Maata pitkin matkailu edellyttää aivan uutta asennetta. Nyt lennätään nopeasti kohdepaikkaan - useimmiten yhteen - maataan rannalla viikko - kaksi tai pyöritään "berliinissä" kolme päivää - samoja katujen tallaten. Ennen ja tänään oli ja on kiire, kiire - niin kiire ettei ehdi nähdä oikeasti mitään - vain vaimon tai miehen / lasten punaiset niskat, kun makoilu ulottui aamusta iltaan kaakeloidulla uima-altaalla.
Kiinaankin voi mennä junalla - kohta luotijunalla, kun maatakin pitkin pitää päästä nopeasti - mihin meillä on muuten kiire - kokemaanko?
Maata pitkin voi kokea koko ajan - maisema vaihtuu, asema vaihtuu - kaupunki vaihtuu. Kolmen viikon matkasta ollaankin kohteessa vain kaksi päivää - maaten vaikka rannalla. Loppuosa menee niihin noin viiteen - kuuteen maahan, varsinkin EU-Euroopassa, joka schengeninä antaa helppoa kulkua maasta toiseen.
Jokainen etappi on laulun arvoinen ja nähdään sekä koetaan uutta - joka päivä.
Toki asennemuutosta tarvitaan myös matkavarustukseen - tulee mieleen entisajan Inter-Rail, jossa yksi henkilö tuli toimeen 30 päivää rinkalla, matkustajakodeilla - ja junan penkeillä - no ei aivan näin, varsinkin, jos mukuloita mukana. Ehkä makuuvaunu, hotelli ja pienet edulliset paikalliset ravintolat. Mutta erityisesti näköaloja ihmisiin, tapoihin, kulttuureihin ja vain vähän rannalla makuuta - melanoomakaan ei pääse niin helposti yllättämään. Matkailu avartaa -sanotaan.
Voisi arvata, että erityisesti EU-valtiot alkavat kehittämään raidematkailua, toivottavasti sähköjunat kulkevat ydinvoimasähköllä - mitään emme saavuta ympäristöllisesti, jos sähkö tuotetaan hiilellä, kuten Saksassa vielä paljon!
Voimme odottaa nettiin uusia maamatkailun suunnitteluohjelmia, jotka osaavat tekoälyn voimalla laskea hetkessä erilaisia vaihtoehtoja - junineen, laivoineen, busseineen - hintoineen, ravintoloineen, kohtaamisineen ja muine nähtävyyksineen, jotta suunnittelu olisi helppoa - ja samalla näkyisi koko ajan hinta mitä se koko perheelle kustantaa!
...
5641
Kiinaankin voi mennä junalla - kohta luotijunalla, kun maatakin pitkin pitää päästä nopeasti - mihin meillä on muuten kiire - kokemaanko?
Maata pitkin voi kokea koko ajan - maisema vaihtuu, asema vaihtuu - kaupunki vaihtuu. Kolmen viikon matkasta ollaankin kohteessa vain kaksi päivää - maaten vaikka rannalla. Loppuosa menee niihin noin viiteen - kuuteen maahan, varsinkin EU-Euroopassa, joka schengeninä antaa helppoa kulkua maasta toiseen.
Jokainen etappi on laulun arvoinen ja nähdään sekä koetaan uutta - joka päivä.
Toki asennemuutosta tarvitaan myös matkavarustukseen - tulee mieleen entisajan Inter-Rail, jossa yksi henkilö tuli toimeen 30 päivää rinkalla, matkustajakodeilla - ja junan penkeillä - no ei aivan näin, varsinkin, jos mukuloita mukana. Ehkä makuuvaunu, hotelli ja pienet edulliset paikalliset ravintolat. Mutta erityisesti näköaloja ihmisiin, tapoihin, kulttuureihin ja vain vähän rannalla makuuta - melanoomakaan ei pääse niin helposti yllättämään. Matkailu avartaa -sanotaan.
Voisi arvata, että erityisesti EU-valtiot alkavat kehittämään raidematkailua, toivottavasti sähköjunat kulkevat ydinvoimasähköllä - mitään emme saavuta ympäristöllisesti, jos sähkö tuotetaan hiilellä, kuten Saksassa vielä paljon!
Voimme odottaa nettiin uusia maamatkailun suunnitteluohjelmia, jotka osaavat tekoälyn voimalla laskea hetkessä erilaisia vaihtoehtoja - junineen, laivoineen, busseineen - hintoineen, ravintoloineen, kohtaamisineen ja muine nähtävyyksineen, jotta suunnittelu olisi helppoa - ja samalla näkyisi koko ajan hinta mitä se koko perheelle kustantaa!
...
5641
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vaivaako ilmastoahdistus?