentaminen olisi niin loistavaa ja hyvää niin miksi niitä taloja ei ole missään? Paperilla saa näyttämään minkä tahansa hyvältä mutta ei sillä ketään "järkevää ihmistä höynäytetä". Koko taloprojekti on niin kallis asia että (kukaan) ei uskalla ostaa epävarmaa tuotetta. Joka materiaalissa on hyvät ja huonot ominaisuudet ja yhtäpaljon työtä. Ja jokainen valitsee oman mieltymyksen mukaan tuotteen. Mutta nuo palikan nettisivut on aivan hirveet! Ostaisi vaikka nettisivujen tekemisen ammatti ihmiseltä!

Lue lisää

Nettisivuilla olevat kuvat on jostrain 70-luvulta. Jos palikka olisi oikeasti kätevä systeemi tehdä kivitaloja niin niitä olisi joka niemen notkossa.

Nyt vain taitaa olla niin ettei noita tyytyväisiä palikkatalon omistajia ole olemassakaan. Mikäli olisi, niin palikan suosio kasvaisi räjähdyksenomaisesti. En minäkään pitänyt lammiharkkojen (a´25kg) nostelemisesta, mieluummin sitä olisi kilon stryroxpalikoita nostellut.

Tämänkin viestiketjun palikka-puolustajat ovat yksi ja sama henkilö, joka kirjoittaa koko tekstin ilman kappalevälejä, eli löytyy vain YKSI puolustaja (joka lienee samalla myyjä).

Näin on näppylät.

Jaska

mieltä kirjoitti:

Nettisivuilla olevat kuvat on jostrain 70-luvulta. Jos palikka olisi oikeasti kätevä systeemi tehdä kivitaloja niin niitä olisi joka niemen notkossa.

Nyt vain taitaa olla niin ettei noita tyytyväisiä palikkatalon omistajia ole olemassakaan. Mikäli olisi, niin palikan suosio kasvaisi räjähdyksenomaisesti. En minäkään pitänyt lammiharkkojen (a´25kg) nostelemisesta, mieluummin sitä olisi kilon stryroxpalikoita nostellut.

Tämänkin viestiketjun palikka-puolustajat ovat yksi ja sama henkilö, joka kirjoittaa koko tekstin ilman kappalevälejä, eli löytyy vain YKSI puolustaja (joka lienee samalla myyjä).

Näin on näppylät.

Jaska

Lue lisää

Hänen kirjoituksensa ovat kieliopillisesti aivan hirveätä luettavaa.

vielä. kirjoitti:

Hänen kirjoituksensa ovat kieliopillisesti aivan hirveätä luettavaa.

Tässä on varmasti kielioppivirheitä. Toivon kuitenkin että kunnioitettu ja korkeasti koulutettu kielioppipoliisi ymmärtäisi tarkoituksen. Lisäksi haluan huomauttaa että olen aikaisemmin kerran kirjoittanut tähän ketjuun, eli en tiedä mitä mahtanet tarkoittaa, että puolusta olisi yksi ja sama henkilö. Kyllä näkyy ainakin juku toinen siis puolustavat Palikkaa. Olisi kuitenkin mukavaa että typerykset, joihin kommenttisi pohjalta sinutkin luokittelen, pysyisivät palstoilla jossa kyse on kieliopista eikä rakentamisesta.

mieltä kirjoitti:

Nettisivuilla olevat kuvat on jostrain 70-luvulta. Jos palikka olisi oikeasti kätevä systeemi tehdä kivitaloja niin niitä olisi joka niemen notkossa.

Nyt vain taitaa olla niin ettei noita tyytyväisiä palikkatalon omistajia ole olemassakaan. Mikäli olisi, niin palikan suosio kasvaisi räjähdyksenomaisesti. En minäkään pitänyt lammiharkkojen (a´25kg) nostelemisesta, mieluummin sitä olisi kilon stryroxpalikoita nostellut.

Tämänkin viestiketjun palikka-puolustajat ovat yksi ja sama henkilö, joka kirjoittaa koko tekstin ilman kappalevälejä, eli löytyy vain YKSI puolustaja (joka lienee samalla myyjä).

Näin on näppylät.

Jaska

Lue lisää

vaikka puolustankin ko tuotetta ilman minkäänlaista sitoumusta tai linkkiä ko tuotteeseen, firmaan, kehittäjiin tms en puolusta millään lailla ko firman myyntiä, markkinointitapoja tai webbisivuja. Olen itsekin saanut oman osani ko markkinoinnista, mutta kuten kirjoitin ja olen aiemminkin kirjoittanut, yrittäkää nähdä tuote myyjien ohi.

Tuote on mielestäni fiksu, tiedän ainakin neljä käyttökohdetta joista olen nähnyt kolme (yksi oman rakennukseni perustukset ja kaksi muuta 2-kerroksisen talon 1-kerros, kaikki ko käyttäjät tyytyväisiä). Lisäksi muistaakseni esimerkiksi Kirkkonummen elokuvateatteri on palikkarakenteinen.

Sehän ei näy päällepäin mitä rappauksen, tiilen, lautaverhouksen tai hallin seinäpellin alla on, eli ajelemalla ympäriinsä ei voi sanoa etteipä juuri palikkataloja oo näkyny



oikeinkirjoituksestani

kirjoitan näitä vastauksia chattityylisesti, en ainetta opettajalle. Jos et ole tyytyväinen kirjoitukseeni se on sinun ongelmasi, ei minun (an ole kirjittanut tähän ketjuun muilla nimimerkeillä, nimimerkillä tomppa joskus aiemmin)

kokeillut kirjoitti:

vaikka puolustankin ko tuotetta ilman minkäänlaista sitoumusta tai linkkiä ko tuotteeseen, firmaan, kehittäjiin tms en puolusta millään lailla ko firman myyntiä, markkinointitapoja tai webbisivuja. Olen itsekin saanut oman osani ko markkinoinnista, mutta kuten kirjoitin ja olen aiemminkin kirjoittanut, yrittäkää nähdä tuote myyjien ohi.

Tuote on mielestäni fiksu, tiedän ainakin neljä käyttökohdetta joista olen nähnyt kolme (yksi oman rakennukseni perustukset ja kaksi muuta 2-kerroksisen talon 1-kerros, kaikki ko käyttäjät tyytyväisiä). Lisäksi muistaakseni esimerkiksi Kirkkonummen elokuvateatteri on palikkarakenteinen.

Sehän ei näy päällepäin mitä rappauksen, tiilen, lautaverhouksen tai hallin seinäpellin alla on, eli ajelemalla ympäriinsä ei voi sanoa etteipä juuri palikkataloja oo näkyny



oikeinkirjoituksestani

kirjoitan näitä vastauksia chattityylisesti, en ainetta opettajalle. Jos et ole tyytyväinen kirjoitukseeni se on sinun ongelmasi, ei minun (an ole kirjittanut tähän ketjuun muilla nimimerkeillä, nimimerkillä tomppa joskus aiemmin)

Lue lisää

En jaksanut kaikkia kommentteja lukea joita tuntui kertyneen jo useammalta vuodelta, mutta lyhyesti; olen muutama vuosi sitten rakentanut pääkaupunkiseudulle Palikka-talon.

huonoa

tuotteen markkinointi on aivan lastenkengissä, heitellään estotta superlatiivejä ja kirosanoja sikinsokin

hyvää

tuote kaikinpuolin hyvä ja voin lämpimästi suositella sitä kaikkiin kohteisiin

Kun ei ajatus kulje eikä ymmärrä, pitää sitten syitä etsiä vaikka nettisivuista, ja tuohan liittyykin Palikka-rakentamiseen josta kirjoituksesi kertoo ettei sinulla ole siitä minkäänlaista aavistustakaan, tiedätkö edes mistä on kyse ? muutakuin siitä kuvasta siellä sivuilla ?

SE PALIKKA.FI EI!!! OLE OIKEA OSOITE SE ON TYLSIEN TEINIEN KEKSIMÄ SIVUSTO JOSTA LÖYDÄT VARMAAN KAIKISTA MAILMAN TUOTTEISTA JTN HUONOA :)

trolololoolololol kirjoitti:

SE PALIKKA.FI EI!!! OLE OIKEA OSOITE SE ON TYLSIEN TEINIEN KEKSIMÄ SIVUSTO JOSTA LÖYDÄT VARMAAN KAIKISTA MAILMAN TUOTTEISTA JTN HUONOA :)

www.palikka.eu

Ja mitä niihin nauruihin tulee, niitä riittää jos tuolla erehtyy käymään. :)

Palikkaan ei pidä sotkeutua mistään hinnasta, sen verran hyvän kuvan tuosta henkilöstä saanut muutenki kuin nettisivujen välityksellä.

ainakin...
www.passiivi.fi
www.villaunelma.fi

"jos seinät jää kieroksi=tuentaa on liian vähän." ==> lisää enemmän tuenta työtä

"rappauksessa käytetään alkaalinkestävää lasikuituverkkoa ja kaksikerrosrappausta elikkä
ei ole kallimpaa kun kivitalon rappaus ;päinvastoin." ==> mitkä harkkotalot kolmekerrosrapataan

"Tosin rappaus kannattaa tehdä esim. STO:n aineella mikä nostaa vähän hintaa." ==> miksi? miksi kannattaa juuri eps-harkkoilla?

"eristekyky on kaksinkertainen verattuna lämpöharkkoihin" ==> kaikista harkoista saadaan saman eristyskyvyn omaavia, esim. jämerällä 0.12

"Käytettävä eps on sammuvaa laatua.(ei palaa ilman ulkopuolista palon lähdettä)" ==> ainahan tulipalossa on ulkopuolinen palonlähde!

" tavallinen peräkärry voi kuljettaa rakennusmateriaalin työmaalle" ==> juu, mutta aika monta kuormaa täytyy _lähirautakaupasta_ ajaa tontille, taitaa mennä ladontanopeuden etu rahtiin

"pystyttäminen ei nyt ehkä päivässä mutta alle viikon ajassa kahdelta mieheltä" ==> riippune talosta, ja varmasti latookin nopeasti, mutta kokoinaisaikahan on joka ratkaisee: ladonta, tuenta, valu, raudoitus, aukkopalkkien tuenta, sisäpuolen levytys tasoitusta varten

Eli mitään uutta ja mullistavaa ei noista kalalaatikoista kuitenkaan saada...

kldsf kirjoitti:

"jos seinät jää kieroksi=tuentaa on liian vähän." ==> lisää enemmän tuenta työtä

"rappauksessa käytetään alkaalinkestävää lasikuituverkkoa ja kaksikerrosrappausta elikkä
ei ole kallimpaa kun kivitalon rappaus ;päinvastoin." ==> mitkä harkkotalot kolmekerrosrapataan

"Tosin rappaus kannattaa tehdä esim. STO:n aineella mikä nostaa vähän hintaa." ==> miksi? miksi kannattaa juuri eps-harkkoilla?

"eristekyky on kaksinkertainen verattuna lämpöharkkoihin" ==> kaikista harkoista saadaan saman eristyskyvyn omaavia, esim. jämerällä 0.12

"Käytettävä eps on sammuvaa laatua.(ei palaa ilman ulkopuolista palon lähdettä)" ==> ainahan tulipalossa on ulkopuolinen palonlähde!

" tavallinen peräkärry voi kuljettaa rakennusmateriaalin työmaalle" ==> juu, mutta aika monta kuormaa täytyy _lähirautakaupasta_ ajaa tontille, taitaa mennä ladontanopeuden etu rahtiin

"pystyttäminen ei nyt ehkä päivässä mutta alle viikon ajassa kahdelta mieheltä" ==> riippune talosta, ja varmasti latookin nopeasti, mutta kokoinaisaikahan on joka ratkaisee: ladonta, tuenta, valu, raudoitus, aukkopalkkien tuenta, sisäpuolen levytys tasoitusta varten

Eli mitään uutta ja mullistavaa ei noista kalalaatikoista kuitenkaan saada...

Lue lisää

Rungon osuus rakennuskustannuksissa on melko pieni, kustannukset kertyvät käytettävästä tekniikasta ja sisustuksesta merkittävissä määrin.
Olen rakentanut Eps-harkoista taloni jossa olen asunut nyt 7 vuotta. Tein talosta omana työnä varsin suuren osan myös rappauksen.
Säästöä tulee juuri keveydestä, nostokoneiden käytön vähyydestä, sekä erikoispalkkien tarpeettomuudesta. Runko toteutettiin perustuksineen ainoastaan kahdella Eps-muotilla avo- ja päätyharkoilla. Välipohjassa käytettiin ontelolaataa ja kattorakenne kattotuoleilla.
Mikäli haluaa rakentaa halvalla tulee suunnitella mahdollisimman selkeä rakenne ja mielellään Eps-harkon korkeusmoduuliin. Pituusmoduuli piti suunnitella minimissään 5 cm:n jaolle, jotta kiinnitysnappulat sopivat toisiinsa. Suunnittelulla on tosiaankin ratkaiseva osuus kustannuksiin.
Talosta tuli varsin kevyt, kun Eps-valuharkoilla voitiin toteuttaa runko kantavana, eikä massiivisia anturapalkkeja ym. tarvittu.
Mikäli rakenteesta saa kieron niin mielestäni täytyy olla aika Fakiiri, mutta onnistuuhan se jos oikein yrittää tai on huolimaton varmaankin kaikilla materiaaleilla.
Halkeamia ei ole taloon tullut ja väitteet että polkupyörän stongalla pinnan rikkoisi on tietämättömän jorinaa. Rappauspinta on erittäin sitkeä ja vaatii rikkomiseen piikkausvälineitä. Etuna oli pieni laastin kulutus seinän suoruuden ansiosta.
Kalalaatikoista ei mielestäni paljonkaan vitsejä kanata vääntää, eristettävä se seinä kumminkin on jollain materiaalilla.
Halpa hinta ei nyt välttämättä ollut pääkriteerinä materiaaleja valitessa, etupäässä haluttiin hyvin eristetty kivitalo, kun entinen omakotitalo oli halkeileva hatara levypuutalo Jyväskylän suunnalta.
Hyvin homa onnistuikin, pienellä energialla menee, eikä tuuli enää vingu nurkissa.

Tein itse ja säästin kirjoitti:

Rungon osuus rakennuskustannuksissa on melko pieni, kustannukset kertyvät käytettävästä tekniikasta ja sisustuksesta merkittävissä määrin.
Olen rakentanut Eps-harkoista taloni jossa olen asunut nyt 7 vuotta. Tein talosta omana työnä varsin suuren osan myös rappauksen.
Säästöä tulee juuri keveydestä, nostokoneiden käytön vähyydestä, sekä erikoispalkkien tarpeettomuudesta. Runko toteutettiin perustuksineen ainoastaan kahdella Eps-muotilla avo- ja päätyharkoilla. Välipohjassa käytettiin ontelolaataa ja kattorakenne kattotuoleilla.
Mikäli haluaa rakentaa halvalla tulee suunnitella mahdollisimman selkeä rakenne ja mielellään Eps-harkon korkeusmoduuliin. Pituusmoduuli piti suunnitella minimissään 5 cm:n jaolle, jotta kiinnitysnappulat sopivat toisiinsa. Suunnittelulla on tosiaankin ratkaiseva osuus kustannuksiin.
Talosta tuli varsin kevyt, kun Eps-valuharkoilla voitiin toteuttaa runko kantavana, eikä massiivisia anturapalkkeja ym. tarvittu.
Mikäli rakenteesta saa kieron niin mielestäni täytyy olla aika Fakiiri, mutta onnistuuhan se jos oikein yrittää tai on huolimaton varmaankin kaikilla materiaaleilla.
Halkeamia ei ole taloon tullut ja väitteet että polkupyörän stongalla pinnan rikkoisi on tietämättömän jorinaa. Rappauspinta on erittäin sitkeä ja vaatii rikkomiseen piikkausvälineitä. Etuna oli pieni laastin kulutus seinän suoruuden ansiosta.
Kalalaatikoista ei mielestäni paljonkaan vitsejä kanata vääntää, eristettävä se seinä kumminkin on jollain materiaalilla.
Halpa hinta ei nyt välttämättä ollut pääkriteerinä materiaaleja valitessa, etupäässä haluttiin hyvin eristetty kivitalo, kun entinen omakotitalo oli halkeileva hatara levypuutalo Jyväskylän suunnalta.
Hyvin homa onnistuikin, pienellä energialla menee, eikä tuuli enää vingu nurkissa.

Lue lisää

No onhan tämä ketju jo monta vuotta jatkunut. Haluanpa oman tarinan jakaa myös jotakuta ehkä palikkaa harkitsevalle. Meillä kellari-kerros rakennettu palikoista vuosi sitten, eikä huomautettavaa. Ainakin tällaiseen projektiin soveltui erittäin hyvin. En pysty kuluja ns. harkkotaloihin vertaamaan, kun ei ole kummempaa kokemusta ns. harkoista, eikä se ole tämän kirjoituksen tarkoituskaan. Palikat valitsimme nimittäin niiden helppuden takia. Nopeata kasata ja kevyttä harkkoon verrattuna. Sisäpinnat ek-kipsilevyllä ja ulkopinta luonnonkivillä verhoiltu. Ei ole alakerran seinät periksi antanut eikä mennyt rikki vaikka pihalla leikkii 3 lasta ja pyöriä. Ei tarvitse tämän takia lapsettomaksi jäädä. Yhdyn jonkun aiemman kirjoittajan kommenttiin, että tämän tuotteen ainut ongelma on sen kehittelijä ja sen markkinointi! Ei vakuuta vaan päinvastoin! Yrityksen markkinointiesitteet saivat kyllä itselläkin naururemakan aikaiseksi :)

rakentaja -08 kirjoitti:

No onhan tämä ketju jo monta vuotta jatkunut. Haluanpa oman tarinan jakaa myös jotakuta ehkä palikkaa harkitsevalle. Meillä kellari-kerros rakennettu palikoista vuosi sitten, eikä huomautettavaa. Ainakin tällaiseen projektiin soveltui erittäin hyvin. En pysty kuluja ns. harkkotaloihin vertaamaan, kun ei ole kummempaa kokemusta ns. harkoista, eikä se ole tämän kirjoituksen tarkoituskaan. Palikat valitsimme nimittäin niiden helppuden takia. Nopeata kasata ja kevyttä harkkoon verrattuna. Sisäpinnat ek-kipsilevyllä ja ulkopinta luonnonkivillä verhoiltu. Ei ole alakerran seinät periksi antanut eikä mennyt rikki vaikka pihalla leikkii 3 lasta ja pyöriä. Ei tarvitse tämän takia lapsettomaksi jäädä. Yhdyn jonkun aiemman kirjoittajan kommenttiin, että tämän tuotteen ainut ongelma on sen kehittelijä ja sen markkinointi! Ei vakuuta vaan päinvastoin! Yrityksen markkinointiesitteet saivat kyllä itselläkin naururemakan aikaiseksi :)

Lue lisää

Onkohan jo jäänyt eläkkeelle, kun ei kirjoittele tänne, vai onko tullut jo liikaa kilpailua ?

Messukävijä kirjoitti:

Onkohan jo jäänyt eläkkeelle, kun ei kirjoittele tänne, vai onko tullut jo liikaa kilpailua ?

Avannut kuitenkin uudet nettisivut ositteeseen palikka.eu. Itsekkin mielenkiinnolla tätä palikka ketjua seurannut. Josko seuraavan talon tekisi noista palikoista [M.Alander, Palikka, tms]

mv kirjoitti:

Avannut kuitenkin uudet nettisivut ositteeseen palikka.eu. Itsekkin mielenkiinnolla tätä palikka ketjua seurannut. Josko seuraavan talon tekisi noista palikoista [M.Alander, Palikka, tms]

Lue lisää

katsoiko kukaan ylen puoli seiskaa keskiviikkona? Villa Unelmasta oli pikku juttu, ihan asialliselta vaikutti.

kattsoja kirjoitti:

katsoiko kukaan ylen puoli seiskaa keskiviikkona? Villa Unelmasta oli pikku juttu, ihan asialliselta vaikutti.

Villa unelma ei tule koskaan valmiiksi kun siellä nyhverretään ihan epäolennaisissa jutuissa. Suhteellisuudentaju on projektissa täysin kadonnut. Talon hinta tulee olemaan kauhea sen todelliseen arvoon verrattuna.

Seuraaja aidan takaa kirjoitti:

Villa unelma ei tule koskaan valmiiksi kun siellä nyhverretään ihan epäolennaisissa jutuissa. Suhteellisuudentaju on projektissa täysin kadonnut. Talon hinta tulee olemaan kauhea sen todelliseen arvoon verrattuna.

Lue lisää

mitä siellä nyhverretään? ymmärtääkseni panostavat jokaiseen mahdolliseen yksityiskohtaan, onko se sitten nyhvertämistä?

käsittääkseni raha on se mikä hidastuttaa, eli etsivät kustannustehokkaita ratkaisuita?

Seuraaja aidan takaa kirjoitti:

Villa unelma ei tule koskaan valmiiksi kun siellä nyhverretään ihan epäolennaisissa jutuissa. Suhteellisuudentaju on projektissa täysin kadonnut. Talon hinta tulee olemaan kauhea sen todelliseen arvoon verrattuna.

Lue lisää

"Unelman hinta

Rahalla saa ja hevosella pääsee, ajattelee moni. Hannan ja Teron taloa ei rakenneta suurella perinnöllä, vaan työläislompakkojen elastisuudella. Eihän Villa Unelma säästöprojekti ole, mutta ei toisaalta aivan mahdotonkaan. Hanna ja Tero uskovat tässä vaiheessa kustannusten vastaavan suunnilleen samankokoisen laadukkaasti rakennetun talon neliöhintaa."

nyhvverö kirjoitti:

mitä siellä nyhverretään? ymmärtääkseni panostavat jokaiseen mahdolliseen yksityiskohtaan, onko se sitten nyhvertämistä?

käsittääkseni raha on se mikä hidastuttaa, eli etsivät kustannustehokkaita ratkaisuita?

Lue lisää

Kyllä tuo nimenomaan on epäolennaisien kohtien nyhvertämistä. Esimerkkinä vaikkapa tuo ulkoseinän lisäeristys. Jos alkuperäinen u-arvo oli 0,14 kului seinän kautta lämpöhäviöihin Tuusulassa 2902 kWh vuodessa. Nyt lisäeristyksen jälkeen säästöä tulee 1037 kWh vuodessa, eli reilun satasen. Koska lisäeristyksen investointi on kuoletettu? Koska ovat kovia kerjäämään, voisi olettaa että saivat eristeen kympin neliö. Eli kahden kymmenen vuoden päästä tuokin ratkaisu vasta alkaa säästämään.

Tuo talo ei kyllä vailmistu koskaan.

Jamppara kirjoitti:

Kyllä tuo nimenomaan on epäolennaisien kohtien nyhvertämistä. Esimerkkinä vaikkapa tuo ulkoseinän lisäeristys. Jos alkuperäinen u-arvo oli 0,14 kului seinän kautta lämpöhäviöihin Tuusulassa 2902 kWh vuodessa. Nyt lisäeristyksen jälkeen säästöä tulee 1037 kWh vuodessa, eli reilun satasen. Koska lisäeristyksen investointi on kuoletettu? Koska ovat kovia kerjäämään, voisi olettaa että saivat eristeen kympin neliö. Eli kahden kymmenen vuoden päästä tuokin ratkaisu vasta alkaa säästämään.

Tuo talo ei kyllä vailmistu koskaan.

Lue lisää

varmasti maksaa hunajaa vaikka saisivatkin alennusta (kenen eristettä?), 3-5% pidetään yleisesti passiivitalon lisäinventoinniksi mutta jos jo 2015 uudiskohteet on kaikki vähintään passiivitaloja niin kannattaako 2010 rakentaa huonompaa?

sivuston kuvista päätellen on edennyt vuodesta 2008?

Jamppara kirjoitti:

Kyllä tuo nimenomaan on epäolennaisien kohtien nyhvertämistä. Esimerkkinä vaikkapa tuo ulkoseinän lisäeristys. Jos alkuperäinen u-arvo oli 0,14 kului seinän kautta lämpöhäviöihin Tuusulassa 2902 kWh vuodessa. Nyt lisäeristyksen jälkeen säästöä tulee 1037 kWh vuodessa, eli reilun satasen. Koska lisäeristyksen investointi on kuoletettu? Koska ovat kovia kerjäämään, voisi olettaa että saivat eristeen kympin neliö. Eli kahden kymmenen vuoden päästä tuokin ratkaisu vasta alkaa säästämään.

Tuo talo ei kyllä vailmistu koskaan.

Lue lisää

eikö kaikki rakentajat ole kerjääjiä? me ainakin tingittiin mahdollisimman paljon ja säästö n.300000€ rakentamisessa oli yli 40000€ verrattuna ovh. hintoihin.

p.s. hvyin Santapukki näyttää kerjänneen http://www.marmai.fi/uutiset/article363193.ece

passiivin puolustaja kirjoitti:

varmasti maksaa hunajaa vaikka saisivatkin alennusta (kenen eristettä?), 3-5% pidetään yleisesti passiivitalon lisäinventoinniksi mutta jos jo 2015 uudiskohteet on kaikki vähintään passiivitaloja niin kannattaako 2010 rakentaa huonompaa?

sivuston kuvista päätellen on edennyt vuodesta 2008?

Lue lisää

Keskenhän se sitten taisi jäädä tuo villa-unelma.

Easy Ledin miehiä hieman hävetti moinen referenssi.

Katsellaanko seuraavaksi talon kuulumisia täältä http://www.oikeus.fi/45004.htm

sedroik kirjoitti:

Keskenhän se sitten taisi jäädä tuo villa-unelma.

Easy Ledin miehiä hieman hävetti moinen referenssi.

Katsellaanko seuraavaksi talon kuulumisia täältä http://www.oikeus.fi/45004.htm

Lue lisää

villa-unelman blogi päivittyy aika harvoin. Onko faktaa tuo kesken jääminen? Portaat näytti viimein tulleen.

Easy Ledin tuotevalikoima näytti pienentyneen, keskittyvätkö oleelliseen? onko sisäpiirin tietoa?

Kyllä Passiivitalon kustannuksiksi tulee laskea paljon muutakin, kuin pelkkä lisäeristyksen tarve. Talo kasvaa mitoissaankin merkittävästi ja kattoa, lattiaa ja seinää perustuksineen jodutaan rakentamaan runsaasti lisää.
Pinnoitettavien pintojenkin määrä kasvaa.
Kosteustekniset riski vielä saadaan kaupanpäälisiksi viilenevien ulkopintojen muodossa, niitä kyllä voidaan vähentää materiaalivalinnoilla, sekä hyvällä ja tietävällä suunnittelulla.
Sinänsä solupolystyreeni on varmasti yksi turvallisimmista vaihtoehdoista, kun betoni vielä eristeen sisällä on hyvin lämmintä ympäri vuoden.
Tuntuu siltä että monet ovat ryhtyneet myymään tai tekemään Passiivitaloja hyvin heppoisilla tiedoilla ja taidoilla, eikä kustannuslaskenta ole ollut niitä vahvimpia puolia.
Eristää varmasti kannattaa aina ilmatiiviisti ja hyvin, mutta rajan vetäminen järkeviin mittoihin on vaikeaa.
40 kilowatista pudottaminen 20 kilowattiin on kallista ja riskialtista ja huolellisuus niin suunnittelussa ja toteuttamisessa korostuu. 150 m2:n talossa rahalliseksi säästöksi saadaan näiden kahden version välillä vuotuisessa lämmitysenergian kulutuksessa n. 250 € vuodessa, joten sillä ei pysty kuolettamaan, kuin 5000 €:n lainan koron. Lisäksi Passiivi versiossa tulee suuri vaara ylilämpiämiseen ja jäähdyttämisen tarve, joka voi niellä 250 €:n säästön melko äkkiä.
Edellä varoitettu lompakon tyhjenemisen vaara on ilmeinen, vaikka myyntimiehet toista puhuvatkin, hehän yleensä ovat varsin lipeväkielistä sakkia.

Energiaexpertti kirjoitti:

Kyllä Passiivitalon kustannuksiksi tulee laskea paljon muutakin, kuin pelkkä lisäeristyksen tarve. Talo kasvaa mitoissaankin merkittävästi ja kattoa, lattiaa ja seinää perustuksineen jodutaan rakentamaan runsaasti lisää.
Pinnoitettavien pintojenkin määrä kasvaa.
Kosteustekniset riski vielä saadaan kaupanpäälisiksi viilenevien ulkopintojen muodossa, niitä kyllä voidaan vähentää materiaalivalinnoilla, sekä hyvällä ja tietävällä suunnittelulla.
Sinänsä solupolystyreeni on varmasti yksi turvallisimmista vaihtoehdoista, kun betoni vielä eristeen sisällä on hyvin lämmintä ympäri vuoden.
Tuntuu siltä että monet ovat ryhtyneet myymään tai tekemään Passiivitaloja hyvin heppoisilla tiedoilla ja taidoilla, eikä kustannuslaskenta ole ollut niitä vahvimpia puolia.
Eristää varmasti kannattaa aina ilmatiiviisti ja hyvin, mutta rajan vetäminen järkeviin mittoihin on vaikeaa.
40 kilowatista pudottaminen 20 kilowattiin on kallista ja riskialtista ja huolellisuus niin suunnittelussa ja toteuttamisessa korostuu. 150 m2:n talossa rahalliseksi säästöksi saadaan näiden kahden version välillä vuotuisessa lämmitysenergian kulutuksessa n. 250 € vuodessa, joten sillä ei pysty kuolettamaan, kuin 5000 €:n lainan koron. Lisäksi Passiivi versiossa tulee suuri vaara ylilämpiämiseen ja jäähdyttämisen tarve, joka voi niellä 250 €:n säästön melko äkkiä.
Edellä varoitettu lompakon tyhjenemisen vaara on ilmeinen, vaikka myyntimiehet toista puhuvatkin, hehän yleensä ovat varsin lipeväkielistä sakkia.

Lue lisää

muutaman vuoden päästä kaikkien uudiskohteiden pitää täyttää vähintään tämän päivän passiivitalokriteerit.

mielenkiintoista olisi saada tutkittua dataa jo asutuista "passiivitaloista"!

olisi kiva tietää avaimet käteen passiivitaloja myyvistä firmoista talojen energialaskelmat. esim. jos kriteerit täyttävään taloon laitetaan halogeenivalaistus tulee ylilämpöongelma 4-7kk vuodessa.

tärkkeeää kirjoitti:

muutaman vuoden päästä kaikkien uudiskohteiden pitää täyttää vähintään tämän päivän passiivitalokriteerit.

mielenkiintoista olisi saada tutkittua dataa jo asutuista "passiivitaloista"!

olisi kiva tietää avaimet käteen passiivitaloja myyvistä firmoista talojen energialaskelmat. esim. jos kriteerit täyttävään taloon laitetaan halogeenivalaistus tulee ylilämpöongelma 4-7kk vuodessa.

Lue lisää

Mitkä olivatkaan Passiivi kriteerit ? 20 kWh/m2/vuosi on niin kova vaatimus, ettei valtion vaatimukset ole lähelläkään sitä. Siis voimme aivan vapaasti tehdä kosteusturvallisempia matalaenergiataloja kohtuuhinnalla edelleenkin.

Energiaexpertti kirjoitti:

Mitkä olivatkaan Passiivi kriteerit ? 20 kWh/m2/vuosi on niin kova vaatimus, ettei valtion vaatimukset ole lähelläkään sitä. Siis voimme aivan vapaasti tehdä kosteusturvallisempia matalaenergiataloja kohtuuhinnalla edelleenkin.

Lue lisää

ei matalaenergiatalot sen turvallisempia juuri ole, todella huolella nekin on tehtävä. Ihan samalla tavalla rakennusvirheet niissäkin tehtävänsä tekee.

Energiaexpertti kirjoitti:

Mitkä olivatkaan Passiivi kriteerit ? 20 kWh/m2/vuosi on niin kova vaatimus, ettei valtion vaatimukset ole lähelläkään sitä. Siis voimme aivan vapaasti tehdä kosteusturvallisempia matalaenergiataloja kohtuuhinnalla edelleenkin.

Lue lisää

Ontuva vertaus: Energiaexpertti varmaan on sitä mieltä, että tietyn automerkit autot ajavat itse (ilman kuskia) kolareita? Jotenkin järki sanoo, että se on kuskista kiinni?

pättsi kirjoitti:

Ontuva vertaus: Energiaexpertti varmaan on sitä mieltä, että tietyn automerkit autot ajavat itse (ilman kuskia) kolareita? Jotenkin järki sanoo, että se on kuskista kiinni?

Lue lisää

Tästä aiheesta on lähikuukausina kiistelleet, niin VTT, kuin TTKK:n asiantuntijatkin. Ensimmäiset kosteustekniset onngelmat ovat jo tätäpäivää Passiivitalossa. On tunnettu sekä kylmyyttä, että kosteutta. Passiivi talo vaatii lämmityslaiteet meidän ilmastossa, toisin kuin keskieuroopassa. Kosteusteknisiä ongelmia taas saattaa muodostua liikaa viilenevien ulkopintojen muodossa, niin yläpohjassa, kuin alapohjassakin. Viileiden rossipermantojen ongelmat on tiedetty jo kauan ja niihin pyritään vastaamaan monasti toimittamalla talopaketin mukana kiinteä ilmankuivaaja. Samanlaista kuivaajaa kaupitellaan nykyisin jo yläpohjaankin. Molemmat kuivaussysteemit kuluttavat energiaa ja pilaavat hyvin eristettyjen talojen perusideaa.
Villarakenteiden paksuuden lisäämisen aiheuttava perusongelma on sisäinen Konvektio, joka romahduttaa eristyskykyä ja saattaa myös aiheuttaa huolia kosteuden kanssa.
Kosteusvaurio rakenteessa on yleensä monen tekijän summa, eikä oikeastaan voi syyllistää vain yhtä tekijää, mutta paksut eristekerrokset aiheuttavat kosteusriskin kasvamisen.
Tarvitaan asiantuntevaa suunnittelua ja tietysti rakennusaikaista huolellisuutta. Molempien epäonnistuessa saattaa ihanasta Passiivitalosta muodostua elinikäinen homeriesa.
Asian voi mainita niinkin, että se on kuskista kiinni, mutta on selvää että vaarallisempi väline on kuskin käsissä yli 300 kulkeva Ferrari, kuin normaali Skoda.

Energiaexpertti kirjoitti:

Tästä aiheesta on lähikuukausina kiistelleet, niin VTT, kuin TTKK:n asiantuntijatkin. Ensimmäiset kosteustekniset onngelmat ovat jo tätäpäivää Passiivitalossa. On tunnettu sekä kylmyyttä, että kosteutta. Passiivi talo vaatii lämmityslaiteet meidän ilmastossa, toisin kuin keskieuroopassa. Kosteusteknisiä ongelmia taas saattaa muodostua liikaa viilenevien ulkopintojen muodossa, niin yläpohjassa, kuin alapohjassakin. Viileiden rossipermantojen ongelmat on tiedetty jo kauan ja niihin pyritään vastaamaan monasti toimittamalla talopaketin mukana kiinteä ilmankuivaaja. Samanlaista kuivaajaa kaupitellaan nykyisin jo yläpohjaankin. Molemmat kuivaussysteemit kuluttavat energiaa ja pilaavat hyvin eristettyjen talojen perusideaa.
Villarakenteiden paksuuden lisäämisen aiheuttava perusongelma on sisäinen Konvektio, joka romahduttaa eristyskykyä ja saattaa myös aiheuttaa huolia kosteuden kanssa.
Kosteusvaurio rakenteessa on yleensä monen tekijän summa, eikä oikeastaan voi syyllistää vain yhtä tekijää, mutta paksut eristekerrokset aiheuttavat kosteusriskin kasvamisen.
Tarvitaan asiantuntevaa suunnittelua ja tietysti rakennusaikaista huolellisuutta. Molempien epäonnistuessa saattaa ihanasta Passiivitalosta muodostua elinikäinen homeriesa.
Asian voi mainita niinkin, että se on kuskista kiinni, mutta on selvää että vaarallisempi väline on kuskin käsissä yli 300 kulkeva Ferrari, kuin normaali Skoda.

Lue lisää

Ei kai kukaan rakenna passiivitaloa (tai mitään taloa) rakenteista, jotka eivät oikein toteutettuina toimi? Sehän ois vähän niinku ostais ferrarin ja tankkaus siihen vain dieseliä…

Missä on esimerkit passiivitalojen ongelmista Suomessa? Siis oikeita tapauksia, ei teoriatapauksia.

Kuivaajien kaupittelusta, siis kuka niitä kaupittelee? Onko markkinoilla jo passiivitalopaketteja myyviä yrityksiä, jotka noita kuivaajia kaupittelee vai mitä tarkoitat?

Suurimman riskin aiheuttaa laaduton rakentaminen, tehtiin sitten passiivi, matala tai ihan normitalo. Samahan pätee tietysti suunnitteluun.

Energiaexpertti kirjoitti:

Tästä aiheesta on lähikuukausina kiistelleet, niin VTT, kuin TTKK:n asiantuntijatkin. Ensimmäiset kosteustekniset onngelmat ovat jo tätäpäivää Passiivitalossa. On tunnettu sekä kylmyyttä, että kosteutta. Passiivi talo vaatii lämmityslaiteet meidän ilmastossa, toisin kuin keskieuroopassa. Kosteusteknisiä ongelmia taas saattaa muodostua liikaa viilenevien ulkopintojen muodossa, niin yläpohjassa, kuin alapohjassakin. Viileiden rossipermantojen ongelmat on tiedetty jo kauan ja niihin pyritään vastaamaan monasti toimittamalla talopaketin mukana kiinteä ilmankuivaaja. Samanlaista kuivaajaa kaupitellaan nykyisin jo yläpohjaankin. Molemmat kuivaussysteemit kuluttavat energiaa ja pilaavat hyvin eristettyjen talojen perusideaa.
Villarakenteiden paksuuden lisäämisen aiheuttava perusongelma on sisäinen Konvektio, joka romahduttaa eristyskykyä ja saattaa myös aiheuttaa huolia kosteuden kanssa.
Kosteusvaurio rakenteessa on yleensä monen tekijän summa, eikä oikeastaan voi syyllistää vain yhtä tekijää, mutta paksut eristekerrokset aiheuttavat kosteusriskin kasvamisen.
Tarvitaan asiantuntevaa suunnittelua ja tietysti rakennusaikaista huolellisuutta. Molempien epäonnistuessa saattaa ihanasta Passiivitalosta muodostua elinikäinen homeriesa.
Asian voi mainita niinkin, että se on kuskista kiinni, mutta on selvää että vaarallisempi väline on kuskin käsissä yli 300 kulkeva Ferrari, kuin normaali Skoda.

Lue lisää

Tuota villasta jauhamista minä en jaksa ymmärtää. Miksi aina pitää ottaa lähtökohdaksi villa - tai siis mineraalivilla? Näin maallikkona voisin kuvitella, että se on kaikkein vaikein eristemateriaali kosteuden kannalta. Se ei pysty tasaamaan kosteusvaihteluita ja sen eristyskyky romahtaa märkänä. On olemassa eristeitä, jotka sopivat paljon paremmin passiivitaloon. Miksi pitää ehdoin tahdoin takertua juuri siihen huonoimpaan vaihtoehtoon? Pihiyskö siinä sanelee valinnat?

JH kirjoitti:

Tuota villasta jauhamista minä en jaksa ymmärtää. Miksi aina pitää ottaa lähtökohdaksi villa - tai siis mineraalivilla? Näin maallikkona voisin kuvitella, että se on kaikkein vaikein eristemateriaali kosteuden kannalta. Se ei pysty tasaamaan kosteusvaihteluita ja sen eristyskyky romahtaa märkänä. On olemassa eristeitä, jotka sopivat paljon paremmin passiivitaloon. Miksi pitää ehdoin tahdoin takertua juuri siihen huonoimpaan vaihtoehtoon? Pihiyskö siinä sanelee valinnat?

Lue lisää

onhan tapana retostella kuinka halvalla sai talon rakennettua/rakennetettua. Eikös uuden talon kohdalla ensimmäinen kysymys ole "kuinka paljon maksoi"?

Halvallahan ei saa hyvää, köyhällä ei ole varaa pskaan. jnejne. sanontoja on Suomenkielessä vaikka kuinka monta mutta silti...

ittara kirjoitti:

onhan tapana retostella kuinka halvalla sai talon rakennettua/rakennetettua. Eikös uuden talon kohdalla ensimmäinen kysymys ole "kuinka paljon maksoi"?

Halvallahan ei saa hyvää, köyhällä ei ole varaa pskaan. jnejne. sanontoja on Suomenkielessä vaikka kuinka monta mutta silti...

Lue lisää

Toimimattomia rakenteita on rakennettu jo iät ja ajat, monasti kustannussäästö mielessä, mutta myös tietämättömyytenä.
Passiivitaloista ja rakenteista ei tässä maassa ole kenelläkään täydellistä tietoa, eikä rakenteista myöskään.
Ilmankuivaaja toimitetaan paketin yhteydessä alapohjaan ainakin Älvsbyhuseissa ja tietääkseni myös Findomon paketeissa. Muilla valmistajilla ei ilmeisesti ole edes tietoa kosteusongelmista, jotka viilenevät rakenteet aiheuttavat. Ruotsissa on Antimexin tutkimuksissa päädytty 175 000 talon määrään, joissa homeongelnia on ulkoilmalla tuuletetuissa perustuksissa.
Koska tieto on hyvinkin ristiriitaista, niin on varsin vaikeaa edes ammattilaisen päättää mikä on riskirakenne Passiivitalossa ja mikä ei.
Passiivitaloista ei löydy minkäänlaista rakennustapaohjetta valtion toimesta ja vaikka olisikin niin historia on näyttänyt, että kosteusvaurioita riittää silti runsaasti ratkottavaksi.
Monasti kallillakaan ei ole saanut kuivaa rakennetta, mikä on kaikkein surullisinta. Halvalla sen saa kyllä vielä varmemmin.
Kivivilla tulee keskusteluihin, koska se on ylivoimaisesti eniten käytetty rakennusmateriaali. Todellisuudessa kivivilla muuten kastuu todella huonosti ja sitä käytetään myös suodattimena jäteveden puhdistamoissakin jatkuvassa vesirasituksessa.
Vielä Passiivivohottajille sen verran, että kannattaa myös huomata meidän ilmastomme ero keski-eurooppaan, joka luo myös omat haastensa, niin suunnittelulle, kuin rakentamisellekin.

Energiaexpertti kirjoitti:

Toimimattomia rakenteita on rakennettu jo iät ja ajat, monasti kustannussäästö mielessä, mutta myös tietämättömyytenä.
Passiivitaloista ja rakenteista ei tässä maassa ole kenelläkään täydellistä tietoa, eikä rakenteista myöskään.
Ilmankuivaaja toimitetaan paketin yhteydessä alapohjaan ainakin Älvsbyhuseissa ja tietääkseni myös Findomon paketeissa. Muilla valmistajilla ei ilmeisesti ole edes tietoa kosteusongelmista, jotka viilenevät rakenteet aiheuttavat. Ruotsissa on Antimexin tutkimuksissa päädytty 175 000 talon määrään, joissa homeongelnia on ulkoilmalla tuuletetuissa perustuksissa.
Koska tieto on hyvinkin ristiriitaista, niin on varsin vaikeaa edes ammattilaisen päättää mikä on riskirakenne Passiivitalossa ja mikä ei.
Passiivitaloista ei löydy minkäänlaista rakennustapaohjetta valtion toimesta ja vaikka olisikin niin historia on näyttänyt, että kosteusvaurioita riittää silti runsaasti ratkottavaksi.
Monasti kallillakaan ei ole saanut kuivaa rakennetta, mikä on kaikkein surullisinta. Halvalla sen saa kyllä vielä varmemmin.
Kivivilla tulee keskusteluihin, koska se on ylivoimaisesti eniten käytetty rakennusmateriaali. Todellisuudessa kivivilla muuten kastuu todella huonosti ja sitä käytetään myös suodattimena jäteveden puhdistamoissakin jatkuvassa vesirasituksessa.
Vielä Passiivivohottajille sen verran, että kannattaa myös huomata meidän ilmastomme ero keski-eurooppaan, joka luo myös omat haastensa, niin suunnittelulle, kuin rakentamisellekin.

Lue lisää

Joku edellä kyseli todellisi projekteja Passiivitaloista, yksi seurantakohde on ainakin sivustolla Passiivi.fi. Sivuaa aavistuksen enemmän ketjun aloittajankin toiveita rakentamisesta Eps-muoteilla.
Passiivitalojen tutkimuksia ja tietoa on keski-euroopasta kohtuullisen paljon ja sieltä löytyy jopa nolla ja plus energia talojakin.
Nämä kuitenkin tulisi sopeutaa Suomen ilmastoon, mikä on poikkeava niin kylmyydeltään, kuin kosteusolosuhteiltaankin, minkä olemme tänä talvena saaneet kokea.
Keski-europassa ei Passiivitalossa lämmityslaitteita tarvita, mutta meillä tarvitaan, jotta Passiivi unelmassa ei palele 20 asteen pakkasilla, joita täällä voi olla viikkokausia.
Energian säästö sinänsä on järkevää ja kannustettavaa, mutta ylilyöntejä tulee myös helposti.
Suurina rakentamisen kustannuksina, eristeiden kalliina ja energiaa kuluttavina valmistuskustannuksina tai jopa kosteus- ja homeongelmina.
Äänitekniset ongelmat voivat myös korostua käytettäessä Uretaania tai solupolystyreeniä, jolloin rakenteissa joudutaan käyttämään massiivista betonia tai kivivillaa. Kopiseva katto voi olla varsin epämiellyttävä yllätys, jota on jälkikäteen vaikeahko parantaa.
Siis suunnittelun, huolellisuuden, tutkimuksen ja kustannuslaskennan merkitys korostuu Passiivitaloja toteutettaessa.

Energiaexpertti kirjoitti:

Toimimattomia rakenteita on rakennettu jo iät ja ajat, monasti kustannussäästö mielessä, mutta myös tietämättömyytenä.
Passiivitaloista ja rakenteista ei tässä maassa ole kenelläkään täydellistä tietoa, eikä rakenteista myöskään.
Ilmankuivaaja toimitetaan paketin yhteydessä alapohjaan ainakin Älvsbyhuseissa ja tietääkseni myös Findomon paketeissa. Muilla valmistajilla ei ilmeisesti ole edes tietoa kosteusongelmista, jotka viilenevät rakenteet aiheuttavat. Ruotsissa on Antimexin tutkimuksissa päädytty 175 000 talon määrään, joissa homeongelnia on ulkoilmalla tuuletetuissa perustuksissa.
Koska tieto on hyvinkin ristiriitaista, niin on varsin vaikeaa edes ammattilaisen päättää mikä on riskirakenne Passiivitalossa ja mikä ei.
Passiivitaloista ei löydy minkäänlaista rakennustapaohjetta valtion toimesta ja vaikka olisikin niin historia on näyttänyt, että kosteusvaurioita riittää silti runsaasti ratkottavaksi.
Monasti kallillakaan ei ole saanut kuivaa rakennetta, mikä on kaikkein surullisinta. Halvalla sen saa kyllä vielä varmemmin.
Kivivilla tulee keskusteluihin, koska se on ylivoimaisesti eniten käytetty rakennusmateriaali. Todellisuudessa kivivilla muuten kastuu todella huonosti ja sitä käytetään myös suodattimena jäteveden puhdistamoissakin jatkuvassa vesirasituksessa.
Vielä Passiivivohottajille sen verran, että kannattaa myös huomata meidän ilmastomme ero keski-eurooppaan, joka luo myös omat haastensa, niin suunnittelulle, kuin rakentamisellekin.

Lue lisää

mitä kertoo se, että passiivitaloja haukkuessa otetaan älvärin esimerkki?

Energiaexpertti kirjoitti:

Joku edellä kyseli todellisi projekteja Passiivitaloista, yksi seurantakohde on ainakin sivustolla Passiivi.fi. Sivuaa aavistuksen enemmän ketjun aloittajankin toiveita rakentamisesta Eps-muoteilla.
Passiivitalojen tutkimuksia ja tietoa on keski-euroopasta kohtuullisen paljon ja sieltä löytyy jopa nolla ja plus energia talojakin.
Nämä kuitenkin tulisi sopeutaa Suomen ilmastoon, mikä on poikkeava niin kylmyydeltään, kuin kosteusolosuhteiltaankin, minkä olemme tänä talvena saaneet kokea.
Keski-europassa ei Passiivitalossa lämmityslaitteita tarvita, mutta meillä tarvitaan, jotta Passiivi unelmassa ei palele 20 asteen pakkasilla, joita täällä voi olla viikkokausia.
Energian säästö sinänsä on järkevää ja kannustettavaa, mutta ylilyöntejä tulee myös helposti.
Suurina rakentamisen kustannuksina, eristeiden kalliina ja energiaa kuluttavina valmistuskustannuksina tai jopa kosteus- ja homeongelmina.
Äänitekniset ongelmat voivat myös korostua käytettäessä Uretaania tai solupolystyreeniä, jolloin rakenteissa joudutaan käyttämään massiivista betonia tai kivivillaa. Kopiseva katto voi olla varsin epämiellyttävä yllätys, jota on jälkikäteen vaikeahko parantaa.
Siis suunnittelun, huolellisuuden, tutkimuksen ja kustannuslaskennan merkitys korostuu Passiivitaloja toteutettaessa.

Lue lisää

tietääkö energiaexpertti passiivitalon Suomessa, jossa ei ole oikeaa lämmitysjärjestelmää? eiköhän passiivitalojen rakentajat tiedä rakentavansa Suomeen?

mielestäni passiivi.fi on hyvä esimerkki passiivitalosta.

kerrtoo kirjoitti:

mitä kertoo se, että passiivitaloja haukkuessa otetaan älvärin esimerkki?

"Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin uusi julkaisu RIL 249 – 2010 Matalaenergiarakentaminen. Asuinrakennukset edistää asuinrakennusten matalaenergiarakentamisen (sekä matalaenergia- että passiivitalojen) käyttöönottoa."

kerrtoo kirjoitti:

"Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin uusi julkaisu RIL 249 – 2010 Matalaenergiarakentaminen. Asuinrakennukset edistää asuinrakennusten matalaenergiarakentamisen (sekä matalaenergia- että passiivitalojen) käyttöönottoa."

Lue lisää

Minulla ei ole Passiivitaloja vastaan mitään, vaan päin vastoin. Tarkoitukseni oli paremminkin herättää keskustelua onkohan Passiivitalon rakentaminen kannattavaa, järkevää tai sisältääkö se riskejä.
Pieneen energian kulutukseen ja luonnonvarojen säästöön tulee pyrkiä, nykyinen meno on ilmiselvästi kestämätöntä.
Haukkuminen on täysin väärä sana, joka ei sovi kirjoitukseni ajatusmaailmaan laisinkaan.
Suomessa täysin valmiita Passiivitaloja on vasta kourallinen ja niistäkin osa ei täytä virallisia VTT:n vaatimuksia. Vähän energiaa kuluttavista taloista tulisi saada paljon enemmän tietoa, nyt ne on kaupallistettu liian nopeasti ja virheitä tulee ilmi varmasti.
Älväri on edelläkävijänä otettu esiin, joka johtuu Ruotsalaisesta taustasta, koska Ruotsissa tietämystä monista asioista on enemmän.
Suomessa kosteustekninen tietämys on keskittynyt muutamiin sensaatiohakuisiin ihmisiin, jotka pääsevät televisioon, Ruotsissa aiheesta löytyy oikein tutkimustuloksia.
RIL:in avaus ohjeistukseen on tervetullutta, enkä ole vielä ehtinyt sitä lukemaan, toivottavasti isojen eristevalmistajien lobbaajat eivät ole sitä päässeet pilaamaan.

Energiaexpertti kirjoitti:

Minulla ei ole Passiivitaloja vastaan mitään, vaan päin vastoin. Tarkoitukseni oli paremminkin herättää keskustelua onkohan Passiivitalon rakentaminen kannattavaa, järkevää tai sisältääkö se riskejä.
Pieneen energian kulutukseen ja luonnonvarojen säästöön tulee pyrkiä, nykyinen meno on ilmiselvästi kestämätöntä.
Haukkuminen on täysin väärä sana, joka ei sovi kirjoitukseni ajatusmaailmaan laisinkaan.
Suomessa täysin valmiita Passiivitaloja on vasta kourallinen ja niistäkin osa ei täytä virallisia VTT:n vaatimuksia. Vähän energiaa kuluttavista taloista tulisi saada paljon enemmän tietoa, nyt ne on kaupallistettu liian nopeasti ja virheitä tulee ilmi varmasti.
Älväri on edelläkävijänä otettu esiin, joka johtuu Ruotsalaisesta taustasta, koska Ruotsissa tietämystä monista asioista on enemmän.
Suomessa kosteustekninen tietämys on keskittynyt muutamiin sensaatiohakuisiin ihmisiin, jotka pääsevät televisioon, Ruotsissa aiheesta löytyy oikein tutkimustuloksia.
RIL:in avaus ohjeistukseen on tervetullutta, enkä ole vielä ehtinyt sitä lukemaan, toivottavasti isojen eristevalmistajien lobbaajat eivät ole sitä päässeet pilaamaan.

Lue lisää

Jokainen rakentaja kai itse saa tehdä päätöksen perustuen omiin motiiveihin? (toiset haluaa ladan ja toiset mersun). Kannattaa muistaa, että D-luokankin talon rakentamiseen liittyy riskejä, kuten energiaexperttikin taisi jo myöntää.

Älväri esimerkkinä ontuu pahasti. En ole ennen kuullut Älvärin edelläkävijyydestä, kerro toki lisää?

Onko energiaexpertillä jotain esimerkkejä passiivitalon kaupallistamisesta? Ilmeisesti tarkoitat avaimet käteen passiivitatoimittajia?

Kuulemma viimeistään 2015 ei saa enää passiivitaloja huonompia rakentaa. Toki lobbaajat tekevät kaikkensa ettei tulisi noin nopeasti. Lobbaajathan vesittivät 2010 suunniteltuja määräyksiä ikävän paljon alaspäin.

Teeveessä on ollut paljon parocin edustajia. Kannattaa tutustua http://www.youtube.com/watch?v=NJoqKBR5i2s videoon, onko energiaexpertillä tuosta parempaa tietoa?

Onko netissä referoituina noita ruotsin tutkimuksia?

pättsi kirjoitti:

Jokainen rakentaja kai itse saa tehdä päätöksen perustuen omiin motiiveihin? (toiset haluaa ladan ja toiset mersun). Kannattaa muistaa, että D-luokankin talon rakentamiseen liittyy riskejä, kuten energiaexperttikin taisi jo myöntää.

Älväri esimerkkinä ontuu pahasti. En ole ennen kuullut Älvärin edelläkävijyydestä, kerro toki lisää?

Onko energiaexpertillä jotain esimerkkejä passiivitalon kaupallistamisesta? Ilmeisesti tarkoitat avaimet käteen passiivitatoimittajia?

Kuulemma viimeistään 2015 ei saa enää passiivitaloja huonompia rakentaa. Toki lobbaajat tekevät kaikkensa ettei tulisi noin nopeasti. Lobbaajathan vesittivät 2010 suunniteltuja määräyksiä ikävän paljon alaspäin.

Teeveessä on ollut paljon parocin edustajia. Kannattaa tutustua http://www.youtube.com/watch?v=NJoqKBR5i2s videoon, onko energiaexpertillä tuosta parempaa tietoa?

Onko netissä referoituina noita ruotsin tutkimuksia?

Lue lisää

Nostetaan tätä mielenkiintoista ketjua. Löytyykö tuosta Palikasta tuoreempia kokemuksia?

Juuri näin. Meillä naapurissa seisoo styrox-harkkotyömaa jo viidettä viikkoa kun ei ole pystynyt valamaan. Samaan aikaan on ehkä viitenä päivänä ollut niin kylmä ettei kevytbetoniharkon ohutsaumamuuraus olisi onnistunut...

Mutta kyllähän se kaikin puolin on järkevämpää rakentaa kesällä valoisassa ja lämpimässä kuin kylmässä ja pimeässä. Tulee vähemmän virheitäkin kun ei ole näpit kohmeessa ja otsalamppu huurussa.

Toisen puolen naapuri teki talonsa pohjat valmiiksi syksyllä, ja jätti projektin sitten suosiolla lepäämään talven ajaksi. Hiovat sisustus, sähkö- ja LVI suunnitelmat nyt talvella kuntoon ja sopivat urakat yms kaikessa rauhassa. Sitten keväällä heti leskenlehtien sarastaessa aloitetaan perustusten muuraus ja siitä seinää ylöspäiin. Veikkaan että vähän vapun jälkeen on talo vesikattovalmiina. Mielestäni järkevä tapa rakentaa.

adsare kirjoitti:

Juuri näin. Meillä naapurissa seisoo styrox-harkkotyömaa jo viidettä viikkoa kun ei ole pystynyt valamaan. Samaan aikaan on ehkä viitenä päivänä ollut niin kylmä ettei kevytbetoniharkon ohutsaumamuuraus olisi onnistunut...

Mutta kyllähän se kaikin puolin on järkevämpää rakentaa kesällä valoisassa ja lämpimässä kuin kylmässä ja pimeässä. Tulee vähemmän virheitäkin kun ei ole näpit kohmeessa ja otsalamppu huurussa.

Toisen puolen naapuri teki talonsa pohjat valmiiksi syksyllä, ja jätti projektin sitten suosiolla lepäämään talven ajaksi. Hiovat sisustus, sähkö- ja LVI suunnitelmat nyt talvella kuntoon ja sopivat urakat yms kaikessa rauhassa. Sitten keväällä heti leskenlehtien sarastaessa aloitetaan perustusten muuraus ja siitä seinää ylöspäiin. Veikkaan että vähän vapun jälkeen on talo vesikattovalmiina. Mielestäni järkevä tapa rakentaa.

Lue lisää

Totta, eteläsuomessakaan ei oo kannattanu betonin kanssa läträtä tämän vuoden puolella. Puutalot nousee kyllä mutta betonien kanssa ei kukaan ammattilainen leiki näillä säillä.

tämän perusteella siis puurakentaminen on tätä päivää :D ja tätä vuotta ...

adsare kirjoitti:

Juuri näin. Meillä naapurissa seisoo styrox-harkkotyömaa jo viidettä viikkoa kun ei ole pystynyt valamaan. Samaan aikaan on ehkä viitenä päivänä ollut niin kylmä ettei kevytbetoniharkon ohutsaumamuuraus olisi onnistunut...

Mutta kyllähän se kaikin puolin on järkevämpää rakentaa kesällä valoisassa ja lämpimässä kuin kylmässä ja pimeässä. Tulee vähemmän virheitäkin kun ei ole näpit kohmeessa ja otsalamppu huurussa.

Toisen puolen naapuri teki talonsa pohjat valmiiksi syksyllä, ja jätti projektin sitten suosiolla lepäämään talven ajaksi. Hiovat sisustus, sähkö- ja LVI suunnitelmat nyt talvella kuntoon ja sopivat urakat yms kaikessa rauhassa. Sitten keväällä heti leskenlehtien sarastaessa aloitetaan perustusten muuraus ja siitä seinää ylöspäiin. Veikkaan että vähän vapun jälkeen on talo vesikattovalmiina. Mielestäni järkevä tapa rakentaa.

Lue lisää

Eps-muottiin valaminen pakkasessa ei minkäänlainen ongelma. Muutama vuosi takaperin valettiin - 18 asteen pakkasessa ja aamulla betonin lämpötila 42 astetta, poltti sormia koetellessa.
Eristekapselissa ei mitään mahdollisuutta jäätyä.

Hyvinonnistuu kirjoitti:

Eps-muottiin valaminen pakkasessa ei minkäänlainen ongelma. Muutama vuosi takaperin valettiin - 18 asteen pakkasessa ja aamulla betonin lämpötila 42 astetta, poltti sormia koetellessa.
Eristekapselissa ei mitään mahdollisuutta jäätyä.

Lue lisää

... eikä kuivua :)))))

Alkaahan noita Eps-harkkotaloja olla jo vähän siellä täällä. Outo markkinointitapa on varmasti jarruttanut talojen myyntiä.
Tuotteessa itsessään tuskin mitään vikaa on.
Talvella valamisessa ei ole mitään riskiä, toisin kuin betoni muotti harkoissa.

Miten niin näytti hurjalta ? Eihän siinä mitään erikoista ole, lämmöneristettä vain käytetään muottina ja lujuus saavutetaan betonilla.
Yksinkertaista kuin mikä. Lämpö pysyy sisällä, eikä rappaukset halkeile.
Eps-muotti on maailmalla hyvin yleinen, Palikka tuskin on keksinyt mitään.

Palikoista tein kellarin ja siihen 1 kerroksen päälle 250m3. Rappaus oli juuri saman hintainen kuin muihinkin taloihin olis ollut. Molemmat rappaus ehdokkaat kehui että eristeen päälle rapatuissa taloissa heillä ei ole ollut takuu ongelmia. Eli on jopa parempi pohja sen kannalta. Työ oli helppoa. Tekisin jatkossakin talon palikalla. Tämä" keksija" oli hyvin mukana hankeesa. Kävi työmaalla ja antoi vinkkejä.
Talosta tulee pakostakin tiivis. Sinne ei kertakaikkiaan voi jäädä vuotoja kun eriste on 3 kertaisesti pontissa ja betoni löysää. Jos vaan ikkunat vaahdotaa. Ja sisäpinnat akryylillä saumaa.ja ulko rappauskin viä tiivistää. Yläpohjassa höyrynsulku limittyy seinälevyn alle liimalaastilla.
Tulee edullisemmaksi kuin toisilla harkoilla. Timantti poraukset, nosturikulut 0e yht. Telinekulut 0e , kun tein sisäpuolelle styros paketeista. Ja ulkopuoli tuli rappareiden mukana, josta tein räystä laudoituksen. Seinästä tulee suora jos käyttää passia. Valoin 1-2m korkeita valuja yhdellä kertaa.

Puuhastelijat puuhastelee styroxilaatikoilla ja näköjään niiden päälläkkin. Luulevat että on halvempi koska myyjä niin sanoi... helppo on pientä ihmistä hassuttaa.

Joo... niin kerrotaan hinnat... ovat kaksinkertaiset verrattuna vaikka lecasoraharkkoon... kallista höttöä, josta tulee riskirakenne.

Valaessa syntyy helposti rotankoloja.... eristys ja koateusturvallisuus heikkenee. Kosteus tiivistyy betonin ja ulkokuoren väliin vetenä, mikä aiheuttaa homeongelmia. Tasoitusalustana eps on huono tarttuvuudeltaan, joten riski rappauksen tippumiseen ja halkeiluun on iso. Paloriski syntyy kun sähköjohdot asennetaan eristeeseen... kuolemanriski taas kun epsissä olevaa myrkyllistä palonestoainetta siirtyy sisäilmaan. Ympäristöriski taas siinä vaiheessa kun talo pitää ym. syistä purkaa.

Pelkkääriskiä kirjoitti:

Valaessa syntyy helposti rotankoloja.... eristys ja koateusturvallisuus heikkenee. Kosteus tiivistyy betonin ja ulkokuoren väliin vetenä, mikä aiheuttaa homeongelmia. Tasoitusalustana eps on huono tarttuvuudeltaan, joten riski rappauksen tippumiseen ja halkeiluun on iso. Paloriski syntyy kun sähköjohdot asennetaan eristeeseen... kuolemanriski taas kun epsissä olevaa myrkyllistä palonestoainetta siirtyy sisäilmaan. Ympäristöriski taas siinä vaiheessa kun talo pitää ym. syistä purkaa.

Lue lisää

Eps-harkkoon valaessa ei helposti rotankoloja saa, kunhan kastelee teräkset. Suuri valuaukko ja muottimateriaali, joka ei ime kosteutta ei holvaa.
Betoni ei homehdu ensimmäiseen kolmeen vuosikymmeneen, koska erittäin alkaalista. Kosteus ei tiivisty betonissa vaan imeytyy siihen ja kuivuu lämmittämällä ulospäin talviaikaan. Eps kuoren tiheys ja vesihöyryn vastus on samaa luokkaa. Mikäli tulee lautakuori, on puumateriaali niin höyrytiivistä, että tuuletusrako tarpeen.
Koitappa saada eps-muottiin roiskunutta betonia irti, se siitä tarttuvuudesta. Kuitenkin ennen rappausta pinta karhennetaan ja mahdollinen UV säteilystä syntynyt keltainen jauho harjataan tai pestään pois.
Mitään paloriskiä ei synny sähköjohtoihin, jos neljännes avointa ja johdon neliöt oikeat.
Palonestoaineet eivät ole myrkyllisiä, väärää tietoa. Tuotteita saa varmasti tarvittaessa myös ilman palonestoainetta. Palonestoainetta löytyy monista kodin huonekaluista, matoista ja selluvillastakin ja kaikki hyväksyttyjä.
Sama koskee ympäristöriskejä, eps-harkoissa käytetään EU:n hyväksymiä palonestoaineita.
Suosittelen satukirjailijaksi ryhtymistä, etusi on hyvä mielikuvitus.

TutkijaYskänen kirjoitti:

Eps-harkkoon valaessa ei helposti rotankoloja saa, kunhan kastelee teräkset. Suuri valuaukko ja muottimateriaali, joka ei ime kosteutta ei holvaa.
Betoni ei homehdu ensimmäiseen kolmeen vuosikymmeneen, koska erittäin alkaalista. Kosteus ei tiivisty betonissa vaan imeytyy siihen ja kuivuu lämmittämällä ulospäin talviaikaan. Eps kuoren tiheys ja vesihöyryn vastus on samaa luokkaa. Mikäli tulee lautakuori, on puumateriaali niin höyrytiivistä, että tuuletusrako tarpeen.
Koitappa saada eps-muottiin roiskunutta betonia irti, se siitä tarttuvuudesta. Kuitenkin ennen rappausta pinta karhennetaan ja mahdollinen UV säteilystä syntynyt keltainen jauho harjataan tai pestään pois.
Mitään paloriskiä ei synny sähköjohtoihin, jos neljännes avointa ja johdon neliöt oikeat.
Palonestoaineet eivät ole myrkyllisiä, väärää tietoa. Tuotteita saa varmasti tarvittaessa myös ilman palonestoainetta. Palonestoainetta löytyy monista kodin huonekaluista, matoista ja selluvillastakin ja kaikki hyväksyttyjä.
Sama koskee ympäristöriskejä, eps-harkoissa käytetään EU:n hyväksymiä palonestoaineita.
Suosittelen satukirjailijaksi ryhtymistä, etusi on hyvä mielikuvitus.

Lue lisää

Taisi osua ja upota... melko heppoista selittelyä. Eps muotit on marginaalituote jolla ei ole yhtään uskottavaa myyjäyhtiötä Suomessa. Myyti perustuu virheelliseen argumentaatioon ja suoranaiseen harhaanjohtamiseen.