Ikäerosta

Joskus tarvii tulla tänne kyselemään ohjeita, koska kuulee omilta ystäviltä vaan ne samat vanhat ohjeet, uusia näkemyksiä katsokaas :)

Juttu on tää... Oon aivan korviani myötä ihastunut yhteen tyttöön, joka on mua kolme vuotta vanhempi.

Aluks kaikki näytti menevän hyvin, mut sit (sovitaan vaikka Sari) Sari alko olemaan paljon vastahakosempi. Vetoaa ikäeroon ja ongelmiin, joita se vois aiheuttaa. Haluan erityisest korostaa tota sanaa "vois". Voishan olla myös toisinpäin ja paljon muitakin asioita. Hauskan tästä tekee se, että me ei olla ikinä tavattu. Annoin Sarille mun numeron tosi omaperäsellä tavalla.

Musta tuntuu, että se pelkää ihastuvansa muhun (sen Sari on jo vähän myötäny). En voi ymmärtää miten yks tapaaminen voi tehdä niin vaikeaa. Tuntuu kyllä vähän, että se ei kerro kaikkea tähän asiaan liittyen, koska aika heppoisia ovart perusteet. Mä oon sitä mieltä, että pitäis mennä vaa päivä ja hetki kerralla, elää hetkessä. Pitäis kuunnella sydäntä eikä antaa oletusten häiritä.

Älkääkä sanoko, että tossa meidän kolme vuotta näkyy selvästi, koska se ei pidä paikkaasa :)
Toivottavast tästä saa edes jonkinlaista tolkkua.

Ainiin, unohdin sanoa, että oo njo kerran saanu käännytettyä sen ajattelua, mut takas tultiin ja ryminällä taas. Tuntuu, että sillä olis joku oikein hyvä kaveri, joka antaa elämänohjeita.

Vastauksia odotellessa ja paljon kiittäen Jii
7655
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Älä anna periks.. =) Mutta jos tämä 'Sari' todella on niin vastahakoinen,niin kannattaa kunnioittaa sitä,antaa hänelle hieman omaa rauhaa jne.. =) Anna hänen miettiä,ja päästä omiin tuloksiinsa.. =) Ja jos todella välität tästä Sarista,niin annat hänelle sen rauhan mitä hän tarvitsee.. =) Toivottavasti kaikki järjestyy.. =) Rock on ,)

Äänestä

15 ja 23 vuotiaatkin seukkaa, siitä vaan ei puhuta. yms.

Äänestä

Nyt sulle satelee pointseja taivaan täydeltä. Eli ensinnäkin luin pyörryksissä tota sun juttua koska se oli niin "SunOmallaTavalla" kirjotettu.

Saaneen kysyä että kuinka vanha sinä ja tää sari ootte? nimittäin et vaikuttanut miltään teini-hirviöltä, et sinne päinkään. minusta sun kannattaa tehdä jotain sellaista mistä se ei voi kieltäytyä jotain mitä se on aina halunnut, vaikka se ei sitä sulle suoraan sanokkaan. Muhun toi ainakin tepsi ja tässä sitä nyt ollaan jo avoliitossa jota en olisi ikinä uskonut.

Mutta ilmottele miten kävi...

Äänestä

mä olen rakastunu kolme vuotta vanhempaa jätkää.me ollaan oltu yhes puoltoistvuotta.meil on aina jotai kränää.nyt meil vast suuri ns riita tuliki mut nyt ei kerrota siitä mitää.jotenkin must aina vaan tuntuu et sellaset joil ikäero on aika suuri ni ei tapaile usein...me nähtiin/nähdään todella harvoin ja välil tuntu et se ei haluis nähä vaiks rakkaudest aina niin paljon puhuttiin.ja rakkautta siinä olikin.mut pystyk sä luottaa sihe naisee?mul se vaa jotenki oli vaikeet...nii se oli jätkä...mut ei se sitä tarkota...ikäerosta meilläki on ollu ongelmii...häpeek "sari" sitä ikäeroo?ootko kysyny suoraa?

Äänestä

Siis teidän iköäero ei siitä kommentista näy, jonka kirjotit. Paremminkin niin päin, että sinä se vanhempi olisit.

Ikäero on aina "paha" juttu varsinkin sille vanhemmalle osapuolelle. Ei tule ajateltua, että kyllä sen oman ikäisenkin kanssa voi yhtä hyvin tulla ongelmia. Tunnen monta paria, joilla on enemmänkin ikö-eroa ja hyvin hommat toimii!

Se on totta, että täytyy mennä päivä kerrallaan. Jo ryntää pää kkolmantena jalkana koko ajan vaan eteenpäin, niin siitä ei kyllä tule yhtään mitään. Puhun kokemuksen äänellä.

Sari voiehkö hieman pelätäkin sitä ikäeroa ja sitä, jos siitä syntyy jonkinlaista kohua. Mutta muiden mielipiteistä ei kannata välittää. Jos kaksin menee hyvin ja synkkaa ja ollaan onnellisia, niin iällä ei paljon ole väliä. Ikä on mielestäni vain numero.

Äänestä

Ymmärrän kyllä tätä Sariakin, jos ikäero ahdistaa. Se kolme vuotta voi toisilla olla paljon, toisilla se ei välttämättä ole paljoa. Itse seurustelen kolme vuotta vanhemman herran kanssa, meillä ei ole mitään vaikeaa tuon ikäeron kanssa :)

Kuten sanoin, ymmärrän tätä Saria. Ehkä paras lähestymiskeino sinulta voisi olla juuri ymmärtäminen. Tämä Sari ei välttämättä oleta, että ymmärtäisit hänen kantaansa kunnolla, kun kerran olet häneen ihastunut. Kun juttelet Sarille seuraavan kerran, minä sinuna varmaankin vain kyselisin kaikkea yleistä enkä viittaisi mitenkään mahdolliseen seurusteluun, yrittäisin olla hyvä ystävä ja mikäli seurustelu jotain kautta tulisi puheeksi, ymmärtäisin Saria ja pohtisin hänen kanssaan asiaa, kuten kypsät ihmiset konsanaan. Näin Sari voisit antaa Sarille vielä paremman vaikutuksen itsestäsi, koska tuskin Sari mitään muuta mahdollisessa suhteessa pelkää kuin ikäeroja.

Varmasti ikäero joissain asioissa näkyy, mutta kyllä nekin asiat saadaan selvitettyä puhumalla. Toivotan onnea sinulle :)

Äänestä

Mä oon kyllä nyt niin teini, mutta mun on nyt kyllä pakko kirjoittaa siittä tänne...
No, mä tapasin tosi ihanan tyypin mun kaverin kautta (oon muuten kasilla) ja meillä synkkas heti, myöhemmin sitten sain tietää että hän on seiskalla,(!!!) se olis meinaan tosi noloa jos joku sais tietää että oon johonkin seiskaan ihastunut... No, sitten me mentiin meidän kaveriporukan kanssa elokuviin, siellä sitte sama meininki jatku, flirttailtiin koko ajan toisillemme jne. Mutta sitten seuraavana päivänä koulus hän ei oo huomaavinaankaan... Enhän mä nyt haluais että se tulis mua keskellä koulupäivää suutelemaan, mutta vois edes vastata mullle kun sanon "Hei"... (Ja tiedoksi vain, hän ei ole mikään "suosittu", jos luulitte...)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jii kirjoitti:

Joskus tarvii tulla tänne kyselemään ohjeita, koska kuulee omilta ystäviltä vaan ne samat vanhat ohjeet, uusia näkemyksiä katsokaas :)

Juttu on tää... Oon aivan korviani myötä ihastunut yhteen tyttöön, joka on mua kolme vuotta vanhempi.

Aluks kaikki näytti menevän hyvin, mut sit (sovitaan vaikka Sari) Sari alko olemaan paljon vastahakosempi. Vetoaa ikäeroon ja ongelmiin, joita se vois aiheuttaa. Haluan erityisest korostaa tota sanaa "vois". Voishan olla myös toisinpäin ja paljon muitakin asioita. Hauskan tästä tekee se, että me ei olla ikinä tavattu. Annoin Sarille mun numeron tosi omaperäsellä tavalla.

Musta tuntuu, että se pelkää ihastuvansa muhun (sen Sari on jo vähän myötäny). En voi ymmärtää miten yks tapaaminen voi tehdä niin vaikeaa. Tuntuu kyllä vähän, että se ei kerro kaikkea tähän asiaan liittyen, koska aika heppoisia ovart perusteet. Mä oon sitä mieltä, että pitäis mennä vaa päivä ja hetki kerralla, elää hetkessä. Pitäis kuunnella sydäntä eikä antaa oletusten häiritä.

Älkääkä sanoko, että tossa meidän kolme vuotta näkyy selvästi, koska se ei pidä paikkaasa :)
Toivottavast tästä saa edes jonkinlaista tolkkua.

Ainiin, unohdin sanoa, että oo njo kerran saanu käännytettyä sen ajattelua, mut takas tultiin ja ryminällä taas. Tuntuu, että sillä olis joku oikein hyvä kaveri, joka antaa elämänohjeita.

Vastauksia odotellessa ja paljon kiittäen Jii

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu