Hiljattain ilmestynyt em. matkaopas saattaa lyödä opaskirjojen kaikki ennätykset - virheiden määrässä.
On sekä asia- että painovirheitä, omituisia väitteitä ja luokituksia. Kookas - ja hintava - kirja, mutta aivan silkkoa sisältä. Varoitan.
On sekä asia- että painovirheitä, omituisia väitteitä ja luokituksia. Kookas - ja hintava - kirja, mutta aivan silkkoa sisältä. Varoitan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hei!
Kertoisitko hieman tarkemmin mitä asiavirheitä kyseinen kirja sisältää.
Itse samasta sarjasta olevan Roomasta kertovan kirjan.
No, joitakin esimerkkejä.
Ensinnäkin painovirheiden runsaus (niitä tuntuu olevan lähes joka sivulla) hämmästyttää, mutta se ei ole kirjan pahin ongelma. Perusongelma on siinä, että lukuisat virheet ja omituisuudet vievät kirjalta uskottavuuden; siitä ei ole matkalle oppaaksi, ja virheiden etsimisestä tahtoo tulla suorastaan harrastus.
Eivät painovirheetkään tosin aina ole harmittomia: esimerkiksi jos jonkun paikan aukioloajat on kerrottu niin, että niistä ei saa mitään tolkkua. Pienzan Corso Rosselinoa sanotaan Cosso Rosselinoksi. Maailman ehkä kuuluisin patsas, Michelangelon David on milloin David, milloin Daavid.
Cortonan Museo dell’Accademiassa on kirjan mukaan ”valtava pronssilamppu 400-luvulta” – tosiasiassa kuuluisa lamppu on kahdeksan sataa vuotta tätä vanhempi, sen arvioidaan olevan peräisin 4-5 vuosisataa ENNEN ajanlaskua.
Orvieton Duomon kappelin freskosarjan kerrotaan olevan ainoa renessanssiajan Italiasta säilynyt. Renessanssiajan freskosarjoja on kuitenkin Italiassa lukuisia, monet jopa erittäin hyvin säilyneitä.
Kirja myös paljastaa (?) renessanssinero Piero della Francescan tarkan syntymävuoden, joka muissa lähteissä on arvailujen varassa.
Tärkeimmät nähtävyydet on kirjassa luokiteltu historiallisuuden, lapsiystävällisyyden, ”valokuvattavuuden” yms. mukaan. Ymmärrän, että esimerkiksi Colosseum on historiallinen (5 pistettä) ja valokuvattava (5), mutta miksi sen kulttuuriarvo on vain 4? Vielä enemmän ihmettelen sitä, että Pantheon on kulttuuriarvoltaan vain 3, ja sitäkin oudompaa on, että se on ”kävelykelpoisuudeltaan” myös vain 3 – ainakin itselläni oli siellä erinomaisen helppo kävellä. Sienassa on kuulemma vähemmän valokuvattavaa kuin San Gimignanossa. Firenzen Bargellossa saa kirjan mukaan täyden vastineen rahoille, toisin kuin Santa Crocessa. Assisi on varsin kävelykelpoinen, mutta valokuvattavaa on niukasti. Kannattaako siis mennä Vicenzaan, jossa on enemmän valokuvattavaa, mutta kävelykelpoisuus on huonompi? Mitä tarkoittaa se, että Firenzen Piazza della Signoria on erittäin historiallinen, mutta sen kulttuuriarvossa ja kävelykelpoisuudessa on toivomisen varaa?
Italian ruokakulttuurikin saa kirjassa uusia tulkintoja. ”Il primo” käännetään pääruoaksi. Ja täksi pääruoaksi on sitten pastaa, keittoa tai risottoa – joita tähän asti on pidetty alkuruokina.
Ja tässä vain esimerkkejä.
No mitä esim. noilla nähtävyyksien luokitteluilla nyt herran jumala on väliä? Jokainen muodostakoon itse omat mielipiteensä.
"Näe ja koe Rooma" on mielestäni aivan passeli opus, itelläni oli Roomassa mukana.
Jestas miten joku jaksaa taas nussia pilkkua...
Itse olisin muuten antanut Colosseon kulttuuriarvoksi tuon nelosen sijaan ykkòsen. Enkà olisi varmaan ainut tààllà Italiassa kun itse roomalaisetkin kày Colosseolla làhinnà koiriaan kusettamassa. Tuo ihmisten kiduttamiseen ja tappamiseen kàytetty ikivanha ruma kivikasa on jo saanut liikaakin palvontaa osakseen.
Ja ihan Signorellin tiedoksi sitten ettà Michelangelon patsaan oikea nimi on Davide (ei siis David). Joten sattuu noita virheità selvàsti muillekkin kuin kirjojen tekijòille, heh heh ;)
Ja mità vàlià sillà on jos suomeksi Davidea kutsutaan nimellà Daavid kun kerran jo mainittua Colosseotakin kutsutaan suomeksi Kolosseumiksi...
Cercati una vita amico mio....