Miten kestän?

Kauniista sanoistasi, en tiedä kuinka tämä voi olla näin vaikeaa, vaikka tämä on jo kolmas koira kohdallani, puhumattakaan muista eläimistä, siis kissoista.
Tähän ei totu, eikä tarvitsekkaan, mutta ei voi antaa toisen kärsiä, kun samalla kärsin itse niin todella paljon, josko se olisi helpotuskin sitten, kun kaikki ohi, nyt raastaa sydämestä ja kovaa.

Suru kirjoitti:

Kauniista sanoistasi, en tiedä kuinka tämä voi olla näin vaikeaa, vaikka tämä on jo kolmas koira kohdallani, puhumattakaan muista eläimistä, siis kissoista.
Tähän ei totu, eikä tarvitsekkaan, mutta ei voi antaa toisen kärsiä, kun samalla kärsin itse niin todella paljon, josko se olisi helpotuskin sitten, kun kaikki ohi, nyt raastaa sydämestä ja kovaa.

Päätös lähettää rakas lemmikki sateenkaarisilloille on raskas tehtävä... mutta kun päätöksen tekee, on uskottava siihen että se on oikein. Rakkaus satuttaa, mutta muistot ovat sen arvoisia...

Suru kirjoitti:

Kauniista sanoistasi, en tiedä kuinka tämä voi olla näin vaikeaa, vaikka tämä on jo kolmas koira kohdallani, puhumattakaan muista eläimistä, siis kissoista.
Tähän ei totu, eikä tarvitsekkaan, mutta ei voi antaa toisen kärsiä, kun samalla kärsin itse niin todella paljon, josko se olisi helpotuskin sitten, kun kaikki ohi, nyt raastaa sydämestä ja kovaa.

sitten se raskas reissu ohi. Teit velvollisuutesi loppuun asti, seisoit vielä viime hetkellä ystäväsi vierellä. Ei tarvinnut hänen lähteä yksin. Aamuisin kun aurinko nousee hän on mukanasi, illalla kun näet tähden tuikkeen toivottaa sinulle hyvää yötä.

Kestämistä ja osanottoni sinulle.

Onneksi sain vietyä tai en itse mutta, kaikki tuska on helpompi nyt kantaa ikävän muodossa, eikä kauhean itsesyytöksen ja nähdä kuinka ei koiralla
ole hyvä olla.

Nyt se kirmailee siellä muiden kanssa, ilman tuskan häivää.
Vaikeaa se oli, jokainen joka on joutunut luopumaan tietää sen.

Suru kirjoitti:

Onneksi sain vietyä tai en itse mutta, kaikki tuska on helpompi nyt kantaa ikävän muodossa, eikä kauhean itsesyytöksen ja nähdä kuinka ei koiralla
ole hyvä olla.

Nyt se kirmailee siellä muiden kanssa, ilman tuskan häivää.
Vaikeaa se oli, jokainen joka on joutunut luopumaan tietää sen.

tiedän, kuinka kamalaa on luopua rakkaasta lemmikistä. itseltäni kuoli, tai lopetettiin bullterrieri kaksi vuotta sitten. itkin kauan, kunnes tajusin, että sillä on nyt hyvä olla jossain muualla. ihan meinasin taas itkuun parahtaa, kun luin näitä viestejä, kun muistin koirani viimeisen päivän. se oli kamalaa. nyt huolehdin parhaani mukaan koko ajan vanhenevasta colliestani, ja toivon sille ja toiselle koiralleni pitkää ja onnellista elämää..

donna kirjoitti:

tiedän, kuinka kamalaa on luopua rakkaasta lemmikistä. itseltäni kuoli, tai lopetettiin bullterrieri kaksi vuotta sitten. itkin kauan, kunnes tajusin, että sillä on nyt hyvä olla jossain muualla. ihan meinasin taas itkuun parahtaa, kun luin näitä viestejä, kun muistin koirani viimeisen päivän. se oli kamalaa. nyt huolehdin parhaani mukaan koko ajan vanhenevasta colliestani, ja toivon sille ja toiselle koiralleni pitkää ja onnellista elämää..

...sinullakin sitten collie....colliella tahtoo tulla suuhun kaikkea vaivaa, kun vanhenee, ainakin meillä...nyt ainakin ymmärrän, että jos niillä kärsimystä, niin en anna niiden enempää kärsiä vaan on rakkautta osata luopua myös.